HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen
HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio Epävarmuus, riskit Maantiede (Suomi)
HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE (688/2005) Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta
MIKÄ HUOLTOVARMUUTTA UHKAA? Keskeisiä uhkia ovat tieto ja viestintäjärjestelmien sekä verkkojen häiriintyminen energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon ja ympäristöonnettomuudet Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.
HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVIÄ (225/2008) 1. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa; 2. varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus; 3. turvata välttämätön tavara ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto; 4. hoitaa velvoite ja turvavarastointia; 5. ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella
HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuusneuvosto Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa) Huoltovarmuuskeskus Hallitus Finanssialan sektori Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Teollisuussektori Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa ja Jakelupooli Kemian pooli Teknologiapool i Elektroniikkapooli Voimatalouspooli Aluetoimikunnat Kaukolämpöjaosto Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli Maakaasujaosto Tekstiili ja Jalkinepooli Jätealan Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT pooli Aluepooli TIVA toimikunnat Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli KOVAtoimikunta Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli huoltovarmuustoimikunta Rakennuspooli aluetoimikunnat (6) Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Metsäpooli Muovi ja kumipooli MIL pooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500)
POOLIEN TEHTÄVIÄ seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia
POLTTOAINEEN SAATAVUUS ALUEELLISESSA SÄHKÖNJAKELUN HÄIRIÖTILANTEESSA PILOT PROJEKTIN VARAVOIMAKONEELLA VARUSTETUT HUOLTOASEMAT SUOMESSA Oulu Teboil Siilinjärvi Shell Forssa ABC Vierumäki Neste Oil
SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VARAUTUMISSUUNNITTELUN VALVONNAN TILANNE Tilanne elokuu 14 Verkkoyhtiö Kantaverkkoyhti t Suurjännitteiset ö Kypsärit 52/81 4/12 1/1 Varautumissuunnitelmat 73/81 5/12 1/1 Var.suunnittelun kehittämisohjelmat 65/81 6/12 1/1 Sähköverkonhaltijat, ero > 1.0 (47 vastausta 2014, yhteensä vastattu 57 kpl) nyky tavoite ero 5.12 Tietoverkkohyökkäyksiin varautuminen 2.4 3.4 1.0 5.14 Palveluntuottajien korvattavuus 2.0 3.0 1.0 5.16 Yhteistoiminta vesihuoltoyhtiöiden kanssa vakavissa häiriötilanteissa 2.1 3.1 1.0 5.17 Liiketoiminnan toipuminen 2.1 3.1 1.0
HUOLTOVARMUUSRESERVI Huoltovarmuuspäätös 2013 Tavoitepäätöksen perustelumuistiosta: Tavoitteena on, että huippukulutuksen aikaiset mahdolliset tuontihäiriöt pystytään kattamaan riittävällä kotimaisella tuotannolla, reservija säätökapasiteetilla sekä kulutuksen ohjauksella. Kiristyneessä tehotilanteessa, tehopulassa ja vakavassa tehopulassa kantaverkkoyhtiön ja sen sopimusosapuolten välillä irtikytkettäviksi sovittujen kuormien lisäksi merkittävä keino kulutuksen rajoittamiseksi on sen ohjaaminen erilaisin teknisin ratkaisuin. Sähkön siirtojärjestelmän vahvistaminen vaatii sekä aikaa että rahoitusta, kun otetaan huomioon nykyiset, rakenteilla olevat sekä suunnitellut naapurimaiden siirtoyhteydet. Nykyisen hiililauhdekapasiteetin poistuessa on tärkeää varautua energiahuoltovarmuuden kannalta välttämättömän varakapasiteetin ylläpitoon sähkön pitkäkestoisen saatavuushäiriön varalta. Tästä syystä on aiheellista, että Huoltovarmuuskeskus ja järjestelmävastaavana toimiva Fingrid Oyj yhteistyössä ryhtyvät toimenpiteisiin poistuvan varakapasiteetin aiheuttamien mahdollisten ongelmien estämiseksi. Energiahuoltosektorin kokouksessa 20.5.2014 selvityksen jatkaminen annettiin Voimatalouspoolille. HVK:n ja Fingridin neuvottelussa 13.6.2014 sovittiin, että Fingrid miettii, miten edetään asiassa ja hahmottelee konseptia.
VOIMATALOUSPOOLIN TOIMINTAOHJE POIKKEUSOLOIHIN
VALVE 2014 HARJOITUS 23.9.2014
Valve 2014 Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Arto Pahkin, valvomopäällikkö, Fingrid Oyj
Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen esisuunnittelu 5/2013 Useita suunnittelukokouksia ja työpajoja teknisten asioiden selvitys mittaustekniset järjestelyt kytkentöjen suunnittelu ja hallinta suojaustekniset selvitykset korvauskysymykset tiedottamisen suunnittelu ja hallinta Kaksi "pöytä"-harjoitusta 6/2014 ja 9/2014 Yhtiökohtaisia harjoituksia Muutama sidosryhmätilaisuus
Harjoituksen tavoitteet Todentaa Pohjois-Suomen vesivoimalaitosten kyky muodostaa saareke ilman ulkopuolista sähkön syöttöä sekä palauttaa sähkö kantaverkkoon vaiheittain tästä saarekkeesta Testata, kuinka johtamisjärjestelmä ja yhteistyö toimi kantaverkko-, verkko- ja tuotantoyhtiöiden välillä Todentaa, kuinka kauan käytännössä suurhäiriötilanteessa sähköjen palauttaminen vie aikaa Testata, kuinka viestintä toimii ennakkoon ja tavoittaa kuluttajat kriisitilanteissa Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antaa tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua suurhäiriöön sähkönjakelussa
Harjoituksen kulku 16:56 Petäjäskosken generaattori on käynnissä ja saareke on muodostettu omakäyttökuormalla. 19:16 Saarekkeeseen lisätään kolmas generaattori. 21:40 Kolmasosa kuormista on kytketty. Taajuusstabiiliuden hallinta on haastavaa ja kuormien lisäys hidasta. 14:30 Harjoitus alkaa. Harjoitusorganisaatio on valmiina harjoitukseen. 18:11 Tervola kytkeytyy saarekkeeseen. 20:24 Saarekkeeseen kytkettyä 220 kv verkkoa laajennetaan 22:25 Sähköt on palautettu kantaverkosta varasuunnitelman mukaisesti. 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 14:30 22:30 16:00 Petäjäskosken voimalaitoksen pimeäkäynnistys alkaa. 18:45 Saarekkeeseen lisätään toinen generaattori ja saareketta laajennetaan 220 kv sähköverkkoon. 22:08 Harjoitus päätetään keskeyttää. Kuormien lisääminen ei onnistu määräajassa. 17:09 Suoritetaan ensimmäiset kuormakytkennät. Muurola kytkeytyy saarekkeeseen. 21:15 Rovaniemen sähkökatko. Heti tämän jälkeen Rovaniemen kuormien kytkentä saarekkeeseen alkaa.
Yhteenveto ja johtopäätökset 1/2 Varsinainen harjoitus onnistui erinomaisesti ja osoitti kuinka tärkeää on varmistaa asiat testaamalla niitä käytännössä Johtamisjärjestelmä ja yhteistyö toimi erittäin hyvin kantaverkko-, verkko- ja tuotantoyhtiöiden välillä Saarekkeen muodostaminen ja sähköjen palautus kesti odotettua kauemmin Kokeen aikana tehtyjen mittausten perusteella on testattu menetelmä varmistettava simulointimallin ja teknisen toteutuksen osalta Haettava uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja sähköjen palauttamiselle olemassa olevien vaihtoehtojen rinnalle Sähköasemien ja voimalaitoksien omakäyttöaikojen varmistaminen on suunniteltava huomattavasti nykyistä pidemmäksi ajaksi
Yhteenveto ja johtopäätökset 2/2 Harjoituksen operatiivinen johtaminen hoidettiin hyvin Virve-puhelinjärjestelmällä, joitakin kuuluvuus ongelmia esiintyi. Energia-alalle on saatava yhtenäinen puhelinjärjestelmä häiriötilanteiden hoitoon (Virve + satelliitti -puhelimet) >24 h Harjoituksesta oli tiedotettu erittäin hyvin eri osapuolille. Harjoituksesta aiheutui kuluttajille vain muutamia laiterikkoja Eri osapuolet päivittivät varautumissuunnitelmat ennen harjoitusta ja ne toimivat hyvin harjoitustilanteessa Sähköyhtiöiden viestintävalmiuksia parannettava ja yhdenmukaistettava Pelastusviranomaisten kanssa on sovittava ennakkoon toimintamallit tilannekuvaa välittämisestä
Harjoituksessa olivat mukana: Adato Oy Voimatalouspooli Huoltovarmuuskeskus Fingrid Oyj Fortum Power & Heat Oy Kemijoki Oy Rovakaira Oy Rovaniemen Energia Oy Rovaniemen Verkko Oy Tenergia Oy Pelastuslaitos Lapin lennosto Voimatalouspoolissa mukana olevat yritykset Association of Swiss Electricity Companies, VSE BBO Oy Caverion Industria Oy Countsec Digita Oy DNA Elisa Oyj Energiateollisuus ry Energinet.dk Enfo Oyj Erillisverkot Oy Federal Office for National Economic Supply, FONES Fondia Oy Helsingin Energia Koillis-Lapin Sähkö Oy Lapin aluehallintovirasto Lapin Kansa Lapin Pelastuslaitos Mitopro Oy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen sotilaslääni Rovaniemen kaupunki Rovaniemen VPK Rovanimen kaupunki Teliasonera Tervolan kunta Työ- ja elinkeinoministeriö UPM-Kymmene Oyj * Esityksen kuvat: Timo Pyykönen, Kaisa Sirén
Kiitos!
VALVE 2014 Rovaniemellä sähköä jo 100 v. Arvo Torkkola
- sähkönsiirto häviöineen 330 GWh, huipputeho 67 MW - 25 000 käyttöpaikkaa - 3 sähköasemaa - CHP-voimalaitos /sähköteho n. 30 MW (REN) - jakeluverkkoa 780 km - 110 kv, 25 km, kaapelointiaste 40 % - 10 kv, 180 km, kaapelointiaste 86 % - 0,4 kv, 575 km, kaapelointiaste 89 % - muuntamoita 303 kpl, joista 53 kpl asiakkaiden omistamia - vikakeskeytyksiä 10 kpl/v, painotettu keskeytysaika 15 min. - ROVE- ja REN-henkilökuntaa töissä VALVE:n aikaan 20 henkilöä / normaalisti 2 + 2 varallaolijaa Arvo Torkkola
- Keskeytyksen piiriin kuulunut alue koski useampaa verkkoyhtiötä: - Rovaniemen Verkko Oy - Rovakaira Oy - Tenergia Oy Arvo Torkkola
- ROVE:n jakelualue kattaa Rovaniemen kantakaupungin alueen. Arvo Torkkola
Arvo Torkkola
Arvo Torkkola
Sidosryhmien asioita - teollisuuden asiakkaat halusivat tiedot ajankohdasta, siirretty viikonloppu - VR pyysi sähköt rautatieasemalle (syöttöaseman sähköjä ei katkottu, kantaverkkoyhteys) - Lapin keskussairaalalle jäi sähköt, valmistautuivat keskeytykseen - VIRVE / Erillisverkot Oy testasi palveluntuottajan valmiutta toimittaa varavoimaa ilman ennakkovaroitusta mastolle (Tervola) - Rovaniemen kaupunki ohjeisti omaa palveluorganisaatiotaan: - kaksi kokousta, joissa sovittiin toimenpiteistä ennen ja jälkeen VALVE-2014 harjoituksen - kokouksissa terveyspalvelut, Tilaliikelaitos, TEVI:n infrapalvelu ja hallinto - selvityspyyntö miten katkokseen on varauduttu ja taulukko harjoituksen jälkeen > ohjeet varautumiseen Arvo Torkkola
Sidosryhmien asioita - asukkaat irrottivat herkät sähkölaitteet verkosta ja varautuivat kynttilöin ja taskulampuin keskeytykseen - kaupat sulkivat ovensa noin puoli tuntia ennen keskeytystä - teollisuus keskeytti kriittisiä prosesseja - korvausvaateita15 kappaletta, < 15 000 (digibokseja, tietokoneita, pakastearkku, vahvistin, ilmalämpöpumppu, kaupan liukuovien moottorit, yrityksen palvelintietokone, kiertovesipumppu) Arvo Torkkola
Harjoituksessa esille nousseita asioita: - viestintä vaatii oman resurssin suurhäiriössä - viestiyhteyksien maastoon tulee toimia luotettavasti - kriittisten järjestelmien (DMS, SCADA) tulee toimia luotettavasti - eri viranomaiset ja infran haltijat päivittivät varautumissuunnitelmansa ja käyttivät harjoitusta hyväksi testaamalla suunnitelmiensa toimivuutta Arvo Torkkola
Kiitos mielenkiinnosta! Arvo Torkkola