OPETUSMINISTERIÖN JA KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN KESKUKSEN (CIMO) VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2009 CIMOn toiminta-ajatus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutuksessa, työelämässä sekä kulttuuri-, nuoriso- ja kansalaistoimen alueilla. CIMO on aktiivisesti mukana vahvistamassa Suomea avoimena ja monikulttuurisena sivistys- ja tietoyhteiskuntana edesauttamalla monipuolista kansainvälistä vuorovaikutusta sen toiminnan kaikilla osa-alueilla. CIMOn arvot ja toiminnan kehittämisen strategiset painoalueet CIMOn toiminta perustuu asiakaslähtöisyydelle, luotettavuudelle, osaamiselle, tasavertaisuudelle ja yhteistyölle. Toiminnan lähtökohtia ovat alueellinen tasapuolisuus, tasa-arvo, maamme kaksikielisyys ja lisääntyvä monikulttuuristuminen. CIMOn toiminnan kehittämisen strategiset painoalueet ovat: asiantuntijaroolin syventäminen tuottavuuden ja palvelujen laadun parantaminen toimintojen vaikuttavuuden lisääminen henkisten voimavarojen kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kansainvälistyminen on opetusministeriön toimialan strateginen avainalue. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälistyminen luovat edellytyksiä koulutuksen laadun parantamiselle sekä lisäävät suomalaisen koulutuksen vetovoimaa. CIMO edesauttaa ohjelma- ja hanketukien sekä stipendien avulla uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmassa 2007-2012 asetettuja kansainvälistä yhteistyötä, liikkuvuutta sekä verkostoitumista koskevien tulostavoitteiden saavuttamista. CIMO tukee korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelua ja toimeenpanoa. Samoin toimitaan Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (2007-2011) kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatustavoitteiden [4.5.] saavuttamiseksi hyödyntäen eri rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Eurooppalaiset prosessit, Koulutus 2010 ohjelma, Bolognan ja Kööpenhaminan prosessit samoin kuin aikuiskoulutusta ja yleissivistävää koulutusta koskevat aloitteet ovat lisänneet eurooppalaisen agendan vaikutusta kansalliseen koulutuspolitiikkaan. EU:n nuorisopolitiikassa puolestaan painotetaan koulun ulkopuolista ja arkioppimista ja sitä kautta nuorten aktiivista osallistumista rakennettaessa tulevaisuuden eurooppalaista yhteiskuntaa. Tavoitteena on edelleen kulttuurin vahvempi rooli Euroopan yhdentymiskehityksessä, kansalaisten ja yhteisön toimielimien lähentäminen sekä eurooppalaisten välisen yhteenkuuluvuuden lisääminen. CIMOn hallinnoimat ohjelmat ovat yksi keskeinen keino näiden eurooppalaisten aloitteiden ja linjausten toimeenpanemiseksi. CIMO kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ohjelmien tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti paikallisesti ja kansallisesti. CIMO kerää, analysoi, muokkaa ja välittää toimialaansa kuuluvaa tietoa ja tekee selvityksiä kansainvälistymisen vaikutuksista. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opetusministeriön ja muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tehdään
Tulostavoitteet tunnetuksi eurooppalaisia prosesseja ja aloitteita, kuten Bolognan ja Kööpenhaminan prosesseja.. CIMO järjestää vastuullaan olevien ohjelmien toimeenpanon asiakasmyönteisesti, tehokkaasti ja luotettavasti sekä edistää tasapainoista alueellista osallistumista. CIMO toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa sekä edistää alan eri toimijoiden verkostoitumista. CIMOn tavoitteena on olla alan paras eurooppalainen asiantuntija- ja palvelukeskus. Euroopan unionin ohjelmat Pohjoismainen yhteistyö Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen -ohjelma alaohjelmineen on keskeinen keino lisätä eurooppalaista koulutusyhteistyötä, tutkintojen ja koulutuksen vertailtavuutta sekä opiskelijoiden, opettajien, nuorten ja jo työmarkkinoilla olevien liikkuvuutta. CIMO huolehtii, että EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmalla on korkea profiili Suomessa. Tavoitteena on edelleen lisätä ohjelmaan osallistuvien suomalaisten määrää. CIMO edistää suomalaisten korkeakoulujen aktiivista osallistumista Erasmus Mundus ohjelmaan. Tehdään tunnetuksi Tempus-ohjelmaa. EU:n nuorisotoimintaohjelma ja eurooppalainen yhteistyö laajemmin ovat eräs keino syrjäytymisen ehkäisemisessä ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Ohjelman tiedotusta ja verkostoyhteistyötä opetusministeriön, nuorisoalan toimijoiden sekä nuorisoalan asiantuntijoiden kanssa kehitetään edelleen. Painopisteenä on nuorisolain mukaisten tavoitteiden edistäminen Suomessa. CIMO tukee erityisryhmien mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan. CIMO edistää suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistumista EU:n Kulttuuri - ohjelmaan tehostetulla tiedotuksella ja hankeneuvonnalla sekä välittämällä tietoa menestyneistä hankkeista ja niistä saaduista hyvistä kokemuksista sekä edistämällä toimijoiden keskinäistä verkottumista. CIMO lisää EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelman tunnettuutta ja edistää hakijoiden määrän lisääntymistä Suomessa. CIMO edistää Euroopan unionin Luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 tavoitteiden toteutumista Elinikäisen oppimisen ohjelman avulla sekä ottaa huomioon EU-teemavuoden Monikulttuurisuus ja monikielisyys -painotukset. CIMO kehittää ja ottaa käyttöön toimintamalleja ja työtapoja, joilla systemaattisesti tuetaan EU-ohjelmista saatuja tuloksien ja kokemuksien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. CIMO lisää kiinnostusta pohjoismaisen koulutusyhteistyön toimeenpanemalla pohjoismaiset ohjelmat laadukkaasti. CIMO aloittaa Nordkurs-toiminnan tuen. CIMO jatkaa pohjoismaisten Nordplus- ohjelmien vastuullisena hallintotahona Suomessa. Tavoitteena on, että CIMOn päävastuulla olevaan Nordplus Högre utbildning ohjelmaan saadaan hankkeita, joihin osallistuu kattavasti pohjoismaisia ja Baltian maiden korkeakouluja. Muiden Nordplus -ohjelmien osalta tavoitteena on saada mahdollisimman laaja suomalainen osallistuminen hankkeisiin tehokkaan tiedotuksen ja neuvonnan avulla. 2
CIMO jatkaa tiivistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä hyvien käytäntöjen välittämistä oman toimialansa muiden Pohjoismaiden organisaatioiden kanssa. Kansalliset ohjelmat ja hankkeet CIMOn kansallisesti rahoittamat opiskelu-, asiantuntija- ja harjoitteluohjelmat kootaan suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Alueelliset painoalat ovat Venäjä, Aasia ja Pohjois-Amerikka. Yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa jatketaan laajennetulla North-South-South ohjelmalla. Jatketaan arktisten alueiden yliopistojen yhteistyön tukemista North2North-ohjelman avulla. Venäjä CIMOlle tärkein aluepainopiste on Venäjä. CIMOn tavoitteena on tukea erityisesti korkeakoulujen yhteistyön lisäämistä Venäjän kanssa ja vahvistaa suomalaista Venäjä-asiantuntemusta sekä venäläistä Suomi-asiantuntemusta. CIMOn Venäjätoiminnot koostuvat seuraavista osista: Opiskelija-, opettaja ja harjoittelijavaihto, intensiivikurssit (First-ohjelma) CIMOn stipendit venäläisille jatko-opiskelijoille, mukaan lukien talvikoulu Suomen Akatemian kanssa Venäjän valtion stipendit suomalaisille opiskelijoille Suomen kielen ja kulttuurin opetus Venäjän yliopistoissa ja Sukukansaohjelma Yhteistyön ja liikkuvuuden edistämistoimenpiteet (opintovierailut, yhteistyöseminaari) Venäjä-toimien kokonaisliikkuvuustavoite on 300 henkilöä. Aasia Kehityspolitiikka Aasia-toiminnoissa keskitytään yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseen erityisesti Kiinan ja Intian kanssa. Aasia-toiminnot koostuvat seuraavista osista: Intia-fellowship ohjelma (SITRAn aiemmin rahoittama) Aasia verkosto-ohjelma kohdemaina Kiina, Intia ja Etelä-Korea Kiina ja Intia kansainvälisen harjoittelun painopisteinä Korkeakouluyhteistyötä edistävä erityisasiantuntija Kiinassa Kokonaisliikkuvuustavoite on 80 henkilöä. Pohjois- Amerikka Tiivistetään Pohjois-Amerikan (USA ja Kanada) yhteistyötä yhdessä Fulbright Centerin kanssa, joka toimii CIMOn kanssa yhteisissä tiloissa. CIMOn Pohjois- Amerikka- toimet koostuvat seuraavista osista: CIMO- Fulbright apurahat Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen sekä korkeakouluyhteistyön edistämiseen Yhdysvaltojen kanssa ( 5 henkilöä) Suomen valtion ja Yhdysvaltojen välisen Senaattori koululaisohjelman rahoittaminen ja kehittäminen bilateraaliseksi ohjelmaksi harjoittelijavaihto Kokonaisliikkuvuustavoite on 200 henkilöä. Kehitetään ulkoasiainministeriön rahoittamaa North-South-South -ohjelmaa tukemalla intensiivikursseja ja korkeakoulujen verkottumista edistäviä toimintoja opettaja- ja opiskelijavaihdon rinnalla. Järjestetään ohjelman arviointi yhdessä ul- 3
koasiainministeriön kanssa ja tehdään esitykset jatkotoimista. Tavoitteena on 200 opettaja- ja opiskelijavaihtoa. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyö on olennainen osa monissa CIMO:n hallinnoimissa ohjelmissa, erityisesti elinikäisen oppimisen ohjelman Leonardo-alaohjelmassa sekä Erasmuksen harjoittelijavaihtotoiminnossa. CIMOn kansallisesti järjestämän kansainvälisen harjoittelun laatua parannetaan. Suhteutetaan CIMOn asema kansainvälisen harjoittelun alueella tapahtuneisiin toimintaympäristön suuriin muutoksiin. Jatketaan yhteistyötä valtiovarainministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa virkamiesvaihdon, edustustoharjoittelun sekä YK:n järjestöjen apulaisasiantuntijoiden rekrytointien järjestämisessä. Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMO tukee suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. CIMOn asiantuntijaelin on Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta UKAN, jonka toimintaa kehitetään. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta jatketaan Kiinassa. Jatketaan Erasmus opiskelijoille tarkoitettujen kielikurssien tukemista. Suomen kielen kansainvälisten kesäkurssien osallistumistavoite on 245, Erasmus-opiskelijoille suunnatuille suomen kielen intensiivikursseille 300. Opetusvierailujen määrä pysyy 15. Nuori Kulttuuri -toiminta Tuetaan edelleen nuorten kulttuuriryhmien ulkomaille suuntautuvia esiintymismatkoja. Vuonna 2008 valitut uudet kulttuurilähettiläät aloittavat toimintansa. Viestintä ja neuvontapalvelut sekä selvitykset CIMOn kotimaisessa ja kansainvälisessä viestinnässä kehitetään erityisesti www.maailmalle.net ja www.studyinfinland.fi- verkkopalveluita mm. tarjoamalla uusia asiointimahdollisuuksia. CIMO tukee korkeakoulujen kansainvälistymistrategian toimeenpanoa. CIMO vastaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon saatavuudesta ja ajantasaisuudesta. CIMOn osaaminen ja tehtävä painottuu erityisesti liikkuvuuden edistämiseen kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien avulla sekä koulutusmahdollisuuksista tiedottamiseen. CIMO panostaa myös ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden alumnitoiminnan kehittämiseen. Alumnitoiminnalla tarjotaan informaatio- ja vaikutuskanava myös ulkomailla asuville suomalaisille tutkijoille ja asiantuntijoille. Tieto- ja neuvontapalveluyhteistyötä jatketaan Opetushallituksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Suomessa toimivien ulkovaltojen lähetystöjen, kulttuurija tiedeinstituuttien ja tiedotuskeskusten kanssa. Euroguidance-toiminnassa pyritään tiiviisiin strategisiin kumppanuuksiin ja tehokkaaseen tiedotusyhteistyöhön muiden eurooppalaisten verkostojen kanssa. Keskeisiä verkostoyhteistyön tahoja ovat ohjausalan eurooppalaista toimintapolitiikkaa käsittelevä verkosto sekä Eures, Eurooppatiedotus, Europassi ja NARIC. Arvioidaan Eurodesk-toiminnan ja muiden tieto- ja neuvontapalvelujen, kuten nuorisotiedotuksen kansallisen koordinaatio- ja 4
kehittämiskeskuksen mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötään nuorisotoimintaohjelman tunnettuuden lisäämisessä. CIMOssa jatketaan tiedontuotantoa, joka edesauttaa EU:n ja kansallisten kansainvälistymistavoitteiden toteutumista. Vuonna 2009 selvityksissä painottuvat Comenius (yleissivistävä koulutus) ja Leonardo da Vinci (ammatillinen koulutus) ohjelmien vaikuttavuuden tarkastelu. Korkeakoulutuksessa painotetaan kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden käytäntöjen sekä korkeakoulujen toiminnan tarkastelua kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainvälisen opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden tilastointi ulotetaan koskemaan myös ammatillista peruskoulutusta. Lisäksi tavoitteina on selvitystoiminnan näkyvyyden parantaminen, tiedon hyväksikäytön tehostaminen ja sidosryhmäyhteistyön tiivistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Asuntolat CIMOn käytössä on kolme asuntolaa, joissa on yhteensä 168 paikkaa. Tavoitteena on säilyttää 90 %:n keskimääräinen käyttöaste. Asuntolatoimen kehittäminen tehdään asuntolatoimintaa koskeneen selvityksen suuntaviivojen perusteella vuoden 2009 aikana. Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen Toimitilat CIMO jatkaa CAF- laatutyökalun käyttöä toiminnan kehittämisessä. Tuottavuuden kehitystä seurataan tilastokeskuksen kanssa kehitettyjen tuottavuusindikaattorien avulla. Kehitetään taloushallintoa ja talouden raportointijärjestelmiä vastaamaan paremmin CIMOn toimintaa ja rahoitusrakenteen erityistarpeita. CIMO osallistuu opetusministeriön palvelukeskushankkeeseen. Osallistutaan valtionavustusten myöntämisen sekä muiden hallinnon parantamisen sähköisten työkalujen käyttöönottohankkeisiin. Tavoitteena on, että kaikki kansallisten ohjelmien hakumenettelyt on sähköistetty opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. CIMO muuttaa takaisin Hakaniemenranta 6:een saneerattuihin toimitiloihin. Varaudutaan muutosta aiheutuviin lisäkustannuksiin kalustuksen, vuokrien sekä keskistettyjen virastopalvelujen osalta. Henkiset voimavarat CIMO kehittää esimiestyötä ja sisäistä tiedotusta. Kehitetään suunnitelmallisesti henkilöstön osaamista ja tuottavuutta. Seurataan henkilöstön työtyytyväisyyttä VM henkilöstöbarometrin avulla. Tavoitteena on työtyytyväisyysindeksi 3.2 asteikolla 1-5. Määrälliset liikkuvuustavoitteet CIMO asettaa seuraavat määrälliset tavoitteet ohjelmiin osallistumisesta. Tavoitteita asetettaessa on otettu huomioon muutokset ohjelmien sisällöissä ja rahoituksessa. Sokrates- ja Leonardo-ohjelmat on yhdistetty Elinikäisen 5
oppimisen ohjelmaksi. Nuoriso-ohjelma on muuttunut Nuorisotoimintaohjelmaksi. Nuorisotoimintaohjelman aiempia määrällisiä tavoitteita asetettaessa ei ollut tiedossa ohjelman lopullinen sisältö ja tavoitteita on jouduttu muuttamaan sisältöjä vastaavaksi. Jatko-opinto- ja harjoitteluapurahojen osalta tavoitteita on ryhmitelty uudestaan vastaamaan paremmin tulossopimuksen maantieteellistä jaottelua. Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Tavoite 2006 2 007 2 007 2008 2009 Elinikäisen oppimisen ohjelma 15 180 16 705 17 240 17 910 - Suomesta lähteneet 9 180 10 440 10 695 11 280 - Suomeen saapuvat 6 000 6 265 6 545 6 630 Sokrates-ohjelma 12 289 - - - - - Suomesta lähtevät 5 271 - - - - - Suomeen saapuvat 7 018 - - - - Leonardo da Vinci-ohjelma - Suomesta lähteneet 1 513 - - - - EU:n nuoriso-ohjelmaan osallistuvat 5 078 - - - - EU:n nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat 4 300 2 500 4 300 2 500** Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö* 623 830 729 750 2 450 - Verkosto-ohjelmat (FIRST + N2N+Aasia) 291 300 364 300 - - Muut stipendiohjelmat 332 530 365 450 - - Venäjä 300 - Aasia 80 - Pohjois-Amerikka - - - - 200 - Muu harjoitteluvaihto ja apurahat - - - - 1 870 North-south-south kehitysmaaohjelma 231 180 231 180 200 Kv harjoittelijavaihto 1 482 1 600 1252 1 400 - Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen (kesäkurssiapurahat ja opetusvierailut) 239 300 234 260 260 * Vuoden 2009 tavoitelukuihin sisältyy myös kansainvälinen harjoittelu ** Ohjelman rahoitus ja rakenne muuttuivat ohjelmakauden vaihtuessa 2007. Lisäksi uuden ohjelman tilastointiperusteet ovat erilaiset, lukuihin eivät enää sisälly kaikki hankekoulutuksiin tai neuvontatilaisuuksiin osallistuvat. Vuonna 2007 tämä luku oli 1682 henkilöä. 6
VOIMAVARAT VUONNA 2009 Perusrahoitus (toimintamenot, 29.01.03, siirtomääräraha 2 v) Vuoden 2009 tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on vuoden 2009 talousarviossa keskuksen toimintamenomomentilla 8 773 000, josta - maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen (asuntolat) 144 000 - suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomaisissa yliopistoissa 1 684 000 mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien ja muiden opetushallintoviranomaisten palkkaukseen - apurahat ja avustukset 2 802 000 Täydentävä rahoitus (yhteensä 1 567 000 euroa) Opetusministeriö irrottaa myöhemmin tehtävillä määrärahapäätöksillä - 682 000 EU:n Elinikäisen oppimisen -ohjelman kansalliseen toimeenpanoon ja tunnetuksi tekemiseen - 80 000 EU:n Erasmus Mundus -ohjelman kansalliseen toimenpanoon ja tunnetuksi tekemiseen sekä Erasmus -intensiivikielikurssien tukemiseen (EILC kielikurssit) - 185 000 EU:n Nuorisotoimintaohjelman kansallisen rahoitusosuuden kattamiseen - 200 000 NuoriKulttuuri -apurahaohjelman matka-avustuksiin, hallinnointiin ja lähettilästoimintaan - 80 000 kansallisena osuutena EU:n Kulttuuri -ohjelman yhteyspistetoimintaan - 30 000 EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelman yhteyspistetoimintaan - 180 000 Pohjoismaisen koulujen yhteistyöohjelman Nordplus Juniorin toimeenpanoon (summa tarkentuu myöhemmin) - 65 000 Nordkurs-toiminnan tuki - 60 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen Kiinassa. - 5 000 ammatillisen koulutuksen peruskoulutuksen tilastointiin Hankerahoitus (yhteensä 845 000 euroa) Opetusministeriö irrottaa myöhemmin tehtävillä määrärahapäätöksillä - 120 000 Pohjois-Amerikan yhteistyön edistämiseen (50 000 yhdessä Fulbright Centerin kanssa tehtävään Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen sekä korkeakouluyhteistyön edistämiseen Yhdysvaltojen kanssa, 70 000 Suomen valtion ja Yhdysvaltojen välisen Senaattori koululaisohjelman kuluihin ja kehittämiseen) - 280 000 Venäjän korkeakouluyhteistyön lisäämiseen (FIRST) - 65 000 Circumpolar north2north ohjelman kuluihin - 60 000 ammattikorkeakouluopiskelijoiden sosiaali- ja terveydenhuoltoalan harjoitteluun Suomi-kodeissa - 120 000 Aasia verkostoyhteistyön tukemiseen - 100 000 Intia-fellowship ohjelma (aiemmin SITRAn rahoittama) - 100 000 Korkeakoulujen kansainväliseen markkinointiin. Arvio nettobudjetoidusta sekä yhteisrahoitteisesta ja muusta ulkopuolisesta toiminnan rahoituksesta (yhteensä 24 626 100 euroa, liite 1) 7
TULOSSOPIMUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sopimuksen ja sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain tulosneuvotteluiden yhteydessä. Opetusministeriö antaa tulosneuvotteluissa esitetyn suullisen palautteen lisäksi talousarvioasetuksen edellyttämän tilinpäätöskannanoton. Helsingissä 21.1.2009 Jaana Palojärvi Kansainvälisten asiain johtaja Kirsti Aaltonen Johtajan sijainen, apulaisjohtaja Ritva-Sini Merilampi Opetusneuvos Juha Ketolainen Tulosaluepäällikkö 8
Liite 2 CIMOn voimavarat 2009 Täydentävä rahoitus: Hankerahoitus: Tarkoitus Huomautuksia 682 000 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman kansalliseen toimeenpanoon ja tunnetuksi tekemiseen 282 000 KTPO/YS 179 000 - muiden KTPOn yksiköiden osuudet tarkentuvat myöhemmin 80 000 EU:n Erasmus Mundus ohjelman kansalliseen toimenpanoon ja tunnetuksi tekemiseen sekä Erasmus intensiivikielikurssien tukemiseen (EILC kielikurssit) 185 000 EU:n Nuorisotoimintaohjelman kansallisen KUPO/NY rahoitusosuuden kattamiseen 200 000 NuoriKulttuuri -apurahaohjelman matkaavustuksiin, KUPO/NY hallinnointiin ja lähettilästoimintaan 80 000 Kansallisena osuutena EU:n Kulttuuri - KUPO/TKY ohjelman yhteyspistetoimintaan 30 000 EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelman KUPO/TKY yhteyspistetoimintaan 180 000 Pohjoismaisen koulujen yhteistyöohjelman KTPO/YS Nordplus Juniorin toimeenpanoon 65 000 Nordkurs-toiminnan tuki 60 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetukseen Kiinassa 5 000 Ammatillisen peruskoulutuksen tilastointi KTPO/AMM Tarkoitus Huomautuksia 120 000 Pohjois-Amerikan yhteistyön edistämiseen (50 000 yhdessä Fulbright Centerin kanssa tehtävään Suomen kielen ja 85 000 KAS 35 000 (Senaattori) kulttuurin opetuksen sekä korkeakouluyhteistyön edistämiseen Yhdysvaltojen kanssa, 70 000 Suomen valtion ja Yhdysvaltojen välisen Senaattorikoululaisohjelman kuluihin) 280 000 Venäjän korkeakouluyhteistyön lisäämiseen (FIRST) 65 000 Circumpolar north2north ohjelman kuluihin 60 000 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden sosiaali- ja terveydenhuoltoalan harjoitteluun Suomi-kodeissa 120 000 Aasia verkostoyhteistyön tukemiseen 100 000 Intia-fellowship ohjelma (aiemmin SITRAn rahoittama) 100 000 Korkeakoulujen kansainväliseen markkinointiin 9