Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1
Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hanke - MMM:n (+Luomuinstituutin) rahoittama hanke - Toteutettu kaksi laajaa kyselyä 1. Kysely luomutuottajille (n=840) 2. Kysely kuntapäättäjille (n=276) - Luomun aluetaloudelliset vaikutukset laskettu nykytilanteessa sekä tulevaisuuden skenaarioissa Laskelmat tehty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-mallilla
Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoite: luomualan osuus viljellystä peltoalasta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Luomuviljellyn alan osuus maakunnan/alueen peltoalasta vuonna 2015 (Tiedot: Evira) 2.12.2016 3
Tuottajakysely: Tärkeimmät syyt siirtyä luomutuotantoon Syy tilan siirtymiselle luomutuotantoon Tärkein Toiseksi tärkein tuotteista saatava parempi hinta 64 75 pienemmät tuotantokustannukset / parempi kannattavuus 284 134 ekologisuus / kestävyys 154 145 terveellisyys / puhtaus 77 100 tuet 53 91 luomumarkkinoiden kehittyminen 5 10 tiedon lisääntyminen luomutuotannosta (koulutukset, yms.) 8 19 eläinten hyvinvointi 14 15 tilan tuotanto jo aikaisemmin lähellä luomua 42 49 halu jatkaa tilan perinteitä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 19 14 luomun kysyntä / imago kuluttajien keskuudessa 9 20 uudet haasteet 16 42 muu syy 53 46 Kyselyyn vastanneiden tuottajien tärkein syy siirtyä luomuun on ollut pienemmät tuotantokustannukset/parempi kannattavuus. Tämä vaihtoehto korostui lähes kaikissa maakunnissa tärkeimpänä syynä, vain Etelä-Savossa, Lapissa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla tämä vaihtoehto ylsi vasta toiseksi tärkeimmäksi syyksi. Toiseksi tärkein syy on ollut ekologisuus/kestävyys. 2.12.2016 4
Tuottajakysely: Muita syitä luomutuotantoon siirtymiseen Luomuun siirtyminen mahdollisti tilan pysymisen kannattavana (45 54-vuotias luomutuottaja, Etelä-Savo) Se oli lähes fyysinen tunne siitä, että maa ja kemia eivät kuulu yhteen. (55 64-vuotias luomutuottaja, Kaakkois-Suomi) Luomumaatalous on kokonaisvaltaista maataloutta, siinä ajatellaan pitemmällä aikavälillä kuin yksi vuosi (25 34-vuotias luomutuottaja, Etelä-Savo) Halusin olla kylän ainoa hullu. Tällöin luomutuottajia ei ollut, joten muut kyläläiset pitivät outona. Nykyään tilanne on toinen. Erilaisuus viehätti. (45 54-vuotias luomutuottaja, Pirkanmaa) Tilan pienuus kun ei määrällä voi kilpailla niin sitten laadulla. Kate on parempi luomupuolella. (Yli 64-vuotias luomutuottaja, Etelä-Pohjanmaa) 2.12.2016 5
Tuottajakysely: Luomutuotannon myynti markkinakanavittain Suuri osa luomutuotannosta myydään alkutuotantoon ja jalostukseen. Myynti suoraan yksityisen tai julkisen sektorin ravintoloihin tai ruokaloihin on vielä vähäistä. Suurin suoramyynnin osuus on Hämeessä Kaupan osuus on suurin Varsinais- Suomessa 2.12.2016 6
Tuottajakysely: Luomutuotannon myynti alueittain Suuri osa luomutuotannosta myydään lähialueelle (omaan maakuntaan), mutta maakunnittain tarkasteltuna eroja löytyy Suurin oman maakunnan osuus Lapissa ja pienin Satakunnassa Ulkomaille myydään enintään vain pari prosenttia tuotannosta: suurin osuus Pirkanmaalla (2,2 %) 2.12.2016 7
Tuottajakysely: Luomutuottajien arviot tilansa tuotannon arvon kehityksestä 2014 2020 Luomutuottajien arvioiden mukaan heidän luomutuotantonsa arvo ei kovin paljoa muutu vuodesta 2014 vuoteen 2020 mennessä Kyselyn perusteella merkittävimmät tekijät tai ilmiöt, jotka vaikuttavat luomutilojen luomutuotannon arvon kehitykseen vuoteen 2020 mennessä, ovat ennen kaikkea luomun kysyntä, byrokratian ja valvonnan määrä, luomutuotteiden hinta, tuotannon kannattavuus, tuet sekä tuottajan ikä. Tilan oman luomutuotannon arvon Maakunta/alue kehitysarviot keskimäärin vuosien 2014 ja 2020 välillä (%) Etelä-Pohjanmaa -9 Etelä-Savo 4 Häme 10 Kaakkois-Suomi 3 Kainuu 6 Keski-Suomi 3 Lappi 10 Pirkanmaa 6 Pohjanmaa 5 Pohjois-Karjala -8 Pohjois-Pohjanmaa 7 Pohjois-Savo -1 Satakunta 11 Uusimaa 10 Varsinais-Suomi 4 Åland 2 Koko Suomi 3 2.12.2016 8
Tuottajakysely: Luomutuottajien ehdotuksia, miten yhä useampi tuottaja/tila saataisiin siirtymään luomutuotantoon Ehdotettiin muun muassa: byrokratian ja valvonnan vähentämistä, luomun kysynnän kasvua, luomusta saatavan hinnan nousua, kannattavuuden parantumista, tiedottamista/valistusta, asenteiden muutosta, lannoitteiden hintojen nousua sekä luomun arvostuksen kasvua Tietoa luomusta tarvitaan edelleen, luomutuotanto ei ole viherpiiperrystä, vaan maanviljelyä sanan varsinaisessa merkityksessä. (35 44-vuotias luomutuottaja, Pohjois- Pohjanmaa) Kyllä se lisääntyy, kuluttajat arvostavat, viljelykustannukset ovat pienemmät. Luomuvalvonta vain pitäisi pysyä järkevänä. (yli 64-vuotias luomutuottaja, Etelä-Pohjanmaa) En tiedä tarvisiko muiden edes siirtyä luomuun. Paljon on toki jo tehtykin. Isoja tiloja on jo siirtynyt luomuun. On mennyt todella hyvään suuntaan ja ollaan oikealla uralla. En tiedä tarviiko potkia sen enempää. (35 44-vuotias luomutuottaja, Pirkanmaa) 2.12.2016 9
Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa Koko Suomi Luomutuotannosta peltokasvituotannolla on suurimmat talous- ja työllisyysvaikutukset. Kokonaisuudessaan luomutuotannon vaikutus maamme työllisyyteen on noin 3 400 henkilötyövuotta ja vaikutus kansantalouteen on noin 680 miljoonaa euroa kerroinvaikutuksineen. KOKO SUOMI Työllisyys, BKT, htv milj. euroa Peltokasvituotanto 1 615 355 Lihantuotanto 738 132 Maidontuotanto 846 155 Puutarhatuotanto 211 51 Luomu yhteensä 3 411 683 2.12.2016 10
Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa- Esimerkkeinä Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu Etelä-Pohjanmaalla luomutuotannosta maidontuotannolla on suurimmat talous- ja työllisyysvaikutukset ja puutarhatuotannolla pienimmät. Kainuussa luonnonmukainen maidontuotanto ja peltokasvituotanto ovat suunnilleen yhtä merkittäviä alueen talouden ja työllisyyden kannalta. ETELÄ-POHJANMAA Työllisyys, ABKT, htv milj. euroa Peltokasvituotanto 211 37 Lihantuotanto 120 17 Maidontuotanto 281 45 Puutarhatuotanto 3 0,4 Luomu yhteensä 615 100 KAINUU Työllisyys, ABKT, htv milj. euroa Peltokasvituotanto 48 13 Lihantuotanto 33 6 Maidontuotanto 51 8 Puutarhatuotanto 0 0 Luomu yhteensä 132 27 Etelä-Pohjanmaalla on selvästi suuremmat luomutuotannon talous- ja työllisyysvaikutukset kuin Kainuussa, vaikka Kainuu onkin jo tavoittanut 20 prosentin tavoitteen (luomualan osuus peltoalasta 20 %) ja Etelä-Pohjanmaa on vielä melko kaukana tavoitteesta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Etelä-Pohjanmaalla maataloutta on ylipäätään selvästi enemmän kuin Kainuussa. 2.12.2016 11
Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa Talousvaikutukset alueittain 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vaikutus talouteen, milj. 2.12.2016 12
Luomutuotannon aluetaloudelliset vaikutukset tulevaisuuden skenaarioissa Esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa Luomualan kasvu 20 prosenttiin peltoalasta saisi aikaan selvät positiiviset vaikutukset. Jos kuitenkin oletetaan, että tavanomaisen tuotannon peltoala vähenee saman verran kuin luomun kasvaa, niin vaikutukset jäävät negatiivisiksi. Tähän vaikuttaa mm. tavanomaisen tuotannon tehokkaampi peltoalan käyttö sekä tukitasot. Negatiiviset yhteisvaikutuksen luvut kuvaavat yhteiskunnallista kustannusta luomualan osuuden kasvaessa. Tuottajien arvioima tuotannon kasvu saa aikaan pientä positiivista vaikutusta maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Tulevaisuuden tavoite (20 % peltoalasta) / POHJOIS-POHJANMAA Luomuviljelty ala kasvaa 20 prosenttiin koko peltoalasta vuoteen 2020 mennessä Tavanomaisen tuotannon ala vähenee luomualan kasvun verran Työllisyys, htv (ero nykytilanteeseen nähden) ABKT, milj. euroa (ero nykytilanteeseen nähden) 36 4-62 -8 Yhteisvaikutus -26-4 Tulevaisuuden ennuste (tuottajien arvio)/ POHJOIS-POHJANMAA Luomutuottajien luomutuotannon arvo kasvaa 7 % vuoteen 2020 mennessä (kyselystä saatu tuottajien keskimääräinen arvio) Työllisyys, htv (ero nykytilanteeseen nähden) ABKT, milj. euroa (ero nykytilanteeseen nähden) 6 2 2.12.2016 13
Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Taloudelliset syyt ovat tärkeimmät luomuun siirtymisen syyt, mutta myös ympäristöasiat vaikuttavat vahvasti Byrokratiaa ja valvontaa selkeytettävä ja vähennettävä, jotta päästäisiin lähellekään luomutuotannon kasvutavoitteita Luomutuotannon tilastointi on edelleen vähäistä, mikä heijastuu tekemiemme vaikuttavuuslaskelmien tarkkuuteen Luomutuotannon tilastointia pitäisi lisätä Luomutuotannolla on jo nykyisellään merkittävä vaikutus alueiden talouteen ja työllisyyteen Luomuviljellyn alan kasvu itsessään on positiivinen asia alueiden talouden ja työllisyyden kannalta, mutta sen seurauksena tapahtuva tavanomaisen peltoalan lasku johtaa negatiivisiin yhteisvaikutuksiin eli yhteiskunnallisiin kustannuksiin Silti luomutuotantoon siirtyminen voi olla joillekin tiloille jopa välttämätöntä, jotta toiminta pysyisi kannattavana 2.12.2016 14
http:///asiantuntijapalvelut/regfin.htm Projektisuunnittelija Susanna Kujala, susanna.kujala@helsinki.fi 050 415 1158 Professori Hannu Törmä, hannu.torma@helsinki.fi 050 538 9680 2.12.2016 15
KIITOS! 2.12.2016 16