PEREHDYTYS - ANESTESIAHOITAJAN PEREHDYTYS LAPIN KESKUSSAIRAALASSA



Samankaltaiset tiedostot
Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Marko Vatanen

ANESTESIAHOITAJAN PEREHDYTYS- OHJELMA LAPIN KESKUSSAIRAALASSA

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala Laajavuori

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

Hygieniahoitajan työhön perehtyminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

Arviointi ja palaute käytännössä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Turvallisuuskulttuurikysely

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

Case kokemuksia HUS:n hoitologistikko-hankkeesta. Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

MEDIECO OY. Verkko-oppimisen asiantuntija LÄÄKEHOIDON KURSSIT

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Aivotyö toimivaksi Satasairaalassa. työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Hyvän työpaikan kriteerit

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Sosiaali- ja terveysministeriö

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

Työhön ja rakennustyömaalle perehdyttäminen

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hoitotyön rekrytointiohjelma PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT


Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Kuva: Pixa Hattua ryhmätyön yhteenveto. Arviointi- ja palauteosaamispajat 6.10, ja 24.11

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

LeTe Leikkaus- ja tehohoito Kari Haukipuro, yl, tyj

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Transkriptio:

PEREHDYTYS - ANESTESIAHOITAJAN PEREHDYTYS LAPIN KESKUSSAIRAALASSA Kaija Kaikkonen 9.10.2014 1

AIHEEN VALINTA Potilasturvallisuus; Potilasturvallisuuskulttuuri potilaiden turvallista hoitoa edistävät systemaattiset toimintatavat sitä tukevan johtamisen arvot ja asenteet Vaarojen ehkäisemiseksi on ymmärrettävä syntyyn vaikuttavat tekijät ja ennakoiva ajattelutapa toiminnan tavoitteena on riskien hallinnan vaatimien toimien suunnittelu ja toteuttaminen sekä jatkuva toiminnan kehittäminen Keskeistä potilasturvallisuudelle on ammatillinen osaaminen Lapin sairaanhoitopiirin potilasturvallisuussuunnitelman avulla pyritään tukemaan hyvää, laadukasta ja turvallista hoitoa Yksi potilasturvallisuutta lisäävä ja turvallisuussuunnitelman edellyttämä tekijä on työntekijöiden suunnitelmallinen perehdyttäminen sekä perehdyttämisen etenemisen säännöllinen seuranta 2

AIHEEN VALINTA Työelämän tarve, toimeksianto Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolta Työyksikön muutokset 2012; kolmivuorotyö, lyhki-yksikkö Herätteet; kokemukset muualta, tutkimukset Perehdytysohjelman uudistaminen ja yhdenmukaistaminen leikkaushoitajien perehdytysohjelman kanssa Oma mielenkiinto anestesiahoitotyötä ja sen kehittämistä kohtaan 3

TAVOITE Perehdytysohjelman avulla pyritään lisäämään anestesiahoitajan ammatillista osaamista Tarkoituksena saada uusille hoitajille systemaattinen ja yhdenmukainen perehdytys Keskitytään työyksikössä tapahtuvaan intraoperatiiviseen hoitotyön perehdyttämiseen ja anestesiahoitajan kokonaiskuvan rakentamiseen Heräämötyöhön perehdyttäminen 4

PEREHDYTYKSEN ETENEMINEN Anestesiahoitajan kokonaisperehdytys kestää puolesta vuodesta yhteen vuoteen riippuen työntekijän aikaisemmasta osaamistasosta o verkkopohjainen Lääke- ja nestehoidon perusosaamisen tentti o Osastotentti o Postoperatiivisen kivunhoidon tentti Yleisperehdytys Y1 perehtyjän osuus toiminnasta alle 50 % (n. 2 vk) Yleisperehdytys Y2 perehtyjän osuus toiminnasta yli 50 % (n. 2 vk) Yleisperehdytys Y3 perehtyjä toimii osaksi itsenäisesti perehdyttäjän valvonnassa ja tukemana (n. 2 vk) Itsenäinen työskentely, omaan toimintaan varmuuden hakua. "Tauko perehdytyksessä" (n. 4 kk) o Lapsianestesioiden tentti Syventävä vaihe; erikoisanestesiat (lapset, vaativat leikkaukset), heräämötyö Päivystysvalmius, ulkopuoliset päivystysajan anestesiat (n. 3 kk) Kuvio 6. Perehdytyksen jaksoittainen eteneminen (mukaillen Oysin keskusleikkausosaston mallia) 5

Henkilöstö vahvuus 75 n. 7500 leikkausta/vuosi Erikoisalat; ortopedia ja traumatologia, gynekologia, gastroenterologia, urologia, thorax- ja verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, suukirurgia, lasten kirurgia ja yleiskirurgia Osastolle menevät, päiväkirurgiset Kaikki ikäryhmät Vuorokauden ympäri 9 leikkaussalia, 11-paikkainen heräämö 2-paikkainen valmisteluhuone Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosasto Ulkopuoliset anestesiapalvelut, sydänpaja Lyhki-yksikkö 6

TEOREETTINEN TAUSTOITUS Anestesiahoitajan asiantuntijuus; hoitotyön erityisosaaminen; ammatillinen erikoistieto ja - taito sekä itsenäinen hoitotyön päätöksenteko moniammatillisessa työryhmässä hoitotyön edustajana kollektiivinen asiantuntijuus; yhteistä osaamista, jolloin oma asiantuntijuus täydentyy ja vahvistuu toisen ajattelusta, konkretisoituu tiimityössä Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry:n laatimat osaamisvaatimukset luovat kokonaiskuvan ammatillisesta osaamisesta ja anestesiahoitajan hoitotyön toiminnoista 7

TEOREETTINEN TAUSTOITUS Anestesiahoitaja perehtyjänä; Työturvallisuuslaki Oman työn kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää perehtymistä toimintaympäristöön, ulkoisiin asiakkaisiin sekä yhteistyötahoihin organisaation ja työyhteisön jäseneksi sekä tuntemaan itsensä tervetulleeksi huono perehdytys; virheitä, joiden vaikutukset sairaalaorganisaatiossa saattavat olla erityisen vakavia sekä potilaille että henkilöstölle kustannusten lisääntymisenä vaikuttamalla palvelun laatuun ja aiheuttamalla materiaalihävikkiä altistaa tapaturmille ja onnettomuuksille virheiden ja vaaratilanteiden vuoksi 8

TEOREETTINEN TAUSTOITUS Perehdyttämisellä merkitys työhyvinvointiin työssä menestyminen ja ammatillisen kasvun kehittyminen myönteisten asenteiden kehittymiseen tyytyväisyyteen ja työnilon rakentumiseen, jolla on vaikutusta koko työyhteisön ilmapiiriin Hyvällä perehdytyksellä ja työnopastuksella voidaan vähentää työn haitallista kuormitusta sekä lisätä ja vahvistaa työhyvinvointia Työ muodostaa merkittävän osan elämästämme ja vaikuttaa suurelta osin elämän laatuun oma identiteetti määrittyy vahvasti oman työn ja ammattitaidon kautta Työn mielekkyys, elämänhallinta 9

TEOREETTINEN TAUSTOITUS Avautuvien työpaikkojen täyttäminen ja osaavan työvoiman saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa henkilöstön riittävyydellä ja työsuhteiden pysyvyydellä on vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin Osaamisella on yhteys työn kuormittavuuteen Työntekijöiden vahva motivaatio merkitsee sitä, että he haluavat käyttää koko osaamistaan ja ovat valmiita ottamaan vastuuta tällöin he kestävät paremmin työn kuormittavuutta sekä ovat motivoituneita kehittämään työtään ja työoloja jolla on vaikutusta työn tuottavuuden ja tuloksen lisääntymiseen 10

TEOREETTINEN TAUSTOITUS Väitöstyö Tengvall (2010): Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä Tutkimuksia sairaanhoitajien ammatillisesta pätevyydestä eri hoitotyön konteksteissa 11

TOTEUTTAMINEN Kysely anestesiahoitajille perehdytyksen nykytilanteen kartoittamiseksi syyskuussa 2012 23 anestesiahoitajasta 15 palautettua lomaketta Vaikuttamismahdollisuus Perehdytysohjelman edistäviä tekijöitä: asiarunko, perustiedot kaksi nimettyä perehdyttäjää perehdyttäminen etenee perustasosta vaativimpiin anestesioihin 12

TOTEUTTAMINEN Alkuperehdytykseen varattu aikaa Ohjaavan hoitajan puhelin Perehdytysohjelman haasteet/estäviä tekijöitä: perehdytysohjelman toteuttaminen kiire ja painostus itsenäiseen työskentelyyn ohjaajat saattoivat vaihtua nimetyistä perehdyttäjistä huolimatta palaute- ja arviointikeskustelut puuttuivat kokonaan joko ajanpuutteen seurauksena tai ne olivat jääneet suunnittelematta ja toteuttamatta 13

TOTEUTTAMINEN Perehdyttäjän ja perehtyjän väliset haasteet: Motivaatio, kiinnostus, aktiivisuus, tilan puute Vaativa, tiivis aika Kehittämisehdotukset: Henkilökuntavahvuuden ulkopuolinen perehdytysvastaava Perehdytysohjelman jaksottaminen; selkeästi ilmaistut tavoitteet ja etenemisenseurantasuunnitelmaa Osaamisen varmistaminen ja vastuuttaminen 14

TOTEUTTAMINEN Yksilölliset tavoitteet ja yksilöllisyyden huomioiminen kehittymisessä Salisijoituksien suunnittelu Palaute- ja arviointikeskustelujen suunnittelu, systemaattinen järjestäminen Opetusmateriaalia, simulointimahdollisuuksia Käsikirja perehdyttämisessä 15

TOTEUTTAMINEN Laadukas perehdytys toimii työhyvinvoinnin tukena saadaan hyvinvoiva, pysyvä ja osaava henkilöstö Hyvinvoiva henkilöstö: merkittävä vaikutus työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon Osaamisen tuoma varmuus työssä viihtyy, stressi vähenee Huolen pidon ja välittämisen tunne Pysyvä henkilöstö: Vahvistaa ja parantaa työhön sitoutumista Vaikuttaa tarpeeseen hakea muuta työtä Merkitys työyhteisöön kuulumisen kehittymisessä 16

TOTEUTTAMINEN Osaava henkilöstö: Tukeva tietopohja, varmuutta, kiinnostusta, onnistumisen kokemuksia Käytännön työväline aikaa ja resursseja Työnjohtoa ohjaava Tuen järjestäminen perehdytysajan jälkeen Aikaisemman perehdytysohjelman runko Leikkaushoitajien perehdytysohjelma Oysin keskusleikkausosaston perehdytysmateriaali 17

LOPPUTULOS Sähköinen perehdytysohjelma; 2-osainen leikkausalityöhön ja heräämöhoitoon Eri koulutus- ja työkokemustaustaisille Luettelomaisessa muodossa Sisältö: Kokonaiskuva perehdyttämisestä ja tulevasta työstä Hoitotyön lähtökohtia, jotka sisältävät Lapin sairaanhoitopiirin ja leikkaus- ja anestesiaosaston perustehtävien, toiminta-ajatuksien, arvojen ja visioiden kuvaukset Anestesiahoitajan tehtäväkuva 18

LOPPUTULOS Perehdytysprosessin ja anestesiahoitajan toteuttaman intra- ja postoperatiivisen hoitotyön kuvaukset teema-alueittain Anestesiahoitotyön tehtäviä ja tarkkailun periaatteita Suunnitelma palaute- ja arviointikeskusteluista Tavoitteisiin tähtäävät menetelmät, vastuuhenkilöt ja arviointikäytännöt Opetusmateriaalia, ohjeita Tarkistuslistat Heräämöhoitotyön perehdytysohjelma - osa anestesiahoitotyön perehdytysohjelmaa 19

PEREHDYTYKSEN NYKYTILANNE Potilasturvallisuuden näkökulma osaava ja ammatillisesti pätevä henkilöstö Työntekijöiden näkökulma työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin lisääminen Kyselystä ilmeni, että henkilöstön riittävyys oli kulmakivi perehdytyksen onnistumisessa Henkilöstötilanne parantunut Ei kerralla useita perehdytettäviä Perehdytysvastaava, henkilökuntavahvuudessa 20

PEREHDYTYKSEN NYKYTILANNE Pyrkimyksenä ensimmäisen 6 viikon aikana: toistoja samantyyppisistä anestesioista, sama respiraattori, viikko kerrallaan samassa salissa Tilannekatsaukset suunnitellusti alkukeskustelu perehtyjän ja perehdyttäjien kesken ensimmäisen viikon aikana, tilannekatsaus ennen itsenäiseen työhön siirtymistä viimeisellä perusperehdytysviikolla, jolloin mukana lisäksi osastonhoitaja 4-6 kk:n kohdalla tilannekatsaus: käymättä jääneet asiat, perehdyttäjän kanssa samassa salissa työskentely Ennen kolmivuorotyön aloitusta keskustelu ja tarkistuslistan läpikäynti, tehtäväkuvan läpikäynti, työvuorolistan suunnittelu 21

PEREHDYTYKSEN NYKYTILANNE Perehdytyksen kokonaisvaltaisen suunnittelun haasteet: lapsianestesiat vähentyneet/siirtyneet osaksi lyhkiin kanylointeja suoritetaan vähemmän (a-kanyyli, S-G) lyhennetyt työpäivät arviointi- ja palautekeskustelujen toteuttaminen perehdytysvastaavan tarkistukset ennen päivystysajan toiminnan alkamista (syventävän vaiheen jälkeen) 22

PEREHDYTYKSEN NYKYTILANNE Perehdytyksessä olevat hoitajat, liikennevalot : perehdytyksen seurantatyökalu salisijoittelun suunnittelussa työnjohdolle Yleisperehdytys 6 viikkoa perehdyttäjän kanssa (vihreä) Itsenäinen työskentely (perusanestesiat) 4 kk (keltainen) Syventävä perehdytys (erikoisanestesiat, heräämö) 3 kk (punainen): Perehdytysvastaava ylläpitää ja päivittää Ohjaavan hoitajan puhelintuki 23

PEREHDYTYKSEN NYKYTILANNE Mentorointitoiminta Perehdytyksen jälkeen kolmivuorotyön alettua Aloitettu vuonna 2013 4. pari aloittanut loppukesällä 2014 Perehdytysvastaava hoitaa mentoroinnin alkuun, auttaa ja tukee tarvittaessa Työvuorolistaan suunnitellaan yhteiset salipäivät ja palautepäivät Ihanne: edellisenä päivänä käydään läpi anestesia ja kerätään välineistö yhdessä anestesian hoito seuraavana päivänä Hyvät kokemukset mentorointitoiminnasta 24

LÄHTEET http://theseus32- kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/61645/kaija_kaikkonen_opinna ytetyo_yamk12te.pdf?sequence=1 25