TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö KOULUTUSLAUTAKUNTA Hallinto Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa kehitystä, oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja lasten sekä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä lapsi- ja nuorisokeskeisyydestä. Koulutuslautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä sivistyspalvelujen koulutoimen henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Kuluvaa vuosikymmentä sivistyspalveluissa kuvaa yhteistyön lisääntyminen ja ennakoiva toimintatapa, jotka ovat johtaneet toimintatapojen muutoksiin. Poikkihallinnollinen ja hallinnon sisäinen yhteistyö saivat voimakkaimman sysäyksen oppilashuollon muutoksista. Eri hallinnonaloilla on yhtenäinen käsitys siitä, että ennakoiva toimintatapa on toiminnallisesti ja taloudellisesti oikea tapa toimia. Oppilashuoltoa on vahvistettu vuosittain sekä henkilökuntaa lisäämällä että toimintatapoja muuttamalla. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 2016 ja lopullisesti ne kattavat koko opetustoimen vuoteen 2019 mennessä. Opetussuunnitelmien tavoitteena on rohkaista tekemään muutoksia pedagogiikassa ja oppimisympäristöissä. Tvt-tekniikan hyödyntäminen etenee hallitusti. Jokaisella koululla on vähintään kaksi digitutoria, jokaisella opettajalla tablet-tietokone ja maltillisesti ohjelmia. Oppilaskäytössä on toistaiseksi kohtuullisesti tietokoneita. Ongelman muodostaa vähäinen ja heikkotasoinen opetusohjelmisto ja osittain puutteet langattomissa verkoissa. Myös tietohallinnon henkilöstön aliresurssointi näkyy palveluissa. Vuodesta 2017 alkaen OKM rahoittaa digitutoreiden ja opettajien valtakunnallista tvtkoulutusta. Ruokapalvelut on siirtynyt vuonna 2016 koulutuslautakunnan alaisuudesta pois. Suurimmat investointihankkeet ovat Vistan koulun Kivikoulun peruskorjaus vuosina 2017-2018 ja Jokelan koulun peruskorjausten jatkaminen vuonna 2017. Lisäksi varhaiskasvatuksessa toimitaan uusien päiväkotitilojen saamiseksi. Kivikoulun peruskorjauksen valmistumisella lukukauden 2018-2019 alkuun mennessä vältetään kalliit väistötilatarpeet. Oppimisympäristöjen kehittäminen tvt-tekniikan osalta edellyttää taloudellista panostusta laitekantaan. 1
Toiminnallisena riskinä on hyvin alkaneen kehityksen pysähtyminen ja mahdollinen taantuminen tekniikan hyödyntämisessä. Toiminnalliset muutokset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Perusopetuksessa yksi Hanhijoen koulun vaativan erityisen tuen pienryhmä siirtyi Vistan koululle vuonna 2016 ja kaksi muuta ryhmää vuonna 2018, kun Kivikoulun peruskorjaus on valmistunut. Varhaiskasvatuksessa suunnitellaan uuden keskustaan tulevan päiväkodin toimintaa omana toimintana, jolloin saataisiin samankaltaisia toiminnallisia säästöjä kuin kouluverkkouudistuksella perusopetuksessa. Toiminnallisena riskinä suunnitelmien siirtyminen tai kariutuminen, jolloin kustannussäästöjä ei saavuteta ja toiminnallisesti laatu ei vastaa tavoitteita. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden ja taitojen tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Päivähoidon piirissä on 77,3 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, ja lisäksi kolme väliaikaista päiväkotiyksikköä. Hoitajan kotona toimivia perhepäivähoitoryhmiä on 23. Määrä on edelleen vähentynyt. Väliaikaisessa Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee kolme hoitajaa. Ryhmä toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Yksityisen päivähoitopalvelun piirissä on kolme päiväkotia, yksi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö ja kolme perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on hoidossa myös muissa kunnissa sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä tuetaan myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki maksaa palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille maksetaan Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3-vuotiaille 239 ja yli 3-vuotiaille 207. Esiopetusta annetaan Kyysilän ja Viidakkovekaroiden päiväkoteja lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä annetaan pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistuu koko ikäluokka. Velvoite esiopetukseen osallistumiseen on astunut voimaan 1.8.2015. 2
Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavalliseen päiväkotiryhmään ja osittain myös perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatuksessa työskentelee kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja 8 varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Kaupunki tukee MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa. Kotihoidontuen piirissä on vuoden 2016 aikana ollut keskimäärin 115 lasta. Lapsimäärä 2013 2014 2015 2016 kaupungin päiväkodit 238 353 387 383 kaupungin perhepäivähoito + ryhmis 232 128 106 89 yksityiset päiväkodit 132 138 148 155 yksityinen perhepäivähoito +ryhmis 26 31 25 21 päivähoidossa muualla 28 20 21 12 vuorohoidossa 30 43 44 50 Hoito- ja kasvatushenkilöstö päiväkodit 42 70 79 76 perhepäivähoito +ryhmis 56 34 29 26 Käyttöaste 91 86 86 Tuet perheille palveluseteli 0 141 146 147 yksityisen hoidon tuen kuntalisä 116 10 11 7 Ympäristöanalyysi Paimion kaupunki otti 1.8.2016 alkaen käyttöön lasten päivähoitoa koskevan asetuksen (1973/239 6) muutoksen mukaisen suhdeluvun yli 3-vuotiaiden kokopäiväryhmissä, jonka vaikutuksesta päivähoitopaikkojen määrä kasvoi 33 paikalla. Tästä johtuen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan välinen suhde on ollut hallittavissa. Varhaiskasvatuspalvelujen toimivuuden kannalta on edelleen tärkeää, että Paimion keskustaan rakennetaan iso päiväkoti, jossa on pidennetty aukioloaika ja jossa tarjotaan varhaiskasvatusta myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Uuden päiväkodin valmistumisaikataulun siirtyessä vuodella eteenpäin tarvitaan väliaikaisia päivähoitoyksiköitä edelleen. Ympäristöterveydenhuollon luvat niiden toimintaan ovat voimassa vähintään vuoteen 2019 saakka. Erityisenä riskinä vanhoissa väliaikaisissa tiloissa on niiden kunto ja ilmanlaatu. Mikäli Vistan koulukeskuksen pihalla oleva rivitalo puretaan vuoden 2017 aikana, tarvitaan rakennuksessa toimivalle Lempilän esiopetusryhmä Leijonille korvaavat tilat. Nykyisissä päiväkoti- ja koulukiinteistöissä ei ole tarvittavia vapaita tiloja. Kyseisessä rivitalossa toimii lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Paimion paikallisyhdistyksen Perhetalo Hattara, joka tarvitsee myös korvaavat toimitilat. MLL:n toiminta on avointa varhaiskasvatusta ja täydentää Paimion kaupungin varhaiskasvatuspalveluja lapsiperheille. Perhetalo Hattaran toiminta korvaa monelle perheelle päivähoitopaikan silloin, kun perheellä ei ole tarvetta kokopäivähoidolle. Lapsilla on yhä enemmän tarvetta erilaisiin kasvun, kehityksen ja oppimisen tukitoimiin ja ongelmat tulevat esille usein aiempaa varhaisemmin. Vaikeudet tunneelämässä, sosiaalisissa suhteissa, tarkkaavaisuudessa ja kielellisessä ilmaisussa ovat yleisimpiä tuen tarpeen kohteita. Erityisesti tunne-elämän ja sosiaalisten tai- 3
tojen vaikeudet vaativat paljon työntekijäresurssia. Paimiossa on varhaiskasvatuksen piirissä kaikissa päiväkotiyksiköissä käytössä kasvun ja oppimisen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Jokelan päiväkodissa toimii kaupungin ainoa integroitu erityisryhmä. Kotihoidon tuen kuntalisänä alle 2-vuotiaiden lasten kotihoidosta maksettu Paimio-lisä poistui 1.3.2016 alkaen. Sen vaikutus näkyy kotihoidon tukea saavien lasten keskimääräisenä vähenemisenä noin 10 alle 2-vuotiaalla lapsella vuodesta 2015. Päivähoitoa hakeneissa 2015 syntyneiden määrässä on havaittavissa pientä nousua ja vuorohoidossa alle 2-vuotiaiden määrä on lisääntynyt hieman. Esiopetuksessa on 1.8.2016 alkaen otettu käyttöön uusi esiopetuksen opetussuunnitelma, joka muodostaa luontevan jatkumon perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Uusina kokonaisuuksina opetussuunnitelmassa on muun muassa monilukutaito sekä tieto- ja viestintätekniikka (tvt). Nämä edellyttävät ajanmukaista välineistöä myös päiväkoteihin. Syksyllä 2016 valmistuvat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet, joiden pohjalta tehtävä kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma tulee ottaa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Olennaiset toiminnalliset riskit Yksityisen palvelun tarjonnan luotettavuus: Mikäli yksityisen palveluntuottajan toiminnassa ilmenee ongelmia tai tuottaja lopettaa toimintansa, on kunta vastuussa päivähoidon välittömästä järjestämisestä kyseisen palvelun piirissä oleville lapsille. Henkilöstöriski: Koulutusmäärien vähäisyyden vuoksi pätevien erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien saatavuus voi olla vaikeaa. Päivähoitotyön henkinen rasittavuus asettaa haasteita henkilöstön työssä jaksamiselle. Uuden noin 150-paikkaisen päiväkodin suunnittelu vuodelle 2018 Tarve uudelle päiväkodille edelleen on selkeä. Nykyinen pirstaleinen ja monilta osin väliaikainen päiväkotiverkosto on toiminnallisesti huono ja taloudellisesti kallis. Keskittämisellä saadaan toiminnallista ja taloudellista etua. Koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa Kelpoisuuden omaavien lastentarhanopettajien rekrytoinnissa hakijoiden määrä on hyvin vähäinen. Kaupungin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hyvällä johtamiskulttuurilla voidaan osaltaan vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen työpaikkaansa. Rekrytoinnissa korostetaan työntekijöiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia työyhteisönsä toimintaan. Esiopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotto Opetussuunnitelman käyttöönoton tueksi järjestetään keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joihin edellytetään osallistumista kaikista esiopetuksen yksiköistä sekä kunnallisista että yksityisistä päiväkodeista. Opetussuunnitelmaan liittyviä toimintamalleja viimeistellään valmiiksi toimintavuoden aikana. Varhaiskasvatussuunnitelman valmistuminen Tiukasta aikataulusta huolimatta Paimion varhaiskasvatussuunnitelma pyritään saamaan valmiiksi kesään 2017 mennessä. Työryhmä tehtävään on jo 4
asetettu. Suunnitelman työstämiseen osallistuvat kaikki kunnalliset ja yksityiset päivähoitoyksiköt. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö KOULUTUSLAUTAKUNTA Perusopetus Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa annetaan myös luokkamuotoista tehostetun ja erityisen tuen opetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria, psykiatrinen sairaanhoitaja, pedagoginen tvt-tukihenkilö sekä n. 30 koulunkäynninohjaajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Lukuvuoden 2016 2017 alkaessa on perusopetuksen yleisopetuksen vuosiluokilla 1 6 yhteensä 758 oppilasta (saman verran kuin edellisenä lukuvuonna), vuosiluokilla 7 9. 364 oppilasta (18 enemmän kuin edellisenä vuonna) sekä pienryhmissä 80 oppilasta (6 oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna, kun mukana on myös Veikkarin yksikkö). Koko oppilasmäärä kasvoi 12 oppilaalla. Opetussuunnitelmat uudistuivat vuodesta 2016 alkaen. Kaavoitus, tonttien myynti ja rakentaminen vaikuttavat koulun oppilaspaikkojen kysyntään siten, että ns. lähikoulusta ei aina ole pystytty tarjoamaan oppilaspaikkaa kaikille alueen oppilaille. Ongelma oli erityisen suuri lukuvuosina 2015-16-17. Vistan koululle on pyrkijöitä huomattavasti enemmän, mitä voidaan ottaa. Kouluverkkomuutoksen jälkeen ryhmäkoot ovat tasoittuneet, sekä ylisuuret että pienet ryhmät ovat poistuneet. Pieniä ryhmiä, ns. tehostetun tuen ryhmiä perustettiin yläkouluun suunnitelmallisesti. Tavoitteena oli, että erityisen tuen ryhmät vähenevät ja tilalle tulee tehostetun tuen ryhmiä. Tehostetussa tuessa oppilaan kotiluokka voi olla yleisen tuen ryhmä. Lukuvuonna 2016-17 yksi tehostetun tuen ryhmä muutettiin yleisen tuen ryhmäksi. Erityisen tuen oppilaiden lisääntyminen alkavilla luokilla on merkittävää. Nyt Vistan koulun neljällä ensimmäisellä luokka-asteella on jokaisella oma pienryhmä ja ensi vuonna viidellä ensimmäisellä luokka-asteella. Yhteistyö pienryhmien ja yleisen tuen ryhmien kesken on lisääntynyt. Erityisen tuen oppilaat ovat usein koulukuljetuksissa taksikuljetuksissa, joka on aiheuttanut ongelmia taksien riittävyydessä. 5
Ensimmäisen luokan ryhmäkoot ovat lukuvuonna 2016-17 keskimäärin 21,0 oppilasta ja talousarvion laadintaohjeiden perusteella kasvavat lukuvuonna 2017-18. Noin 163 oppilaan ikäluokasta johtuen on perustettava yksi uusi yleisen tuen ryhmä, jolloin keskimääräinen ryhmäkoko on 22,0 oppilasta. Ellei ryhmää perusteta, ryhmäkoko on keskimäärin 26,0 oppilasta. - Perusopetuksen opetussuunnitelmien toteuttaminen Tvt-tekniikka on opetusministeriön kärkihankkeita ja siihen liittyy ajanmukaisten välineiden rahoitus sekä opettajien koulutushankkeet. Toiminnallisena riskinä on, että opetussuunnitelman perusteissa olevat tavoitteet eivät ole kaikilta osin realistisia taloudellisesti ja toiminnallisesti. - Koulujen peruskorjausten suunnittelu ja valmistuminen ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti Erityisesti Vistan koulun peruskorjauksen ajoittaminen ja mahdollisten väistötilojen järjestäminen. Koulupalvelut on teknisten palveluiden kanssa yhteisymmärryksessä suunnitellut korjauksen aikatauluttamista. Esitetään ns. Kivikoulun peruskorjauksen olevan valmis elokuussa 2018. Toiminnallisena riskinä suunnitelmien muuttaminen ja kokonaisvaltaisen toiminnan häiriintyminen sekä väistötilojen tarve myös lukuvuoden 2018-2019. Taloudelliset tavoitteet: Opetuskustannukset /oppilas OPH:n tilastoista: 2004 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paimio 3 671 4 373 4 277 4 603 4 646 4 840 4 888-3,8 2,2 7,6 0,9 4,2 1,0 kunnat ka 3 501 4 426 4 563 4 713 4 844 4 957 4987-5,3 3,1 3,3 2,8 2,3 0,6 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 on keskiarvo. Opetuskustannukset nousevat maltillisesti ja pysyvät valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Käyttökustannukset yhteensä /oppilas OPH:n tilastoista: 2004 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paimio 5 323 6 716 6 662 7 305 7 499 7 609 7 753 5 5,2-0,8 9,7 2,7 1,5 1,9 kunnat ka 5 228 6 790 7 714 8 025 8343 8 599 8 706 5 6,0 13,6 4,0 4,0 3,1 1,2 6
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 on keskiarvo. Tavoitteena on pitää perusopetuksen kokonaiskustannukset hallittuina, kuitenkaan ei laadun kustannuksella. Koulutoimen rakenteita ja toimintatapoja on uudistettu. Perusopetuksen kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat kokonaisuudessaan 953 e/oppilas* 1133 oppilasta=1.079.749 euroa edullisemmat kuin valtakunnan keskiarvo vastaavanlaajuisessa toiminnassa. Toiminnallisia muutoksia jatketaan edelleen. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö KOULUTUSLAUTAKUNTA Lukio Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukiossa opiskelee syyslukukauden 2016 alkaessa yhteensä 225 opiskelijaa. Peruskoulun jättävät ikäluokat ovat Paimiossa olleet pienimmillään, mutta ovat lähivuosina kasvussa. Tämä heijastuu myös lukion opiskelijamääriin. Aloittavia opiskelijoita 2016 on 79 ja lisäksi aineopiskelijoita Liviasta 4. Sauvolaisia opiskelijoita on lukiossa yli 40, mutta uhkana ovat kulkuyhteydet. Opettajia lukiossa on 16 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Vistan koulun kanssa yhteisiä opettajia on 4. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Muissakin aineissa tehdään pienimuotoista yhteistyötä yliopiston kanssa. Musiikkiopiston suorituksia voidaan hyväksyä myös lukion kursseina. Lukion ohjelmaan otettu lyhyt espanja opetetaan työjärjestyksen ulkopuolella.. Lisäksi muita Paimion opistossa suoritettuja kursseja (italia, venäjä, kuvataide) voidaan hyväksyä lukion kursseiksi, mikäli ne vastaavat lukion vaatimuksia. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja sähköisen koululehden toimittamisen kautta. Kaikkia kerhoja ei tarjota jokaisena vuonna. Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteystyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammattiopiston ja Liviaammattiopiston Paimion toimipisteen kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa sekä Turun seudun opetustoimen foorumin kautta. 7
Kesällä 2007 Paimion kaupunki osti Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä kiinteistöjä, joihin kuului myös Fortumin konttorirakennus. Suunnitelman mukaisesti lukion uusi rakennus valmistui alkukesällä 2010 ja toiminnot siirtyivät uusiin tiloihin lukuvuoden 2010 2011 alussa. Samoihin tiloihin siirtyi samanaikaisesti Paimion musiikkiopisto, joka mahdollistaa yhteistyön voimistumisen. Akuutteja tilatarpeita ei ole, mutta yhteinen auditorio/esitystila puuttuu. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lukio osallistuu myös Valonian ympäristöteemoihin. Muiden lukioiden kanssa on yhteistyötä myös kertaluonteisissa hankkeissa kuten CERN-tiedeleirikoulu. Paimion lukio on kesällä 2016 hyväksytty mukaan EU:n Erasmus+ -hankkeeseen yhdessä puolalaisen ja ranskalaisen lukion kanssa. Tärkeimpänä teemana on hyvät käytänteet jatko-opintoihin ohjaamisessa eri maissa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikki kulut maksetaan EU-rahoituksella. Oppilashuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti. Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen oppilashuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää oppilashuoltoa, jolloin oman toiminnan oppilashuolto heikentyy. - Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen. Sähköisten kokeiden käyttöönotto kurssikokeina ja Edison-oppimisalustan käyttöönotto. Toiminnallisena riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti lukion olemassaolon vaarantuminen. Taloudelliset tavoitteet: Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtyminen jatkuu ja laitekustannuksiin on osoitettu investointirahoitusta. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon jalkauttaminen, opetussuunnitelman täydentäminen. Yritysyhteistyön lisääminen teemaopintojen kautta. Markkinointi. Opetuskustannukset /oppilas OPH:n tilastoista, vuosi 2012 Kouluikkunasta: 2004 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paimio 3 581 4 581 4 352 4 755 5 295 5 506 5 419-5,6-5,0 9,3 11,4 4,0-1,6 kunnat ka 3 629 4 536 4 641 4 800 4 969 5040 5 174-5,0 2,3 3,4 3,5 1,4 2,7 8
Vuodesta 2004 vuoteen 2009 on keskiarvo. Käyttökustannukset yhteensä /oppilas OPH:n tilastoista: 2004 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paimio 5 224 6 374 6 626 6 920 7 648 7 520 7 686 4,6 4,4 4,0 4,4 11,5-1,7 2,2 kunnat ka 4 876 6 163 6 806 7 047 7 338 7 549 7 746 7,1 5,3 10,4 3,5 4,1 2,9 2,6 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 on keskiarvo. Taloudellisissa tavoitteissa on jatkossa saada aikaan säästöjä toimimalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, erityisesti Paimion opiston kanssa. Samalla lisätään toiminnan laatua ja monipuolisuutta. Koulutuslautakunta yhteensä: Esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulivat osittain voimaan 2016. Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu vahvasti myös oppimisympäristöön liittyviä vaatimuksia, joiden tulee tukea monipuolista ja joustavaa oppimista. Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen tehdään mahdolliseksi ainoastaan oppimisympäristöjä kehittämällä. Erityisen tärkeää on taloudellisesti tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppimisessa ja siihen liittyvä henkilökunnan koulutus. Merkittävin rakenteellinen tavoite on saada uusi 150-paikkainen päiväkoti kunnan omana toimintana mahdollistamaan toiminnallisia muutoksia sekä alentamaan huomattavasti kustannuksia elokuusta 2018 alkaen. Väliaikaisten päiväkotien ylläpitoluvat päättyvät 2019. Merkittävin rakennusinvestointi on Vistan koulun peruskorjauksen jatkuminen ja sen aikatauluttaminen erityisesti Kivikoulun osalta, että se olisi opetuskäytössä elokuussa 2018. Näin vältytään väistötilojen tarpeelta ja voitaneen suunnitella pienryhmien keskittämistä Vistan kouluun. Vistan koulun ns. rivitalo puretaan 2017, jolloin esikoulu tarvitsee uudet tilat. Uuden päiväkodin valmistumisen siirtyminen vuodella edellyttää väistötiloja esikoululle lukuvuonna 2017-2018. Taloudelliset tavoitteet 9