Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Samankaltaiset tiedostot
Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015

TILASTOKATSAUS 4:2018

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Rakentaminen Vantaalla 2012

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Vantaalla 2013

TILASTOKATSAUS 2:2016

Tilastokatsaus 11:2012

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Vantaalla 2011

Asuminen ja rakentaminen

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Asuminen ja rakentaminen

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

TILASTOKATSAUS 9:2015

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 15:2014

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Tilastokatsaus 8:2013

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja


Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Rakentamisen vuosijulkaisu 2018

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

TILASTOKATSAUS 21:2016

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus

LUONNOS Liite 2 (2018)

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa Tilastokeskuksen tuottamasta VAL väestölaskenta-aineistosta.

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Asuntotuotantokysely 1/2016

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Asuntotuotantokysely 1/2017

TILASTOKATSAUS 18:2016

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010.

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

TILASTOKATSAUS 6:2018

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus

Rakentamisen suhdannenäkymät

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari

Suomi postinumeroalueittain palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Rakennusalan. Rakennusfoorumi Bo Salmén

Tilastotietoja Sipoosta

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 3 Vaalipäivän äänet, alustava laskenta

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016

Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi

Transkriptio:

lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto kasvoi %. Lahteen on rakennettu enemmän asuintiloja kuin toimitilatiloja vuodesta lähtien. (Kuvat ja ). Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan vuonna Lahteen rakennettiin yhteensä rakennusta, joista 8 oli uudisrakennuksia ja loput rakennusta laajennus- ja muutoskohteita (taulukko ). Kaikista valmistuneista rakennuksista oli % pientaloja, 7 % asuinkerrostaloja, % rivitaloja ja % teollisuusrakennuksia. Rakennustuotanto oli yhteensä 77 kerrosneliömetriä, josta uudistuotantoa oli 7 krs-m. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna tuotannosta 6 % oli asuinkerrostaloja %, pientaloja ja % liikenteen rakennuksia. Edellisvuoteen verrattuna rakennuksia valmistui vain viisi vähemmän, mutta kerrosneliömäärältään tuotanto oli kuitenkin edellisvuotta suurempi. Vuosina - vuosittainen tuotanto oli yli rakennusta. Viiden vuoden aikana valmistui yhteensä noin 7 rakennusta eli liki krs-m. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. 8 6 6 7 8 6 7 8 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä vuosina -. Kuva. Valmistuneiden rakennusten kerrosneliömetrimäärä vuosina -.

asuntojen lkm Valmistuneet rakennukset kpl % - muutos uusia rakenn. - Valmistuneet rakennukset krsm % - muutos uusia rakenn. - Yhteensä 8, - 8 7 6 6 8 77 77, 8 87 86 7 Asuinrakennukset 66,7-8 7 87 6 8 677 7 8 8, 76 7 66 8 erilliset pientalot 6 68 66 8, - 77 7 76 8 7 6 68 8, - 6 7 6 67 rivi- ja ketjutalot 6 8, - 7 7 6 766 7 8 7,7-8 8 7 asuinkerrostalot 6 7, 8 8 6 68 7 7 67 8 6, 6 88 Vapaa-ajan rak., 6 86, 7 86 Liikerakennukset, - 8 8 7 6, -7 76 Toimistorakenn., - 6 8 7, - Liikenteen rakenn. 6, 6 87 7, 88 Hoitoalan rakenn. 6, 6 6 7 78, 7 78 Kokoontumisrak.,6-88 87 8 877 8,8-6 6 8 6 Opetusrakenn., - 6 6 7 7, - 7 Teollisuusrakenn. 7 7 8, 6 67 6 867,6 87 6 8 Varastorakenn. 7 8 7 7, - 7 6 8 7, - 67 8 Pelastustoim. rak., 7 6 8, 6 7 Muut rakennukset 6,6 8 76 6 6 7 87,6-8 8 Taulukko. Lahteen vuosina valmistuneiden rakennusten lukumäärä ja kerrosala käyttötarkoituksen mukaan sekä valmistuneista rakennuksista uudet rakennukset. Rakennustuotannosta yli 8 % asuintaloja Lahden paikkatietojärjestelmästä tehtiin poiminta vuonna valmistuneista uusista rakennuksista, joista jätettiin pois sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset. Tulokseksi saatiin rakennusta, joista (6 %) oli pientaloja, ( %) asuinkerrostaloja ja (6 %) rivitaloja eli tuotannosta liki 8 % oli asuinrakennuksia. Pientalorakentaminen on keskittynyt Launeen, Kolava -Kujalan ja Ahtialan suuralueille ja asuinkerrostalotuotanto keskustaan. Uusista pientaloista yli % rakennettiin Launeelle ja noin neljännes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Valmistuneista asuinkerrostaloista yli puolet sijoittui keskustaan. (Kuva ). Uusien rakennusten kerrosneliömetristä % sijoittui pientaloihin, % asuinkerrostaloihin ja % rivitaloihin eli asuintalojen osuus oli 6 %. Liikenteen rakennusten osuus oli % ja pelastustoimen rakennusten %. 6 6 8 8 6 7 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Toimitilarakennukset Muut rakennukset Lahde: Lahden kaupunki Kuva. Valmistuneista rakennuksista uudet rakennukset suuralueittain tarkasteltuna vuonna. Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan. Tarkastelussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset.

Asuntoja valmistui 8 Vuonna valmistui yhteensä 8 asuntoa (kuva ). Valmistuneista asunnoista 7 asuntoja sijoittui asuinrakennuksiin ja 8 ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muihin kuin asuinrakennuksiin. Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelutaloja. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistuu kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 67 %, pientaloasuntoja %, rivitaloasuntoja % ja muihin rakennuksiin rakennettuja asuntoja loput %. Tarkasteltaessa koko -luvun asuntotuotantoa voidaan havaita, että pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli alhaisin vuonna. Korkeimmillaan se oli vuonna, jolloin yli kolmannes asunnoista rakennettiin pientaloihin. Viime vuoden asuntotuotanto oli peräti % enemmän kuin vuonna. Edellisvuoteen verrattuna kerrostaloasuntojen tuotanto lähes kaksinkertaistui samalla kun pientaloasuntojen tuotantomäärä supistui %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi vuoden tasolla. Muiden kuin varsinaisten asuintalojen asuntotuotanto kasvoi %. Vuosina - aikana rakennettiin yhteensä yli asuntoa, joista 6 % rakennettiin kerrostaloihin, % pientaloihin, % rivitaloihin ja % muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin 67 asuntoa vuodessa. 8 8 8 a s u n t o a 6 6 6 7 7 7 7 6 8 7 7 77 6 68 7 7 6 86 8 6 7 8 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Ei asuinrakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina.

Keskimääräinen pinta-ala 6 m Vuonna valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 6 huoneistoneliömetriä (kuva ). Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan h-m, rivitaloasunnot 8 h -m ja pientaloasunnot h-m. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden palveluasuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 6 h-m. Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Syinä laskuun on palvelutaloihin rakennettujen pienten asuntojen suuri määrä ja kerrostalovaltainen asuntotuotanto. Etenkin kerrostaloasuntojen keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala pieneni edellisvuodesta kerrostaloasunnoissa h-m. Valtion tukea 7 asuntoon Vuonna valmistuneesta 8 asunnosta 88 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna -luvulla. Vuoteen verrattuna lisäys oli 6 asuntoa. (Kuva 6). a s u n t o a 8 7 6 67 6 6 6 6 8 8 86 6 8 88 6 7 8 7 Valtion tukema Vapaarahoitteinen Lähde: Lahden kaupunki Kuva 6. Valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto vuosina -. 7 6 7 6 7 8 h-m 8 6 87 7 6 6 77 7 76 8 7 66 67 6 6 8 66 86 8 76 6 6 6 78 8 77 6 7 6 8 8 8 8 7 6 6 6 7 8 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Lähde: Lahden kaupunki Kuva. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina.

Rakennus ja asuntokanta Lahdessa oli vuoden lopussa rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 8 % ( 8) oli asuinrakennuksia, % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä % liike- ja varastorakennuksia. Asuinrakennuksista oli pientaloja 8 % ( ), rivitaloja 6 % (876) ja kerrostaloja % ( 7). (Taulukko ). Oikean kuvan saamiseksi tulee rakennusten lukumäärän lisäksi tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä 7 krs-m. Kerrosneliöistä 6 % oli asuinrakennuksissa, 6 % teollisuusrakennuksissa, % liikerakennuksissa, % varastorakennuksissa ja % toimisto- ja opetusrakennuksissa rakennuksissa. (Taulukko ). Asuinkerrostalojen, toimisto- ja liikerakennusten sekä opetus- ja pelastustoimen rakennusten kerrosneliöitä oli eniten keskustassa. Launeelle sen sijaan oli sijoittunut eniten varastorakennusten pinta-alasta. Teollisuuskäytössä olevien rakennusten kerrosala oli suurin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Hoitoalan ja liikenteen rakennuksia sekä kokoontumisrakennuksia oli eniten Kärpäsen suuralueella. Asuinkerrostalojen kerrosneliömetreistä peräti 8 % sijaitsi keskustassa, kun taas oli pientalojen pintaalasta kolmannes ja rivitalojen neliöistä yli neljännes sijaitsi Launeella. Rekennusten lkm Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Yhteensä 7 688 66 88 Pientalot 7 7 6 8 6 Rivitalot 876 68 68 6 Kerrostalot 8 7 68 Vapaa-ajan rakennukset 7 8 Liikerakennukset 6 Toimistorakennukset 7 Liikenteen rakennukset 6 8 6 6 6 Hoitoalan rakennukset 7 Kokoontumisrakennukset 6 7 Opetusrakennukset 76 6 Teollisuusrakennukset 7 7 68 8 67 Varastorakennukset 6 7 8 6 Pelastustoimen rakennukset Muut rakennukset 7 6 6 67 7 Taulukko. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna. krs-m % yhteensä Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Yhteensä 7,,,, 7,,,7,6, Pientalot,, 7,,,,6,6, 7, Rivitalot 6,,, 7,,,7, 6,, Kerrostalot, 7,8 7,,,6,, 8,, Vapaa-ajan rakennukset,, 7,,8,8,8,7 6,, Liikerakennukset 7,,,,,,,6,,8 Toimistorakennukset 88, 6,7,6 6,,,6,,7, Liikenteen rakennukset 67, 7,,,,, 8,,, Hoitoalan rakennukset,,, 6,,,,7,8, Kokoontumisrakennukset 88,, 6,7,7,8, 8,,, Opetusrakennukset 7,,6,8,,,,6,6, Teollisuusrakennukset 687,,7,,,,,,, Varastorakennukset 7876,,, 6,, 8,,,, Pelastustoimen rakennukset 7, 68,7,,,,,7,, Muut rakennukset 7,, 7,7 6, 6,, 6,8,, Taulukko. Rakennusten kerrosala (k-m ) käyttötarkoituksen mukaan vuonna.

6 Rakennusten ikä Lahden kaikista rakennuksista 6 % ja asuinrakennuksista % on rakennettu vuoden 7 jälkeen. (Kuva ). Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 8- luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa. - ja -luvuilla valmistui neljännes ja 8-luvulla % nykyisestä rakennuskannasta. Pientaloista % on rakennettu vuosina -. Kerrostalorakentaminen painottui vuosiin 6 7, jolloin rakennettiin % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin rakennettiin useimmat Lahden lähiöistä. Rivitaloja sen sijaan rakennettiin eniten 8-luvulla. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 7- lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat ja varastorakennukset, joista % on rakennettu - luvulla. ( 8). Lisäksi 7 asuntoja oli muissa kuin asuinrakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa. (Kuva ). Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki % Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Asuinkerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta oli keskustassa %, Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi - suuralueella 8 %, Mukkulassa 6 %, Kärpäsessä ja Launeella 6 % ja Jalkarannassa %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (6 %) ja Ahtialan (6 %) suuralueilla. Kolava-Kujalan asunnoista runsas viidennes ja Jalkarannan asunnoista viidennes oli rivitaloasuntoja. Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi lkm 6 8 6 8 Keskusta 6 6 Mukkula 8 Ahtiala Kolava-Kujala 7 6 6 77 7 68 68 Asuntokanta Laune Kärpänen 7 8 866 Vuoden lopussa Lahden asuntokanta oli 6 77, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 68 % ( ), rivitaloasuntoja 7 % ( ) ja omakotitaloasuntoja % Jalkaranta 78 6 68 68 Pientalot Rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Lahde: Lahden kaupunki Kuva 6. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna. % % % % % % 6% 7% 8% % % Erilliset pientalot 8 6 Rivi- ja ketjutalot 7 6 7 Asuinkerrostalot 7 8 Liikerakennukset Toimistorakennukset 8 6 8 Liikenteen rakennukset 8 Hoitoalan rakennukset 7 Kokoontumisrakennukset 8 6 Opetusrakennukset 6 7 Teollisuusrakennukset 6 Varastorakennukset 8 7 - - 6-6 7-7 8-8 - - - 6 Lähde: Tilastokeskus Kuva. Rakennuskanta vuonna rakentamisvuosikymmenen mukaan.

7 Yhteenveto Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto kasvoi %. Valmistuneista rakennuksista oli % pientaloja, 7 % asuinkerrostaloja, % rivitaloja ja % teollisuusrakennuksia. Pientalorakentaminen on keskittynyt Launeen, Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille ja asuinkerrostalotuotanto keskustaan. Uusista pientaloista yli % rakennettiin Launeelle ja noin neljännes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Valmistuneista asuinkerrostaloista yli puolet sijoittui keskustaan. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistuu kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 67 %, pientaloasuntoja %, rivitaloasuntoja % ja muihin rakennuksiin rakennettuja asuntoja loput %. Tarkasteltaessa koko -luvun asuntotuotantoa voidaan havaita, että pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli alhaisin vuonna. Korkeimmillaan se oli vuonna, jolloin yli kolmannes asunnoista rakennettiin pientaloihin. Vuoteen verrattuna kerrostaloasuntojen tuotanto lähes kaksinkertaistui samalla kun pientaloasuntojen tuotantomäärä supistui %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi vuoden tasolla. Muiden kuin varsinaisten asuintalojen asuntotuotanto kasvoi %. Vuonna valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 6 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan h-m, rivitaloasunnot 8 h-m ja pientaloasunnot h-m. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden palveluasuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 6 h-m. Valmistuneesta 8 asunnosta 88 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna -luvulla. Valmistuneet rakennukset ja asunnot vuonna : valmistuneet rakennukset kaikki rakennukset rakennuksista valmistuneista uusia rakennuksia valmistuneet asunnot Yhteensä 8 8 Asuinrakennukset 66 7 erilliset pientalot 7 rivi- ja ketjutalot 7 asuinkerrostalot 7 Vapaa-ajan rak. Liikerakennukset 7 Toimistorakenn. Liikenteen rakenn. 6 Hoitoalan rakenn. Kokoontumisrak. Opetusrakenn. Teollisuusrakenn. Varastorakenn. Pelastustoim. rak. Muut rakennukset Lahdessa oli vuoden lopussa rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 8 % oli asuinrakennuksia, % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä % liike- ja varastorakennuksia. 8 asuinrakennuksesta oli pientaloja 8 %, rivitaloja 6 % ja kerrostaloja %. Lahden asuntokanta oli 6 77, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 68 %, rivitaloasuntoja 7 % ja omakotitaloasuntoja %. Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella.

8