K u l l n m ä e n t i e 2 0, 0 2 9 4 0 E s p Rakenne- ja ksteustekninen kunttutkimus 15.1.2017 Työnr 31 9099.16 Rkm Tim Ekla RTA Terttu Rönkä
2 (42) Yhteenvet Tutkimusten tarkituksena n llut selvittää n vanhan san alueella rakenne- ja ksteusteknisin tutkimuksin rakenteiden kunta sekä arviida sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Saatujen lähtötietjen perusteella rakennuksessa n vusien varrella kettu sisäilman laatuun liitettyjä ireita ja ns. länsisiipi n kettu ngelmallisimmaksi alueeksi. Khteessa n tehty lukuisia ksteudenhallintaa parantavia timenpiteitä, mm salajien uusinta ja lisäykset, kattvesi- ja pihavesiviemäröintien uusinta ja ryömintätiljen puhdistukset, vesikatteita n sittain uusittu ja länsisiiven lukkatilissa n tehty lattiapinnitekrjauksia ja rakenneliittymien tiiveyttä parantavia timenpiteitä. Tutkimukset n alitettu marraskuussa 2016 tilanteessa, jssa phjakerrksessa liikuntasalin sivutiljen salla li meneillään ksteusvaurikrjaukset. Khteessa suritettiin ilmanvaihtkanavien nuhustimenpiteitä ja kanavien / ilmanvaihtkjeiden äänieristevilljen pinnituksia. Tutkimukset n pääsin suritettu rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenneksteusmittausten, pintaksteushavaintjen, rakenteista tettujen mikrbinäyteanalyysien sekä aistinvaraisten arviiden avulla. Tutkimustulsten, havaintjen ja näyteanalyysien perusteella merkittävimpänä sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä ja rakenteiden timinnan kannalta puutteena vidaan pitää yläphjarakenteessa levan alkuperäisen termpl höyrynsulkurakenteen timintaa. Rakenne ei le ilma / vesihöyrytiivis jhtuen saumihin liittyvistä rakenteista ja niiden tteutustavasta mm yläphjaliittymien khdilla. Yläphjan termpl -levyn takapinnille n mudstunut näkyvää, mikrbikasvustn viittaavaa kasvusta. Vastaavantyyppistä kasvusta / vauriitumista n sittain tdettu j vuden 2003 vesikattkrjausten yhteydessä. Yläphjaan n mudstunut paikallisesti ksteusvaurialueita ilkivallan seurauksena rikttujen tuuletusventtiilien khdille. Yläikkuniden alapulisiin ulkseinärakenteisiin n mudstunut ksteusvauriita, jtka vat aiheutuneet ikääntyneiden ja epätiiviiden vesipeltiliittymien kautta. Yläphjan höyrynsulkurakenteet ja yläphjaeristeet susitellaan uusittavaksi kknaisvaltaisesti. Samassa yhteydessä tulee kunnstaa ja krjata / uusia yläikkuniden alapulella levien seinärakenteiden puutteelliset höyrynsulut ja mahdllisesti ksteusvauriituneet lämmöneristeet. Sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä vidaan myös pitää ulkseinä- ja alaphjarakenteissa levien epätiiviiden rakenneliittymien (ikkunarakenteiden sekä alaphjan- ja seinärakenteiden liittymät) kautta tapahtuvia ilmavutja. Rakennuksen ryömintätilista vi sekittua ilmaa ja mahdllisia epäpuhtauksia yläpulisiin hunetilihin päin epätiiviiden läpivientien (maakellarimaiset hajut) ja hrmirakenteiden kautta. Tilihin n levinnyt myös viemärin hajua rikknaisen viemärin tuuletusputken sekä kuivuneiden lattiakaivjen kautta. Ulkvaipparakenteisiin liittyvät epätiiviit rakenneliittymät susitellaan kknaisvaltaisesti krjattavaksi ja tiivistettäväksi lutettavalla menetelmällä. Tiiveys tulee varmistaa merkkiainekkein. Kellarikerrksen rakenteisiin n mudstunut ksteusvauriita sekä sadevesiviemärijärjestelmän padtuksen seurauksena, että myös rakenteellisista seikista jhtuen, mm betnirakenteiden välistä puuttuvista vedeneristekatkista. Kellarikerrksen ksteusvaurikrjaukset n j erikseen hjeistettu kuivaustyön jälkeen. ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
3 (42) Rakennuksen ensimmäisen kerrksen maanvaraiset alaphjarakenteet vat yleisesti kuivia, paikallisia krjausta vaativia ksteusvauriita n mudstunut yksittäisiin pisteisiin viemäröintipisteiden läheisyyteen sekä lähinnä niiden käytävien khdilla, jissa esiintyy sulamisvesirasitusta tms. esimerkiksi avnaisten vinyylilaattasaumjen kautta. Väliphjassa väestönsujaa vasten levan hlvin yläpinnassa esiintyy ksteita alueita mm. keittiön takana levissa tilissa. Vaurit vaativat krjaustimenpiteitä ja tarkempia selvityksiä vaurin laajuudesta ja aiheuttajasta. Edellämainittujen havaintjen perusteella susitellaan käynnistettäväksi krjausten kknaisvaltainen hankesuunnittelu. Hankesuunnittelussa tulee arviida myös tulevat krjaus- ja perusparannustarpeet, jtka n järkevää surittaa kknaisuuksina sisäilmakrjausten kanssa samanaikaisesti (esim ilmanvaiht, ikkunat)
4 (42) Kullnmäentie 20, 02940 Esp SISÄLLYSLUETTELO Yhteenvet... 2 1 Yleistä... 5 1.1 Tilaaja... 5 1.2 Työn sisältö... 5 1.3 Khde ja lähtötiedt... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta... 6 2.1 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvt ja analyysilabratri... 7 3 Alaphjarakenteet ja maanvastaiset seinät... 8 3.1 Rakenne... 8 3.2 Havainnt... 9 3.3 Ksteusmittaukset... 15 3.3.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt... 15 3.3.2 Suhteellisen ksteuden mittaukset, ns viiltmittaukset... 15 3.4 Mikrbinäytteet... 17 3.5 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 17 4 Väliphjarakenteet... 18 4.1 Rakenne... 18 4.2 Havainnt... 19 4.3 Ksteusmittaukset, rakenteiden eristetilan ksteusmittaukset... 19 4.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 20 5 Ulkseinärakenteet... 20 5.1 Rakenne... 20 5.2 Havainnt... 21 5.3 Ksteusmittaukset... 24 5.4 Mikrbinäytteet... 25 5.5 Merkkiainekkeet... 25 5.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 26 6 Yläphja- ja vesikattrakenteet... 27 6.1 Yleistä... 27 6.2 Rakenne... 27 6.3 Havainnt... 29 6.4 Mikrbinäytteet... 38 6.5 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 39 7 Muut havainnt... 39 8 Susitukset jatktimenpiteistä... 40 ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
5 (42) 8.1 Vesikatt ja yläphjarakenteet... 40 8.2 Alaphjarakenteet... 41 8.3 Ulkseinärakenteet... 41 LIITTEET Liite 1 Phja- ja leikkauspiirustukset, merkinnät ja havaintpisteet Liite 2 Ksteusmittauspöytäkirja Liite 3 Materiaalinäytteen mikrbianalyysivastaus 347568, MB16-02400, Työterveyslaits, 12.12.2016 Liite 4 Materiaalinäytteen mikrbianalyysivastaus 348075, MB16-02445, Työterveyslaits, 19.12.2016 Liite 5 Materiaalinäytteen mikrbianalyysivastaus 348457, MB16-02487, Työterveyslaits, 28.12.2016 JAKELU Jari Hyötyläinen jari.hytylainen@esp.fi
5 (42) Kullnmäentie 20, 02940 Esp Rakenne- ja ksteustekninen kunttutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Espn kaupunki, Tilapalvelut-liikelaits Rakenneinsinööri Jari Hyötyläinen Virastpiha 2 C 02070 ESPOON KAUPUNKI 1.2 Työn sisältö Timeksiantna li selvittää rakenne- ja ksteusteknisin tutkimuksin rakennuksen sisäilman laatuun mahdllisesti vaikuttavia haittatekijöitä, tteutettuja rakenneratkaisuja sekä arviida krjaussuunnittelun phja- / lähtötiediksi krjausta vaativat rakenteet / rakennesat sekä mahdlliset vaurit. Tutkimukset khteessa surittivat marras-julukuussa 2016 rakennusmestari Tim Ekla ja rakennusterveysasiantuntija Terttu Rönkä. 1.3 Khde ja lähtötiedt Perustiedt n kerätty tilaajan timittamista asiakirjista. Khde Osite Kullnmäentie 20, 02940 Esp Pääasiallinen rakennusmateriaali Betni, tiili Rakennusvusi 1986 Kerrsala 3231 m³ Kknaistilavuus - Kerrsluku 1-2 Ilmanvaihtjärjestelmät: Kneellinen tul-ja pistilmanvaiht Käytettävissämme li mm seuraavia asiakirjja: Alkuperäisiä pää- ja rakennepiirustuksia Alustava phjatutkimus 12.3.84, Espn kaupunki Perustamistapaselvitys 10.5.84 Espn kaupunki Pääpiirustukset 12.11.1984, Arkkitehtitimist Tim ja Tum Sumela Työpiirustuksia 25.1.1985, Arkkitehtitimist Tim ja Tum Sumela Rakennepiirustuksia 25.01.-19.06.1985 EKONO
6 (42) Tutkimuksia, selvityksiä, lausuntja Lämpökuvausraprtti 24.11.2016, Insinööritimist Tähtiranta Oy Lppumittauspöytäkirja 23.11.2016 Delete Oy Vahinkkartitusraprtti 24.8.2016, Delete Oy Terveydellisten ljen tarkastus 25.9.2015, Espn kaupunki, Espn seudun ympäristöterveys Sisäilmakatselmus 28.02.2012, Espn kaupunki, lukka 201, 2007, Espn kaupunki, Tekninen keskus Sisäilma, kattkrjaus saraprtti 2007, Espn kaupunki, Tekninen keskus, katt 30.10.2003, Espn kaupunki, Tekninen keskus, lukka 200, ireselvityksiä 2.12.2002, Espn kaupunki, Tekninen keskus Ksteus ja hmevauriiden kartitus 11.10.2000, Espn kaupunki, Tekninen keskus Krjaustimenpiteitä, suunnitelmia Työpiirustus, Pintavesisuunnitelma 05.03.2003, Structus Oy Työpiirustus, Salajapiirustus 05.03.2003, Structus Oy Työpiirustuksia, vesikatn krjaus 08.04.2002, Structus Oy Työpiirustuksia, pihan kuivatus 08.04.2002, Structus Oy 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta Tutkimukset alitettiin tilanteessa, jssa kellarikerrksen pukuhuneissa, käytävillä, wc-tilissa ja varstissa n meneillään ksteusvaurikrjauksiin liittyvät kuivaus- ja krjaustyöt. Tutkinta-alueilla tilat tarkastettiin aistinvaraisesti. Rakenteiden tteutustapja selvittiin rakenneavauksin, jita tehtiin pistkelunteisesti alaphja, seinä- ja vesikattrakenteisiin. Vauriituneiksi epäillyistä rakenteista tettiin materiaalinäyteitä mikrbinäyteanalyyseihin. Merkkianetutkimuksella arviitiin rakenteiden tiiveyttä ja mahdllisten epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista sisäilmaan päin. Tutkimukset tarkemmin ja näytteenttpisteiden lukumäärät: Julkisivurakenteiden eristeiden mikrbimateriaalinäytteitä - 9 tutkimuspistettä Pintaksteushavainnt - yleisesti sekä lattiapinnat, että seinien alasat Rakenneksteusmittauksia, ns. viiltmittauksin tai eristetilan ksteusmittauksin 13 mittauspistettä Vesikatn, yläphjan rakenneavaukset - 5 pistettä Julkisivun yläsien (sisä- tai ulkpuli) rakenneavaukset klme pistettä Alaphjien rakenneselvitykset 5 pistettä ja ksteusvaurikrjausten rakenneavaushavainnt Ryömintätiljen tarkastus aistinvaraisin havainnin
7 (42) 2.1 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvt ja analyysilabratri Tutkimus Näytteenttmenetelmä Viitearvt Käytetty analyysilabratri Materiaalien mikrbit Suraviljelymenetelmä Suraviljelymenetelmän tulkset ilmitetaan käyttäen + -asteikka seuraavasti: - = ei mikrbeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrbeja) ++ = 20-49 pesäkettä (khtalaisesti mikrbeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrbeja) ++++ 200 pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrbeja) Työterveyslaits Yllä mainittua asteikka käytetään sekä mikrbien kknaismäärän että tunnistettujen mikrbien määrän arviimiseen. Js hmeiden ja hiivjen ja aktinmykeettien kknaismäärät vat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmitetaan ksteusvauriindikaattrien pesäkemäärä. Rakennusmateriaalissa vidaan katsa esiintyvän mikrbikasvusta, kun suraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieniitiöitä ja/tai aktinmykeettejä runsaasti (+++/++++). Suraviljelyn tulkset vivat viitata mikrbikasvustn sillin, kun mikrbeja n khtalaisesti tai niukasti, mutta lajistssa n ksteusvauriindikaattreita. (Asumisterveysasetuksen sveltamishje, Valvira, 8/2016) Ulkseinärakenteiden tiiveyden tutkimus Merkkiainetutkimus Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdllisesti levien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekkeessa merkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) jhdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattrin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattrin herkkyyttä vidaan säätää tasille 1-10.
8 (42) 3 Alaphjarakenteet ja maanvastaiset seinät 3.1 Rakenne Kellarikerrs Khteessa tehtyjen havaintjen ja rakennepiirustusten perusteella rakennuksen kellarikerrksessa perusalaphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite / pintamateriaali - teräsbetnilaatta 80 mm - sitkeä sujapaperi - sluplystyreenilevy 75 mm, reuna-alueilla 125 mm - tiivistetty sra Rakennepiirustusten perusteella rakennuksen kellarikerrksessa liikuntasalin alaphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: Rakenne muutettu v 2006 - höylätty pnttilauta - krkkeet 50 * 100 k 600 - krkkeet 50 *100 k 600+ 50 mm mineraalivilla - alusjuksut 50*100 k600 +50 mm mineraalivilla - rakennusmuvi - teräsbetnilaatta 80 mm - sitkeä sujapaperi - tiivistetty sra Havaintjen perusteella liikuntasalin alaphjarakenne n muutettu v 2006 seuraavan laiseksi ylhäältä alaspäin mentäessä: - liikuntasalin justlattiapinnite - pintabetnilaatta 90-110 mm - lämmöneriste, Finnfam 45 + 45 mm - teräsbetnilaatta 80 mm - sitkeä sujapaperi - tiivistetty sra 1. kerrs Rakennepiirustusten perusteella lukkatilasiivissä perusalaphjarakenne n seuraavan ylhäältä alaspäin mentäessä:
9 (42) - lattiapinnite / pintamateriaali - teräsbetnilaatta 80 mm - sitkeä sujapaperi - sluplystyreenilevy 75 mm, reuna-alueilla 125 mm - tiivistetty sra Rakennepiirustusten ja havaintjen perusteella sa alaphjarakenteista n tteutettu ns. ryömintätilaisena alaphjarakennealueena. K. alueilla alaphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite / pintamateriaali - pintabetnilaatta 50 mm - ntellaatta 150 (200) mm - lämmöneriste 100 mm - ilmatila, tuuletettu - srastus Rakennepiirustusten perusteella kellarikerrksen maanvastaisten seinien rakenne n seuraava ulka sisälle päin mentäessä: - sra - plystyreenilevy 100 mm, bitumiliimaus kaksinkertainen ksteudeneristys - kantava teräsbetni 200 mm - pintakäsittely 3.2 Havainnt Kellarikerrs Rakennuksen kellarikerrksessa n käynnissä ksteusvaurikrjaukset Delete Oy:n vahinkkartitusraprtin mukaisesti (työnumer: 160834, päiväyksellä 24.08.2016). Ksteusvauriiden krjaus- ja kuivausalueet n lunnsteltuna pääpiirteissään liitteenä 1 levaan phjapiirustukseen. Tutkintahetkellä työt vat lleet käynnissä n. kuukauden ajan. Vaurikartituksen
10 (42) yhteydessä n llut epäilys, että kaikki ksteusvaurit eivät le aiheutuneet äkillisestä sadevesiviemärien tulvimisesta. Kyseiselle vaurialueelle tehtyjen rakennetarkastushavaintjen perusteella vidaan tdeta, että phjavesitas tai vesipinta maaphjassa n n. 720 mm lattiapintatasa alempana (havaint tilasta 020, valkuva 6). Tarkastuskaivssa n phjavesipinta n. -720 mm lattiapinnan alapulella. Ksteus vi nusta rakenteisiin kapillaarisesti betnirakenteita pitkin. Viemärilinjjen tarkastuskaivjen khdilta tehtyjen havaintjen perusteella lattiiden betnirakenteiden ja kaivjen betnirakenteiden välissä ei le vedeneristekatkaisuja. Tilassa 026 alaphjan ja ulkseinän liittymärakenteeseen tehdystä rakenneavauspisteestä vidaan tdeta, että lattialaatta n valettu suraan kantavan seinäanturan päälle ilman vedeneristekatkja. Tutkimushetkellä uusinnan alla levien lattiakaivjen- / viemärilinjjen khdilta tehtyjen havaintjen perusteella kantavien tiiliväliseinälinjjen khdilla lattialaatta n yhteydessä anturarakenteeseen. Kaikissa krjaustyön aikana alaphjaan tehdyissä rakenneavauspisteissä n llut tdettavissa, että maaphjan n aistinvaraisestikin llut märkää. Liikuntasalin lattiarakenteen tteutustapa selvitettiin kahdesta eri rakenneavauspisteestä salin eri pulilta. Rakenneavausten perusteella n tdettavissa, että salin alkuperäinen puulattiarakenne n uusittu ja rakenne n muutettu v 2006 vesivahingn yhteydessä betnilattiaksi. Rakenne n vesieristetty vanhan phjalaatan päältä ja rakenteeseen n asennettu lämmöneristeet pintabetnilattian alle (vrt valkuvat 11 ja 12). Kuva 1. Yleiskuva kellarikerrksesta, liikuntasalin takana leva tulivarast (tila 025). Kuva 2. Yleiskuva kellarikerrksesta, pukuhunetila (tila 009). Ksteusvaurikrjaukset ja kuivaukset vat käynnissä tutkinnan alkaessa. Lattiapinnitteet n jyrsitty, rakenteen kuivaustyöt meneillään. Ksteusvaurikrjaukset vat käynnissä tutkinnan alkaessa. Lattiapinnitteet n jyrsitty, rakenteen kuivaustyöt meneillään.
11 (42) Kuva 3. Yleiskuva kellarikerrksesta (tila 021). Ksteusvaurikrjaukset käynnissä tutkinnan alkaessa. Kuva 4. Yleiskuva kellarikerrksesta (käytävä 006). Ksteusvaurikrjaukset vat käynnissä tutkinnan alkaessa. Kuva 5. Kellarikerrs, lattian rakenneavaus, tila 026 Alaphjan perusrakenne: lattiapinnite, tassite (jyrsitty) betnilaatta n 80 mm valusujapaperi styrx 75 mm alaphjan hiekkatäyttö Avaushetkellä hiekka li vesimärkää. Kuva 6. Kellarikerrs, viemärilinjan tarkastuskaiv lephunetilassa 026. Kaivn betnirakenteet vat surassa ksketusyhteydessä lattian betnirakenteisiin. Tarkastuskaivssa n phjavesipinta n. -720 mm lattiapinnan alapulella. Ksteus vi nusta rakenteisiin kapillaarisesti betnirakenteita pitkin.
12 (42) Kuva 7. Yleiskuva kellarikerrksen pesuhuneesta. Lattiakaivjen uusinta meneillään. Kaivjen alla / ympärillä ei le lämmöneristekerrsta Kuva 8. Pesuhuneen valurautainen lattiakaiv. Kaiv n rustunut puhki. Kuva 9. Kellarikerrs, viemärilinjan tarkastuskaiv tulivarastssa 025. Kuva 10. Kellarikerrs, lattian rakenneavaus ulkseinälinjan vierellä tilassa 026. Kaivn ympärillä levat betnirakenteet vat surassa ksketusyhteydessä lattian betnirakenteisiin. Alaphjan täytehiekka n vesimärkää. Ksteus vi nusta pintarakenteisiin /pinnitteisiin kapillaarisesti betnirakenteita pitkin. Lattialaatta n valettu suraan ulkseinälinjan anturan päälle ilman vedeneristekatkja. Ksteus nusee rakenteisiin (lattialaatta, seinän alasa) kapillaarisesti betnirakenteita pitkin. Avaushetkellä hiekka n llut vesimärkää.
13 (42) Kuva 11. Liikuntasali, tila 024 käytävätilaa 006 vasten. Alaphjan rakenneavauspiste. Liikuntasalin puuklattu lattiarakenne n uusittu v 2006 vesivahingn yhteydessä eristetyksi betnilattiaksi. Kuva 12. Liikuntasalin lattian rakennekerrkset: lattiapinnite (justpinnite) betnilaatta n 90-110 mm lämmöneristeet 45 + 45 mm bitumikermi alaphjalaatta 80 mm muvi alaphjan hiekkatäyttö 1. kerrs 1. Kerrksessa ryömintätilaisia alaphjia n liikuntasalin takana levan tulivarastn takana sekä sin ns. teknisen työn lukkatilasiipien alla. Ryömintätilat tarkastettiin ja leellisimpina havaintina vitiin tdeta, että ryömintätilassa n yksi viemärilinjan liits irrnnut liitksesta sekä yksi avin, tulppaamatn haarayhde. Näistä n vesiä päässyt kulkeutumaan ryömintätilaan. Viemäröintien kannakinnit vat sin puutteellisia. Ryömintätilan tuulettuvuus vaikuttaa heiklta ja puutteelliselta etenkin tilan 029 taustilla levien ryömintätiljen salla. Ryömintätilista n suria ilmayhteyksiä yläpulisiin tilihin mm hissin vierellä levan tekniikkakuilun kautta, kuilu n avin alaphjaan ja kuilun phjalla n rakennusjätettä. Avimia läpivientejä yläpulisiin tilihin esiintyy erityisesti tilan 029 taustalla levassa ryömintätilassa. -Ryömintätilat vat pääsiltaan yleisesti puhtaita ja tilat n puhdistettu 2000 luvulla tehtyjen parannustimenpiteiden yhteydessä. Tilihin n jäänyt jnkin verran mm. lämmöneristejätettä. Kuva 13. Ryömintätilaa, tilan 004B taustalla. Viemärilinja n irrnnut liitksestaan. Vesiä n valunut ryömintätilaan. Linjast n kannakitava asianmukaisesti. Kuva 14. Ryömintätilaa, siivuskeskustilan 034 taustalla. Viemärilinjan tarkastusyhteestä puuttuu tulppa, vesiä n padttunut ryömintätilaan.
14 (42) Kuva 15. Ryömintätilaa, siivuskeskustilan 034 taustalla. Viemärilinjan tarkastusyhteestä puuttuu tulppa, vesiä n padttunut ryömintätilaan. Kuva 15. Ryömintätilaa, siivuskeskustilan 034 taustalla. Kanavapuhallin timimatn, kansi auki Kuva 16. Yleiskuva ryömintätilasta. Kuva 17. Yleiskuva ryömintätilasta. Tilassa n lämmöneristejätettä. Kuva 18. Yleiskuva ryömintätilasta. Viemärilinjjen kannakinnit vat puutteellisia. Tilan tuulettuvuus n heikk. Kuva 19. Yleiskuva ryömintätilasta (tilan 029 taustalla) Tilan tuulettuvuus n heikk. Putkiläpiviennit yläpulisiin tilihin vat avimia.
15 (42) Maanvaraisten lattiiden tteutustapaa selvitettiin varsinaisissa lukkahunetilissa klmesta eri pisteestä (tilat 204, 206 ja 158). Lattialaatan vahvuus n 60 mm -120 mm (väliseinän alla n anturavahvenns) ja laatan alla n lämmöneristys. Rakenteet vat suunnitelma-asiakirjjen mukaisia. Etenkin länsisiivessä maanvaraisissa lattiarakenteissa tdettiin painumia ulkseinälinjjen vierillä. Länsisiivessä vastaavantyyppiset painumat n aiemmin krjattu. Myös teknisten tiljen lukkasiivessä k. painumia n havaittavissa. 3.3 Ksteusmittaukset 3.3.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt Kellarikerrksessa vesivahinkalueilla levien rakenteiden kuivauksista n saatavilla Delete Oy:n lähtötilanteen sekä kuivaustyön aikaiset ksteusmittaustulkset sekä lppumittaukset päivämäärällä 30.9. - 11.11.2016. Edellä mainitusta vahinkalueesta erillisenä ksteusvauriituneena alueena havaittiin liikuntasalissa (tila 024) siivuskeskustilaa (tila 034) vasten seinän alasassa näkyvää ksteudesta aiheutunutta maalipinnitteen hilseilyä n. 150 mm krkeudelle lattiapinnasta (aluerajaus esitetty phjapiirustusliitteessä 1). 1. kerrksen maanvaraisista alaphjarakenteista suritettujen pintaksteusmittausten perusteella lattiapinnissa ei kknaisuutena le havaittavissa pikkeavaa ksteutta. Paikallisesti pikkeavaa ksteutta pintaksteudenilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarv yli 90) tdettiin mm. lukkahunetilan 206 lavuaarin läheisyydessä, jatkuen käytävälle 192. Käytävällä 191 esiintyy paikallisia pintaksteita alueita juma-autmaattien läheisyydessä ja paikin käytävän istuintasjen alla. Havaintjen perusteella istuintasjen alla ja läheisyydessä n pinnallisen vesirasitteen (lumien sulamisvesiä kenkien mukana) aiheuttamaa paikallista rakenteen kstumista, alkuperäisten avimien vinyylilaattasaumjen kautta. Lattiapinta n paikallisesti kstea myös nykyisen musiikkilukan varastn takatilassa keittiön kylmiötä vasten. Kyseiset ksteat alueet n esitetty liitteenä 1 levassa phjapiirustuksessa. 3.3.2 Suhteellisen ksteuden mittaukset, ns viiltmittaukset Lattiapinnitteen ja alaphjan betnirakenteen välisen ilma-/ liimatilan suhteellista ksteutta tutkittiin ns. viiltmittausten avulla. Viiltmittaukset suritettiin yhteensä kymmenestä eri pisteestä. Viiltmittausten perusteella lattiapinnitteen alustat vat kuivia. Lattiapinnitteen alla suhteellinen ksteus vaihteli välillä 61-75 % RH, lämpötilan llessa välillä 18,1-21,4 C. Pikkeuksena pisteet 9 ja 13, jtka tehtiin j pintaksteiksi tdetuille alueilla. Em pisteissä lattiapinnitteen alla suhteellinen ksteus vaihteli välillä 85-87 % RH, lämpötilan llessa välillä 18-20 C. Viiltmittausten tulkset n esitetty tarkemmin liitteessä 1 levissa phjapiirustuksissa ja liitteessä 2 levassa ksteusmittauspöytäkirjassa.
16 (42) Kuva 20. Yleiskuva länsisiiven lukkahunetilasta. Yleisesti pintaksteudenilmaisimella havainniden lukkahunetilissa tiljen lattiapinnat vat kuivia, samin seinien alasat. Kuva 21. Yleiskuva länsisiiven lukkahunetilasta. Yleisesti pintaksteudenilmaisimella havainniden lukkahunetilissa tiljen lattiapinnat vat kuivia, samin seinien alasat. Kuva 22. Lukkahune 206. Lavuaarin edustalla lattiarakenteessa khnnutta ksteutta. Kuva 23. Lukkahuneen 206 vesipisteen taustaseinä käytävällä. Seinän alasa n märkä, samin lattian reunaalue.
17 (42) Kuva 24. Yleiskuva länsisiiven käytävältä. Kuva 25 Yleiskuva länsisiiven käytävältä. Käytävien reuna-alueilla ja juma-autmaattien läheisyyksissä lattiapinnitteita n j sin uusittu aiemmin tdettujen ksteusvauriiden seurauksena. Käytävien reuna-aluilla ja juma-autmaattien läheisyyksissä lattiapinnitteita n j sin uusittu aiemmin tdettujen ksteusvauriiden seurauksena. 3.4 Mikrbinäytteet Lattiapinnitteista (käytävien vinyylilaattalattiat) tettiin yhteensä neljä materiaalinäytettä mikrbianalyysiin. Näyteanalyysit n esitetty tarkemmin liitteissä 3-4. Analyysitulsten perusteella: - Materiaalinäytteissä yhdessä näytteessä neljästä (1/4) n vahva viite materiaalin mikrbivauriista, näyte 4 (LP1). Näyte n tettu pintaksteudenilmaisimella ksteaksi tdetulta alueelta. Sädesieniä (Sterptmyces -aktinbakteerit) tutkitussa näytteessä esiintyi runsaasti ja ksteusvaurin viittaavaa sienilajista (Aspergillus versiclr, Scpularipsis) esiintyy khtalaisesti. - Materiaalinäytteissä kahdessa näytteessä neljästä (2/4) n heikk viite materiaalin mikrbivaurista, näytteet 15 ja 17 (LP2 ja LP4). Sädesieniä ei tutkituissa näytteissä esiintynyt. Ksteusvaurin viittaavaa sienilajista (A.penicilliides, P.varitii, Fusarium) esiintyy niukasti. - Materiaalinäytteissä yhdessä näytteessä neljästä (1/4) ei le viitettä materiaalin mikrbivaurista, näyte 16 (LP3). 3.5 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Tutkimusten perusteella kellarikerrksen alaphjarakenteissa (liikuntasalisan sivutilat) esiintyi ksteusvauriita, jtka vat aiheutuneet akuutista sadevesiviemärin tulvimisesta tilaan. Vastaavantyyppinen vauri (salajien timimattmuus) n esiintynyt myös vunna 2005, jllin liikuntasalin lattiarakenteet n uusittu. Lisäksi rakenteiden timintaan liittyen n tdettavissa, että betnirakenteiden välissä (lattia-antura, lattia-putkikanaali) ei le timivaa vedeneristekatka. Maaphjan ksteus nusee yläpulisiin lattiarakenteisiin kapillaarisesti, sin myös maanpaineseinän alasaan.
18 (42) Rakennuksen ryömintätilista n ilmayhteyksiä yläpulisiin tilihin mm. tekniikkakuilun kautta sekä yksittäisten läpivientien khdilla. Ryömintätilasta vi sekittua ilmaa ja mahdllisia epäpuhtauksia ja hajuja sisätilihin päin. Ryömintätiljen alipaineistus ei vaikuta kattavalta tai timivalta. Ryömintätilassa n puutteellisesti kannakituja viemärilinjja sekä yksittäisiä linjastn vutpaikkja (liitsten irtaminen / tulppauspuutteita). Maanvaraiset lattiarakenteet vat kknaisuutena arviiden kuivia, pislukien yksittäiset ksteat alueet viemäröintien läheisyyksissä (tila 206, musiikkilukan takatila, käytävä 191). Maanvaraisissa lattiarakenteissa esiintyy painumia itäsiiven ja teknisten lukkatiljen salla. Lattiapinnitteissa n ksteusvaurin viittaavaa mikrbilajista alueella, jssa n tdettavissa rakenteen kastumista pinnallisten vesirasitteiden seurauksena. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Liikuntasalin san sivutiljen ksteusvaurikrjaukset kuivaustyön jälkeen erillissuunnittelun mukaan (RAK ja ARK) Ryömintätilassa levien putkistjen kannakintien tarvittava krjaus ja irtnaisten liitsten kunnstus. Ryömintätilan alipaineistuksen tehstaminen, kanavinti lhkittain jkaiseen ryömintätilaan Iv-suunnitelman mukaan. Kaikkien avimien läpivientien ja ilmayhteyksien tiivistäminen lutettavalla menetelmällä. Timenpiteellä estetään ryömintätilan ilman sekittumien yläpulisiin tilihin. Painuneiden lattiarakenteiden ja erilaisten saumjen tiivistäminen ulkseinään (erityisesti itäsiipi, teknisen tilan siipi). K. timenpiteillä estetään ilmavudt ja ilman sekittuminen maaperästä hunetilihin päin. Tiivistysten timivuus tulee varmistaa merkkiainekkein. Lukkahuneen 206 ja käytävän 192, musiikkilukan takatilan ja käytävän 191 ksteusvaurialueiden paikallinen kunnstus. Etenkin lukkatiljen käytävillä alkuperäiset ikääntyneet vinyylilaatat susitellaan krvattavaksi yhtenäisellä uudella lattiapinnitteella esim. muvimatt tai linleum (seinäylösnstin), timenpiteellä estetään jatkssa sulamisvesien tms. imeytyminen lattiapinnitteen alle. 4 Väliphjarakenteet 4.1 Rakenne Rakennepiirustusten ja khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen väliphjarakenteet vat sin ntellaattarakenteisia väliphjia sekä paikallavalettuja teräsbetnirakenteita. Väliphjan perusrakenne n yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite / pintamateriaali - pintabetnilaatta 50 mm - ntellaatta 265 mm - pintakäsittely
19 (42) Rakennepiirustusten ja khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen väestönsujan khdalla leva väliphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite / pintamateriaali - pintabetnilaatta 80 mm - kevytsrabetni 320 mm (sin hiekka 320 mm) - kantava teräsbetnilaatta 400 mm - sisäkattpinnitteet 4.2 Havainnt Rakennuksen väliphjat n tteutettu jk paikallavalettuina teräsbetniväliphjina tai ntellaattarakenteisina väliphjina. Saatujen lähtötietjen perusteella väestösujan päällä levien tiljen salla keittiön khdalla hlvin päällä levat lattiarakenteet n uusittu v 2015. Tarkastuspisteessä 12 n rakenne uusittu, pisteessä 10 rakenne n tdennäköisesti alkuperäinen (hiekkatäyttö 320 mm). 4.3 Ksteusmittaukset, rakenteiden eristetilan ksteusmittaukset Pintaksteudenilmaisinten perusteella väliphjarakenteissa pikkeavaa ksteutta esiintyy seuraavissa tilissa ja khdissa: - Tuulikaappi 113, lattia seinänvierellä ja seinän alasa - Musiikkilukan takavarast (käsitelty aiemmin khdassa alaphjat) Rakenneksteusmittausten perusteella eristetilassa väestönsujatilan hlvin päällä n ksteutta mittauspisteissä 10 (pukuhune 118, missä hiekkaeristetila n märkä) ja 11 (Tuulikaappi 113) Kuva 26. Pukuhune 118. Hunetila sijaitsee keittiön taustalla väestönsujan hlvin päällä. Lattia -/väliphjarakenne n alkuperäinen. Hlvin päällä hiekkaeristetila n kstea / märkä Kuva 27. Tuulikaappi 115. Hunetila sijaitsee keittiön taustalla väestönsujan hlvin päällä. Seinän alasa n märkä, maalipinta hilseilee irti. Lattian reuna-alueella esiintyy ksteutta.
20 (42) Kuva 28. Musiikkilukan takahunetila (ent. talnmiehen huneistn vaatehune) keittiön kylmiötä vasten. Lattian reuna-alue n märkä väestönsujan hlvin päällä Kuva 29. Yleiskuva keittiötilasta 124. Saatujen lähtötietjen perusteella tilan lattiarakenne n uusittu eristeineen väestönsujan hlviin saakka n 1 vusi sitten. Rakenne n pintakuiva 4.4 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Tutkimusten perusteella väliphjarakenteissa esiintyy pikkeavaa ksteutta väestönsujahlvin päällä tilissa 118 ja 113. Kstumisen syy ei yksiselitteisesti selvinnyt, mahdllisia syitä vat mm. ennen keittiön lattiiden uusintaa ympäröiviin rakenteisiin jäänyt ksteus, kylmiöiden kndenssivedet, pesuvedet tms ennen lattiiden uusintja. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Väestönsujan hlvin päällä levat ksteusvauriituneet alueet kunnstetaan, rakenteet puretaan ja uudelleenrakennetaan (alkuperäistasiset alueet), alitus pukuhunetiljen san alueelta. Ksteusvauriiden syiden mahdllinen arviinti purkutöiden yhteydessä. 5 Ulkseinärakenteet 5.1 Rakenne Rakennepiirustusten ja khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen pääasiallinen ulkseinärakenne n yleisesti seuraava sisältä ulspäin mentäessä:
21 (42) - seinäpinnite / pintakäsittely - kalkkihiekkatiili 130 mm - lämmöneristys 100+ 50 mm (mineraalivilla, tuulensujavilla) - tuuletusväli 15 mm - puhtaaksimuuraus, tiili 130 mm Rakennepiirustusten ja khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen ulkseinärakenne n puuverhilluilla sin seuraava sisältä ulspäin mentäessä: - seinäpinnite / pintakäsittely - kalkkihiekkatiili 130 mm - pystyrunk 100 mm - lämmöneristys 100+50 mm (mineraalivilla, tuulensujavilla) - tuuletusväli - lautaverhus 5.2 Havainnt Rakennuksen tiilijulkisivuissa ei havaittu merkittäviä tai pikkeavaan ksteuteen rakenteessa viittaavia vaurijälkiä. Tiiliseinän alimmissa tiilissä n sin tiiliverhuksen taustan tuulettumisen mahdllistavat reijät saumissa. Rakennuksen puuverhilluissa julkisvusissa ei havaittu merkittäviä, pikkeavaan ksteuteen viittavia vauriita. Julkisivujen puuverhiltuja sia avattiin sekä itäsiiven, että länsisiiven sisäpihan puleiselta salta kahdesta eri pisteestä. Rakenteellisia vauriita ei havaittu. Kuva 30. Yleiskuva länsisiiven julkisivusta Kuva 31. Yleiskuva itäsiiven julkisivuista
22 (42) Kuva 32. Yleiskuva länsisiiven julkisivusta Kuva 33. Yleiskuva hallintsiiven julkisivusta Kuva 34. Ulkseinän rakenneavaus lukkahunetilan 206 khdalla. Seinässä levissa puurunkrakenteissa ja lämmöneristeissä ei havaittu vauriita. Kuva 35. Ulkseinän rakenneavaus lukkahunetilan 206 khdalla. Seinässä levissa puurunkrakenteissa ja lämmöneristeissä ei havaittu vauriita.
23 (42) Kuva 36. Ulkseinän rakenneavaus lukkahunetilan 204 khdalla. Kuva 37. Ulkseinän rakenneavaus lukkahunetilan 204 khdalla. Seinässä levissa puurunkrakenteissa ja lämmöneristeissä ei havaittu vauriita. Kuva 38. Ulkseinän rakenneavaus lukkahunetilan 204 khdalla. Seinässä levissa puurunkrakenteissa ja lämmöneristeissä ei havaittu vauriita. Kuva 39. Ulkseinän rakenneavaus lukkahunetilan 204 khdalla. Seinässä levissa puurunkrakenteissa ja lämmöneristeissä ei havaittu vauriita. Rakennuksen käytävillä levien yläikkuniden alapulella levaan levyseinärakenteeseen tehtiin seinärakenteen avaus. Rakenneavaus tehtiin Käytävälle 192 lukkahuneen 207 khdalle. Avauspisteestä vitiin havaita, että levyrakenteen taustalta puuttuu höyrynsulkumuvi kknaan. Vesikatn rakennetutkimusten yhteydessä ikkuniden alapulista seinärakennetta ja vesipellityksiä avattiin. Ikkuniden vesipellitysten tiiveys n puutteellinen ja tuulensujalevyihin n mudstunut paikallisia ksteusvauriita, vrt yläphjarakenteiden tutkimukset. Lukkatilasiivissä ikkuniden yläpulisilla levyrakenteisilla seinäsilla n ilmatiiveyteen liittyviä puutteita, vrt rakenneavaushavainnt yläphjarakenteen sisäpulisten avauksen yhteydessä (valkuvat 60 ja 61).
24 (42) Kuva 40. Yleiskuva itäsiiven käytäviltä. Seinän yläsat. Lämpökuvauksessa seinien yläsissa ikkuniden alla n tdettu yleisesti lämpö- / ilmavutja. Kuva 41. Yleiskuva itäsiiven käytäviltä. Seinän yläsat Lämpökuvauksessa seinien yläsissa ikkuniden alla n tdettu yleisesti lämpö- / ilmavutja. Kuva 42. Seinän yläsaa käytävällä 192, lukkahuneen 207 khdalla. Sisäverhus avattuna. Seinärakenteesta puuttuu kknaan timiva höyrynsulku. Kuva 43. Seinän yläsaa käytävällä 192, lukkahuneen 207 khdalla. puut- Sisäverhus avattuna. Seinärakenteesta tuu kknaan timiva höyrynsulku. 5.3 Ksteusmittaukset Pintaksteudenilmaisinten perusteella ulkseinärakenteiden sisäpinnissa (1. kerrksen salla levat tiiliseinät) ei esiintynyt pikkeavaa ksteutta.
25 (42) 5.4 Mikrbinäytteet Rakennuksen ulkseinärakenteisin tehtiin yhteensä yhdeksän rakenneavausta tai prauspistettä rakenteiden tteutustavan ja kunnn määrittämiseksi. Ulkseinien lämmöneristeistä tettiin yhdeksän materiaalinäytettä mikrbianalyysiin. Analyysitulsten perusteella: - Yhdessäkään näytteessä yhdeksästä (-/9) ei esiinny vahvaa viitettä materiaalin mikrbivauriista. - Materiaalinäytteissä klmessa näytteessä yhdeksästä (3/9) n heikk viite tai tuls viittaa materiaalin mikrbivaurin (Näytteet 1, 12 ja13; US1, US7, US8). Sädesieniä ei tutkituissa näytteissä esiintynyt. Ksteusvaurin viittaavia sienilajista (mm Aspergillus restrictus ja Sphaerpsidales) esiintyy niukasti tai khtalaisesti. - Materiaalinäytteissä kuudessa näytteessä yhdeksästä (6/9) ei le viitettä materiaalin mikrbivauriista. Näytteet 2, 3, 5, 6, 7, 14 (US2, US3, US4, US5, US 6, US9) Analyysitulkset n esitetty tarkemmin liitteissä 3-4. 5.5 Merkkiainekkeet Merkkiainekkeet suritettiin tiljen 199, 204, 206, 168 ulkseinärakenteisiin sekä tilassa 2016 lattiarakenteeseen. Ulkseinän alasaan lämmöneristekerrkseen jhdetun merkkiaineen tdettiin sekittuvan sisäilmaan päin etenkin ikkunaliittymistä (ikkuna ja seinän välinen liittymä, ikkunapenkin ja seinän välinen liittymä, ikkunapenkin ja karmin välinen liittymä sekä lattialiittymät ja seinien erilaiset halkeamat). Kuva 44. Merkkiainekkeiden perusteella tdettavissa yleisesti, että seinän lämmöneristekerrkseen jhdettu merkkiainekaasu sekittuu hunetilaan päin, erityisesti ikkunaliittymistä, ikkuniden pieliliittymistä ja sin ikkunapenkin ja ikkunan karmin välistä sekä erilaisista halkeamista. Kuva 45. Merkkiainekkeiden perusteella tdettavissa että seinän lämmöneristekerrkseen jhdettu merkkiainekaasu sekittuu hunetilaan päin, erityisesti ikkunaliittymistä, ikkuniden pieliliittymistä ja sin ikkunapenkin ja ikkunan karmin välistä sekä erilaisista halkeamista.
26 (42) Kuva 46. Merkkiainekkeiden perusteella tdettavissa yleisesti, että lämmöneristekerrkseen jhdettu syötetty merkkiainekaasu sekittuu hunetilaan päin, erityisesti ikkunaliittymistä, ikkuniden pieliliittymistä ja sin ikkunapenkin ja ikkunan karmin välistä sekä erilaisista halkeamista. Kuva 47. Merkkiainekkeiden perusteella tdettavissa yleisesti, että seinän lämmöneristekerrkseen jhdettu merkkiainekaasu sekittuu hunetilaan päin, erityisesti ikkunaliittymistä, ikkuniden pieliliittymistä ja sin ikkunapenkin ja ikkunan karmin välistä sekä erilaisista halkeamista. Kuva 48. Itäsiiven lukkatilissa, jissa lattia n painunut, merkkiane sekittuu lattian alapulisesta täyttömaasta hunetilaan päin lattia- ja seinäliittymän khdalta. Kuva 49. Tekstiilityön lukka 168. Lattiasauma avin, yhteys täyttömaahan? 5.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Rakennuksen tiilijulkisivuissa tai puuverhilluissa julkisivuissa ei havaittu merkittäviä rakenteellisia krjausta vaativia vauriita. Merkittävimmät seikat, jtka n humiitava mahdllisina sisäilman laatuun vaikuttavina tekijöinä, vat lukkatilasiipien ja hallintsiiven ikkuniden päällä levat seinärakenteet, jissa rakenteen ilmatiiveys n puutteellinen (termpl höyrynsulun puutteellinen asennus ja saumausten epätiiveys). Vesikattn liittyvien yläikkuniden alapulelle n mudstunut paikallisia ksteusvauriita ikkuniden vesipeltiliittymien puutteellisesta tiiveydestä jhtuen. Pistkkeenmaisesti tdettiin myös, että höyrynsulkupuutteita esiintyy yläikkuniden alapulella levissa seinissä. Insinööritimist Tähtirannan tekemässä
27 (42) lämpökuvauksessa n tdettu ikkuniden päällä levien levyrakenteisten seinien ja kattrakenteiden liittymissä sekä yläikkuniden alapulisilla silla lämpö-ja ilmavutja. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Levyrakenteisten seinien yläsiin n rakennettava timivat höyrynsulut (timenpide tulee tehdä samanaikaisesti yläphjan höyrynsulkujen uusimisen yhteydessä. Vesikattn liittyvien ikkuniden alapulisten seinien (ylösnst) khdilla n varauduttava paikallisiin ksteusvaurikrjauksiin. Rakenteen ilmatiiveyttä n parannettava ikkunaliittymien sekä lattia- ja seinäliittymien ympärillä. Ulkvaipparakenteiden sisäpulisten rakenteiden tiiveys tulee varmistaa kknaisvaltaisesti lutettavien menetelmien avulla. Edellä mainitut timenpiteet vaativat erillissuunnitteluja ja rakenteen timivuus (tiiveys) tulee varmistaa mallihuneessa merkkiainekkein. 6 Yläphja- ja vesikattrakenteet 6.1 Yleistä Saatujen lähtötietjen (rakennepiirustukset 8.4.2002) perusteella rakennuksen vesikate ja aluskate n uusittu pulpettikattisten vesikattjen suudella. Asiakirjatietjen perusteella vesikattkrjauksen yhteydessä v 2003 n rukalan jiiritaitteen khdalta havaittu ksteusvauriita. Seuraavat valkuvat vat 30.10.2003 kattkrjausten yhteydessä tehdyistä havainnista ja yläphjan termpl levyissä levista vaurijäljistä. 6.2 Rakenne Rakennepiirustusten perusteella rakennuksen alkuperäinen yläphjarakenne n yleisesti seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä:
28 (42) - peltikate 45 mm - rudelauditus 50*100 mm k1500 mm - kertpuupalkist - mineraalivilla 250 (50+100+100) mm - termpl 12 mm, saumat teipattu iv teipillä - klaus 50*50 k 400 - kipsilevy 13 mm Rakennepiirustusten perusteella rakennuksen alkuperäinen tasakattinen yläphjarakenne yleisesti n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - peltikate 45 mm - rudelauditus 50*100 mm k1500 mm - kertpuupalkist - mineraalivilla 250 (50+100+100) mm - termpl 12 mm, saumat teipattu iv teipillä - klaus 50*50 k 400 - kipsilevy 13 mm Rakennepiirustusten ja khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen yläphjarakenne yleisesti n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - knesaumattu teräspeltikate 0,6 mm - rudelauditus 25 mm - krkepuut 50*50 mm - aluskate (muviphjainen) - krkepuut 50*100 kertpalkkien khdille - ruteet 50*100 mm, ilmatila - kertpuukattkannattajat 400 mm, kertpalkit KP 400*63 k 687,5 (sa Aja B), kertpalkit KP 360*63+ 40*63 täytepuu k 687,5 (sa C) tuuletettu ilmatila 150 / 110 mm - mineraalivilla 50 mm - mineraalivilla 200 mm - höyrynsulku 0,2 mm - klaus 50*50 mm k 300 - kipsilevy
29 (42) Rakennepiirustusten perusteella rakennuksen yläphjarakenne kermikatesuuksilla n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: Uudet rakenteet - sujakiveys - vedeneristys, käyttölukka VE40 - laakerintikerrs, kva mineraalivilla PV-KKL 20 mm Vanhat rakenteet - vedeneristys, bitumikermit - raakapnttilauditus - kattkannattajat - tuuletettu ilmatila - mineraalivilla 250 (50+100+100) mm - termpl 12 mm, saumat teipattu iv teipillä - klaus 50*50 k 400 - kipsilevy 13 mm 6.3 Havainnt Tutkinta-ajankhtana lsuhteet vesikatilla vaihtelivat lumi- ja jääpeitteistä sin sulamistilanteeseen. Vesikatilta tehtyjen havaintjen perusteella ns. tasakatt-suuksilla n ilkivallan seurauksena rikkutunut yläphjan tuuletusventtiilejä. Riktuista venttiileistä n päässyt tuiskulunta yläphjaan. Venttiileistä n myös sadevesillä mahdllisuus päästä rakenteisiin. Rikkutuneiden venttiilien khdalle n mudstunut paikallisia ksteusvauriita (vrt. esim. valkuva 73). Rakennuksen bitumikermikate n ilmeisesti alkuperäistasinen? vesikate ts. rakenne ei vastaa vuden 2003 suunnitelma-asiakirjan mukaista rakennetyyppiä. Sulamisvaiheen aikana havaittiin vesikatille kaivjen ympärille lammikituvaa / jäätyvää vettä, kattvesikaivjen sihdit vat rskaisia ja jäässä. Yläphjan rakenteita ja mahdllisia vauriita selvitettiin yhteensä viidestä eri rakenneavauspisteestä. Kaksi tarkastuspistettä (RAK YP1 ja RAK AP2) tehtiin lukkahunetiljen sisäkattja yläphjaan asti avaamalla, avauspisteissä vesikattmutna li pulpettikatt ja vesikatteena saumattu teräspeltikate. Klme tarkastuspistettä (RAK YP3, RAK YP4 ja RAK YP5) tehtiin vesikattrakennetta avaamalla. Rakenneavauspisteissä li ns. tasakatt ja vesikatteena n bitumikermikate. Oleellisimmat havainnt vesikattrakenneavauspisteiden (pulpettikatt) salta vat seuraavat: Rakennuksen pulpettirakenteisen vesikatn rakenneavauspisteissä yläphjan tuuletus n timiva, kantavissa puupalkistissa ei havaittu näkyviä ksteusvauriita. Yläphjan höyrynsulkuna timivan termpl levyn takapinnassa n kummassakin rakenneavauspisteessä näkyvää kasvusta ja läikkiä, täysin vastaavantyyppistä kuin v 2003 vesikattsaneerauksen yhteydessä n tdettu. Vastaavantyyppisiä vauriita esiintyy myös seinän yläsan höyrynsulkulevyn taustapinnalla.
30 (42) Termpl höyrynsulkulevyn saumateippaukset vat puutteellisia (teippauksia irrnnut) ja yläphjan sekä ulkseinän höyrynsulkuliittymät eivät le ilmatiiviitä. Myöskään ikkunan päällä levien tiiliseinäliittymien salla höyrysulkulevyliittymät eivät le ilmatiiviitä. Oleellisimmat havainnt vesikattrakenneavauspisteiden (tasakatt) salta vat seuraavat: Rakennuksen tasakattisen vesikatn rakenneavauspisteissä yläphjan tuuletus n timiva, kantavissa puupalkistissa tai katteen alustalaudissa ei havaittu näkyviä ksteusvauriita, pislukien piste RAK YP 4, vauriita esiintyy tuuletusputken läheisyydessä. Yläphjan höyrynsulkuna timivan termpl levyn pinnassa n kaikissa rakenneavauspisteessä näkyvää kasvusta ja läikkiä, täysin vastaavantyyppistä kuin v 2003 vesikattsaneerauksen yhteydessä n tdettu. Termpl höyrynsulkulevyn saumateippaukset vat puutteellisia (teippauksia irrnnut) ja yläphjan sekä ulkseinän höyrynsulkuliittymät eivät le ilmatiiviitä. Etenkin rakenneavauspisteessä RAK YP5 n havaittavissa ilma- / lämpövudsta aiheutunutta puupalkkirakenteen kyljen kastumista. Yläikkuniden alapulella leviin seinärakenteisiin ja sin yläphjaeristeisiin n mudstunut paikallisia ksteusvauriita. Ikkuniden vesipeltiliittymät eivät le tiiviitä. Rikknaisten tuuletusventtiilien khdilta n yläphjaan päässyt paikallisesti ksteutta. Kuva 50. Yleiskuva itäsiiven vesikatlta (tasakattinen kermikatt-suus). Yläphjan tuuletusventtiilejä n rikttu ilkivaltaisesti Kuva 51. Riktuista tuuletusventtileistä n päässyt lunta yläphjaan. Myös sadevesiä pääsee k khdalta yläphjaan.
31 (42) Kuva 52. Yleiskuva vesikatlta (tasakattinen kermikattsuus) Kuva 53. Yleiskuva itäsiiven vesikatlta (tasakattinen kermikatt-suus). Yläphjan tuuletusventtiilejä n rikttu ilkivaltaisesti Kuva 54. Yleiskuva pulpettikatt-suuksilta (saumattu teräspeltikate). Vesikate ja aluskate n uusittu v 2003. Kuva 55. Yleiskuva vesikatlta (tasakattinen kermikatt-suus). Sulamisvesiä lammikituu kattkaivjen ympärille, sihdit rskaisia, jäässä. Kuva 56. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, sisäkatt avattuna. Kuva 57. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, sisäkatt avattuna. Höyrynsulkuna termpl levy teipatuin saumin. Rakenne ei le havaintjen perusteella ilmatiivis, vrt havainnt jäljempänä
32 (42) Kuva 58. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, sisäkatt ja höyrynsulkulevytys avattuna. Kuva 59. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, sisäkatt ja höyrynsulkulevytys avattuna. Rakenteesta tettiin materiaalinäytteet 8 (YP1) ja 9 YP2, näytteissä heikk viite vaurista Kuva 60. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, sisäkatt ja ikkunan päällä leva seinärakenne avattuna sekä sisäseinälevytys ja höyrynsulkuna timiva termpl levy pistettuna. Rakenne ei le ilmatiivis, termpl ei liity tiiviisti ympäröiviin seiniin, ikkunaliittymiin tai yläphjan termpl levyyn. Lämpökuvausraprtin perusteella kyseisen tyyppisissä liittymissä esiintyy krjausta vaativia ilma- / lämpövutja. Kuva 61. Yläphjan ja seinän termpl levyjen takapinnalla esiintyy näkyvien läikkien / kasvustn / pilkutuksen peitssa.
33 (42) Kuva 62. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, rakenne kuvattuna avauskhdalta räystäälle päin. Rakenne ei le ilmatiivis, seinäsuuden ja yläphjan termpl levytys n puskuliitksena, liits aukeaa yläphjaan. Kuva 63. Lukkahunetila 203. Yläphjan rakenneavaus RAK YP1, rakenne, ilmaväli kuvattuna avauskhdalta harjasaa khti. Vesikate ja aluskate n uusittu vesikattsaneerauksen yhteydessä. Tuuletus timiva, rakenteissa ei havaittavissa näkyviä ksteusvaurijälkiä. Kuva 64. Lukkahunetila 206. Yläphjan rakenneavaus RAK YP2, sisäkatt ja höyrynsulkulevytys avattuna. Termpl päättyy vapaasti tiiliseinän päälle alueelta ilma-/ lämpövuta, vrt mm lämpökuvausraprtti. Rakenteesta tettiin materiaalinäytteet 10 (YP3), jssa vahva viite materiaalin mikrbivaurista ja 11 (YP4), näytteessä ei viitettä materiaalin mikrbivaurista Kuva 65. Lukkahunetila 206. Yläphjan rakenneavaus RAK YP2, rakenne, ilmaväli kuvattuna avauskhdalta harjasaa khti. Vesikate ja aluskate n uusittu vesikattsaneerauksen yhteydessä.
34 (42) Kuva 66. Länsisiipi, vesikatn rakenneavaus RAK YP3 yläphjaan. Kuva 67. Länsisiipi, vesikatn rakenneavaus RAK YP3 yläphjaan. Eristeet pistettu. Kuva 68. Länsisiipi, vesikatn rakenneavaus RAK YP3, ilmaväli kuvattuna avauskhdalta. Kantavissa rakenteissa ei näkyviä ksteusvauriita. Vesikatteen alustalaudissa ei havaittu näkyvä ksteusvauriita Kuva 69. Länsi siipi, vesikatn rakenneavaus RAK YP3 yläphjaan. Eristeet pistettu. Ilmansulkuna timivan termpl -levyn taustapinnalla esiintyy viitteitä mikrbikasvustista kuten pisteessä RAK YP1. Rakenteesta tettiin materiaalinäytteet 18 termpl (YP5) ja 19 mineraalivilla (YP6), näytteissä ei viitettä materiaalin mikrbivauriista.
35 (42) Kuva 70. Itäsiipi, vesikatn rakenneavaus RAK YP4 yläphjaan. Avauspisteen vieressä tuuletusventtiili, jnka hattu n ilkivallan seurauksena rikkutunut. Kuva 71. Avauspisteessä n yläphjan tuulensujavillaa, jssa aistinvaraisesti näkyvissä vanhista ksteusvauriista aiheutuneita vutjäljet. Villasta tettiin materiaalinäyte 20 (YP7), näytteessä n vahva viite materiaalin mikrbivauriista. Kuva 72. Rakenneavaus RAK YP4. Kuva 73. Rakenneavaus RAK YP4. Ikkunan alapulella yläphjaan liittyvän tuulensujalevyn pinnassa n näkyviä ksteusvaurijälkiä Kuva tuuletusputken khdalta. Yläphjan villissa ja kantavassa puupalkissa esiintyy ksteusvaurijälkiä
36 (42) Kuva 74. Rakenneavaus RAK YP4. Kuva 75. Rakenneavaus RAK YP4. Yläphjan termpl levytyksen sauma ei le ilmatiivis, sauma auki Yläphjan termpl levytyksen sauma ei le ilmatiivis, sauma auki Kuva 76 Rakenneavaus RAK YP5. Kuva 77. Rakenneavaus RAK YP5. Avaushetkellä puupalkin kylki n aistinvaraisesti kstea. Ei kate- tai läpivientivutja, sisäilman ksteus, ilma- / lämpövudt
37 (42) Palkin kylki kstea Kuva 78. Rakenneavaus RAK YP5. Kuva 79. Rakenneavaus RAK YP5. Ilmansulkuna timivan termpl -levyn taustapinnalla esiintyy viitteitä mikrbikasvustista kuten pisteessä RAK YP1. Rakenne ei le ilmatiivis. Termpl levyn ja kantavan palkin väli n auki, termpl ei pääty tiiviisti sisäseinän päälle. Termpl levy n aistinvaraisesti havainniden llut jskus kstea, levy käpristynyt. Näkyvä tiiliseinä n vasten liikuntahallia. Rakenteen sisäpulinen höyrynsulku? Kuva 80 Yläikkuniden vesipellitysten liittymät vat epätiiviitä. Tiivistemassaus n haurastunut ja irti alustastaan. Kuva 81. Yläikkuniden ja vesikatn alapulinen liittymä avattuna länsisiiven salla
38 (42) Kuva 82. Yläikkuniden ja vesikatn alapulinen liittymä avattuna länsisiiven salla Kuva 83. Yläikkuniden ja vesikatn alapulinen liittymä avattuna länsisiiven salla. Vesipellityksen alapulisissa puurakenteissa ja tuulensujalevyissä n näkyviä ksteusvaurijälkiä. Ikkuniden puusat ja pintakäsittelyt vat ikääntyneitä ja kuluneita. 6.4 Mikrbinäytteet Rakennuksen vesikattrakenteisiin tehtiin yhteensä viisi rakenneavausta. Rakenneavauksista kaksi tehtiin lukkahunetiljen sisäkattrakennetta avaamalla ja klme rakenneavausta vesikattrakenteita avaamalla. Yläphjarakenteiden lämmöneristeistä ja termpl-levyistä tettiin seitsemän materiaalinäytettä mikrbianalyysiin. Analyysitulsten perusteella: - Materiaalinäytteissä kahdessa näytteessä seitsemästä (2/7) n vahva viite materiaalin mikrbivauriista, näytteet 10 ja 20 (YP3 ja YP20). Sädesieniä ei tutkituissa näytteissä esiintynyt. Ksteusvaurin viittaavaa sienilajista (Aspergillus restrictus, Sphaerpsidales, Eurtium, Paecilmyces varitii) esiintyy niukasti-runsaasti. - Materiaalinäytteissä kahdessa näytteessä seitsemästä (2/7) n heikk viite materiaalin mikrbivaurista, näytteet 8 ja 9 (YP1 ja YP2). Sädesieniä ei tutkituissa näytteissä esiintynyt. Ksteusvaurin viittaavaa sienilajista (Aspergillus restrictus, Sphaerpsidales ja Eurtium) esiintyy niukasti. - Materiaalinäytteissä klmessa näytteessä seitsemästä (3/7) ei le viitettä materiaalin mikrbivaurista, näytteet 11, 18 ja 19 (YP4, YP5 ja YP6). Analyysitulkset n esitetty tarkemmin liitteissä 3-5.
39 (42) 6.5 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Yläphjarakenteissa esiintyy vauriita ja puutteita mm. höyrynsulkujen timinnan kannalta ja puutteet vaativat rakenteellisia krjauksia. Termpl -levyrakenteiden taustapinnille n mudstunut näkyviä viitteitä mikrbikasvustista ja analyysitulsten perusteella levyrakenteissa esiintyy ainakin paikallisesti viitteitä mikrbivauriista. Saman tyyppisiä vauriita n tdettu esiintyvän paikallisesti vastaavantyyppisesti j vunna 2003 tehdyn vesikatesaneerauksen yhteydessä. Termpl levytysten timinta höyrynsulkuna n puutteellinen. Rakenne ei le ilmatiivis, minkä seurauksena yläphjan kautta vi tapahtua ilmavutja sisätilihin päin tai sisäilman ksteus vi tiivistyä ulkvaipparakenteiden kylmiin pintihin. Yläphjiin n mudstunut paikallisia ksteusvauriita mm ilkivaltaisesti rikttujen tuuletusventtiilien khdille sekä ikääntyneiden ja puutteellisten yläikkuniden vesipeltiliittymien alapulelle. Lämpökuvausten perusteella n myös tdettu yläphjan salla paikallisia lämpö- / ilmavutja etenkin yläphja- ja seinäliittymien salla. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Pistetaan kknaisvaltaisesti yläphjien nykyiset termpl höyrynsulkurakenteet ja yläphjaeristeet. Uusi höyrynsulku tteutetaan höyrynsulkumuveilla. Rakenne avataan sisäpulelta sisäkattjen kautta ja yläphjan höyrynsulkujen tulee liittyä tiiviisti ulkseinän tiilirakenteisiin ja ikkunaliittymiin. Ikkuniden yläpuliset levyrakenteet tulee avata höyrynsulun lutettavan rakentamisen mahdllistamiseksi. Sisäkattjen avaustyön ja eristepistjen jälkeen, katselmidaan rakenteiden kunt yleisesti ja määritellään tarpeen mukaan tarvittavat uusimis- ja puhdistamistimenpiteet sekä tarkennetaan detaljisuunnitelmia rakenteiden liittymien tiiveyteen liittyen. Edellä mainittuihin yläphjan krjaustimenpiteisiin tulee samanaikaisesti liittää vesikatn yläpulisten yläikkuniden alapulisten seinärakenteiden krjaustimenpiteet (paikalliset ksteusvauriiden eristepuutteet höyrynsulkupuutteet). Mikäli tasakatt-suuksien bitumikermikate n alkuperäinen, susitellaan se tekniseen ikään perustuen uusimaan yläphjien höyrynsulkukrjausten yhteydessä. 7 Muut havainnt Tutkimusten yhteydessä selvitettiin myös keittiötiljen ja keittiötä palvelevien aputiljen salla pitkään jatkuneen viemärimärinhajun mahdllisia syitä. Viemärinhajun syyksi paljastui wc:n (tila 119) viemärin tuuletusputkessa leva syöpymishalkeama, jnka kautta viemärikaasujen leviäminen tilaan n llut mahdllista. Tutkimusajankhtana käynnissä n myös ilmanvaihtkanavien nuhus ja ilmanvaihtjärjestelmän mineraalivillapintjen pölynsidntakäsittelyt. Pölysidntakäsittelyllä estetään, että ilmanvaihtjärjestelmästä ei irta sisäilmaan mineraalikuituja.
40 (42) Kuva 84 Tila 119, keittiön pukuhunetilan wc. Kuva 85. Tila 119, keittiön pukuhunetilan wc. Tilissa n esiintynyt pitkään viemärinhajuja. Tilissa n esiintynyt pitkään viemärinhajuja. Hrmiktel avattiin ja tdettiin että viemärin tuuletusputki n pystysiltaan n 1-1,5 m matkalta syöpynyt puhki, Viemärinhajut leviävät tilihin Hrmiktel avattiin ja tdettiin että viemärin tuuletusputki n pystysiltaan n 1-1,5 m matkalta syöpynyt puhki, Viemärinhajut leviävät tilihin 8 Susitukset jatktimenpiteistä Tutkimustulsten perusteella rakenteissa n rakenneratkaisuja, jiden timivuus n puutteellista ja niitä vidaan pitää sisäilman laatuun vaikuttavina haittatekijöinä. Merkittävimpänä seikkana vidaan pitää rakenteiden puutteellista ilmatiiveyttä mm yläphjien ja sin seinärakenteiden salla. Nämä sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät susitellaan krjattavaksi kknaisvaltaisesti ja kaikki timenpiteet vaativat erillistä krjaussuunnittelua. 8.1 Vesikatt ja yläphjarakenteet Pistetaan kknaisvaltaisesti yläphjien nykyiset termpl höyrynsulkurakenteet ja yläphjaeristeet. Uusi höyrynsulku tteutetaan höyrynsulkumuveilla. Rakenne avataan sisäpulelta sisäkattjen kautta ja yläphjan höyrynsulkujen tulee liittyä tiiviisti ulkseinän tiilirakenteisiin ja ikkunaliittymiin. Ikkuniden yläpuliset levyrakenteet tulee avata höyrynsulun lutettavan rakentamisen mahdllistamiseksi. Sisäkattjen avaustyön ja eristepistjen jälkeen, katselmidaan rakenteiden kunt yleisesti ja määritellään tarpeen mukaan tarvittavat uusimis- ja puhdistamistimenpiteet sekä tarkennetaan detaljisuunnitelmia rakenteiden liittymien tiiveyteen liittyen. Edellä mainittuihin yläphjan krjaustimenpiteisiin tulee samanaikaisesti liittää vesikatn yläpulisten yläikkuniden alapulisten seinärakenteiden krjaustimenpiteet (paikalliset ksteusvauriiden eristepuutteet höyrynsulkupuutteet). Mikäli tasakatt-suuksien bitumikermikate n alkuperäinen, susitellaan se tekniseen ikään perustuen uusimaan yläphjien höyrynsulkukrjausten yhteydessä.
41 (42) 8.2 Alaphjarakenteet Liikuntasalin san sivutiljen ksteusvaurikrjaukset kuivaustyön jälkeen erillissuunnittelun mukaan (RAK ja ARK) Ryömintätilassa levien putkistjen kannakintien tarvittava krjaus, irtnaisten liitsten kunnstus. Ryömintätilan alipaineistuksen tehstaminen, kanavinti lhkittain jkaiseen ryömintätilaan Iv-suunnitelman mukaan. Kaikkien avimien läpivientien ja ilmayhteyksien tiivistäminen. Timenpiteellä estetään ryömintätilan ilman sekittumien yläpulisiin tilihin. Painuneiden lattiarakenteiden reunasien ja erilaisten saumjen tiivistäminen ulkseinään (erityisesti itäsiipi, teknisen tilan siipi), timenpiteellä estetään hallitsematn ilman sekittuminen maaperästä hunetilihin päin. Lukkahuneen 206 ja käytävän 192, musiikkilukan takatilan ja käytävän 191 ksteusvaurialueiden paikallinen kunnstus. Etenkin lukkatiljen käytäväsilla alkuperäiset ikääntyneet vinyylilaatat susitellaan krvattavaksi yhtenäisellä uudella lattiapinnitteella esim muvimatt tai linleum (seinäylösnstin), timenpiteellä estetään jatkssa sulamisvesien tms. imeytyminen lattiapinnitteen alle. 8.3 Ulkseinärakenteet Levyrakenteisten seinien yläsiin n rakennettava timivat höyrynsulut (timenpide tulee tehdä samanaikaisesti yläphjan höyrynsulkujen uusimisen yhteydessä. Vesikattn liittyvien ikkuniden alapulisten seinien (ylösnst) khdilla n varauduttava paikallisiin ksteusvaurikrjauksiin. Rakenteen ilmatiiveyttä n parannettava ikkunaliittymien sekä lattia- ja seinäliittymien ympärillä. Ulkvaipparakenteiden sisäpulisten rakenteiden tiiveys tulee varmistaa kknaisvaltaisesti lutettavien menetelmien avulla. Edellä mainitut timenpiteet vaativat erillissuunnitteluja ja rakenteen timivuus (tiiveys) tulee varmistaa mallihuneessa merkkiainekkein. Yleistä ksteusvauriituneiden rakenteiden purkamisesta Ksteusvauriituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tilihin tulee estää riittävällä sujauksella (purkutyöalueen sastinti muviseinin ja alipaineistus) sekä hulehdittava työntekijöiden sujauksesta. Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purkutöissä n humiitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtineuvstn asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Krjaustöistä n laadittu hje Ratu-krtti 82-0383 Ksteus- ja mikrbivauriituneiden rakenteiden purku. Menetelmät.
42 (42) Tampereella 15.01.2017 Rkm. Tim Ekla krjaussuunnittelu Saija Krpi Prjektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Krjaussuunnittelu
Liite 1 Merkkien selitykset: US US US Materiaalien mikrbit, ulkseinät, ei viitettä vaurista Materiaalien mikrbit, ulkseinät, heikk viite/ viite vaurista Materiaalien mikrbi, ulkseinät, vahva viite vaurista LP LP LP Materiaalien mikrbit, lattiapinnitteet, ei viitettä vaurista Materiaalien mikrbit, lattiapinnitteet, heikk viite/ viite vaurista Materiaalien mikrbi, lattiapinnitteet, vahva viite vaurista YP YP YP Materiaalien mikrbit, yläphjarakenteet, ei viitettä vaurista Materiaalien mikrbit, yläphjarakenteet, heikk viite/ viite vaurista Materiaalien mikrbi, yläphjarakenteet, vahva viite vaurista Rakenteessa pikkeavaa ksteutta pintaksteudenilmaisimella (mittalaitteen antama lukuarv yli 80 ) Rakenteen suhteellisen ksteuden mittaus ns. viiltmittauksena, lattiapinnitteen alla ksteus ei ylittänyt kriittistä ksteutta (RH alle 80 %) Rakenteen suhteellisen ksteuden mittaus ns. viiltmittauksena, lattiapinnitteen alla pikkeavaa ksteutta (RH yli 80 %) Alaphjarakenteen tarkastuspiste prauksin, 28 mm Alaphjarakenteen tarkastuspiste rakennevauksin ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
Liite 1 1 (8) Asemapiirustuste ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6