Mitä tiedetään luontoympäristön hyvintointivaikutuksista, mitä pitäisi vielä selvittää?

Mitä tiedetään luontoympäristön hyvintointivaikutuksista, mitä pitäisi vielä selvittää? Ann Ojala Tutkija (ympäristö- ja sosiaalipsykologinen tutkimus) ann.ojala(ät)luke.fi Green Care - Vaikuttavuusseminaari 3.6.2015 Miten luonnon tuottamia hyvinvointivaikutuksi voidaan mitata ja todentaa?

Esityksen sisältö Mitä tiedetään luontoympäristön hyvinvointivaikutuksista - Tutkimustietoa maailmalta Luontoympäristöjen psykologiset ja fysiologiset vaikutukset Vaikutukset elinympäristössä - Lisätutkimustarpeet - Argumenta-hanke Elämänlaatu (mahdollisuus olla luonnossa, esim. kaupunkisuunnittelu, viheralueiden läheisyys, metsäkoulut) Ennaltaehkäisy (terveysmetsät) Hoito (terapiapuutarhat) Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Kuva: Ann Ojala 2 4.6.2015

Taustatietoja Mielenterveys Pitkittynyt stressi infektiot tulehdusperäiset sairaudet mielenterveysongelmat (masennus, vihamielisyys) Euroopassa 20% kaikista sairauksista liittyy mielenterveyteen (EU:ssa 26%). Tietyissä Euroopan maissa 50% pitkäaikaisista sairauslomista liittyy mielenterveysongelmiin, erityisesti masennukseen. 3 4.6.2015

Taustatietoja Vähäinen liikkuminen Lapsilla pitäisi olla päivässä vähintään 60 min. kohtalaista tai voimakasta liikuntaa. Skotlannissa 11 vuotiaista vain 25% tytöistä ja 40% pojista täyttää suositukset (Currie ym. 2008). Euroopassa melkein 2/3 aikuisista ja 80% nuorista ei harrasta aerobista liikuntaa suosituksien mukaan vähintään 150 min. viikossa (Hallal ym. 2014). Vähäisen liikkumisen tuloksena kuolee maailmassa kolme miljoonaa ihmistä vuodessa (Lim ym. 2012). 4 4.6.2015

Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984) Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön. Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on automaattinen ja tunnepohjainen. Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) Ihminen on tiedonkäsittelijä, mutta tämä ominaisuus on rajallinen. Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Stressista palautuminen Ulkoiluun liittyvät hyvinvointivaikutukset Sosiaalinen vuorovaikutus Koettu terveys Muut vaikutukset (esim. lasten luontosuhde, ympäristöystävällisyys) 6 4.6.2015

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Stressista palautuminen Viheralueet Kaupunkiluontoalueiden käyttö vähentää stressiä ja edistää rauhoittumista (Pelkonen & Tyrväinen, 2005) - miellyttävät ollessamme henkisesti väsyneitä - kohentavat mielialaa - alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa - auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä - Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen) (Tyrväinen ym. 2014) 7 4.6.2015

Kokeellinen tutkimus Helsingissä, 2011-2012 Tutkimusalueet: rakennettu ympäristö (ydinkeskusta), kaupunkipuisto, kaupunkimetsä Tutkimushenkilöt: 95 pääkaupunkiseudulla asuvaa vapaaehtoista Koeasetelma: 15 minuuttia istumista, sen jälkeen 30 minuuttia kävelyä Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista. Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä. 4.6.2015 8

Kenttäkoe Helsingissä: Koeasetelma Psykologiset mittarit Elvyttävyys Elinvoimaisuus Positiiviset tunteet Negatiiviset tunteet Luovuuskysymykset Fysiologiset mittaukset Kortisoli, verenpaine, sydämen syke 9 4.6.2015

Kuvia tutkimusympäristöistä 10

Kuvia tutkimusympäristöistä 11

Kuvia tutkimusympäristöistä 12

Kenttäkoe Helsingissä: tulokset Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät Elvyttävyyden tunteelta ero metsän ja puiston hyväksi ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen. Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen puolen tunnin kävelyn jälkeen. Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka. 7 6 5 4 3 2 1 5,3 4,6 3,8 Kaupunki Puisto Metsä

Kenttäkoe Helsingissä: tulokset Kaupunkimetsät ja -puistot auttavat stressistä palautumiseen. Jo lyhytaikainen vierailu riittää. Kaupunkipuistolla ja metsällä ovat melkein samanlaiset positiiviset vaikutukset, mutta metsäaluen positiiviset vaikutukset ovat hieman korkeammat. Kortisolitaso laskee kaikilla alueilla.

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Ulkoiluun liittyvät hyvinvointivaikutukset Viheralueet - houkuttelevat liikkumaan - Suomalaiset ulkoilevat paljon, viheralueet houkuttelevat liikkumaan (Borodulin ym. 2011). - lisävät hyvinvointia - Mitä enemmän luonnossa ulkoilee, sitä enemmän saa elpymiskokemuksia ja sitä parempi on ihmisten emotionaalinen hyvinvointi (Korpela & Paronen, 2011). - Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäävät positiivisia tuntemuksia kuten onnellisuutta ja tyyneyttä. Elpyminen on välittävä tekijä ulkoiluun käytetyn ajan ja psyykkisen hyvinvoinnon välillä (Korpela ym. 2014). 15 4.6.2015

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Sosiaalinen vuorovaikutus Mitä vähemmän viheralueita on kilometrin säteellä kodista, sitä suurempaa on yksinäisyys ja vähäisempaa sosiaalinen tuki (Maas ym. 2009). Mitä enemmän viheralueita lähistössä on, sitä enemmän yhteisöllisyyttä koetaan (Sugiyama ym. 2008) Paljon ulkolevien keskuudessa viimeisimmän ulkoilukerran kesto tai ulkoiluseura eivät osoittautuneet hyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi (Korpela ym. 2014). Sopivan seuran puuttuminen nostaa kynnystä lähteä ulkoilemaan. 16 4.6.2015

Mitä vihreämpi sitä parempi

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Koettu terveys Viherympäristöt - korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa: - 1-3 km säteellä sijaitsevilla viheralueilla on tärkeä vaikutus subjektiiviselle kuvalle omasta terveydestä (Maas ym. 2005). - vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa - Sosioekonominen epätasaarvo (matalien tulojen vaikutus psyykkiselle hyvinvoinnille) tasoittuu alueilla missä on eniten viheralueita (Mitchell ym. 2015, in press) 18 4.6.2015

Viheralueet, mielenterveys ja elämänkaari

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset Viherympäristöt ja lapset Viherympäristöt - tukevat lasten luovempaa ja monipuolisempaa leikkimistä - liittyvät lapsien parempaan toimintaan (keskittyminen, motoriset taidot, tunnesääteily) - luontokokemus (luonnossa oleminen tärkeää) - Lapsilla ja nuorilla, joilla on keskittymisvaikeuksia ja motivaation puutetta, vihreä leikki- ja oppimisympäristö tukee sosiaalista ja kognitiivista kehitystä (Laaksoharju ym. 2012). 20 4.6.2015

Metsä vaikuttaa mielialaan, erityisesti niillä joilla on mielenterveysongelmia 21 4.6.2015

Käytännön esimerkkejä 22 4.6.2015

Voimametsä Yhteistyössä Metla, Tampereen yliopisto, Ikaalisten kylpylä Ikaalisten kylpylän lähellä sijaitseva ulkoilureitti, avattu vuonna 2010 Reitin varrella metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyvät harjoitetaulut Harjoitteet perustuvat tutkimustietoon Samanlaisia reittejä avattu Ranskassa, Ruotsissa ja Luksenburgissa. Kts. esim. http://www.mullerthal-trail.lu/en/well-being-trailnommern Metsäkylpy shinrin-yoku Kuva: Ann Ojala 23 4.6.2015 Kuva: Ann Ojala

Parantava metsäpuutarha Nacadia Tanskassa ja Alnarpin kuntoutuspuutarha Ruotsissa Nacadia stressiin liittyvät sairaudet nature-based treatment Puutarhatoiminta, aistikokemuksien terapeuttinen käyttö, kognitiivinen terapia (mindfulness) Alnarp: nature-based interventions burnout maahanmuuttajat sydänsairauksista kärsivät Kuva :Ann Ojala 24 4.6.2015

Johtopäätökset Viheralueet edistävät elpymistä ja stressin alenemista Psykologinen näyttö Fysiologinen näyttö Edistävät liikkumista Joten: Viheralueiden saavutettavuus on tärkeä Pitäis olla tasavertainen kaikille yhteiskunnan ryhmille Viheralueille pääseminen pitäisi olla helppoa Viheralueiden laatu näyyttää olemaan erittäin tärkeä kaupunkiympäristöissä Kaupungin (lähi)luontoalueet tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä

Lisätutkimustarpeet Vähän tutkimusta tai tutkimustulokset ristiriitaisia Vaikutus eri ryhmissä (ikä, sukupuoli, koulutus, sosioekonominen tausta, henkilökohtaiset erot, elämänkaari...). Tiedetään hyvin vähän eri ryhmien tarpeista ja mieltymyksistä Eri tyyppisten viheralueiden vaikutus Ei ole riittävästi tietoa mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia Yhdeenkuuluvuuden tunne, sosiaalinen kanssakäyminen Vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä (tutkittu vähän) Tutkimustulosten ero näyttää johtuvan tehdyistä mittauksista ja tasosta. Miten tuoda luontoa lähemmäs jokapäiväistä elämää? (luontosuhde, työhyvinvointi, lasten leikki, ikäihmisten harrastukset...) 4.6.2015 26

Argumenta-hanke: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Luonnonvarakeskuksen (ent. Metsäntutkimuslaitos) ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema ja toteuttama seminaarisarja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke, 2013-31.5.2015 Vastuulliset johtajat: Liisa Tyrväinen (Luke) ja Jukka-Pekka Jäppinen (SYKE) Koordinaattorit: Ann Ojala (Luke) ja Martina Reinikainen (SYKE) Loppuraportti: Luonto lähelle ja terveydeksi http://hdl.handle.net/10138/153461 27 4.6.2015

Tutkimusohjelman ehdotetut teemat 1. Luontoympäristöjen ja ympäristömuutosten yhteys terveyteen ja hyvinvointiin sekä vaikutusmekanismien tunnistaminen 2. Luonnonvarojen kestävän käytön sekä alueidenkäytön suunnittelutyökalujen kehittäminen terveyshyötyjen edistämiseksi 3. Puhdas vesi hyvinvoinnin lähteenä Meri-, vesi- ja pohjavesiympäristöihin päätyvien haitallisten aineiden riskit ja niiden hallinta 4. Luontoon perustuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja niiden kehittäminen 5. Luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjen sekä -haittojen arvottaminen ja taloudellinen merkitys 6. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän luontosuhteen muodostumisen ja kehittymisen tutkimus 28 4.6.2015

Luonto ja hyvinvointi -toimenpideohjelman (2015 2025) ehdotetut päämäärät 1. Ehkäistä kansansairauksia ja pysäyttää niiden aiheuttamien kustannusten kasvu 2. Lisätä terveellisten luonnontuotteiden tuntemusta ja käyttöä 3. Luonnon käytön lisääminen sosiaali- ja kasvatustyön tukena 4. Kannattavan elinkeinotoiminnan rakentaminen luonnon terveyshyödyistä 5. Ekosysteemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus painopisteeksi 29 4.6.2015

Lähteet Borodulin, K. (2006). Suomalainen on ahkera hyötyliikkuja. Liikunta & Tiede 43(4): 4-9. Currie, C., Gabhainn, S.N., Godeau, E., Roberts, C., Smith, R., Currie, D., Picket, W., Richter, M., Morgan, A & Barnekow, V. (eds.) (2008). Inequalities in young people s health: HBSC international report from the 2005/2006 survey, Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Forests, Trees and Human Health, 2011. Nilsson et al. (Eds). Springer Science+Business Media. Hallal, P.C., Andersen, L,B., Bull, F., Guthold, R., Haskell, W., Ekelund, U., et al. (2012). Global physical activity levels: surveillance progress, pitfalls, and prospects. Lancet, 380, 247 257. Hartig, T., Evans, G. W., Jamner, L. D., Davis, D. S. & Gärling, T. (2003). Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23: 109 123. Kaplan, R., & Kaplan, S. 1989. The experience of nature: a psychological perspective. Cambridge University Press, Cambridge. Korpela, K., Hartig, T., Kaiser, F. & Fuhrer, U. 2001. Restorative experience and self- regulation in favorite places. Environment & Behavior 33: 572 589. Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.). Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212, 80-89. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2010. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International 25(2): 200 209. Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., & Tyrväinen, L. (2014). Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology, 37, 1 7. Laaksoharju, T., Rappe, E. & Kaivola, T. (2012). Garden affordances for social learning, play, and for building nature child relationship. Urban Forestry & Urban Greening 11(2), 195 203. doi: 10.1016/j.ufug.2012.01.003 Lim, S.S., Vos, T., Flaxman, A.D., Danaei, G., Shibuya, K., Adair-Rohani, H., et al. (2012). A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet, 380(9859),2224 60. Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja, 212. Maas, J., Verheij, R. A., Groenewegen, P. P., de Vries, S. & Spreeuwenberg, P. 2006. Green space, urbanity, and health: How strong is the relation? Journal of Epidemiology and Community Health 60: 587 592. Maas J., van Dillen, S., Verheij, R. A. & Groenewegen, P.P. (2009). Social contacts as a possible mechanism behind the relation between green space and health. Health & Place 15, 586 595. Mitchell, R. & Popham, F. 2008. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. Lancet 372: 1655-1660. Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas and the frequency of visits - A case study in Helsinki. Urban Forestry & Urban Greening 6(4): 235-247. Park, B.J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Hirano, H., Kagawa, T., Masahiko, S., & Miyazaki, Y. 2007. Physiological effects of shinrinyoku (taking in the atmosphere of the forest) using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of Physiological Anthropology, 26:12 38. Pelkonen, J. & Tyrväinen, L. 2005. Kaupunkiviheralueiden koetut arvot ja merkitykset asukkaille Länsi- Vantaalla. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos. 59 s. Sugiyama, T., Leslie, E., Giles-Corti, B. & Owen N. (2008). Associations of neighborhood greenness with physical and mental health: do walking, social coherence and local social interaction explain the relationships? Journal of Epidemiology & Community Health 62: e9. Taylor, A. F. & Kuo, F.E. 2009. Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of Attention Disorders 12: 402-409. Tsunetsugu, Y., Lee, Y., Park, B. J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., & Miyazaki, J. 2013. Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Landscape and Urban Planning 113: 90 93. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Ylen, M. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Julkaisussa: Tyrväinen, L. & Tuulentie, S. (toim.). Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja, 52: 57-77. Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. 2014. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1 9. Ulrich, R., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E. Miles, M. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology 11: 201 230. Vattulainen, Kirsi, Sarjala, Tytti, Savonen, Eira-Maija & Korpela, Kalevi. 2011. Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun käyttäjäkysely. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 204. 39 s. ISBN 978-951-40-2304-0 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm. Ward Thompson, C, Aspinall, P and Montarzino, A. 2008. The Childhood Factor: Adult Visits to Green Places and the Significance of Childhood Experience. Environment and Behavior. 40 (1) 111-143.

Kiitos! 31 4.6.2015

32 Teppo Tutkija 4.6.2015