PALVELUOHJELMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN AJALLA..-3.7. KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMIS PÄÄMITTARI 204 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien ja tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, varhaisen tuen palveluiden kustannukset 22,5M sote) yhteensä Lastensuojelun kustannukset Erikoissairaanhoidon kustannukset 9,3M 4,3M 205 22,3M 0M 4M 22,6M 0 M 4,M Toteuma ov2, Tiedot saadaan tilinpäätöksestä. Kehitysvammaisten avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku (sote) Ikäihmisten palvelujen ja hoidon oikeaaikaisuus (sote) Kustannukset yhteensä Kodin ulkopuolelle pitkäaikaisesti sijoitettujen lukumäärä (hoitopäivät) Kustannukset Kustannukset kehitysvammaista kohden Käytössä olevat laitoshoidon paikat (lyhyt ja pitkäaikainen hoito) Tuetun asumisen asiakkaat Hoidon ja hoivan sekä esh:n kustannus Hoito ja hoiva ikäihmistä kohden Kotona asuvien ikäihmisten osuus Pitkäaikaisessa hoidossa ikäihmisiä 36,M 89 (52 569) 4,0 M 3 074 8 77 62,9 M 7 336 88,7 %,3 % 36,3M 225 (56 700) 4,0 M 3 20 24 80 64,0 M 7 432 88,9 %, % 36,7M 25 (54 000) 4,5 M 3 897 4 2 64,0 M 7 032 89,3 % 0,7 % Näin ollen ei raportoida ovk2:ssa. 8,5 M 7 007 2 0 Saadaan tilinpäätökse stä
Palveluohjelma: Lasten ja nuorten (sekä työikäisten ja ikäihmisten) palveluohjelma Kehittämishankeet: Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut (sekä palveluohjauksen ja vastaanottotoiminnan kehittäminen) Tuotantopuolen vastuuhenkilö: palvelupäällikkö ja tuotantojohtaja Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tilaajajohtajat Hankkeen kuvaus: Hankkeessa ovat mukana kaikki palvelukeskukset ja se kytkeytyy kaikkiin kolmeen palveluohjelmaan. Joensuun kaupungin strategiassa 203 (KV 7.6.203) strategiseksi hankkeeksi valittiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Lasten ja nuorten palveluohjelman (KV 3.3.204, 34) kärkihankkeeksi valittiin lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut. Kärkihankkeessa osana maakunnallista sote-ratkaisua (loppuraportti 22.4.205) valmisteltiin moniammatillinen toimintamalli, jonka keskiössä ovat hyvinvointiasemat ja niiden alueelliset lasten ja perheiden tiimit sekä keskitetty nuorten palvelukeskus. Strategian päivityksessä (KV 25.5.205) tuotannon kehittämisen toimenpiteinä todetaan, että Nuorten palvelukeskuksen toimintamallia pilotoidaan ja palvelukeskus on valmis vuonna 207 sekä valmistellaan hyvinvointiaseman konseptia pilottina Rantakylä. Alueellinen lasten ja perheiden tiimi pilotoidaan osana Rantakylän hyvinvointiasemaa. Hyvinvointiaseman pilotointiin liittyy myös strategian päivityksen tuotannon kehittämisen toimenpiteistä terveyskeskusten vastaanoton toimivuuden parantaminen sekä palveluohjauksen lisääminen. Kuntakokeilussa vuoteen saakka (KH 3.0.204, 433) Joensuun kaupunki on sitoutunut lasten ja nuorten osalta kokeilemaan ja arvioimaan asiakasvastaavan merkitystä palveluprosessissa sekä yhteisen palvelusuunnitelman käyttömahdollisuuksia. Kokeilu toteutetaan Rantakylän hyvinvointiaseman aluetiimin ja nuorten palvelukeskuksen piloteissa. Päätavoite Hyvinvointia tuetaan tarjoamalla palveluja moniammatillisesti varhaisessa vaiheessa ja oikeaaikaisesti. Siten ehkäistään raskaan tuen palvelujen tarvetta ja varmistetaan resurssien tehokas käyttö varhaiseen tukeen. Tavoitteet Pilotoidaan hyvinvointiaseman moniammatillista toimintamallia alueella Utra Rantakylä Mutala Siihtala. Pilotoidaan nuorten palvelukeskuksen moniammatillista toimintamallia. Hyvinvointiaseman lasten ja perheiden aluetiimissä sekä nuorten palvelukeskuksessa kokeillaan asiakasvastaavaa sekä lapsen tai nuoren erilaisten palvelusuunnitelmien yhdistämistä. Kummankin pilotin kokemusten pohjalta tehdään esitykset jatkokehittämiseen. Tavoitteet 207 208 Kummatkin pilotit ovat käynnissä. Palvelusuunnitelmien yhdistäminen ja asiakasvastaavatoiminta on aloitettu kevään aikana. Sote-lautakunta 2.6. päätti rekisterinpitäjän. Kokeiluja jatketaan ja laajennetaan syksyn aikana. Nuorten palvelukeskuksessa kokeilussa on yhteisenä asiakasjärjestelmänä NT-TYPPI ohjelma. Kirjaamiskokeilu käynnistyi kesäkuussa. Pilottien kokemusten perusteella Tuottajan neuvottelukunnan kokouksessa 30.3. ( 0) käsiteltiin hyvinvointiaseman ja nuorten palvelukeskuksen jatkokehittäminen SiunSote huomioiden. 207: Nuorten palvelukeskus on valmis ja hyvinvointiaseman konsepti on valmisteltu niin, että asiakaslähtöinen toimintamalli on mahdollinen tulevassa sote kunta rajapinnassa. 208: Hyvinvointiaseman konsepti monistetaan koko kaupunkiin.
Lasten ja nuorten palveluohjelman hankkeet PÄÄMITTARI 204 205 Toteuma ov2, Yhteisöllinen toimintakulttuuri kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen (varko) Opetussuunnitelmaprosessin toteutuminen Linjaukset tehty Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Vahvistettiin 27.6. (VARKOLK) ja otetaan käyttöön.8. alkaen Monipuolistuvat varhaiskasvatuspalvelut (varko) Lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolku (vapari, varko) Kouluterveyskyselyn indikaattorit kiusaamiseen ja koulun työilmapiiriin liittyen Päiväkotiasiakkaat kunnalliset, /asiakas Yksityisen hoidon osuus Perhepäivähoitopaikkojen määrä Hoitoaikaperusteisen laskutuksen selvitys Toimintamalli; integroiminen osaksi normaalitoimintaa Hanke käynnistyi kokeiluna Parannusta vuoteen 203 500 2 % Vuoden 204 taso Kokeilu Kokeilu Tavoite koulujen ja päiväkotien vuosisuunnitelmissa 2 048 20 % Vuoden 204 taso Kokeilu vuoropäiväkodissa Integrointi valmis luokkaasteilta -6 Valtakunnallinen tiedonkeruu keskeytettiin. Kuntakohtaisia tuloksia ei saatu. 7528 (5/6) 4 % (5/6) 57 (5/6) / 590 (204) Kokeilu vuoropäiväko-dissa alkoi.6. Integrointi valmis -8 Koulutus kannattaa Joensuu on opiskelijalle huippukaupunki (tilaaja, varko) Peittävyys Koulutus kannattaa teemavuoden toteutus laajassa yhteistyössä Oppilaitosten hakijamäärät 62% 25 % Toteutus Positiivinen kehitys 70 % - Positiivinen kehitys 40 % - Joensuun kaupungin lukiot: 460 ja 205 455 Konservatorion ammatillinen: 77 ja 205 75 Opiskelijoiden tyytyväisyyskysely; mm. kysymys haluaisiko valmistumisen jälkeen jäädä Joensuuhun? 25 % kyllä, 45 % ehkä 30 % kyllä 50 % ehkä
Strategian päivitys 205 Tuotannon kehittämisen toimenpide: Rantakylän hyvinvointiasema PÄÄMITTARI Lähtötilanne Sektorimittaristosta moniammatillisen hyvinvointiasemakonseptin vaikuttavuusmittaristoon Ensimmäisen luonnoksen mukaiset mittarit ja tavoitteet on esitetty tässä taulukossa. Kokeilun pohjalta luonnos 2 Toteuma ovk2, Hyvinvointiaseman TA-rakenne (nettokustannukset kukin erikseen) Lokakuussa 205 varjo- eli hankebudjetti - Henkilöstö ja tilat, ei ostopalveluja Hyvinvointiasemalle laadittu ensimmäinen TArakenne Henkilöstön määrä - aluetiimi, joista - hyvinvointineuvolassa - vastaanotto ja palveluohjaus Lokakuusta 205 (hankebudjetti ) Seuranta 28 23 Lähetteet erikoissairaanhoitoon ja mielenterveyskeskukseen sekä yhteispäivystyskäynnit Rantakylä-Utra-Mutala ESH MT YP 844 4560 PERHEKESKUS Lasten ja perheiden aluetiimi (moniammatillinen palvelu: hyvinvointineuvola / muu aluetiimi, koskee alueen lapsia ja lapsiperheitä), mittaristo on yhtenevä VM:n kanssa sovittujen kuntakokeiluindikaattoreiden kanssa. Moniammatillista palvelua saaneet perhekunnat (lkm) Jonotusaika kontaktista ensimmäiseen toimenpiteeseen (vrk) Nimetty asiakasvastaava (lkm ja %- osuus moniammatillista tukea vaativista) Toiminta.6. alkaen Tieto.9. alkaen Asiakasprosessivastaava.9. alkaen < 3 vrk 90% 0 Yhteiset palvelusuunnitelmat (lkm ja %-osuus moniammatillista tukea vaativista) Toiminta.6. alkaen 90% Yhteisestä palvelusuunnitelmasta kieltäytyneet (lkm ja %-osuus) Toiminta.6. alkaen 0% 0 Kantelut (lkm) Tietoa ei ole aiemmin kerätty 2 Lastensuojeluilmoitukset Tietoa ei ole aiemmin kerätty alueellisesti laskeva määrä 79 HYVINVOINTIASEMA Vastaanottotoiminta ja palveluohjaus (Koskee alueen koko väestöä lapsista ikäihmisiin, painopiste työikäiset ja ikäihmiset) Asiakaskysely ja henkilöstökysely (keskiarvo, asteikko -4) Vastaanottokäynnit (lkm), joista ilman ajanvarausta (lkm) sekä suhde henkilöstön työpäiviin Toteutetaan loppuvuodesta 206 - Ajanvarauksettomat palvelut (lkm) ravitsemusterapia fysioterapia - Sosiaaliohjaus ja sosiaalinen talousneuvonta (lkm) - Psykiatrinen sairaanhoitaja (lkm) - Päihdehoitaja (lkm) ka > 2,5 63 229 55 397 20 Puheluihin vastaaminen 73% (7/205) > 90 % 8 % Sähköisten palveluiden käyttöaste ja Medinet-tilin käyttö - Medinet-tilin käyttö (lkm) - nettineuvonta-asiakkaat (lkm) - sähköinen ajanvaraus (% / käytettävissä olleista ajoista) kasvava määrä 2430 2 44 % Palveluun pääsy (lääkäri), T3 (kolmas vapaa aika) 2 pv 30 pv Moniasiakkuudet ja hyvinvointisuunnitelmat Integraatioasiakkaat (lkm) Monialaisesti laaditut asiakassuunnitelmat (lkm) 5 0 4 Toimintamallista ja palveluohjauksesta kerran vuodessa toistuva asiakaskysely ja henkilöstökysely Laaditaan syksyllä Verrattavissa asiakaskyselyn v.205 tuloksiin tuloksien parantuminen
Strategian päivitys 205 Tuotannon kehittämisen toimenpide: Nuorten palvelukeskus Mittaristo on yhtenevä VM:n kanssa sovittujen kuntakokeiluindikaattoreiden kanssa PÄÄMITTARI Lähtötilanne Sektorimittaristosta moniammatillisen nuorten palvelukeskuksen vaikuttavuusmittaristoon Ensimmäisen luonnoksen mukaiset mittarit ja tavoitteet on esitetty tässä taulukossa. Kokeilun pohjalta luonnos 2 Toteuma ovk2, Organisaatiomittarit Mielenterveyden ja psykiatrisen sairaanhoidon lähetteiden määrä APS Aikuispsykiatria (6 kk) 234 NEU Neurologia(6kk) 588 NPS Nuorisopsykiatria(6 kk) 98 YPS Yleissairaalapsykiatria(6 kk) 262 Yhteensä (6 kk)298 Mielenterveyspalvelut (4 kk) (8-30v) 2-2 % -2% -2% -2% -2% -2% (85kpl)-64% (26kpl) - 79% (36 kpl) -63% (7kpl) -73% (327kpl -75% Työntekijämittari 8-29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret 3, % (204) 3,% päivitys 2/7 Uusi toiminta, ei lähtötilannetta 90% ei tehty Yhteiset palvelusuunnitelmat (lkm ja %- osuus moniammatillista tukea vaativista) Nimetty asiakasvastaava (lkm ja %-osuus) Tietoa ei ole aiemmin kerätty Tietoa ei ole aiemmin kerätty 90% < 20h/vko ei nimetty. NT-typpi kokeilu syksy Asiakastyöhön käytettävä aika Tietoa ei aikaisemmin kerätty < 4 vrk ei kerätty Tietoa ei ole aiemmin kerätty Tiedonkeruu ja toimintamalli < 3 vrk Asiakasmittari Jonotusaika kontaktista ensimmäiseen toimenpiteeseen (vrk) Uusi toiminta, ei lähtötilannetta ka > 2,5, mittarin muutos Palvelukeskuksen (kävijämäärä.) Käyntimäärä: ohjaus- ja neuvonta ja asiakaskaynnit Henkilöstökysely (Kuntakokeilu, keskiarvo, asteikko -5) Asiakaskysely palvelusta (Kuntakokeilu, keskiarvo, asteikko -5) Uusi toiminta, ei lähtötilannetta ka > 2,5 tehdään vasta nttyppi kokeilun yhteydessä Kohtaamo hankkeen tekemässä asikaskyselys sä arvosana 8,7
Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja ja vammaispalvelupäällikkö Tilaajapuolen vastuuhenkilö: Sote tilaajajohtaja Hankkeen kuvaus: Kehitysvammaisten avopalvelujen suunnitelmallinen kehittäminen. Kehitysvammaisten asumispalvelujen rakennemuutos edellyttää laitosasumisen purkamisen ja asumisen järjestämisen taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla. Kokonaisuuden kustannukset on saatavissa, kun esh:n ensi vuoden talousarvioesitys saadaan. Lähtötilanne: hankkeen alkutilanne 203: 37 asiakasta, hoitopäivät 8 785 ja nettokulut 2,34 milj. euroa. TOIMINNALLINEN MITTARI 204 205 TOTEUMA Pysyvän laitosasumisen vähentäminen (asiakkaat on muutettu hoitopäiviksi, alle 0 asiakkaan osalta) Kehitysvammaisten oman päivä- ja työtoiminnan kehittäminen: - Majakan uudet päivä- ja työtoimintatilat (Utra) Hoitopäivät Kustannukset Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 2752 73 07 906 308 000 8/ 0 0.8. - Nuorten päivätoiminnan kehittäminen (Nupa) Päivätoiminnan ryhmät 2 2 3 Lasten ja nuorten tilapäisen viikonloppuhoidon kehittäminen omana toimintana Hoitopäivät oma toiminta 20 50 66 Työikäisten palveluohjelman hankkeet PÄÄMITTARI 204 Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja Kulttuuri- ja liikunta-palvelujen 27 houkuttelevat tapahtumat ovat osa kustannukset, /asukas kaupungin vetovoimaa (vapari) Kärkitapahtumat 3 Kärkitapahtumien kävijät 8000 Aikuispsykiatristen avopalvelujen toiminnan kehittäminen (sote) Terveysasemien vastaanottotoiminnan kehittäminen (sote) Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään (vapari, varko, sote) Asukkaiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen (tilaaja ja vapari) Kustannukset Aikuispsykiatrian integrointi - Kustannukset Yhteispäivystyksen käyttö (PKSSK) Leader-rahoitus, /Leader-alueen asukas Avustusten kohdentuminen maaseutualueille, % kulttuuriavustuksista Maaseutualueilla järjestettyjen tapahtumien osuus, % kulttuurityön ja kirjastojen tapahtumista Kansalaislähtöisen kehittämisen toteuttaminen KaKe-rahoitus, /kantakaupungin asukas Selvitys on tehty 7% 49% Hanke käynnistyi 205 205 280 4 285 000 4,8 M Suunnitelma 2,0 M 5-6/204 selvitys määrittää 3,00 /asukas 26 % (asukasluvun mukainen suhde) 26 % (asukasluvun mukainen suhde) Toteutus alkaa,5 266 3 33 000 5,3 M Toteutus 2,3 M (sis. yht. päivystys) 3,00 /asukas 26% 26% Kaksi hakukierrosta toteutettu 7,5 Toteuma ov2, 53 3 20 540 8,9 M (tammikesäkuu) 5,4 M (sis. yht. päivystys) 6 % 49 % Yksi hakukierros toteutettu 8,6 /as. Osallistavia suunnitteluprosesseja toteutettu 3
Palveluohjelma: Ikääntyvien palveluohjelma Kärkihanke: Ikäihmisten hoitoketjujen moniammatillinen kehittäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Hoito- ja hoivapalvelujen johtaja, vastuualueiden esimiehet Tilaajapuolen vastuuhenkilö: Sote tilaajajohtaja Hankkeen kuvaus: Palvelujen järjestäminen niin, että ikääntyvät pystyvät asumaan omassa kodissaan niin kauan kuin se on turvallista. Raskaimpien palveluj käytön vähentäminen: erikoissairaanhoito ja pitkäaikainen hoito. Kokonaisuuden kustannukset on saatavissa kun erikoissairaanhoidon ensi vuoden talousarvioesitys saadaan. Lähtötilanne: Yli 75-vuotiaiden kotona asumisen peittävyys on matala (88,6 %). Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys (3,4 %) ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeat (2 429 /yli 75 v.) TOIMINNALLINEN Hoitoketju toimii ja palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita ja ovat oikea-aikaisia - Kotona asumisen edistäminen MITTARI (yli 75-vuotiaat) Omassa kodissa asuvien määrä Omaishoidon peittävyys Kotihoidon peittävyys Tehostetun palveluasumisen peittävyys 204 88,7 % 2, % 9 % 8, % 89,6 % 2,4 % 9,3 % 8,4 % 205 89,3 % 2,3 % 9,8 % 9,2 % 90,3 % 2, % 8,9 % 8,2 % TOTEUMA - Erikoissairaanhoidon jonopäiviä ei tule Esh jonopäivien määrä 28 70 00 35 - Erikoissairaanhoidon kustannukset alenevat Hoitoketjun kustannukset ikäihmistä kohden 729 (ilman vyörytyksiä) 7572 Saadaan tilinpäätöksestä - Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys laskee yli 75 vuotiailla Laitoshoidon peittävyys 3,2 % 2 %,5 %,5 % - Määritellään ja seurataan säännöllisten palvelujen piirissä olevien suhteellinen osuus ko. ikäryhmästä Säännöllisten palvelujen piirissä olevat yli 75-vuotiaat ko. ikäryhmästä 22, % Määritellään palveluja saavien osuus ko. ikäryhmästä 20,7 % Ikääntyvien palveluohjelman hankkeet PÄÄMITTARI 204 Ikääntyvien osallisuus ja toimijuus (sote) Vanhusneuvoston kokoukset 8 Seniorikorttien määrä 62 Asumisen ja kaupunkisuunnittelun Hissikorjaukset 3 taloa ratkaisuilla tuetaan ikäihmisten Liikuntaesteiden poistot 2 taloyhtiötä esteettömyyttä ja kotona asumista (sote, Kodin muutostyöt 27 kohdetta krak) Monituottajamallia hyödynnetään: ikäihmisten palveluja tuottaa kaupunki, yritykset ja kolmas sektori (sote) Kotihoidon palveluseteli-asiakkaat Kotihoidon palvelusetelin kustannukset Ostetut hoitopaikat 355 0,58 M 397 205 8 700 3 taloa 3 taloyhtiötä 22 kohdetta 440 0,68 M 37 8 700 5 taloa 5 taloyhtiötä 22 kohdetta 440 0,68 M 366 Toteuma ov2, 5 397 5 taloa 3 taloyhtiötä 3 kohdetta 48 0,32 M 349
KAUPUNKIRAKENNEOHJELMAN KEHITTÄMISHANKKEET : Tavoitteet ja niiden toteutuminen.. 3.7.: Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Symmetrinen kaupunki Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kasvusopimuksessa yhdeksi kasvun lähteeksi on tunnistettu kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu. Keskeisenä teemana on Symmetrinen kaupunki hankkeen kehittäminen. Hankkeelle on luotu yhteistyössä päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa kehitysvisio ja suunnitellaan toteutuksen eteneminen. Tavoitteet Hankekokonaisuutta viedään eteenpäin toimenpideohjelman mukaisesti. Asemanseudun asemakaavoitus etenee Symmetrisen kaupungin toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.2. ja saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi 29.3.. Alueen kehittäminen sisällytetään kasvusopimuksen jatkona tehtävään sopimukseen valtion kanssa. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset kustannusten ja hyötyjen jakamisesta. Ratapihan parannushanketta edistetään käytettävissä olevin keinoin. Siltojen ympäristön viihtyisyyttä parannetaan Asemanseudun kaavan ja yleissuunnitelman vaihtoehtoiset luonnokset olivat nähtävillä huhtikuussa. Siltakadun siltojen toiminnallista luonnetta ja ympäristöä suunnitellaan Asemanseudun hankkeessa. Asemakaavaluonnos valmistuu elokuussa. Ratapihan asemakaavamuutos ja ratasuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Tasapainoinen ja vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungingeodeetti Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Asumiselle ja työpaikoille on tarjolla vaihtoehtoisia suuntia ja täydennysrakentamista tuetaan olemassa olevien palveluverkkojen läheisyydessä. Tavoitteet Tonttien luovutusohjelmassa on tarjolla tontteja useista eri suunnista, mutta uusia avauksia tehdään hallitusti. Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaava on hyväksytty, ensimmäisen vaiheen toteuttamistoimet suunniteltu ja alueen markkinointi käynnistetty. Tonttitarjonta on monipuolista. Uusia omakotitontteja luovutetaan Karhunmäestä, Multimäestä, Utrasta ja Niittylahdesta. Kerrostalotontteja on luovutettavana Penttilästä, Niinivaaralta ja Reijolasta Papinkankaan työpaikka-alueen. asemakaava on lainvoimainen ja alueen toteutussuunnittelu on käynnissä. Alueen rakentaminen voi alkaa keväällä 207. Täydennysrakentamisohjelma valmistuu vuoden aikana. Täydennysrakentamista tukevia asemakaavatöitä on käynnissä. Täydennysrakentamisohjelman laatiminen on käynnistetty. Päätöksenteko ohjelmasta ajoittuu kevääseen 207. Vanhojen asemakaavojen uudistaminen jatkuu Heinävaarassa, Enossa ja Uimaharjussa. Heinävaaran, Enon ja Uimaharjun asemakaavahankkeet ovat käynnissä.
Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Maankäytön toteuttamisohjelmatyötä (MATO-20) kehitetään edelleen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO20) muodostuu vakiintuneeksi työkaluksi. Selkiytetään toimielinten vastuut kaupungin palveluverkon kokonaisuuden hallinnasta. Tavoitteet Laaditaan palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvä 0-vuotinen investointisuunnitelma, jossa esitetään sekä yleisten alueiden, että toimitilojen investoinnit. Yhdyskuntatekniikan 0-vuotissuunnitelma on tehty ja käynnissä on liikuntapaikkasuunnitelman laatiminen ja sovittaminen samaan ohjelmaan. Toimitilainvestointien osalta työ ei ole edennyt. MATO-20 -ohjelman laatiminen vuosittain on vakiintunut toimintatapa. Ohjelman sisältöä yksinkertaistetaan ja laatimistapaa sujuvoitetaan. Investointisuunnitelma ja MATO-20 -ohjelma sovitetaan yhteen. MATO-ohjelma valmistuu päätöksentekoa varten elokuun aikana. MATO -20 -ohjelman uutena painopisteenä on täydennysrakentamisen ohjelmointi vuonna. Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Tavoitteet Laaditaan kantakaupungin ja muiden taajamien pyöräreittiverkon yleissuunnitelma. Jatketaan pyöräilyn reittipuutteiden poistamista. Toripysäköintilaitoksen toteutuksen selvittyä laaditaan keskustan pyöräpysäköinnin yksityiskohtainen suunnitelma ja aikataulutetaan sen toteutus yhdessä torin ja sen ympäristön pintarakenteiden toteutuksen kanssa. Pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Työ valmistuu vuoden aikana. Pyöräilyväylien kuntoa on parannettu kohdennetuilla päällystys- ja kunnostustoimilla. On laadittu kartat hyvistä vapaa-ajan pyöräilyreiteistä. Torin ympäristön yleissuunnitelman tarkistus on käynnissä ja siinä määritellään myös pyöräpysäköintialueet. Tavoitteet 207 Jatketaan pyöräilyn reittipuutteiden poistamista ja käynnistetään keskustan pyöräpysäköinnin parantaminen. Pyöräreittiverkon toteutus etenee.
Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kaupunkikeskus Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenne- ja joukkoliikenneolosuhteita parannetaan Tavoitteet Toripysäköintilaitoksen yksityisrahoitteista toteuttamista koskeva selvitys valmistuu viimeistään kesäkuussa. Yhteistyösopimus toripysäköintilaitoksen toteuttamisesta käsitellään luottamusmieselimissä elokuussa. Laaditaan tarvittavat tarkennukset torin ja sen ympäristön pintarakenteita, toteutusta ja linjaautopysäkkejä koskeviin suunnitelmiin keskustan osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman (202) puitteissa. Jatketaan keskustan liikennesuunnitelman mukaisten toimien suunnittelua ja toteutusta. Ohjelmoidaan kaupunkikeskukseen kohdistuvat toimenpiteet osana Symmetrisen kaupungin toteuttamisen toimenpideohjelmaa. Torin ja sen ympäristön suunnittelu on käynnissä. Keskustan liikennesuunnitelman toteutus etenee mm. Kauppakadun pohjoisosan katumuutosten toteuttamisella. Symmetrisen kaupungin toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.2. ja saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi 29.3.. Tavoitteet 207 Varaudutaan toripysäköinnin ja toriympäristön muutosten toteuttamiseen vuosina 207 8.