POHJOIS-SUOMEN SENIORIKASTE 2014-2016 ARVIOINTISUUNNITELMA (12.1.2015)
Sisällysluettelo 1. Arvioinnin tausta ja tarpeet... 3 2. Arvioinnin tavoitteet ja kohteet... 3 2.1. Miten hankkeen organisointi on onnistunut?... 5 2.2. Miten hankkeen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on toiminut hanke-aikana?... 5 2.3. Miten tavoitteenasettelu on onnistunut?... 6 2.4. Miten hankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet?... 6 2.5. Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut?... 8 2.6. Miten kehittämistyön tuotosten juurruttaminen ja levittäminen on onnistunut?... 9 2.7. Mitä muuta haluat sanoa?... 9 3. Arvioinnin menetelmät... 9 4. Arvioinnin aikataulu, resurssit ja raportointi... 10 5. Arviointitiedon hyödyntäminen... 11 2
1. Arvioinnin tausta ja tarpeet SenioriKaste on saanut STM:n Kaste-ohjelman mukaisen 1,2 milj. euron kehittämisrahoituksen ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen kehittämiseen ajalle 1.3.2014 31.10.2016. Hanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki. Hanke koostuu neljästä toiminnallisesta osakokonaisuudesta: Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Oulunkaari. SenioriKaste-hankkeen tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja, jotka tukevat erityisesti ikääntyneiden kotona asumista. Hankkeessa on kolme toimintalinjaa, joita kehittämistyöhön osallistuvat alueet painottavat toiminnassaan alueellisten tarpeiden perusteella. Toimintalinjat ovat: 1. Kotona asumisen tukeminen 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen Kaste-ohjelmiin on sisäänrakennettu arviointivelvoite. Kaste-ohjelman hankkeissa arviointi on tiivistetysti sitä, että kehitetyt uudet toimintamallit dokumentoidaan, tuodaan näkyväksi ja pohditaan niiden juurruttamisen mahdollisuuksia (Kivipelto&Johnsson, 21). Arvioinnin avulla hankitaan tietoa siitä, miten hankkeen toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu ja mitä muita mahdollisia muutoksia tai vaikutuksia on saatu aikaiseksi. Oppimisen näkökulmasta arvioinnissa on hyödyllistä tarkastella toiminnan vahvuuksia ja onnistumisia sekä myös hankaluuksia ja epäonnistumisia. Väliarviointi auttaa suuntaamaan ja terävöittämään toimintaa hankkeen loppukaudelle. Arvioinnissa selvitetään myös hankkeen tuloksia ja vaikutuksia ja niiden merkitystä asiakkaiden, työntekijöiden ja organisaation näkökulmasta. Arviointitiedon avulla voidaan nostaa esiin hankkeen aikana kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä laajemminkin. Hankesuunnitelman mukaan arviointi toteutetaan itsearviointina ja sisäisenä arviointina. 2. Arvioinnin tavoitteet ja kohteet Arviointi on hankkeen toiminnan ja sen aikaansaamien tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden selvittämistä. Arviointi on oppimisen sekä sen kautta toiminnan ja tulosten parantamisen väline. Arvioinnin tavoitteet voidaan jakaa kolmeen alueeseen: 3
1) Tilivelvollisuusarviointi keskittyy toiminnan taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Arvioinnissa selvitetään rahoittajalle ja päätöksentekijöille, miten annetut resurssit on käytetty ja mitä niillä on saatu aikaan. 2) Kehittämisarviointi on hankkeen toiminnan arviointia. Pääpaino on oman työn kehittämisessä, organisaation oppimisessa, suorituskyvyn parantamisessa sekä toimintatapojen kehittämisessä. Asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus arviointitiedon tuottamisessa on olennaista. Arvioinnin tuloksia tulkitaan yhdessä ja mietitään tarvittavia toimenpiteitä. 3) Tiedontuotantoarviointi tarkoittaa uuden tiedon tuottamista, uusien näkökulmien avaamista käsiteltävänä olevaan asiaan sekä uusien toimintamallien tuottamista arvioinnin ja lisääntyneen ymmärryksen avulla. Arviointitietoa käytetään asian syvällisempään tiedostamiseen, viestintään, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. SenioriKasteen arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa näille jokaiselle osa-alueelle. Arvioinnissa kiinnitetään huomio kehittämistyön prosessiin, tuloksiin sekä vaikutuksiin. SenioriKasteen arvioinnin osa-alueet ovat seuraavat: 1) Organisointi 2) Yhteistyö 3) Tavoiteasettelun onnistuminen 4) Tavoitteiden toteutuminen 5) Tulokset ja vaikutukset 6) Juurruttaminen ja levittäminen Arvioinnin osa-alueille laaditaan arviointikysymykset. Arvioinnin osa-alueille: organisointi, yhteistyö ja tavoiteasettelun onnistuminen laaditaan yhteiset arviointikysymykset. Toiminnalliset osakokonaisuudet vastaavat oman kokonaisuutensa tavoitteiden, tulosten ja vaikutusten arvioinnista ja laativat omaan toiminnalliseen osakokonaisuuteen soveltuvat tarkemmat arviointikysymykset. Lisäksi hanketyöntekijät arvioivat hankkeen tavoitteiden toteutumista hankesuunnitelman liitteen 2 mittariston mukaan (SenioriKaste-hankkeen toiminnallisten osakokonaisuuksien painottamat toimintalinjat, toimenpiteet ja mittarit). SenioriKasteen arviointiprosessi on kuvattuna alla karkeasti. Hankkeen työntekijät arvioivat erityisesti SenioriKasteen organisoinnin ja yhteistyön toteutumista. Lisäksi he keräävät ja dokumentoivat koko hankkeen ajan tietoa, jota voidaan hyödyntää arvioinnissa. Väliarvioinnin painopisteenä on hankkeen tavoiteasettelun onnistuneisuus ja tavoitteiden toteutuminen sekä hankkeen etenemisen tukeminen. Arvioijina ovat erityisesti toiminnallisten osakokonaisuuksien työryhmissä ja kehittäjinä olevat työntekijät sekä ohjausryhmän ja alueellisten koordinaatioryhmien jäsenet. Loppuarvioinnissa arvioijina toimivat em. lisäksi myös asiakkaat, yhteistyökumppanit ja kuntien ja kuntayhtymien työntekijät ja esimiehet. 4
Hankkeen työntekijät Toiminnalliset osakokonaisuudet Kuntien työntekijät Sidosryhmät Organisointi 7) Yhteistyö Tavoiteasettelu 8) Tavoitteiden toteutuminen Tulokset ja vaikutukset Juurruttaminen ja levittäminen Prosessiarviointi koko hankkeen ajan: hankkeen työntekijät Väliarviointi 6/15: hankkeen työntekijät, työryhmät, ohjausryhmä Loppuarviointi 6/16: asiakkaat, työntekijät, esimiehet, yhteistyökumppanit Kuvio 1. SenioriKasteen arviointiprosessi. Arvioinnin osa-alueille laaditaan kysymykset, joihin arvioinnilla haetaan vastauksia. Tarkoituksenmukaisia kysymyksiä on syytä miettiä jo kehittämistyön alkuvaiheessa, vaikkakin joskus arviointikysymykset syntyvät tai tarkentuvat vasta prosessin aikana. Alla on kysymysmalleja arvioinnin osa-alueille. 2.1. Miten hankkeen organisointi on onnistunut? Kysymyksellä haetaan vastausta sekä koordinaation että toiminnallisten osakokonaisuuksien hallinnoinnin onnistumiseen. Siirtyminen laajoihin hankekokonaisuuksiin asettaa omat haasteensa, joista voidaan oppia tulevissa hankkeissa. 1. Miten SenioriKasteen organisointi (johto, koordinointi, hallinto, talous, yhteistyö) on mielestäsi toiminut a) Pohjois-Suomen alueella, b) oman toiminnallisen osakokonaisuuden alueella? 2. Miten hankkeen viestintä on onnistunut? 3. Miten ikääntymistä koskeva tietotuotanto on kehittynyt hankkeen aikana? 2.2. Miten hankkeen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on toiminut hankeaikana? Ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukeminen edellyttää monitoimijaista yhteistyötä niin julkisten kuin yksityisten ja järjestöjen toimijoiden kesken. Yhteistyövelvoite 5
on kirjattu myös uuteen vanhuspalvelulakiin. Kysymyksellä selvitetään kehittämistyön aikaisen yhteistyön toimivuutta. Miten SenioriKasteen yhteistyö on onnistunut seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa? - päättäjät - sairaanhoitopiiri - terveyskeskus - sosiaalipalvelut - muut kunnan toimialat - järjestöt - oppilaitokset (yliopisto, korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset) - sosiaalialan osaamiskeskukset - muut kehittämishankkeet - toiminnalliset osakokonaisuudet keskenään 2.3. Miten tavoitteenasettelu on onnistunut? Tavoiteasettelun onnistumista arvioidaan hankkeen puolivälin väliarvioinnissa ohjausryhmässä sekä toiminnallisten osakokonaisuuksien kehittäjäryhmissä. Arviointi antaa palautetta hankkeen etenemisestä sekä auttaa fokusoimaan hankkeen loppuajan työskentelyä odotettavien tulosten kannalta olennaisiin toimenpiteisiin. Arviointikysymykset ovat: 1. Miten SenioriKasteen yhteiset tavoitteet vastaavat käytännön tarpeita? 2. Missä määrin on edetty tavoitteen suuntaan? 3. Ovatko tavoitteet muuttuneet, jos niin miten ja miksi? 4. Missä asioissa on onnistuttu ja mikä sitä on edesauttanut? 5. Mitä olisi kannattanut tehdä toisin mitkä asiat ovat vaikeuttaneet tavoitteiden toteutumista? 6. Mitkä ovat jo nähtävillä olevat kehittämistoimien vaikutukset? 7. Mihin tulee keskittyä jatkossa? 2.4. Miten hankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet? SenioriKasteen yhteiset tavoitteet on kirjoitettu hankesuunnitelmaan seuraavasti: Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen 6
Kehitetään kotona asumista tukevien palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Vahvistetaan asiakkaan omistajuutta omassa palveluprosessissaan. Sovelletaan ja otetaan käyttöön uusia palvelumuotoja (esim. perhehoitoa, joustavaa vuorohoitoa Kehitetään muistisairaan asiakkaan palveluprosessimallia huomioiden laajaalaisesti ennakoivan, kuntouttavan ja korjaavan työn osuus, seuranta ja arviointi Kehitetään ikääntyvän asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja sen perusteella joustavaa palvelumuotoilua Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Otetaan käyttöön sosiaalista kanssakäymistä tukevia ja vahvistavia sosiokulttuurisia menetelmiä ikääntyvien arjen rikastuttamiseksi Edistetään ja tuetaan ikääntyvien osallisuuden vahvistumista sekä vertaistoiminnan malleja Kootaan monitoimijaisia verkostoja ja luodaan yhteistyörakenteita toimimaan yhteistyössä julkisen sektorin kanssa Toimintalinja 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen Kehitetään aivoterveyden edistämisen malli ja ehkäisevän kuntoutuksen sisältöjä ja toimintatapoja Kehitetään ja otetaan käyttöön asiakkaiden toimintakykyä, kotona selviytymistä sekä palveluprosessin omistajuutta tukeva palveluohjauksen toimintamalli Vahvistetaan ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja vanhuspalvelujen henkilöstön kuntouttavaa osaamista Toiminnalliset osakokonaisuudet painottavat yhteisiä tavoitteita omien lähtökotiensa ja tarpeidensa pohjalta. Jokainen osakokonaisuus on kuvannut oman 7
kehittämistyönsä tarkennetut tavoitteet hankekorttiin, joka on luettavissa Innokylässä: https://www.innokyla.fi/web/verkosto935671/hankekortit. Toiminnallinen osakokonaisuus on kuvannut kehittämistyönsä prosessina: tavoitteet toimenpiteet tuotokset vaikutukset juurruttaminen. Osakokonaisuus laatii tarkennetut arviointikysymykset hankekorttiinsa kirjaamien yksilöityjen tavoitteiden perusteella. Tavoitteiden toteutumiseen liittyviä arviointikysymyksiä voivat olla esimerkiksi: 1. Mitä kotona asumista mahdollistavia ja tukevia palveluja on hankkeen aikana otettu käyttöön? 2. Miten sosiaali-, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on kehittynyt ikäihmisten asioissa? 3. Miten ikäihmisen omaa osallisuutta ja voimavarojen tukemista on edistetty? 4. Miten ikäihmisten turvallista ja esteetöntä asumista on kehitetty? 5. Miten muistiasiakkaan palveluprosessi on kehittynyt? 6. Miten aivoterveyttä edistävää tietoa ja toimintaa on voitu lisätä? 7. Miten kuntouttava työote ja voimavaralähtöinen ajattelu toteutuvat asiakkaan arjessa? 8. Miten asiakkaan osallisuutta hoito- ja palvelusuunnitelmassa laadinnassa on vahvistettu? 9. Miten ikäihmisten, omaisten ja henkilökunnan kuntouttavaa osaamista on lisätty? 10. Ovatko asenteet ikäihmisiä ja muistisairauksia kohtaan muuttuneet hankkeen aikana? Miten? 2.5. Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut? Kehittämistyön tuloksia ovat esimerkiksi tavoitteen mukainen muutos toiminnassa ja sen merkitys asiakkaiden, työntekijöiden ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta. Vaikutuksia ovat osoitetut muutokset ja hyödyt asiakkaiden hyvinvoinnin ja palvelujen toteuttajan näkökulmasta. Mahdollisia arviointikysymyksiä ovat: 1. Mikä on asiakkaan pärjäämisen kannalta ollut merkityksellisin muutos kehittämistyön aikana? 2. Mikä on oman työsi kannalta ollut merkityksellisin muutos kehittämistyön aikana? 3. Millaisia hyviä käytäntöjä kehittämistyö on saanut aikaan? 4. Mitä odottamattomia tai tarkoittamattomia vaikutuksia kehittämistyön aikana on tullut? 8
2.6. Miten kehittämistyön tuotosten juurruttaminen ja levittäminen on onnistunut? Kehittämistyön voidaan katsoa onnistuneen, jos sen seurauksena toiminta on muuttunut parempaan suuntaan ja kehitetyt toiminnot jäävät osaksi organisaation toimintoja. Tavoitteena on myös, että kehittämistyön tulokset ja toimintamallit ovat hyödynnettävissä ja levitettävissä laajemminkin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Mahdollisia arviointikysymyksiä ovat: 1. Miten kehittämistyön tuotosten/hyvien käytäntöjen juurruttaminen omaan perustyöhön on onnistunut? 2. Miten hyvien käytäntöjen levittäminen muille toimijoille onnistuu? 2.7. Mitä muuta haluat sanoa? Aina on tärkeä kysyä viimeiseksi, mitä muuta haluat vielä sanoa? 3. Arvioinnin menetelmät Arviointi toteutetaan ensisijaisesti sisäisenä arviointina. Itsearviointi on sekä henkilökohtaista suorituksen arviointia että yhteisöllistä, esim. työryhmien tekemää arviointia. Hankkeiden emo-organisaatioilla on käytössään erilaisia palaute- ja arviointijärjestelmiä, joita hyödynnetään arviointitiedon kokoamisessa. Asiakastietoa kerätään mm. vanhusneuvostojen, asiakasraatien, haastattelujen ja kyselyjen avulla. Webropol-kyselyjä käytetään esim. työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta kerättävän tiedon kokoamiseen. Hanketyölle on tunnusomaista prosessimainen eteneminen sekä ratkaisuvaihtojen ja etenemisväylien moninaisuus. Koko hankkeen ajan tehdään prosessiarviointia, jossa tarkastellaan millaisen toiminnan kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet. Arvioinnin kohteena on sekä prosessi että tulokset. Kerätty tieto palvelee palautteen antajana ja ohjaa toimintaa tavoitteen suuntaan. Tiedonkeruumenetelmiä ovat mm Kehittämistyön rinnalla tapahtuva tiedonkeruu ja arviointi - Hankkeen työntekijät pitävät päiväkirjaa/laativat muistiot käymistään keskusteluista eri toimijoiden kanssa - Erilaiset kyselyt ja haastattelut asiakkaille ja sidosryhmille - Hankkeet kuvataan hankekorteille, joita tarvittaessa päivitetään - Toimintaraportit laaditaan hankehallinnoijalle n. 4 kertaa vuodessa - Hankkeen työntekijät reflektoivat prosessin etenemistä säännöllisesti keskenään ja vanhuspalvelujen työntekijöiden kanssa - Kainuussa on käytössä puolivuosittain täytettävä itsearviointilomake 9
- Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa (koulutukset, seminaarit) kerätään osallistujatiedot sekä palaute tapahtuman sisällöstä - Arvioinnin toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksia Hankkeen työryhmissä tapahtuva tiedonkeruu ja arviointi - SenioriKasteen hanketiimin kuukausikokouksessa vakioasiana on katsaus kehittämistyöhön etenemiseen kullakin alueella - Vertaisarviointia toiminnallisten osakokonaisuuksien kesken myöhemmin sovittavalla tavalla - Toiminnallisten osakokonaisuuksien työryhmissä arvioidaan alueella ja ryhmän vastuulla olevaa kehittämistyötä sekä hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista - Asiakkaat, vanhusneuvostojen ja järjestöjen edustajat arvioivat kehitettäviä toimintamalleja käyttäjien näkökulmasta - Alueellisten koordinaatioryhmien jäsenet seuraavat ja tukevat hankkeen etenemistä alueellaan ja arvioivat kokouksissaan hankeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista - Hankkeen ohjausryhmä vastaa koko hankkeen seurannasta ja tavoitteiden toteutumisesta Raportointi hankkeen rahoittajalle - Toiminnalliset osakokonaisuudet toimittavat hallinnoijalle kerran vuodessa maksatushakemuksen, joka sisältää talouden toteutumisen ja toiminnallisen raportin seuranta-ajalta. Hallinnoija kokoaa AVI:lle yhteisen maksatushakemuksen. 4. Arvioinnin aikataulu, resurssit ja raportointi Hankesuunnitelman mukaan arviointi tehdään sisäisenä arviointina eikä hankkeeseen ole varattu määrärahaa ulkopuolisen arvioinnin hankkimiseen. Arvioinnista vastaa hankejohtaja yhdessä toiminnallisten osakokonaisuuksien hanketyöntekijöiden kanssa. Prosessiarviointia toteutetaan koko hankkeen ajan osana hanketoimijoiden perustyötä. Väliarviointi toteutetaan touko-kesäkuussa 2015 ensisijaisesti kohdentaen ohjausryhmälle, alueellisille koordinaatioryhmille ja keskeisille avainhenkilöille. Loppuarviointi toteutetaan touko-kesäkuussa 2016 esim. webropol-kyselynä ohjausryhmälle, keskeisille toimijoille ja sidosryhmille. 10
Eri lähteiden kautta koottu arviointitieto kootaan yhteiseksi raportiksi, joka on osa SenioriKasteen loppuraporttia. Arvioinnin tulokset raportoidaan erikseen myös toiminnallisille osakokonaisuuksille, jotta arvioinnin kautta saatua palautetta voidaan hyödyntää kehittämistyössä edelleen. 5. Arviointitiedon hyödyntäminen Arvioinnin kautta saatu tieto analysoidaan ja tuodaan yhteiseen keskusteluun johtopäätösten tekemistä varten. Väliarvioinnin perusteella tarkistetaan, onko tehty kehittämistyö ollut tavoitteiden suuntaista, onko tavoitteita tarkistettava ja mihin tulee keskittyä jatkossa. Arviointi antaa myös hankkeen toimijoille mahdollisuuden oman työn kehittämiseen. Loppuarvioinnissa pääpaino on hankkeen kehittämistyön tulosten ja vaikutusten onnistuneisuuden arvioinnissa. Rahoittajalle arviointi antaa tietoa siitä, miten hanke on vastannut sille asetettuihin odotuksiin. Arviointitieto on keskeisessä roolissa kehitettyjen toimintamallien ja työkäytäntöjen juurruttamisessa arkityöhön niin omassa kunnassa kuin laajemmin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arviointitietoa tarvitaan myös mahdollisen jatkohankkeen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. 11
Liite SenioriKasteen arviointiviitekehys Colin Robsonin (2001) mallia mukaillen Arvioinnin tarkoitus Varmistaa hankkeen etenemisen tavoitteiden suuntaan Tilivelvollisuus rahoittajalle Selkeyttää ja tuo näkyväksi hankkeen tuotokset ja vaikutukset Mahdollistaa työn kehittämisen ja organisaation oppimisen onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Jäsentää ja tuo esiin hankeaikana tuotettua tietoa Aineiston hankintastrategia 1. Suunnitelmallisuus 2. Verkostojen luominen ja ylläpito 3. Osallistumismahdollisuuksien luominen 4. Dokumentointi Arviointikysymykset 1. Miten hankkeen organisointi on onnistunut? 2. Miten toimijoiden välinen yhteistyö on toiminut? 3. Miten tavoitteenasettelu on onnistunut? 4. Miten hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet? 5. Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut? 6. Miten kehittämistyön tuotosten juurruttaminen ja levittäminen on onnistunut? Menetelmät 1. Toiminnan dokumentointi (muistiot, pöytäkirjat jne) 2. Haastattelut, kyselyt, keskustelutilaisuudet 3. Vertaiskehittäminen 4. Hankekortit 5. Toteumaraportit 6. Sähköiset kyselyt 7. Opinnäytteet Hankkeen logiikka Ehkäisevä ja kuntouttava työtapa sekä hyvä palveluohjaus ylläpitävät ikääntyneen toimintakykyä ja mahdollistavat kotona asumisen. Ikääntynyt ihminen nähdään voimavarojensa kautta aktiivisena ja osallistuvana toimijana. Ylisektorinen yhteistyö ikäihmisten palveluissa parantaa ikääntyneen elämänlaatua. Hyvä ammatillinen osaaminen ja voimavaralähtöinen työote lisäävät palvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä. 12