Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21



Samankaltaiset tiedostot
Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

811120P Diskreetit rakenteet

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

5.6 Yhdistetty kuvaus

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Matematiikan peruskurssi 2

Funktioista. Esimerkki 1

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

Matematiikan tukikurssi

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Johdatus matematiikkaan

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

811120P Diskreetit rakenteet

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 11

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Matematiikan tukikurssi

Topologia I Harjoitus 6, kevät 2010 Ratkaisuehdotus

Matematiikan peruskurssi 2

Täydellisyysaksiooman kertaus

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?

Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.) kurssi8 / Etälukio (edu.) (Suurinta osaa tämän linkin takana olevasta materiaalista pohdimme vasta huomenna!

Funktion. Käänteisfunktio. Testi 3. Kauhava Aiheet. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktion kasvaminen ja väheneminen.

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Tehtävä 1. Miksi seuraavat esimerkit eivät ole funktioita? 1. f : R Z, f(x) = x 2. 2 kun x on parillinen,

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Joukot. Georg Cantor ( )

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Matemaattisen analyysin tukikurssi

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

Ensimmäinen induktioperiaate

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

Matemaatiikan tukikurssi

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Ensimmäinen induktioperiaate

Hieman joukko-oppia. A X(A a A b A a b).

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

811120P Diskreetit rakenteet

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Olkoon R X Y. Sen käänteisrelaatio R 1 on joukosta Y joukkoon X määritelty relaatio, jonka laki on. yr 1 x xry.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy /197

Olkoon R X Y. Sen käänteisrelaatio R 1 on joukosta Y joukkoon X määritelty relaatio, jonka laki on. yr 1 x xry.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Analyysi I. Visa Latvala. 26. lokakuuta 2004

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 3 / vko 10

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Johdatus matemaattisen analyysin teoriaan

Transkriptio:

säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21

säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1 2 3 5 2 / 21

säilyy Esimerkkirelaatio R ei ole funktio, sillä ( y B : (2, y) R). Edelleen A:n alkio 5 on relaatiossa R kahden eri joukon B alkion kanssa. c b a 1 2 3 5 3 / 21

säilyy Sen sijaan relaatio F = {(1, b), (2, a), (3, c), (5, c)} on funktio: F(1) = b, F(2) = a, F(3) = c, F(5) = c. c b a 1 2 3 5 4 / 21

säilyy Funktio f : A B on injektio, jos lähtöjoukon A eri alkioilla on eri kuvat: a 1 a 2 = f(a 1 ) f(a 2 ). Äskeinen F ei ole injektio, sillä F(3) = c = F(5), vaikka 3 5. Funktio f : A B on surjektio, jos maalijoukon B kaikki alkiot esiintyvät (yhden tai useamman lähtöjoukon alkion) kuvina: ( b B)( a A)(b = f(a)). Äskeinen F on surjektio, koska a = F(2), b = F(1) ja c = F(3) 5 / 21

säilyy Olkoon f : A B funktio. Jos B B, niin sen alkukuva f 1 (B ) = {a A f(a) B } A. Äskeiselle funktiolle F 1 ({c}) = {3, 5} ja F 1 ({a, b}) = {1, 2}. 6 / 21

säilyy Jos f : A B on funktio, ja A A, niin voimme muodostaa uuden funktion f A : A B asettamalla f A (a ) = f(a ) kaikille a A. Ohessa aiemman funktion F rajoittuma joukkoon A = {1, 2}. Näemme, että F {1,2} on injektio, mutta ei surjektio. c b a 1 2 3 5 7 / 21

säilyy Olkoon edelleen f : A B fuktio. Jos A A, niin sen kuvajoukko on f(a ) = {f(a ) a A } = {b B a A : b = f(a)}. Esimerkiksi aiemmalle funktiollemme saadaan ja F({1, 2}) = {F(1), F(2)} = {a, b} F({3, 5}) = {F(3), F(5)} = {c}. 8 / 21

säilyy Oheisessa kuvassa on funktio G : {1, 2, 3} {a, b, c}, jolle G(1) = c, G(2) = a ja G(3) = b. Tämä funktio on sekä surjektio että injektio, eli bijektio. c b a 1 2 3 9 / 21

säilyy f : A B bijektio = kutakin b B kohti on olemassa yksi ja vain yksi a A, jolle f(a) = b. Saadaan käänteisfunktio f 1 : B A f 1 (b) = a f(a) = b. Edellisen G:n käänteisfunktio on G 1 : a 2, b 3, c 1. 3 2 1 a b c 10 / 21

säilyy Olkoot f : A B ja g : B C funktioita. Voidaan muodostaa yhdistetty kuvaus (eli kuvaustulo eli kompositio) g f : A C säännöllä (g f)(a) = g(f(a)) kaikille alkioille a A. Tässä f(a) B, joten funktio g on määritelty alkiolle f(a) ja määritelmä on siis järkevä. Jos esimerkiksi A = B = C = R >0, f(x) = x + 1 ja g(x) = x, niin (g f)(x) = x + 1, (f g)(x) = x + 1. 11 / 21

säilyy Jos A on joukko, niin sääntö id A (x) = x määrittelee joukon A identiteettifunktion id A. Esimerkki: Jos f : A B on bijektio, ja f 1 : B A sen käänteisfunktio, niin tällöin f 1 f = id A, f f 1 = id B. Perustelu: f(a) = b f 1 (b) = a, joten ja (f 1 f)(a) = f 1 (f(a)) = f 1 (b)a, (f f 1 )(b) = f(f 1 (b)) = f(a) = b kaikilla a A (ja kaikilla b B). 12 / 21

säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko, ja funktion kuvaaja {(x, y) A B y = f(x)} voidaan piirtää. Tällä kurssilla joukot A ja B ovat välejä. Tavallisimpien funktioiden kuvaaja on tällöin jonkinlainen käyrä tasossa. 13 / 21

säilyy Kaava f(x) = 1 1 x 2 määrittelee funktion f : ( 1, 1) R. Alla sen kuvaaja. 5 4 3 2 1 y 1.0 0.5 0.0 0.5 1.0 x 14 / 21

säilyy f : A B on kasvava välillä A, jos x 1 x 2 = f(x 1 ) f(x 2 ) aina, kun x 1, x 2 A. Jos tässä korvataan merkillä < saadaan aidosti kasvava funktio. Jos taas x 1 x 2 = f(x 1 ) f(x 2 ) aina, kun x 1, x 2 A puhutaan välillä A stä tai ilman =-vaihtoehtoa aidosti stä funktiosta. 15 / 21

säilyy Tehtävä: Osoita, että funktio f(x) = x 3 on aidosti kasvava koko R:ssä. Todistus: Oletetaan, että x 1 < x 2. Väitetään, että tällöin x 3 1 < x3 2. Jos x 1 < 0 < x 2, niin myös x 3 1 < 0 < x3 2, joten riittää käsitellä tapaus, missä x 1 ja x 2 samanmerkkisiä. Jos molemmat > 0, niin x 3 1 < x 2 1x 2 < x 1 x 2 2 < x 3 2, sillä kukin vaihe saadaan kertomalla x 1 < x 2 puolittain positiivisella luvulla. Tapaus, jossa molemmat luvut ovat < 0 käsitellään samoin. 16 / 21

säilyy Tehtävä: Osoita, että funktio f(x) = x 2 ei ole eikä kasvava koko R:ssä. Ratkaisu: Koska 1 < 2 ja f(1) = 1 < 4 = f(2), niin f ei ole (muuttujan arvo suureni, mutta funktion arvo ei pienentynyt tai pysynyt ennallaan). Koska 2 < 1 ja f( 2) = 4 > 1 = f( 1), niin f ei ole kasvava (muuttuja arvo suureni, mutta funktion arvo ei suurentunut tai pysynyt ennallaan). 17 / 21

säilyy säilyy Tehtävä: Oletetaan, että f on kaikkialla aidosti kasvava. Selitä, miksi tällöin x 1 < x 2 f(x 1 ) < f(x 2 ). Todistus: Suunta " = "on aidon kasvavuuden määritelmä, joten riittää perustella suunta " ". Oletetaan siis, että f(x 1 ) < f(x 2 ). Tällöin on oltava joko x 1 = x 2, x 1 > x 2 tai x 1 < x 2. Jos x 1 = x 2, niin tällöin f(x 1 ) = f(x 2 ), joten se vaihtoehto on suljettu pois, koska se on ristiriidassa oletuksen kanssa. Jos x 1 > x 2, niin tällöin x 2 < x 1, ja funktion f aidon kasvavuuden nojalla edelleen f(x 2 ) < f(x 1 ). Tämäkin on ristiriidassa oletuksen kanssa, ja sekin vaihtoehto voidaan sulkea pois. Jäljelle jää vain toivottu vaihtoehto x 1 < x 2. 18 / 21

säilyy Samoin nähdään, että jos f on kaikkialla aidosti, niin x 1 < x 2 f(x 1 ) > f(x 2 ). Nämä havainnot voidaan kiteyttää muodossa. Soveltamalla epäyhtälön molempiin puoliin aidosti kasvavaa funktiota saadaan sen kanssa ekvivalentti epäyhtälö ( säilyy). Jos taas sovelletaan epäyhtälöön aidosti ä funktiota saadaan sen kanssa ekvivalentti epäyhtälö, kunhan samalla käännetään < tai >-merkin suunta ( ). Tätä voidaan joskus hyödyntää epäyhtälön käsittelyssä. 19 / 21

säilyy Ratkaise epäyhtälö x 3 < (x 2 2) 3. Ratkaisu: Tiedämme, että f(x) = x 3 on kaikkialla aidosti kasvava. Koska annettu e.y. voidaan kirjoittaa muodossa f(x) < f(x 2 2) se on siis ekvivalentti epäyhtälön x < x 2 2 kanssa, ja edelleen ekvivalentti epäyhtälön x 2 x 2 > 0 kanssa. Tässä x 2 x 2 = (x 2)(x + 1), joten merkkitarkastelun avulla näemme, että alkuperäinen epäyhtälö on voimassa silloin ja vain silloin, kun x < 1 tai x > 2. 20 / 21

säilyy Oletetaan, että f ja g ovat kaikkialla aidosti kasvavia. Todista, että tällöin myös yhdistetty kuvaus f g on kaikkialla aidosti kasvava. Todistus. Olkoot x 1 ja x 2 mielivaltaisia sellaisia lukuja, että x 1 < x 2. Koska g on aidosti kasvava, tästä seuraa, että g(x 1 ) < g(x 2 ). Koska f on aidosti kasvava, sen soveltaminen tähän epäyhtälöön antaa Siis f(g(x 1 )) < f(g(x 2 )). (f g)(x 1 ) < (f g)(x 2 ). Tämä piti paikkansa kaikille x 1, x 2, joten väite on todistettu. 21 / 21