ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat näkyviksi ne olosuhteet ja toiveet, jotka vallitsivat avioliiton solmimisen aikaan.
EROAMISEN SYITÄ 1. Uskottomuus 2. Päihteet 3. Läheisyyden ja rakkauden puute 4. Erilaiset elämänarvot ja tavoitteet 5. Erilleen kasvaminen 6. Fyysinen väkivalta 7. Kommunikaatiovaikeudet 8. Henkinen väkivalta 9. Työhön liittyvät syyt 10. Seksielämän ongelmat 11. Yhteisen ajan puute 12. Suhdetta ei hoidettu (Väestöliiton Perhebarometri 2003)
E R O N A I K A Yhden avo- tai avioeron sisällä on monta eroa. Ero pitää sisällään rakkauden syvän näkökulman. Rakkaudessa puhutaan kiintymyksestä, ystävyydestä, eroottisesta rakkaudesta ja lähimmäisen rakkaudesta.
EMOTIONAALINEN ERO Eron tiedostaminen = emotionaalinen ero, tunne-ero. Puolisot löytävät uudelleen keskusteluyhteyden. Keskinäinen seksuaalisuus voi vähentyä tai toinen puolisoista voi yrittää lisätä sitä peittääkseen lähestyvän katastrofin.
KONKREETTINEN ERO Puolisot eroavat toisistaan taloudellisesti ja yhteisesti jaetun arjen vanhemmuuden osalta
SOSIAALINEN ERO Osa yhteisistä ystävistä ikään kuin häviää omasta verkostosta.
EROAMISEN TAPOJA Eroamisen tavoilla on merkitystä itse eron kokemukseen ja siihen, millaiseksi vanhemmuus eron jälkeen muodostuu. 1. Ero pitkän pohdinnan päätöksenä. 2. Nopea eroaminen. 3. Ero tulee yllätyksenä. 4. Ero ratkaisuna elämäntilanteesta johtuviin ongelmiin. 5. Lapset ja eron käytännöt.
ERON JÄLKEISISTÄ TUNTEISTA Eron jälkeisissä tunteissa voi olla myös jotain hyvää. Vahingollisinta lapsille on aikuisten väliset jatkuvat riidat. Eron tavoitteena tulisi olla asiallinen vuorovaikutus. Kielteisiä tunteita ruokkii syyllisyys, toteamus: olen rikkonut perheeni. Eron jälkeen pari saattaa miettiä: olemme molemmat vanhempia. Mietitään omaa vanhemmuutta ja toisen vanhemmuutta.
KORJAAVA SUHDE EROPROSESSISSA VANHEMPIEN LÖYTYMINEN (1). Erossa tulevat näkyviin lapsuuden ajan suhteet. Lojaaliuden ja syyllisyyden tunteita suhteessa nykyiseen kumppaniin. Samoin kuin aikoinaan lapsena ja nuorena kokivat omaa äitiä ja isää kohtaan.
KORJAAVA SUHDE EROPROSESSISSA- VANHEMPIEN LÖYTYMINEN (2). Puolisosuhteissaan he elävät ristiriitaisessa tilanteessa. He joutuvat kohtaamaan negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, kostoa, avuttomuutta, häpeää, syyllisyyttä ja vihaa. Samoja tunteita he kokivat omassa lapsuudessaan suhteessa omiin vanhempiinsa.
KORJAAVA SUHDE EROPROSESSISSA VANHEMPIEN LÖYTYMINEN (3). Uusparisuhteessa puolisot yrittävät etsiä ratkaisua kysymyksiin, joihin he eivät onnistuneet saamaan ratkaisua lapsuuden- perheessä tai edellisessä omassa perheessään. Yksi kolmasosa etävanhempi-isistä kykenee säilyttämään eron jälkeen läheisen suhteen lapseensa. Toisella kolmasosalla eron jälkeiset tapaamiset ovat harventuneet, suhde on kuitenkin pysynyt hyvänä. Parin vuoden kuluttua erosta lopuilla isistä ei ole enää minkäänlaista suhdetta lapsiinsa.
KORJAAVA SUHDE EROPROSESSISSA VANHEMPIEN LÖYTYMINEN (4). Lapsille ei tule antaa vääränlaista kuvaa elämän helppoudesta ja hallittavuudesta. Monenlaiset surut kuuluvat ihmisen osaan. On luotava uskoa ja toivoa: vaikeistakin asioista voi selvitä. Lapsi tarvitsee rehellistä tietoa myös vanhempiensa erosta.
KORJAAVA SUHDE EROPROSESSISSA - VANHEMPIEN LÖYTYMIEN (5). Lapsen turvattomuuden tunne vähenee, kun lapselle kerrotaan, miten hänen elämänsä jatkuu erosta huolimatta. Erosta voi muodostua lapselle kasvun ja kypsymisen myötä pikemminkin rakentava kuin repivä kokemus.
VUOROVAIKUTUKSEN VAIKEUDET Erossa korostuvat henkilökohtaiset ominaisuudet ja vuorovaikutuksen tavat. Vaikenemista ja vetäytymistä parisuhteessa ei aina osata huomioida varoituksena parisuhteen päättymisestä tai jostakin tärkeästä kerrottavasta. Erossa tulevat näkyviksi se, miten perheessä on totuttu yli sukupolvien käsittelemään ristiriitatilanteita. Kun vanhemmat eivät kykene kommunikoimaan, joutuvat lapset helposti viestin viejiksi. Vanhempien puhumattomuus antaa lapselle huonon toimintamallin.
ERO JA VANHEMMUUS Erossa on kysymys ainoastaan parisuhteesta ja sen päättymisestä. Vanhemmuus pysyy erosta huolimatta. Vanhempien keskinäinen suhde on erityisen merkittävä 4-6-vuotiaalle lapselle ja murrosikäiselle nuorelle. Menettäessään alkuperäisen parin, lapsen on muodostettava omaa rakentuvaa identiteettiään muuttuneessa ympäristössä. Lapsi ei kykene käsittelemään vanhempien eroa.
LAPSILLE KERTOMINEN Kun vanhemmilla on omassa elämässään ahdistava kipu. Heillä on hätä itsestä ja muista. Huoli siitä, miten tässä oikein käy. Vanhemmat saattavat ajatella säästävänsä lapsia, eivätkä kerro heille harkitsevansa eroa. Kun vanhemmat kertovat eron mahdollisuudesta vanhempien tulee kertoa tämä lapsille yhdessä.
MIKÄ ON LAPSEN ETU? Lapsen näkökulmasta on tärkeää, miten aikuiset ymmärtävät, mitä lapsi on menettänyt. Lapsen kokemassa surussa on kysymys siitä, mitä vanhempien parisuhteen menettäminen tarkoittaa lapsen minuuden ja itsekokemuksen kannalta. Kysymys ei niinkään ole vanhempien menettämisestä. Vaikka vanhemmat eivät ole lapsen elämässä läsnä päivittäin, lapsi tarvitsee tunteen omasta itsekokemuksesta ja sen jatkumisesta.
LASTEN REAKTIOT VANHEMPIEN EROON. Useimmat lapset kokevat vanhempien eron yhteydessä kriisin, joka on lyhytkestoinen ja josta he selviytyvät hyvin. Osalla lapsista vaikeudet taas jatkuvat pitkään ja usein vaikeudet ovat alkaneet jo ennen vanhempien eroa. Vanhempien eron kokeneilla lapsilla on todettu enemmän käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteita, kuin niillä lapsilla, joiden vanhemmat eivät ole eronneet.
MITEN EHKÄISTÄ LASTEN VAIKEUKSIA? Kriisitilanteessa oleva lapsi kysyy: Kuka minusta pitää huolta? Rehellinen tieto vähentää lapsen turvattomuutta. Lapsille on kerrottava vanhempien suunnitelmat, mahdolliset muutokset ja tapaamisjärjestelyt, mahdollisimman pian.
ERO VAIKUTTAA AINA UUTEEN SUHTEESEEN. Perheet hajoavat usein uskottomuuden seurauksena. On hyvä kysyä: kuinka paljon uskottomuudessa on kysymys hoitamattomasta parisuhteesta?
EROSTA UUTEEN ALKUUN, KORJAAVA SUHDE. Lapsuuden ajan omat suhteet vanhempiimme tulevat erossa näkyviksi. Sisäinen lapsi meissä kokee syyllisyyttä ja lojaaliutta sekä äitiä että isää kohtaan. Eroon olennaisesti kuuluvat tunteet ovat pelon, koston, avuttomuuden, häpeän, syyllisyyden ja vihan tunteet.
UUSI PARISUHDE - UUSPERHE Uusperheet rakentuvat usein erojen pohjalta. Usein erossa koetaan luottamuksen ja uskon parisuhteeseen kärsineen. Itsetuntoakin on loukattu. Jokaisella on oma tarinansa liitoistaan ja eroistaan; eritoten eroon johtaneista syistä.
LÄHTEET: Eron vaiheet; Ulla Pettilä, Lea Yli-Marttila, 1999, Tietosanoma Oy Ero haastaa vanhemmuuden; Aino Kääriäinen, 2008, LSKL/Neuvo-projekti, Libris Oy, Helsinki Jälleenrakennus kun suhteesi päättyy; Tri Bruce Fisher, 1999, Keuruuprint Oy Kun vanhemmat eroavat; Francoise Dolto ja Ines Angelino, 2005, Eveil-Kustannus, Helsinki. Lapsi ja ero; Päivi Lipponen, Pirjo Wesaniemi, 2005, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Parisuhde uusperheen ydin; Vuokko Malinen ja Pekka Larkela, 2011, Väestöliitto, Oy Fram Ab, Vaasa.
K I I T O S!