Kumppanuusverkoston palautekysely 2013 2014 - verkoston toiminta ja merkitys Koonnut: Mirka Kivimäki, 02.12.2014 Varhaiskasvatuksen seudullisen tutkimus- ja kehittämisverkoston yhteydessä toimivassa Kumppanuuspäiväkotiverkostossa toteutettiin alkukesästä 2014 kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa verkostoon kuuluvien käytännön varhaiskasvattajien, hallinnon edustajien, yliopiston kouluttajien ja tutkijoiden sekä opiskelijoiden näkemystä kuluneesta lukuvuodesta 2013-2014. Kyselyaineistoa on syksyn aikana koottu ja seuraavassa esitellään kyselyn alkuosasta saatuja tuloksia, jotka koskevat vastaajien näkemyksiä verkoston toiminnasta yleisesti kuluneena lukuvuonna, vastaajien kokemusta verkoston merkityksellisyydestä ja hyödyistä sekä heidän ehdotuksiaan ja toiveitaan verkoston toiminnasta tulevana lukuvuonna. Hyödynnetty aineisto koostuu kyselylomakkeen monivalintakysymysten keskiarvoista ja avointen kysymysten vastauksista.
Taustatiedot Kyselyyn vastasi 80 henkilöä, joista yhdeksän Kumppanuuspäiväkodin johtajaa, 45 mentorina toimivaa/toiminutta lastentarhanopettajaa, 23 varhaiskasvatuksen opiskelijaa ja kolme Kumppanuusverkoston ohjausryhmän jäsentä. Lisäksi kyselyyn vastasi yksi Tampereen yliopiston tutkija/opettaja, jonka vastauksia on tässä käsitelty ohjausryhmään kuuluvina. 4 % 11 % 29 % 56 % Mentor Opiskelija Ohjausryhmän jäsen Päiväkodin johtaja Kuvio 1. Kyselyn vastaajaryhmät Johtajilla oli työkokemusta varhaiskasvatuksesta keskimäärin neljä vuotta ja mentorlastentarhanopettajilla 3,5 vuotta. Vastanneista opiskelijoista noin puolet oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, muut toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin vastaajien aktiivisuutta käyttää Seutuvarha-nettisivuja, mistä kävi ilmi, että sivujen käyttäminen ei ollut kovin aktiivista. Johtajat vierailivat nettisivuilla joskus tai seurasivat sitä toisinaan, opettajat ja opiskelijat lähinnä vierailivat sivustolla. Ohjausryhmän jäsenet käyttivät nettisivua kuitenkin keskimäärin säännöllisesti. 2
Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminta yleisesti lukuvuonna 2013 2014 Verkoston toimintaa yleisesti käsittelevässä kyselyosiossa tiedusteltiin vastaajien kokemusta siitä, kuinka hyvin he mielestään tuntevat verkoston toimintaa Tampereen seudulla ja sen tavoitteita, kuinka hyvin verkoston toiminta on näkynyt vastaajan omassa työympäristössä (päiväkoti, opinnot, yliopisto) sekä sitä, kuinka vastaajat kokevat saaneensa tietoa verkoston toiminnasta ja kuinka kiinnostuneita he itse ovat verkostosta. Vastausasteikkona olivat numerot 1-5 siten, että numero 1 tarkoitti en lainkaan ja 5 erittäin hyvin. Tampereen seudun kumppanuuspäiväkotiverkosto -hanketta ja sen tavoitteita tunnettiin johtajien osalta hyvin tai erittäin hyvin, mentor-lastentarhanopettajat ja opiskelijat tunsivat niitä jonkin verran. Ohjausryhmän jäsenet tunsivat verkostoa tavoitteineen erittäin hyvin. Johtajat kokivat verkoston toiminnan näkyneen omassa työympäristössään keskimäärin hyvin, opettajien työympäristössä ja opiskelijoiden opinnoissa verkoston toiminta oli näkynyt jonkin verran. Vaihtelu näissä oli kuitenkin pientä, kaikki keskiarvot mahtuivat 3,30 ja 3,80 välille. Ohjausryhmäläisten työympäristössä toiminta oli näkynyt hyvin tai erittäin hyvin. Sekä johtajien, opettajien että opiskelijoiden osalta tuli keskiarvojen perusteella esiin, että verkoston toiminnasta oltiin hyvin kiinnostuneita, mutta koulutuksista, avoimista luennoista ja kehittämishankkeista Kumppanuusverkostossa oli saatu keskimäärin vain jonkin verran tietoa. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3,63 2,91 2,91 Olen kiinnostunut Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnasta: Olen saanut tietoa Kumppanuusverkoston jäsenille tarjolla olevasta koulutuksesta ja avoimista luennoista: Olen saanut tietoa tutkimus- ja kehittämis-hankkeista Kumppanuuspäiväkotiverkostossa: 0 Kuvio 2. Kiinnostus Kumppanuusverkoston toimintaan ja toiminnasta saatu tieto kaikissa vastaajaryhmissä 3
5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3,43 2,35 1,95 Olen kiinnostunut Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnasta Olen saanut tietoa kehittämishankkeista verkostossa Olen saanut tietoa koulutuksesta ja avoimista luennoista verkostossa 0 Kuvio 3. Kiinnostus Kumppanuuspäiväkotiverkoston toimintaan ja toiminnasta saatu tieto opiskelijoiden ryhmässä Erityisesti opiskelijoiden osalta keskiarvot osoittivat, että kuilu kiinnostuksen ja tiedon saamisen välillä oli suuri. Opiskelijat kokivat saaneensa vain vähän tietoa ja olivat silti jonkin verran tai hyvin kiinnostuneita toiminnasta. Verkoston merkitys Kyselyssä haluttiin tietää, kuinka merkityksellisenä vastaajat kokivat Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnan. Tätä käsiteltiin paitsi vastaajan itsensä näkökulmasta myös vastaajan kokemuksena siitä, kuinka merkityksellinen verkosto on ollut vastaajan työtiimille ja koko työyksikölle. Opiskelijoiden osalta kysyttiin henkilökohtaisen merkityksen lisäksi merkitystä opiskelijaryhmälle ja varhaiskasvatuksen opiskelijoille yleisesti. Merkityksellisyyttä arvioitiin asteikolla 1 ei lainkaan merkityksellinen 5 erittäin merkityksellinen. Tämä osio sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joissa toivottiin vastaajilta näkemyksiä verkoston hyödyistä ja kehitettävistä asioista seuraavalle lukuvuodelle. Aineiston perusteella havaittiin, että Kumppanuusverkoston toiminta koettiin kaikkien vastaajien keskuudessa keskimäärin jonkin verran merkitykselliseksi näkökulmasta riippumatta. Koettu 4
merkityksellisyys oli yhtä suurta niin henkilökohtaisella tasolla kuin työtiimissä /opiskelijaryhmässä ja työyksikössä/opiskelijoiden keskuudessa yleisesti. Vaihtelua merkityksellisyyden määrässä tuli esiin eri vastaajaryhmiä vertailemalla. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,3 3,89 3,09 2,96 Kuinka merkityksellinen Kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut sinulle Ohjausryhmä Päiväkodin johtaja Mentor Opiskelija Kuvio 4. Kumppanuuspäiväkotiverkoston henkilökohtainen merkitys eri vastaajaryhmille Kuviosta 4 havaitaan, että ohjausryhmäläisille verkostolla oli eniten henkilökohtaista merkitystä verrattuna muihin ryhmiin. Johtajien ryhmässä verkosto koettiin merkityksellisenä ja opettajien ja opiskelijoiden ryhmissä jonkin verran merkityksellisenä. Merkityksellisyyttä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin suhteessa siihen, keihin toimijoihin vastaajat määrittelevät kumppanuusverkoston merkityksen kohdistuvan. Kuviosta 5 havaitaan, että opettajat kokivat verkoston jonkin verran merkitykselliseksi itselleen, mutta hieman vähemmän merkitykselliseksi työtiimilleen ja päiväkotiyksikölleen. Samoin ajattelivat johtajat, jotka kuitenkin kokivat merkityksellisyyden kaikista näkökulmista hieman suuremmaksi kuin opettajat. Opiskelijoille verkosto oli keskimäärin merkityksellisempi opiskelijaryhmän ja varhaiskasvatuksen opiskelijoiden kannalta kuin opiskelijalle itselleen. Ohjausryhmän jäsenet kokivat merkityksellisyyden suureksi tasaisesti kaikista näkökulmista. 5
5,00 4,50 4,00 Kuinka merkityksellinen kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut sinulle 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Kuinka merkityksellinen Kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut työtiimillesi pk:ssa/yliopistolla tai opiskelijaryhmässäsi 1,00 0,50 0,00 Mentor Opiskelija Ohjausryhmän jäsen Päiväkodin johtaja Kuinka merkityksellinen Kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut yksiköllesi pk:ssa/yliopistolla tai varhaiskasvatuksen opiskelijoille yleisesti Kuvio 5. Kumppanuusverkoston merkitys itselle, työtiimille ja työyksikölle kaikissa vastaajaryhmissä 6
Verkoston hyödyt Kyselylomakkeessa tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä, millaisia hyötyjä vastaajat näkevät Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnassa olevan. Vastausten perusteella merkittävimpiä hyötyjä olivat uuden tutkimustiedon saaminen, opiskelijoiden kumppanuuspäiväkodeissa tekemään työssäoppimiseen liittyvät hyödyt sekä yliopiston ja työelämän yhteistyö. Taulukko 1. Kumppanuuspäiväkotiverkoston suurimmat hyödyt kaikissa vastaajaryhmissä Maininta Uuden tutkimustiedon saaminen Opiskelijoiden työssäoppiminen Yliopiston ja työelämän yhteistyö PK:n johtajat Mentor-lto:t Opiskelijat Ohjausryhmä 2 9 0 2 4 5 10 2 0 6 2 2 Uuden tutkimustiedon saaminen Erityisesti opettajat näkivät Kumppanuusverkoston hyötynä uuden tutkimustiedon saamisen. He korostivat ajan hermolla pysymistä ja varhaiskasvatuksen tutkimuksen uusien tuulien tuntemusta kentällä tehtävässä työssä. Nämä samat seikat mainittiin myös ohjausryhmässä. Jotkut opettajista mainitsivat oman ammatillisuuden kehittymisen tutkimustiedon saamisen myötä. Opettajat näkivät tiedon lisääntymisen myös opiskelijoiden tuomana hyötynä. Johtajien ryhmässä mainittiin, että verkoston tarjoama koulutus on ollut monipuolista. Opiskelijoiden ryhmässä uuden tiedon saaminen verkoston hyötynä ei saanut mainintoja. Opiskelijoiden työssäoppiminen Opiskelijoiden työssäoppimisen tuomat hyödyt olivat moninaiset ja työssäoppiminen saikin mainintoja kaikissa vastaajaryhmissä. Näkökulma työssäoppimisen hyötyihin vaihteli vastaajaryhmästä riippuen. Kuten taulukosta voidaan nähdä, opiskelijoiden Kumppanuusverkostosta saama hyöty liittyi lähes kokonaan työssäoppimiseen. Opiskelijoiden ryhmässä pidettiin tärkeänä, 7
että Kumppanuusverkoston järjestämä mentor-koulutus näkyi opiskelijoita ohjaavien lastentarhanopettajien ohjausotteessa paitsi innokkuutena ja motivaationa myös ammatillisena ja arvostavana käytöksenä opiskelijoita kohtaan. Muutamat opiskelijat mainitsivat, että Kumppanuusverkoston myötä on helposti näkyvillä, missä päiväkodeissa työssäoppimisen voi suorittaa. Johtajien ryhmässä mainittiin muutamassa kohdin, että Kumppanuusverkostosta on ollut hyötyä rekrytoinnin kannalta. Eräs johtaja kertoi, että Kumppanuuspäiväkotiverkoston myötä vastaajan päiväkotiin oli saatu rekrytoitua uusia henkilöitä, toinen taas kehui, että verkoston avulla on mahdollista ns. mainostaa oman päiväkodin varhaiskasvatusta tuleville lastentarhanopettajille. Nämä johtajien mainitsemat rekrytointihyödyt tulkitaan tässä työssäoppimisen kautta syntyneiksi hyödyiksi. Monet opettajat olivat tyytyväisiä siitä, että saivat ohjaukseensa opiskelijoita. Kuten jo mainittua, opettajat kokivat opiskelijoilla olevan positiivista vaikutusta yliopistosta saadun uuden tutkimustiedon leviämiseen käytännön työhön. Opiskelijoiden innokkuutta ja piristävää vaikutusta työyhteisössä kehuttiin. Myös ohjausryhmän vastaajien keskuudessa opiskelijoiden jalkautuminen lähiseutujen päiväkoteihin mainittiin hyötynä sekä se, että verkoston ansiosta mentorit ovat aikaisempaa sitoutuneempia opiskelijoiden ohjaamiseen. Yliopiston ja työelämän yhteistyö Opettajat kokivat Kumppanuusverkoston tärkeänä ansiona yliopiston ja työelämän yhteistyön olemassa olon, säilymisen, tiivistymisen ja jopa uudelleen alkamisen verkoston toiminnan myötä. Yliopistossa työskenteleviin ihmisiin tutustuminen mainittiin myös hyötynä. Muutamassa vastauksessa korostettiin yhteistyön vastavuoroista luonnetta, oppimista ja tiedon vaihtoa puolin ja toisin. Opiskelijoiden ryhmässä nostettiin esiin yliopiston ja käytännön työelämän molemminpuolinen sitoutuminen yhteistyöhön, jonka muutama opiskelija koki tuovan laatua, jatkuvuutta ja tavoitteellisuutta työskentelyyn. Ohjausryhmässä mainittiin hyötynä paitsi yhteistyön tiivistyminen myös ymmärryksen luominen yliopiston ja kentän välille sekä se, että käytännön muutoksiin on mahdollista löytää teoreettista taustaa yhteistyön kautta. 8
Verkoston kehittäminen Kyselylomakkeessa kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä Kumppanuusverkoston toiminnan kehittämiseksi. Vastaajia pyydettiin esittämään avoimella vastauksella ehdotuksia ja parannuksia verkoston ensi lukuvuoden toimintaan. Kolme tärkeintä kehittämisteemaa, jotka nousivat tässä yhteydessä esiin, olivat tiedottamisen kehittäminen, opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen sekä koulutuksen ja keskustelun lisääminen. Taulukko 2. Kumppanuusverkoston tärkeimmät kehittämisteemat seuraavalle lukuvuodelle kaikissa vastaajaryhmissä Maininta Pk:n johtajat Mentor-lto:t Opiskelijat Ohjausryhmä Tiedottamisen tehostaminen 2 3 1 3 Opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen 1 1 10 0 Koulutuksen ja keskustelun lisääminen 0 2 0 1 Tiedottamisen tehostaminen Tiedottamisen kehittäminen ensi lukuvuodelle sai tässä kohdin eniten huomiota kaikissa vastaajaryhmissä lukuun ottamatta opiskelijoiden ryhmää. Johtajat toivoivat parempaa infoa koulutuksista suoraan johtajille sekä tarkempaa tietoa siitä, kenelle koulutukset on tarkoitettu. Lisäksi haluttiin, että mentor-koulutuksista tulisi tieto nykyistä aikaisemmin. Opettajat toivoivat tehokkaampaa tiedotusta opiskelijoiden työssäoppimisen aloittamisesta sekä tiedon siirtoa koko henkilökunnalle, ei ainoastaan mentorina toimiville. Myös nettisivujen aiempaa tiuhempi päivittäminen nähtiin tärkeänä. Tämä sai maininnan myös ohjausryhmässä, jossa perään kuulutettiin tiedottamisvastuuta ja sisällön tuottamisen vastuuta nettisivuille. Opiskelijoiden ryhmässä tässä kohdin esitettiin toive, että koko verkoston yhteistyötä tehtäisiin näkyvämmäksi opiskelijoille. 9
Opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen Tämän teeman osalta kehittämisehdotukset tulivat pääosin opiskelijoilta. Ryhmässä toivottiin esimerkiksi, että opiskelijat jakautuisivat aiempaa tasaisemmin työssäoppimispäiväkoteihin ja päiväkoteja otettaisiin mukaan verkostoon enemmän Tampereen ulkopuolella sijaitsevista päiväkodeista (esim. Toijala ja Valkeakoski). Opiskelijoiden kulkemisen helpottaminen työssäoppimispäiväkoteihin sai tämän teeman osalta eniten mainintoja. Opiskelijat toivoivat erityisesti matkakorvausta kauempana sijaitseviin päiväkoteihin kulkemiseksi. Tähän mainittakoon, että sellainen on jo piakkoin opiskelijoille tulossa. Muutamissa vastauksissa opiskelijat korostivat sitä, kuinka tärkeää on, että mentorit ovat motivoituneita tehtäväänsä ja kykenevät antamaan rakentavaa ohjausta opiskelijoille. Esitettiin myös toive, että päiväkotien erilaiset toimintaperiaatteet ja pedagogiset suuntaukset näkyisivät nykyistä enemmän työssäoppimispäiväkotien valinnassa. Mukaan toivottiin niin yksityisiä kuin kielipäiväkotejakin sekä erilaisia vaihtoehtopedagogiikkoja hyödyntäviä päiväkoteja. Lisäksi mainittiin, että olisi hyvä saada tietää päiväkodeista enemmän etukäteen ennen työssäoppimiseen menoa. Opettajien ryhmässä toivottiin pidempiä päiviä työssäoppijoille. Tämä seikka tuli esiin muissakin lomakkeen kohdissa, joissa oli mahdollista antaa avointa palautetta. Johtajien ryhmässä mainittiin, että opiskelijoiden työssäoppimisvalintoja ja mentor-koulutukseen osallistumista tulisi selkeyttää. Koulutuksen ja keskustelun lisääminen Opettajien ryhmässä ja ohjausryhmässä mainittiin, että erilaiset seminaaripäivät ja keskustelutilaisuudet yliopiston ja päiväkotien kesken ovat jatkossakin tervetulleita. Tämä tuli esiin myös lomakkeen muissa palautekohdissa, kuten esimerkiksi Kumppanuusverkoston Kevätpäivää koskeneen palautteen kohdalla. Avointen vastausten perusteella kyselystä voi havaita kautta linjan, että teorian ja käytännön kohtaamisen ja vuoropuhelun mahdollistavia tilaisuuksia arvostetaan ja ne nähdään ehkä Kumppanuusverkoston tärkeimpänä antina. 10
Yhteenveto Kyselyn alkuosasta tehdyn tarkastelun perusteella saatiin tietää, että Kumppanuuspäiväkotiverkoston toimintaa ja tavoitteita tunnettiin vastaajien keskuudessa hyvin tai jonkin verran. Verkosto oli myös näkynyt jonkin verran vastaajien työympäristöissä. Verkoston toiminnasta oltiin kiinnostuneita, mutta verkoston kehittämishankkeista, avoimista luennoista ja koulutuksista saatu tieto ei aivan vastannut kiinnostuksen määrää. Kumppanuusverkosto koettiin keskimäärin jonkin verran merkityksellisenä kaikkien vastaajien keskuudessa näkökulmasta riippumatta. Merkityksellisyyden kokemus vaihteli vastaajaryhmien välillä. Ohjausryhmän jäsenet ja päiväkodin johtajat kokivat verkoston hieman merkityksellisemmäksi kuin opettajat ja opiskelijat. Se, arvioitiinko merkityksellisyyttä henkilökohtaisella tasolla vai oman työtiimin/ryhmän tai koko työympäristön osalta, vaikutti myös merkityksellisyyden kokemukseen. Kumppanuusverkoston suurimpina hyötyinä vastaajat pitivät uuden tiedon saamiseen, opiskelijoiden työssäoppimiseen ja yliopiston ja käytännön työelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä hyötyjä. Lähes samanlaiset asiat näkyivät myös tärkeimmissä kehittämisteemoissa, joita vastaajien mukaan olivat tiedottaminen, työssäoppiminen ja koulutusten ja keskustelun lisääminen. Yhteneväisyys hyötyjen ja kehittämisen kohteiden välillä voi kertoa siitä, että ko. asiat ovat ihmisille hyvin tärkeitä, mikä onkin hyvä huomata Kumppanuusverkoston tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Työskentely kyselystä saadun aineiston parissa jatkuu ja kyselyn tuloksista onkin tarkoitus laatia kattavampi yhteenveto kevään kuluessa. 11