PKS-konserni lukuina 2013

Transkriptio

1 VESIHUOLLON RISKIT JA NIIDEN HALLINTA VESIOSUUSKUNNISSA Joensuu Nurmes Juha Sirviö, Mikko Leinonen PKS-konserni lukuina 2013 Liikevaihto 119 milj. Investoinnit 36,5 milj. Sähkön siirto milj. kwh Sähköenergian myynti milj. kwh Omaa vesivoimaa 180 milj. kwh Sähkönkäyttöpaikat Henkilöstö, vakituinen 283 Verkostopituus km PKS Joensuu 1

2 Omistus Toimialueen kunnat, 18 kpl 100 % Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy Muut, 5 kpl 54 % 43,2 % 2,8 % Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Liiketoimintayksikkömme Sähkökauppa Verkkopalvelu Sähköntuotanto Verkostourakointi 2

3 PKS - konserni Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Konsernipalvelut Sähkökauppa Verkoston ja kiinteistön omistus Sähkön tuotanto PKS Sähkönsiirto Oy Enerke Oy SLT-Consults Oy Kuurnan Voima Oy PKS Sähkönsiirto Oy:n jakelualue PKS Joensuu 3

4 PKS Sähkönsiirto Oy lukuina 2013 Liikevaihto 48,1milj. Henkilöstöä 43 Sähkön siirto milj. kwh Asiakkaita v. lopussa Verkostopituus km Muuntamoita kpl Uusia liittymiä 404 kpl PKS Joensuu Varautuminen Suurhäiriö-ohje häiriö- ja poikkeustilanteita varten. Vianhoitopalvelu sopimus urakoitsijan kanssa. PKS Sähkönsiirron henkilöstöllä on sovitut roolit häiriötilanteita varten, roolien tehtäviä harjoitellaan säännöllisesti. Aktiivinen yhteydenpito Pelastuslaitoksen kanssa. P-K valmiusryhmä, alueelliset valmiusryhmät, Myrskytuhotyöryhmä. Osallistutaan maakunnalliseen varautumistoimintaan. ALVAR-toimikunta. 4

5 Toiminta häiriön uhatessa Säätilan aktiivinen seuranta. Ilmatieteenlaitoksen ennusteet, varoitukset Muut mediat, muut sähköyhtiöt Tiedot työryhmiltä maastosta Pelastuslaitoksen ja metsäkeskuksen varoitukset Urakoitsijalle lähetetään viesti varautumisesta. Omalle henkilöstölle varautumisilmoitus Käytönvalvojat organisoituvat suurhäiriörooleihin Mediatiedotteiden lähettäminen aloitetaan Tilannekuvan hahmottaminen Käytöntuki- ja käytönvalvontajärjestelmistä Maastosta urakoitsijoilta, vianrajaajilta ja tilannetiedon kerääjiltä Lentotarkastuksista Muiden verkkoyhtiöiden keskeytyskarttapalveluista Vikapuheluista/viesteistä ja uhkaavien vikojen ilmoituksista 5

6 PKS Sähkönsiirto Oy Vyöhyke III (erittäin harvaan asuttu alue): 60 % sähköverkon pituudesta, 25 % asiakkaista Vyöhyke II (haja-asutusalue): 30 % sähköverkon pituudesta, 25 % asiakkaista Vyöhyke I (taajama): 10 % sähköverkon pituudesta, 50 % asiakkaista Hannu myrsky klo 18:30 6

7 Häiriöistä tiedottaminen Web-sivuilta tiedot keskeytyksistä Käyttöpaikkakohtaiset keskeytystiedot SMS- tai sähköpostiviesteillä Vikapalvelunumerosta tiedotteet Maakuntaradion tiedotteet Asiakaspalvelu 7

8 Korjauksen priorisointi Korjaus aloitetaan aina suurimmasta jännitetasosta alkaen. Pääsääntönä pidetään että ensin korjataan kaupunkija taajama-alueiden suuriin asiakasmääriin vaikuttavat viat, runkoyhteydet, haja-asutusalueiden suuriin asiakasmääriin vaikuttavat viat ja viimeisinä yksittäisiä asiakkaita koskevat viat. Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä kohteita koskevat viat korjataan mahdollisuuksien mukaan heti keskijänniteverkon vikojen jälkeen Kantaverkko ja ja jakeluverkko 8

9 Turvallisuus Suurhäiriötilanteissa noudatetaan samoja sähkötyöturvallisuus- ja työturvallisuusohjeita kuin normaaleissakin vikatilanteissa. Kaikki vaaratilanteet, työtapaturmat, sähkötapaturmat ja ympäristövahingot ilmoitetaan välittömästi käyttökeskukseen ja käyttöpäällikölle. Tapaturmat raportoidaan aina eteenpäin johtoryhmälle ja henkilöstöpäällikölle. Turvallisuus Kaikilla suurhäiriöön osallistuvilla henkilöillä, jotka hoitavat kytkentäpalveluita, toimivat kytkennänjohtajana, hoitavat verkon vikoja tai toimivat näiden tehtävien tekijöiden operatiivisina esimiehinä, pitää olla voimassa oleva SÄTKY - tutkinto ja muut tehtävän edellyttämät pätevyyskoulutukset suoritettuna. 9

10 Resurssit Suurhäiriöissä käytetään sopimusurakoitsijan resursseja heidän kanssaan tehtyjen sopimusten mukaisesti. Tarvittaessa käytetään myös muita urakoitsijoita, helikopteripalveluita ja naapurisähköyhtiöiden resursseja sopimusten mukaisesti. Ulkopuolisen työvoiman laajasta käytöstä päättää käytönjohto. Maallikoita voidaan käyttää rajoitetusti harkinnan mukaan suurhäiriön selvitykseen liittyviin aputehtäviin. Maallikot sijoitetaan urakoitsijoiden työryhmiin ja toimivat aina valvonnan alaisena ei itsenäisesti. Sähkömarkkinalaki tuo uusia velvoitteita Uusi sähkömarkkinalaki, joka astui voimaan lisää Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviä, mutta antaa myös tärkeitä velvoitteita sähköverkonhaltijoille. Verkonhaltijoiden on mm. laadittava varautumissuunnitelma ja päivitettävä sitä säännöllisesti. Huoltovarmuuskeskus valvoo tämän varautumisvelvoitteen toteutumista. 10

11 Vesihuollon sähkönsaantia varmistetaan poolien yhteistyöllä Vesihuoltopooli ja voimatalouspooli ovat laatineet vesihuoltolaitoksille ja sähköverkkoyhtiöille oppaan vesihuollon sähkönsaannin varmistamisesta. Opas valottaa sähkönsaannin merkitystä vesihuollossa ja antaa esimerkkejä sekä vesihuoltolaitosten että sähköverkkoyhtiöiden toimenpiteistä sähkönsaannin varmistamiseksi ja häiriötilannetoiminnan tueksi. Seuraavilla sivuilla poimintoja kyseisestä oppaasta. Kantaverkkohäiriö Kantaverkkoon sähkön palautus voi onnistua nopeasti, mutta se voi kestää myös useita tunteja (2-12h) häiriön selvityksen viivästyessä. Fingridin käyttökeskus ohjaa toimintaa keskitetysti 11

12 Jakeluverkkohäiriö Jakeluverkon suurhäiriöt johtuvat pääasiassa sääoloista: ukkosista, myrskyistä ja lumikuormista. Jakeluverkot ovat maaseudulla pääasiassa ilmajohtoja, jotka ovat metsäisillä seuduilla alttiina sääolojen aiheuttamille häiriöille. Isoissa taajamissa verkko on rakennettu maakaapeleilla. Pienemmissä taajamissa on vielä paljon ilmajohtoja. Paikallisia suurhäiriöitä on vuosittain useita. Näiden vaikutukset ovat kuitenkin rajattuja. Laajoja alueellisia suurhäiriöitä, useita maakuntia käsittäviäkin, on viime aikoina esiintynyt yhä useammin, muutaman vuoden välein. Toimenpiteet vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistamiseksi 1. Sähkön kriittisyyskartoitus vesihuoltolaitoksella 2. Vesihuoltolaitoksen ja sähköverkkoyhtiön yhteistyö 3. Sähkönsaannin toimitusvarmuuden parantaminen 4. Toiminnan suunnittelu ja harjoittelu sähkön toimitushäiriössä Sähkönsaannin varmistamisessa, kuten kaikessa muussakin varautumiseen liittyvässä toiminnassa, on syytä muistaa, että työ ei tule koskaan valmiiksi. Oman toiminnan ja varautumisen tasoa pitää tarkastella säännöllisesti ja aina toiminnan muutosten myötä uudelleen. 12

13 Yhteistyö Sähköverkkoyhtiö voi huomioida vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin kannalta kriittiset kohteet omassa toiminnassaan esimerkiksi sähköjen palauttamisessa ja tehopulatilanteessa sähkön jaksottamisessa vain, jos ne ovat sen tiedossa. Toimivat ja ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä etenkin sähkönsaantihäiriöissä toimimisen kannalta. Häiriötilanteiden jouhevaan yhteydenpitoon molemmilla osapuolilla pitää olla käytössä yhteystieto tai viestintäkanava, jonka kautta yhteydenpito onnistuu kaikissa tilanteissa. Yhteistoiminnan harjoittelu Vesihuoltolaitoksen ja sähköverkkoyhtiön olisi hyvä järjestää yhteisiä harjoituksia yhteistoiminnan ja sen kompastuskivien testaamiseksi, joko pöytäharjoituksina tai konkreettisesti kentällä tapahtuvina. Häiriötilannesuunnitelmia ja häiriöihin varautumista pitää päivittää harjoituksissa havaittujen tarpeiden mukaan. 13

14 Yhteistoimintaa on aloitettu Joensuun Veden kanssa on käynnissä sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyystarkastelu. Tohmajärven kunnalta on saatu tärkeät sähkönkäyttöpaikat. Heinäveden kunnan kanssa on käyty läpi kunnan toiminnan kannalta kriittiset sähkönkäyttöpaikat. Varparannan vesiosuuskunta on myös ilmoittanut toimintansa kannalta kriittiset sähkönkäyttöpaikat. PKS Sähkönsiirto Oy Yhteystietoja: Asiakaspalvelu Puhelin Sähköhäiriöt Puhelin Sähkökatkot netissä 14