Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Aika 31.01.2017 klo 17:00-19:15 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Asematie 3, Kirkkonummi Läsnäolijat Tammenmaa Corinna puheenjohtaja Parviainen Päivi varapuheenjohtaja Grönberg Ralf jäsen Saranpää Tommi jäsen Lassheikki Henrik Markus jäsen Juuti Katja jäsen Wehka-aho Emmi jäsen läsnä 1-19 ajan, poistui klo. 18:15 Cajander Veli Risto varajäsen Wehka-ahon sijainen, saapui klo. 18:15, läsnä 20-32 ajan Karlsson Robert jäsen Hartikainen Sanna Leena Päivikki varajäsen Mannisen sijainen Latvala Panu johtava rakennustarkastaja esittelijänä 20-32 Sihvola Arja lupa-arkkitehti esittelijänä 4, 6-10, poistui klo. 17:30 pykälän 10 käsittelyn jälkeen Soini Sari ympäristöpäällikkö esittelijänä 5, 11-19, poistui klo. 18:30 22 käsittelyn jälkeen Träskelin-Vallius Susanne hallintosihteeri pöytäkirjanpitäjä Alho Ville ympäristötarkastaja läsnä 1-22 ajan, poistui klo. 18:30 Poissa Manninen Antti-Jussi jäsen Lehtinen Pirkko kunnanhallituksen edustaja Allekirjoitukset Corinna Tammenmaa puheenjohtaja Susanne Träskelin-Vallius pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 6.2.2017 Katja Juuti Ralf Grönberg pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja lukuun ottamatta pykäliä lukuun ottamatta pykäliä 7, 21-22, jotka 7, 21-22, jotka tarkastettiin kokouksessa tarkastettiin kokouksessa

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Kunnan palvelupiste, Ervastintie 2 09.02.2017 Susanne Träskelin-Vallius pöytäkirjanpitäjä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 3 Käsitellyt asiat 1-32 :t Otsikko sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 2 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 6 3 Valvottavat viranhaltijapäätökset 7 4 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita 9 5 Ympäristönsuojelun ilmoitusasioita 14 6 Poikkeaminen 16-64-POI / Porkkala 470-1-114 16 7 Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusasiassa 15-45-POI / Sepänkylä 476-0001-0076 8 Lausunto 17-1-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, poikkeaminen 16-56-POI / Bergstad 402-1-55 9 Selitys 16-20-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen 15-49-POI / Gesterby 418-2-97 10 Selitys 16-21-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu 14-54-POI / Gesterby 418-2-95 11 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valitukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 151/2016/2, hallintopakkohakemus täytetyn uoman avaamiseksi 12 Vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyyn valitukseen, Vuohimäen ampumarata 13 Lausunnot Vaasan ja Helsingin hallinto-oikeuksille valitukseen Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 30.8.2016 135, Motocrossrata, Kiinteistö Oy Ådharun 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Millog Oy Upinniemen telakan ympäristölupa 15 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, vesialueen täytön ja aallonmurtajan pysyttäminen Espoonlahdella 16 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, TMN-Tuotteet Oy pesuainetehtaan ympäristölupa 18 25 28 30 33 35 37 40 42 44 17 Työmaan aiheuttama meluhaitta, kiinteistö 257-420-1-76 46 18 Vapauttaminen vesihuoltolaitoksen verkostoihin liittämisvelvollisuudesta 15-8-VJV, kiinteistö 257-488-1-113 19 Maankaatopaikan ympäristölupa, West Express Oy, kiinteistöt 257-452-2-797 ja 257-452-2-379 49 54 20 Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2016 toimintakertomus (kh) 57 21 Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma 60

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 4 22 Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokousrutiinit vuonna 2017 64 23 Rakennuslupa 17-13-A / As Oy Kirkkonummen Tolsan Rinne 2, Tarutie 10 (c/o Lemminkäinen Talo Oy Taruntie A ja B) / Tolsa 486-1-473 67 24 Toimenpidelupa 16-334-C, Sundsberg 483-2-110 / Oikaisuvaatimus 16-9-OIK 69 25 Juoksevan uhkasakon asettaminen kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 26 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 / A.J. 27 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 / J.S. 75 77 79 28 Juoksevan uhkasakon asettaminen uudestaan / Kylmälä 452-2-736 82 29 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Älgbacka / Kylmälä 452-2-736 / H.H. 30 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Älgbacka / Kylmälä 452-2-736 / J.H. 31 Lausunto 17-2-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, rakennustöiden keskeytysmääräyksen pysyttäminen voimassa / Luoma 404-1-23 32 Lausunto 17-3-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, rakennuslupa 15-194-A / Koski-Navala 449-2-352 85 87 89 92

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 5 Rakennus- ja ympäristölautakunta 1 31.01.2017 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 1 Ehdotus Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Todettiin.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 6 Rakennus- ja ympäristölautakunta 2 31.01.2017 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 2 Ehdotus Puheenjohtaja: Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan sähköisesti tämän kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirja tarkastetaan maanantaina 6.2.2017 ja se pidetään yleisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä 9.2.2017. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta valitsi tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Katja Juutin ja Ralf Grönbergin. Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti maanantaina 6.2.2017 ja se pidetään yleisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä torstaina 9.2.2017.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta 3 31.01.2017 Valvottavat viranhaltijapäätökset Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 3 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi ja valvottavaksi seuraavat kuntalain 51 :n mukaiset päätökset: Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Päätös 60 / Dnro 605/01.01.00/2014 Palkaton virkapaa, ympäristötarkastaja Yhdyskuntatekniikan johtaja Päätös 97 / Dnro 213/01.01.00/2015 Määräaikaisen neuvontainsinöörin viran vakinaistaminen Ympäristöpäällikkö Päätös 5 / Dnro 605/01.01.00/2014 Ympäristötarkastajan viransijaisen palkkaaminen Ympäristötarkastaja Päätös 13 / Dnro 896/11.03.01/2016 Päätös ilmoituksen melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta / Oy Göran Hagelberg Ab Valmistelija: hallintosihteeri Susanne Träskelin-Vallius, susanne.traskelin-vallius(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi yllä olevat päätökset, sekä todeta, että niiden sisältämiä, kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväksi otettavia asioita ei oteta rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. KÄSITTELY: Uusi päätös tiedoksi: Yhdyskuntatekniikan johtaja Päätös 16 / Dnro 605/01.01.00/2014 Ympäristötarkastajan viran täyttäminen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 8 Rakennus- ja ympäristölautakunta 3 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yllä olevat päätökset, sekä todeta, että niiden sisältämiä, kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväksi otettavia asioita ei oteta rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset: Viranhaltijat ovat ajalla 22.11.2016.-24.1.2017 tehneet toimivaltaansa yhdyskuntatekniikan johtosäännöllä siirrettyjä päätöksiä liitteen mukaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.12.2016, taltio 5084, Dnro 3750/1/15 ja 3753/1/15 Valittaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 14-11-POI, 15-3-POI ja 15-15-POI Rakennuspaikka: Haapajärvi 425-5-83, Majtorp Pinta-ala: 14458 m2, rakennettu kerrosala 307 m2 (v. 2002 rakennettu omakotitalo 211 k-m2 ja v. 2004 valmistuneet talousrakennukset 71 k-m2 ja 25 k-m2) Valituksenalainen päätös: Helsingin hallinto-oikeus 11.11.2015, 15/0970/5, Dnro 07270/14/4112, 02868/15/4112 ja 02869/15/4112 Käsittely rakennus- ja ympäristölautakunnassa: 14-11-POI, 21.10.2014 133 (+) Hakemus: sivuasunto + kellari 85 k-m2, I, 1 asunto sekä yhden auton autokatos ja enintään 10 m2:n kevyt varasto, yht. 29 m2, I (=rakennelma, ei k-m2) 15-3-POI, 14.4.2015 74 (+) (oikaisuvaatimus lupa-arkkitehdin päätöksestä 2.2.2015 42, tieyhteys sama kuin omakotitalolle) Hakemus: sivuasuto + kellari 85 k-m2, I, 1 asunto sekä yhden auton autokatoksen ja enintään 10 m2:n kevyen varaston rakentaminen, yht. 29 m2, I (=rakennelma, ei k-m2) - samaa hanketta (14-11-POI) koskevan päätöksen (RY 21.10.2014 133) rauettaminen 15-15-POI, 14.4.2015 75 (+) (oikaisuvaatimus lupa-arkkitehdin päätöksestä 9.3.2015 85, sivuasunto sijoittuisi n. 19 metrin päähän omakotitalosta sähkölinjan lounaispuolelle) Hakemus: sivuasunto + kellari 85 k-m2, I, 1 asunto sekä yhden auton autokatoksen ja enintään 10 m2:n kevyen varaston rakentaminen, yht. 29 m2, I (=rakennelma, ei k-m2) - samaa hanketta (14-11-POI ja 15-3-POI) koskevien päätösten (RY 21.10.2014 133) ja (LA 2.2.2015 42) rauettaminen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 10 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätökset ja hylkäsi hakijan suunnittelutarveratkaisuja koskevat hakemukset. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja valitukset hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Korkein hallinto-oikeus 21.12.2016, taltio 5466, Dnro 257/1/16 Valittaja: Kiinteistön omistaja Rakennuspaikka: Koski-Navala 449-2-106 (lupatunnus 14-3-POI) Hakija on hakenut suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista 146 k-m2:n lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi omakotitaloksi. Valituksenalainen päätös: Helsingin hallinto-oikeus 30.12.2015 nro 15/1198/5 Hallinto-oikeus kumoaa lautakunnan päätöksen 3.3.2015 28 ja hylkää hakemuksen (Uudenmaan ELY-keskus oli valittanut lautakunnan myönteisestä päätöksestä.) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään eikä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä muuteta. Helsingin hallinto-oikeus 16.11.2016, 16/0955/5, Dnro 07006/16/4112 (lainvoimainen) Valittaja: Kiinteistön omistajat Rakennuspaikka: Häggesböle 433-5-47 (lupatunnus 16-8-POI) Kiinteistön omistajat ovat hakeneet suunittelutarveratkaisua 210 k-m2:n suuruisen kaksikerroksisen omakotitalon, 180 k-m2:n talousrakennuksen/tallin sekä 180 k-m2:n kasvihuoneen rakentamiseksi. Valituksenalainen päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.6.2016 114 (hylätty) Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 11 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Helsingin hallinto-oikeus 23.11.2016, 16/0983/5, Dnro 07633/16/4113 (hakija valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen) Valittaja: Kirkkonummen Mehiläistarhat Ky Rakennuspaikka: Evitskog 414-1-42 (lupatunnus 16-193-C) Hakija on hakenut toimenpidelupaa viiden merikontin sijoittamiseen tilapäisesti viideksi vuodeksi kiinteistölle Trekanten, pinta-alaltaan 2 553 m2. Valituksenalainen päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.6.2016 124 (hylätty, "kontit eivät tilapäisenäkään sovellu paikalle") Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää valituken ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Helsingin hallinto-oikeus 9.12.2016, 16/1022/5, Dnro 07632/16/4111 (lainvoimainen) Valittaja: Kiinteistön omistajat Rakennuspaikka: Luoma 404-9-65 (lupatunnus 15-72-POI) Hakijat ovat hakeneet suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä 300 k-m2:n kaksikerroksisen omakotitalon ja 100 k-m2:n piharakennuksen rakentamiseksi. Valituksenalainen päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.6.2016 115 (myönnetty, ehdollinen) Hakija oli valittanut päätöksen lupaehdoista (korkeuskäyrät, muoto ja massoittelu, aitaaminen sekä tierasiteasia). Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen voimassaoloaika pidennetään päättymään kahden vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä. Helsingin hallinto-oikeus 13.1.2017, 17/0011/5, Dnro 01826/16/4112 ja 04413/16/4112 (lainvoimaisuudesta ei vielä tietoa) Valittaja: Uudenmaan ELY-keskus

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 12 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Rakennuspaikka: Sepänkylä 476-1-76 (lupatunnus 15-45-POI) Valituksenalaiset päätökset: Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.1.2016 23 (hyväksytty) Lautakunta on myöntänyt hakijoille suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan 400 k-m2:n omakotitalon ja 85 k-m2:n sivuasunnon rakentamiseen 6 225 m2:n suuruiselle määräalalle 12 887 m2:n kiinteistöstä Metsäpirtti. Rakennus- ja ympäristölautakunta 12.4.2016 66 (hyväksytty) Lautakunta myönsi samoille hakijoille suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan 300 k-m2:n omakotitalon ja 85 k-m2:n sivuasunnon rakentamiseen edellä mainitulle rakennuspaikalle. Tämä päätös korvasi lautakunnan päätöksen 26.1.2016 23. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus kumoaa ja poistaa lautakunnan päätöksen 26.1.2016 23. Hallinto-oikeus kumoaa lautakunnan päätöksen 12.4.2016 66 poikkeamispäätöksen osalta ja hylkää poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun 12.4.2016 66 voimassaoloaika pidennetään päättymään yhden vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan valitus tästä päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle käsitellään toisessa pykälässä tässä kokouksessa, asia 7. Espoon kaupunki / Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 152 Espoon seudun ympäristöterveyden valvontasuunnitelma v. 2015-2019, päivitys vuodelle 2017 Kunnanhallituksen ilmoitus 23.12.2016, Asianro 78/10.02.03/2013 Kunnanhallitus ilmoittaa MRA 95 2 mom. mukaisesti, että Perälänkannas, Veikkolan asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Valmistelija: hallintosihteeri Susanne Träskelin-Vallius, susanne.traskelin-vallius(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - viranhaltijapäätökset 22.11.2016.-24.1.2017, liite 1 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta päättää merkitä tiedokseen päätökset, joihin ei ole kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 KÄSITTELY: Ympäristöpäällikön lisäys: Lautakunnalle luovutettu kuntalaisten adressi 31.1.2017 Ristinummentielle kaavaillusta West Express Oy:n maankaatopaikasta huolestuneet Veikkolan asukkaat (357 allekirjoitusta) luovuttivat adressin lautakunnalle ennen kokousta. Päätös Rakennus- ja ympäristölautkunta: Lautakunta päätti merkitä tiedokseen päätökset, joihin ei ole kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5 31.01.2017 Ympäristönsuojelun ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 5 Rakennus- ja ympäristölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat asiat: Liikkumislupa Kallbådanin hylkeidensuojelualueelle, MH4 575/2016/06.06.02 Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut on myöntänyt luvan liikkumiseen Kallbådanin hylkeidensuojelualueella luontomatkailutoimintaan liittyvää hylkeiden tarkkailua varten. Lupa ei oikeuta maihinnousuun luodoille. Asiakasryhmiä saa olla enintään 10 vuosittain. Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitukseen ympäristönsuojelulain mukaisesta ilmoituksesta, 17/0001/1 Ympäristötarkastaja teki päätöksen Koneyhtymä Engman Oy:n tilapäistä melua ja tärinää koskevan ilmoituksen johdosta 21.7.2016 (7 ). Kyseessä oli kiviaineksen murskaus Vuohimäen alueella sijaitsevalla kiinteistöllä 15.8.-15.9.2016. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskeneen vaatimuksen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, Jolkbyn joen syventäminen ja Jokiniityntien sillan rakentaminen, ESAVI/10395/2015 Aluehallintovirasto myönsi Kirkkonummen kunnalle vesilain mukaisen luvan Jokiniityntien ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen siltojen rakentamiseen Jolkbyn joen ylitse, siltojen rakentamiseen liittyvään ruoppaukseen ja uoman siirtoon sekä massojen läjitykseen muutetun hakemuksen mukaisesti. Hanke rajattiin koskemaan ainoastaan Jokiniityntien siltaa ja sillan rakentamisen edellyttämiä muutoksia Jolkbyn joen uomaan noin 25 m:n matkalla. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2015 Kirkkonummella tieliikenne on merkittävin ilmansaasteiden lähde ja se aiheuttaa valtaosan kunnan typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöistä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Turunväylän ja kantatie 51:n liikenteestä. Tieliikenteen päästöt olivat edellisvuotta pienemmät, ja pitkälläkin aikavälillä päästöt ovat jatkuvasti laskeneet. Rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa voima- ja lämpölaitoksista. Vuonna 2014 energiatuotannon päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Teollisuuden typenoksidipäästöt vähenivät selvästi, hiukkaspäästöt sen sijaan pysyivät ennallaan. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat vuosina 2004 2014 vaihdelleet vuodesta toiseen eikä niissä ole havaittavissa selkeää trendiä. Kirkkonummella on vuosina 2004 2013 mitattu typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahdessa pisteessä. Vuodesta 2014 alkaen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 15 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5 31.01.2017 mittauksia on tehty vain Masalassa. Typpidioksidipitoisuudet ovat olleet matalia, noin neljäsosan vuosiraja-arvosta. Pitoisuudet selittyvät osittain sillä, että mittauspiste ei sijaitse vilkkaan liikenteen välittömässä läheisyydessä. Valtaosa hiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä on peräisin puunpoltosta. Puun pienpoltolla on ilmanlaatuun suuri vaikutus, joka korostuu, koska päästöt purkautuvat matalalta. Tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta, voi siksi esiintyä lämmityskaudella ajoittain korkeita hiukkasten ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Raportti on luettavissa kunnan internetsivuilla: http://www.kirkkonummi.fi/prime_638.aspx Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kunnat huolehtimaan alueensa ilmanlaadun seurannasta. Uudenmaan alueella seuranta hoidetaan alueellisena yhteistarkkailuna, jonka kustannuksista vastaavat alueen kunnat ja osin teollisuuslaitokset. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä HSY sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Merkitään tiedoksi. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Merkittiin tiedoksi.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 16 Rakennus- ja ympäristölautakunta 6 31.01.2017 Poikkeaminen 16-64-POI / Porkkala 470-1-114 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 6 Asia Poikkeamispäätös MRL 43 2 mom. Hakemus on saapunut 9.10.2016, naapureiden kuuleminen suoritettu 18.11.2016, täydennetty 15.12.2016. Rakennuspaikka PORKKALA, 257-470-0001-0114 Porkkalantie 1801, 02480 Porkkala Kiinteistön nimi SUNDS Pinta-ala 295659 m² Rakennettu kerrosala 316 m² Hakija Blom Tom Schildt Päivi Kylpyläntie 2 A, 02700 KAUNIAINEN Toimenpide Lomarakennuksen 150 k-m2, II, ei asuntoja, rakentaminen Talousrakennuksen 70 k-m2, I, rakentaminen Saunan 30 k-m2, I, rakentaminen Kuuleminen Kunta on kuullut naapurit: ei huomauttamista. Poikkeus MRL 43 2 mom. (yleiskaavan rakentamisrajoitus: ylimääräisen lomarakennuksen rakentaminen) Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - päätösehdotus, liite 2 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää MRL 171 :n nojalla poikkeamisen. Rakennusluvan hakemiselle on erityiset edellytykset. Ehdot: 1) Saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 20 k-m2. 2) Rakennusluvassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota saunarakennuksen suunnitteluun ja sovittamiseen maisemaan ja naapuritiloihin, koska kyseessä on erityisen kapea rantakaistale.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 17 Rakennus- ja ympäristölautakunta 6 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Lunastus: 820,00 (+ naapurikuuleminen) Hakijan on saatava rakennus- ja ympäristölautakunnalta/ rakennustarkastajalta toimenpidelupa/rakennuslupa ennen mihinkään rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä. Tämä päätös on voimassa yhden vuoden julkipanopäivästä 9.2.2017. Rakennustoimenpiteisiin ei saa myöskään ryhtyä, ennen kuin poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus varmistetaan valitusviranomaisen kirjaamosta. Osoite ilmenee valitusosoituksesta. Rakennuslupaa voi hakea ennen kuin poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman. Päätöksestä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2014 144 vahvistama lunastusmaksu. Päätös lähetetään MRA 88 :n mukaisesti Uudenmaan ELY-keskukselle.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 18 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusasiassa 15-45-POI / Sepänkylä 476-0001-0076 247/10.03.00.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen 26.1.2016 23 omakotitalon 400 k-m2 ja sivuasunnon 85 k-m2 rakentamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen 12.4.2016 66 omakotitalon 300 k-m2 ja sivuasunnon 85 k-m2 rakentamiseksi, joka korvasi aiemman päätöksen. ELY-keskus valitti päätöksestä. Rakennus- ja ympäristölautakunta ei antanut uutta lausuntoa asiassa, koska ELY-keskuksen valitukset olivat saman sisältöisiä ja ne oli jo otettu huomioon jälkimmäisessä päätöksessä. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi hakemuksen. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - Helsingin hallinto-oikeuden päätös 13.1.2017, Dnrot 01826/16/4112, 04413/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja esittää perusteluinaan seuraavaa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätöksiinsä 26.1.2016 23 ja 12.4.2016 66. Valituksen kohde ja päätös ristiriidassa Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut ja poistanut lautakunnan 26.1.2016 tekemän päätöksen ja kumonnut 12.4.2016 tehdyn päätöksen poikkeamispäätöksen osalta ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun osalta voimassaoloa pidennettiin vuodella. Uudenmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) on valittanut koko päätöksestä eli sekä omakotitalon että sivuasunnon rakentamisesta. ELY-keskus on valittanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 26.1.2016 23, jossa poikkeamisena oli olla liittymättä vesihuoltoon. Rakennus- ja ympäristölautakunta (jäljempänä lautakunta) on viimeisessä päätöksessään tarkentanut sitä, mitä poikkeamisella haetaan. Lautakunnan päätöksessä 12.4.2016 66 poikkeamisen kohteena oli käsitellä hakemuksen rakennuspaikka AO-alueena eikä kaavan mukaisena AO-1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 19 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 -alueena. Jälkimmäistä päätöstä koskeva ELY-keskuksen valitus on täysin yhtenevä ensimmäisen valituksen kanssa, lukuun ottamatta, että luku 400 m2 on korvattu luvulla 300 m2. Ilmeisesti ELY-keskus viittaa valituksessaan asuinrakennuksiin. Rakennusten lukumäärä ja koko on otettu päätöksessä huomioon, päinvastoin kuin ELY-keskus valituksessaan toteaa. ELY-keskus ei valituksessaan ota kantaa asuinrakennusten lukumäärään eikä niiden kerrosalaan. Valituksessa ei myöskään oteta kantaa ympäristön rakentamisen määrään tai siihen muodostaako sivuasunto valittajan mukaan oman rakennuspaikan. ELY-keskus valituksessaan viittaa siihen, että näille asuinalueille tulisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen myöntää vastaava poikkeaminen alueelliseen vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Lautakunnan lisäksi siis myös ELY-keskuksen kanta on se, että kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä. ELY-keskus on vastaselityksessään Helsingin hallinto-oikeudelle korostanut yksittäisen poikkeamisen haitallista vaikutusta alueellisen vesihuollon toteutumiseen. Lautakunnan päätöksistä on erittäin selvästi todettavissa, että kyseessä on kaavan laadinnan aikana tapahtunut inhimillinen kirjoitusvirhe, joka ei muodosta ennakkotapausta alueen muille AO-1 alueella sijaitseville tiloilla. ELY-keskus ei valituksessaan ottanut kantaa ympäristön rakennuskantaan tai rakentamisen määrään. On huomattava lisäksi, että rakennuspaikka sijoittuu noin 2,5 km:n päähän asemakaava-alueesta ja että kyseessä on erittäin suuri tila, vähän alle 13 hehtaaria, jonka pinta-alasta on osayleiskaavassa osoitettu rakentamattomiksi alueiksi n. 9,7 hehtaaria (MY-, MU- ja VU-1 alueet). Tilalla olisi tämän poikkeamisen myötä mahdollisuus osayleiskaavan alueella ainoastaan yhteen rakennuspaikkaan, jossa on omakotitalo ja sivuasunto, ennen alueellisen vesihuollon ja asemakaavan valmistumista. Mikäli hallinto-oikeus olisi päätynyt päätöksessään valituksessa esitetyn mukaisesti, olisi koko päätös tullut kumota. Nyt hallinto-oikeus teki omia johtopäätöksiä, ja päätyi siihen, että pienempi omakotitalo kuin haettu voidaan myöntää, muttei sivuasuntoa. Valituksessa ei kuitenkaan ole otettu kantaa omakotitalon kerrosalaan. Hallinto-oikeus ei myöskään ole perustellut sitä, miksei sivuasuntoa ole myönnetty. Kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä, jos ei liity vesihuoltoverkostoon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltojärjestelmään tai tästä velvollisuudesta vapauttamisen edellytykset ratkaistaan vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Kiinteistöllä on vesihuoltolain mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon vasta sillä hetkellä, kun verkoston toiminta-alue vahvistetaan. Samoin kiinteistöllä on vasta siitä hetkestä alkaen mahdollisuus hakea vesihuoltolain mukaista vapautusta verkostoon liittymisestä. Tämä on Helsingin hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa tarkoittama vesihuoltolain mukainen menettely. Osayleiskaavan AO-1/l-alueen kaavamääräystä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 20 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 vesihuoltoverkostoon liittymisestä ei voida ottaa huomioon lupaprosessissa niin kauan, kun vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta ei ole olemassa. Kiinteistöillä, jotka jäävät vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle, ei ole velvollisuutta liittyä verkostoon. Viranomaispuolella ei voida ennakolta tietää, mitkä kiinteistöt päätyvät vahvistetulle toiminta-alueelle tai mitkä eivät. Eli siihen asti, kun kiinteistö on vahvistetulla toiminta-alueella, siellä pitää järjestää vesi- ja jätevesihuolto kiinteistökohtaisesti, kuten missä tahansa haja-alueella. Lupaprosessissa tämä tarkoittaa, että vesihuollon suunnitelmat tehdään ja käsitellään, kuten haja-alueella yleensäkin. Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys tulee ottaa ohjaavana tekijänä huomioon. Toki hakijaa neuvotaan ja ohjeistetaan lupaprosessin aikana vesihuollon kehittämissuunnitelmista, jotta hän voi ottaa sen huomioon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelussa. AO-1 -kaavamääräyksen alueille jätettyjä hakemuksia on erittäin vähän, koska hakijoita on neuvottu odottamaan alueellisen vesihuollon toteuttamista ja koska kysyjille on ilmoitettu, että kyseisiä poikkeamisia ei esitetä myönnettäviksi. Lautakunta on ainakin pikaisen etsinnän perusteella käsitellyt poikkeamisia olla liittymättä alueelliseen vesihuoltoon: 17.3.2009 51 (08-350-POI kielteinen), 1.3.2016 46 (14-59-POI kielteinen), 29.11.2016 210 (16-60-POI myönteinen). Edellä mainituista lautakunta päätti 1.3.2016 46 hylätä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi saman osayleiskaavan kaavamääräyksen AO-1/1 alueella, jota ei liitetty kaavamääräyksen mukaisesti alueelliseen vesihuoltoverkostoon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskevan valituksen. Alue on jo yleiskaavaa tarkemmassa kaavassa, osayleiskaavassa, osoitettu AO-1 -merkinnällä sekä kaavamääräyksellä liittyä alueelliseen vesihuoltoon. Kaavamääräys kertoo suoraan, että kyseessä on nimenomaan poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n sellaiselle suunnittelutarvealueelle rakentamisesta, jossa on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Kunnassa on samoin käsitelty poikkeaminen yleisestä kaavamääräyksestä RA-alueella, missä kaavamääräyksen mukaan rakennukset tuli varustaa kuivakäymälöin. Tällöin saaressa sijaitsevaan lomarakennukseen haettiin poikkeamista vesi-wc:n rakentamiseksi (lupatunnus 12-18-POI). Tärkeää on, ettei Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien välttämätöntä liittymistä alueelliseen vesihuoltoverkostoon saa lainvoimaa. Tällöin kaavojen ohjaustavoite menettää merkityksensä. Päätöksen monimutkainen viesti Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Lisäksi sen (kaavamääräyksen) voidaan katsoa ohjaavan sitä, millaisin ehdoin hanke on toteutettavissa kaavallisesta suunnittelusta erillisellä ratkaisulla siinä tapauksessa, että hankkeen toteuttamisen edellytyksenä joka tapauksessa olevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten voidaan muutoin katsoa täyttyvän."

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 21 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, myös kunnan kielenkääntäjien mukaan. Kun nämä asiat muutenkin ovat monimutkaisia ja monien säännösten alaisia, niin pitäisi ehdottomasti edes yrittää pitää kieli mahdollisimman selkeänä. Muuten väärinkäsitysten riski on suuri. Virke olisi pitänyt pilkkoa useampaan lauseeseen. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät vastaa tätä säännöstä. Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on saatettava voimaan. Lautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. KÄSITTELY: Esittelijä jätti asiasta muutetun päätösehdotuksen: Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja esittää perusteluinaan seuraavaa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätöksiinsä 26.1.2016 23 ja 12.4.2016 66. Valituksen kohde ja päätös ristiriidassa Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut ja poistanut lautakunnan 26.1.2016 tekemän päätöksen ja kumonnut 12.4.2016 tehdyn päätöksen poikkeamispäätöksen osalta ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun osalta voimassaoloa pidennettiin vuodella. Uudenmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) on valittanut koko päätöksestä eli sekä omakotitalon että sivuasunnon rakentamisesta. ELY-keskus on valittanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 26.1.2016 23, jossa poikkeamisena oli olla liittymättä vesihuoltoon. Rakennus- ja ympäristölautakunta (jäljempänä lautakunta) on viimeisessä päätöksessään tarkentanut sitä, mitä poikkeamisella haetaan. Lautakunnan päätöksessä 12.4.2016 66 poikkeamisen kohteena oli käsitellä hakemuksen rakennuspaikka AO-alueena eikä kaavan mukaisena AO-1 -alueena. Jälkimmäistä päätöstä koskeva ELY-keskuksen valitus on täysin yhtenevä ensimmäisen valituksen kanssa, lukuun ottamatta, että luku 400 m2 on korvattu luvulla 300 m2. Ilmeisesti ELY-keskus viittaa valituksessaan asuinrakennuksiin. Rakennusten lukumäärä ja koko on otettu päätöksessä huomioon, päinvastoin kuin ELY-keskus valituksessaan toteaa. ELY-keskus ei valituksessaan ota kantaa asuinrakennusten lukumäärään eikä niiden

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 22 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 kerrosalaan. Valituksessa ei myöskään oteta kantaa ympäristön rakentamisen määrään tai siihen muodostaako sivuasunto valittajan mukaan oman rakennuspaikan. ELY-keskus valituksessaan viittaa siihen, että näille asuinalueille tulisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen myöntää vastaava poikkeaminen alueelliseen vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Lautakunnan lisäksi siis myös ELY-keskuksen kanta on se, että kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä. ELY-keskus on vastaselityksessään Helsingin hallinto-oikeudelle korostanut yksittäisen poikkeamisen haitallista vaikutusta alueellisen vesihuollon toteutumiseen. Lautakunnan päätöksistä on erittäin selvästi todettavissa, että kyseessä on kaavan laadinnan aikana tapahtunut inhimillinen kirjoitusvirhe, joka ei muodosta ennakkotapausta alueen muille AO-1 alueella sijaitseville tiloilla. ELY-keskus ei valituksessaan ottanut kantaa ympäristön rakennuskantaan tai rakentamisen määrään. On huomattava lisäksi, että rakennuspaikka sijoittuu noin 2,5 km:n päähän asemakaava-alueesta ja että kyseessä on erittäin suuri tila, vähän alle 13 hehtaaria, jonka pinta-alasta on osayleiskaavassa osoitettu rakentamattomiksi alueiksi n. 9,7 hehtaaria (MY-, MU- ja VU-1 alueet). Tilalla olisi tämän poikkeamisen myötä mahdollisuus osayleiskaavan alueella ainoastaan yhteen rakennuspaikkaan, jossa on omakotitalo ja sivuasunto, ennen alueellisen vesihuollon ja asemakaavan valmistumista. Mikäli hallinto-oikeus olisi päätynyt päätöksessään valituksessa esitetyn mukaisesti, olisi koko päätös tullut kumota. Nyt hallinto-oikeus teki omia johtopäätöksiä, ja päätyi siihen, että pienempi omakotitalo kuin haettu voidaan myöntää, muttei sivuasuntoa. Valituksessa ei kuitenkaan ole otettu kantaa omakotitalon kerrosalaan. Hallinto-oikeus ei myöskään ole perustellut sitä, miksei sivuasuntoa ole myönnetty. Kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä, jos ei liity vesihuoltoverkostoon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltojärjestelmään tai tästä velvollisuudesta vapauttamisen edellytykset ratkaistaan vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Kiinteistöllä on vesihuoltolain mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon vasta sillä hetkellä, kun verkoston toiminta-alue vahvistetaan. Samoin kiinteistöllä on vasta siitä hetkestä alkaen mahdollisuus hakea vesihuoltolain mukaista vapautusta verkostoon liittymisestä. Tämä on Helsingin hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa tarkoittama vesihuoltolain mukainen menettely. Osayleiskaavan AO-1/l-alueen kaavamääräystä vesihuoltoverkostoon liittymisestä ei voida ottaa huomioon lupaprosessissa niin kauan, kun vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta ei ole olemassa. Kiinteistöillä, jotka jäävät vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle, ei ole velvollisuutta liittyä verkostoon. Viranomaispuolella ei voida ennakolta tietää, mitkä kiinteistöt päätyvät vahvistetulle toiminta-alueelle tai mitkä eivät. Eli siihen asti, kun kiinteistö on vahvistetulla toiminta-alueella, siellä pitää järjestää vesi- ja jätevesihuolto kiinteistökohtaisesti, kuten missä tahansa haja-alueella. Lupaprosessissa tämä tarkoittaa, että vesihuollon suunnitelmat tehdään ja käsitellään, kuten haja-alueella yleensäkin.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 23 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys tulee ottaa ohjaavana tekijänä huomioon. Toki hakijaa neuvotaan ja ohjeistetaan lupaprosessin aikana vesihuollon kehittämissuunnitelmista, jotta hän voi ottaa sen huomioon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelussa. AO-1 -kaavamääräyksen alueille jätettyjä hakemuksia on erittäin vähän, koska hakijoita on neuvottu odottamaan alueellisen vesihuollon toteuttamista ja koska kysyjille on ilmoitettu, että kyseisiä poikkeamisia ei esitetä myönnettäviksi. Lautakunta on ainakin pikaisen etsinnän perusteella käsitellyt poikkeamisia olla liittymättä alueelliseen vesihuoltoon: 17.3.2009 51 (08-350-POI kielteinen), 1.3.2016 46 (14-59-POI kielteinen), 29.11.2016 210 (16-60-POI myönteinen). Edellä mainituista lautakunta päätti 1.3.2016 46 hylätä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi saman osayleiskaavan kaavamääräyksen AO-1/1 alueella, jota ei liitetty kaavamääräyksen mukaisesti alueelliseen vesihuoltoverkostoon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskevan valituksen. Alue on jo yleiskaavaa tarkemmassa kaavassa, osayleiskaavassa, osoitettu AO-1 -merkinnällä sekä kaavamääräyksellä liittyä alueelliseen vesihuoltoon. Kaavamääräys kertoo suoraan, että kyseessä on nimenomaan poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n sellaiselle suunnittelutarvealueelle rakentamisesta, jossa on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Kunnan osayleiskaavoista; Lapinkylän osayleiskaava (lainvoimainen 14.2.2003), Veklahti-Svartvikin osayleiskaava (7.10.2003), Bro-Kolsarin osayleiskaava (2.9.2004), Heikkilän osayleiskaava (3.4.2009), Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava (24.4.2015), Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava (v. 2016), kaikissa on mainittu erikseen kaavamääräyksissä ehto liittyä alueellisen vesihuollon verkostoon. Lisäksi vireillä olevissa Kylmälän osayleiskaavassa (kaavaehdotus nähtävillä 22 30.6 ja 3.8. 4.9.2015) ja Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavassa (kaavaluonnos nähtävillä 18.1.-19.2.2016) on vastaavat kaavamääräykset koskien ehdotonta liittymistä alueelliseen vesihuoltoon (lisätietona osakopiot edellä mainituista kaavamääräyksistä, missä vesihuoltoon liittymisen maininnat on korostettu tehostevärillä). Kunnassa on samoin käsitelty poikkeaminen yleisestä kaavamääräyksestä RA-alueella, missä kaavamääräyksen mukaan rakennukset tuli varustaa kuivakäymälöin. Tällöin saaressa sijaitsevaan lomarakennukseen haettiin poikkeamista vesi-wc:n rakentamiseksi (lupatunnus 12-18-POI). Mikäli suunnittelutarveratkaisuja myönnettäisiin ilman liittymistä alueelliseen vesihuoltoon, lisääntyisi haja-asutusrakentaminen huomattavasti. Samalla laukeaisi kunnalle huomattavan paljon aiemmin vesihuoltolain 6 :n mukainen velvoite ryhtyä toimenpiteisiin vesihuoltolaitoksen perustamiseksi. Tärkeää on, ettei Helsingin hallinto-oikeuden päätös, olla käsittelemättä poikkeamisena välttämätöntä liittymistä alueelliseen vesihuoltoverkostoon, saa lainvoimaa. Tällöin kaavojen ohjaustavoite menettää merkityksensä. Päätöksen monimutkainen viesti Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Lisäksi sen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 24 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 (kaavamääräyksen) voidaan katsoa ohjaavan sitä, millaisin ehdoin hanke on toteutettavissa kaavallisesta suunnittelusta erillisellä ratkaisulla siinä tapauksessa, että hankkeen toteuttamisen edellytyksenä joka tapauksessa olevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten voidaan muutoin katsoa täyttyvän." Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, myös kunnan kielenkääntäjien mukaan. Kun nämä asiat muutenkin ovat monimutkaisia ja monien säännösten alaisia, niin pitäisi ehdottomasti edes yrittää pitää kieli mahdollisimman selkeänä. Muuten väärinkäsitysten riski on suuri. Virke olisi pitänyt pilkkoa useampaan lauseeseen. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät vastaa tätä säännöstä. Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on saatettava voimaan. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti muutetun päätösehdotuksen mukaan. Lautakunta päätti myös tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 25 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8 31.01.2017 Lausunto 17-1-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, poikkeaminen 16-56-POI / Bergstad 402-1-55 29/10.03.00.00/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 8 Rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi 29.11.2016 213 poikkeamisen omakotitalon, konehallin ja hevosten kävelytyskoneen rakentamiseksi. Hakija valitti päätöksestä. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - valituskirjelmä 2.1.2017 Dnro 00041/17/4111 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 1) Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä. 2) Valituksen osalta rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu seuraavaa: Hakija valittaa kolmesta asiasta: 1) päätöksen ehdosta rakentaa enintään I I/2-kerroksinen omakotitalo 2) siitä, että hevosten kävelytyskone on katsottu rakennukseksi 3) siitä, että omakotitalo on oltava käyttöönotettu ennen talousrakennusten käyttöönottoa 1. Omakotitalon enimmäiskerrosluku Päätöksen ehtona on, että omakotitalo toteutetaan enintään I I/2-kerroksisena. Kunnan haja-asutusalueella suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätöksissä on pääsääntöisesti päärakennuksen ehtona ollut enimmäiskerroskorkeus I I/2. Helsingin hallinto-oikeus muun muassa toteaa Kirkkonummen kunnan haja-asutusalueen suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätöksen valitusta koskevassa päätöksessään (Dnro 07632/16/4111), että omakotitalon kerroslukua koskeva lupaehto vähentää rinteeseen sijoittuvan rakentamisen maisemallisia vaikutuksia, ja että valituksen ehto on sinänsä tavanomainen ja hyväksyttävä maankäyttöratkaisun harkintaperuste. Nyt kyseessä olevan omakotitalon paikka on muuttunut alkuperäisestä rakennusluvasta, niin että rakentaminen on sijoitettu noin 130 metrin päähän hevostallista 4,3 hehtaarin kokoisen rakennuspaikan korkeimmalle kohdalle ja suuren tilan kauimmaiseen kulmaukseen. Hevostallin ja maneesin välinen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 26 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8 31.01.2017 piha-alue sijoittuu +5.00 korkeuskäyrälle ja omakotitalo noin + 13.50 korkeuskäyrälle eli n. 8,5 metriä korkeampaan asemaan. Tästä syystä ei ole enää ollut maisemallisesti sopivaa myöntää tälle korkeimmalle kohdalle sijoitettavalle omakotitalolle kaksikerroksisuutta. Hakija on jo neuvotellut poikkeusluvan käsittelyvaiheessa myönnetylle omakotitalolle esitetty paikka kauempana hevostoiminnasta, jolloin perusteena oli asuinrakennukselle tarvittava rauhallinen sijainti. Nyt rakennuksen korkeutta perusteellaan näkyvyydellä hevostilalle. Kyseessä on ristiriitaisia toiveita, joista kaikkia ei voi saavuttaa. Mikäli hevostilan valvonta on pääasia, voi omakotitalon toki sijoittaa lähemmäksi kuin tuo neuvoteltu kauimmainen paikka. 2. Hevosten kävelytyskone Nyt kyseessä on 170 k-m2 kokoinen hevosten kävelytyskone, joka hakijan mukaan ei ole rakennus. Kävelytyskone on yleensä katososaltaan suurelta osin avoin, eikä siinä ole kiinteitä seiniä. Rakennusjärjestyksen 4 :n mukaan muulla kuin asemakaava- ja ranta-alueilla alle 35 m2 katos lasketaan rakennelmaksi. Samalla katoksesta tulee olla vähintään 30 % avointa. Tätä suuremmat katokset lasketaan Kirkkonummella rakennuksiksi riippumatta siitä kuinka avoimia ne ovat. Maankäyttö- ja rakennuslain 113 :n mukaan rakennus on mm. tiettyä käyttöä varten tarkoitettu kiinteä rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen tai ympäristönäkökohtiin liittyvistä syistä. Hevosten kävelytyskone on sen pinta-alasta ja katoksesta riippumatta katsottu rakennukseksi maisemallisen vaikutuksen ja teknisen toiminnan vuoksi. Vaikka kävelytyskoneessa ei olisi katosta, se toimii sähköllä, ja edellyttää näin ollen sähköurakoitsijan laatiman sähkötarkastuspöytäkirjan. Kirkkonummella on vuodesta 2008 myönnetty kymmenen kappaletta suunnittelutarveratkaisua / poikkeamispäätöstä hevosten kävelytyskatoksen rakentamiseksi. Kyseessä on siis kunnassamme tavanomainen tulkinta. Todettakoon vielä, että korkein hallinto-oikeus on muun muassa todennut Turun satamassa olevat nosturit maankäyttö-ja rakennuslain mukaisiksi rakennuksiksi. 3. Omakotitalon käyttöönotto ennen talousrakennusten käyttöönottoa Rakennusjärjestyksen mukaan voidaan myöntää päärakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä hevosten pitoon tarkoitettuja rakennuksia. Hakijalle ei ole myönnetty poikkeamista rakennusjärjestyksestä olla rakentamatta päärakennusta eli omakotitaloa. Hakija on vuosi sitten marraskuussa 2015 sähköpostilla ilmoittanut kyseisen rakennuspaikan osalta, ettei omakotitalon rakentamiseen sillä hetkellä ole varaa, mutta autotallin rakentamiseen on. Hakijalle on ilmoitettu, ettei omakotitalon tarvitse olla enimmäiskerrosalan mukainen vaan pienempikin, käytännössä 60 k-m2 riittää omakotitalon pinta-alaksi. Nyt myönnetyssä poikkeusluvassa hakija on kuitenkin muun muassa hakenut 400 m2:n omakotitaloa sekä 250 m2:n konehallia.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 27 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8 31.01.2017 Asiaa koskeva poikkeuslupa käsiteltiin alun perin huhtikuussa 2009 ja kaksi sitä koskevaa rakennuslupaa vuosina 2010 ja 2011. Nyt kyseessä olevan rakennuspaikan omakotitalon rakennuslupa on jo kerran rauennut aloittamattomana. Edellä mainittu huomioon ottaen päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 28 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 31.01.2017 Selitys 16-20-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen 15-49-POI / Gesterby 418-2-97 335/10.03.00.01/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 9 Korkein hallinto-oikeus pyytää selitystä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä koskevasta valituksesta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 1.3.2016 47 myöntää suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi ja omakotitalon muuttamiseksi sivuasunnoksi. ELY-keskus valitti päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen. Hakija valitti päätöksestä. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liitteet: - muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta 8.10.2008, liite 3 - osayleiskaavan ehdotusvaiheenviranomaisneuvottelu, liite 4 Oheismateriaali: - valituskirjelmä Dnro 5194/1/16 - Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.1.2016 Dnro 03028/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 1) Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä sekä Helsingin hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon 10.5.2016 106. 2) Valituksen osalta rakennus- ja ympäristölautakunta yhtyy hakijan valituksessa esittämään, sekä siihen liittyvään kaavoituksen antamaan lausuntoon sekä toteaa samalla seuraavaa: Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteisen ratkaisun perusteella vastaava rakentaminen tulisi sallia myös alueen muille maanomistajille. Näin suoraviivaisesti asia ei ole. Vastaava rakentaminen tulisi sallia saman alueen muille maanomistajille, joilla on sama kaavamääräys (AO), eli ei esimerkiksi AP-, MU-, MY-, MT- tai edes AO-1-kaavamerkinnällä esitetyille alueille. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteinen ratkaisu johtaisi asutuksen lisääntymiseen ilman tarkempaa kaavallista suunnittelua. Kyseessä ei ole suunnittelematon asutus, vaan vuonna 2014 hyväksytty osayleiskaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 24.4.2015. Kaavan laadintaan on liittynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 29 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 31.01.2017 kaavaehdotus, eri osapuolien kuulemiset ja lausunnot; ja kaavaa on käsitelty säännöllisesti kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa. ELY-keskuksen johdolla on myös pidetty aloitusvaiheen (v. 2008) ja ehdotusvaiheen (v. 2013) maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset viranomaisneuvottelut (liite 3 ja liite 4). ELY-keskus ei ole näissä neuvotteluissa ottanut esiin sivuasuntoasiaa. Hanke ei myöskään aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, sillä kiinteistöjen alueille esitetyt asuinalueet (AO) ovat suhteessa kiinteistöjen kokoon esitetty rajatusti, jolloin kiinteistöistä on jäänyt huomattava määrä vapaita rakentamattomia alueita (MU, MY, VU-1, MT, MA) erityisesti kaavan pohjoispuolella, minne AO- ja AO-1-alueet sijoittuvat. Samaa kaava-aluetta koskevassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä (2.9.2016 Dnro 01825/16/4112) viitattiin kiinteistön kokoon (5280 m2) kielteisenä seikkana. Nyt kyseessä oleva kiinteistö on 14 453 m2:n kokoinen, eikä valituksenalaisessa päätöksessä viitata kiinteistön kokoon, vaan riittävän kaavoitusvaran jättämiseen. Kiinteistöstä 2:97 voi todeta, että kaavamääräyksellä AO-aluetta on n. 8170 m2, MU aluetta on n. 5260 m2 ja tiealuetta on n. 1020 m2. Siten rakentamattomaksi esitettävää aluetta on kiinteistön osalta n. 43 % eli huomattavan runsaasti. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei valituksessa esitetylle ole perusteita ja valitus tulisi hylätä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 30 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 31.01.2017 Selitys 16-21-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu 14-54-POI / Gesterby 418-2-95 1023/10.03.00.01/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 10 Korkein hallinto-oikeus pyytää selitystä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä koskevasta valituksesta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti myöntää suunnittelutarveratkaisun omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseksi. ELY-keskus valitti päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen. Hakija valitti päätöksestä. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - valituskirjelmä - Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.9.2016, 16/0752/5, Dnro 01825/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 1) Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä. 2) Valituksen osalta rakennus- ja ympäristölautakunta yhtyy hakijan valituksessa esittämään, ja toteaa samalla, seuraavaa. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteisen ratkaisun perusteella vastaava rakentaminen tulisi sallia myös alueen muille maanomistajille. Näin suoraviivaisesti asia ei ole. Vastaava rakentaminen tulisi sallia saman alueen muille maanomistajille, joilla on sama kaavamääräys (AO), eli ei esimerkiksi AP-, MU-, MY-, MT- tai edes AO-1-kaavamerkinnällä esitetyille alueille. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteinen ratkaisu johtaisi asutuksen lisääntymiseen ilman tarkempaa kaavallista suunnittelua. Kyseessä ei ole suunnittelematon asutus, vaan vuonna 2014 hyväksytty osayleiskaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 24.4.2015. Kaavan laadintaan on liittynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus, eri osapuolien kuulemiset ja lausunnot; ja kaavaa on käsitelty säännöllisesti kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa. ELY-keskuksen johdolla on myös pidetty aloitusvaiheen (v. 2008) ja ehdotusvaiheen (v. 2013) maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset viranomaisneuvottelut (liite 1 ja liite 2). ELY-keskus ei ole näissä neuvotteluissa ottanut esiin sivuasuntoasiaa.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 31 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 31.01.2017 Hanke ei myöskään aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, sillä kiinteistöjen alueille esitetyt asuinalueet (AO) ovat suhteessa kiinteistöjen kokoon esitetty rajatusti, jolloin kiinteistöistä on jäänyt huomattava määrä vapaita rakentamattomia alueita (MU, MY, VU-1, MT, MA) erityisesti kaavan pohjoispuolella, minne AO- ja AO-1-alueet sijoittuvat. Päätöksen epäselvä sisältö Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä viitataan kiinteistön kokoon perusteluosiossa. Perusteluista ei kuitenkaan selviä millä tavalla kiinteistön koko (5280 m2) vaikuttaa päätökseen: onko kiinteistön koko oikeuden mielestä liian suuri tai liian pieni? Hallinto-oikeuden lauseen Kun otetaan huomioon kiinteistön 2:95 koko ja suunnitellun asuinrakennuksen sijoittuminen sille, hankkeeseen suostuminen merkitsisi toisen asuinrakennuspaikan muodostumista kiinteistölle perusteella ilmeisesti hallinto-oikeus katsoo, että rakennuspaikka on liian suuri. Toki, mikäli kiinteistö olisi ollut pienempi (kaavamääräyksessä mainittu 3000 m2), niin rakennukset olisi voinut sijoittaa vielä lähemmäksi toisiaan. Toisaalta suunnitelmassa ne sijoittuvat jo nyt 30 metrin etäisyydelle toisistaan, mikä on kunnassa sovelletun mukaista. Kuitenkin mikäli kiinteistö olisi ollut alle 5 000 m2, rakentamiseen ei olisi suostuttu, koska rakennusjärjestyksen mukaan sivuasunnon sisältävän rakennuspaikan tulee olla vähintään 5 000 m2. Suurempi tilakoko (kaavamääräyksessä mainittu 7500 m2) ei olisi sivuasunnon sijoittamiseen vaikuttanut, koska ohjeistuksen mukaan sivuasunnot sijoitetaan pihapiiriin. Päätöksestä ei siis selviä, millä tavalla tilan koko on vaikuttanut hallinto-oikeuden päätökseen. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ei myöskään selviä, millä tavalla asuinrakennuksen sijoittuminen vaikuttaa toisen asuinrakennuspaikan muodostumiseen. Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Hankkeessa ei voida katsoa olevan kysymys sellaisesta sivuasunnon rakentamisesta, jonka rakentamisen edellytykset suunnittelutarvealueella voitaisiin kunnan rakennusjärjestyksessä olevan säännöksen nojalla arvioida tavanmukaisen asuinrakennuksen edellytyksistä poiketen. Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, niin että sen painotusta saa hakea. Tarkoitetaanko tällä, että joissain tapauksissa on sellaisia sivuasuntoja, jotka voitaisiin suunnittelutarvealueella myöntää rakennusjärjestyksestä poiketen? Ja mihin tämä tavanmukainen asuinrakennus viittaa? Onko sivuasunto epätavanmukainen asunto? Halutaanko tässä sanoa, että rakennusjärjestyksellä ei voi perustella rakentamista suunnittelutarvealueelle? Asian ymmärrettävyyttä olisi helpottanut lauseen jakaminen kahteen osaan, jolloin teksti olisi ollut sujuvampaa. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät täysin vastaa tätä säännöstä. Ohessa viitataan lisäksi kaavoituksen asiassa antamaan lausuntoon: Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suunnittelutarveratkaisu johtaisi asutuksen lisääntymiseen ilman tarkempaa kaavallista suunnitelmaa, jossa voidaan ottaa huomioon myös alueen muut maankäyttötarpeet. Alueelle on voimassa 10.3.2014 hyväksytty Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava. Osayleiskaavassa tila sijaitsee erillispientalojen alueella (AO),

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 32 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 31.01.2017 jolle on merkitty kolme rakennuspaikkaa. Kaavamääräyksen mukaan rakentamisessa noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Tämä tarkoittaa, että yli 5000 m2:n rakennuspaikoille on osayleiskaavan mukaan mahdollista rakentaa sivuasunto 85 k-m2. Osayleiskaavaa laadittaessa tarkoituksena oli, että kaavan mukaisille AO-rakennuspaikoille on sallittua rakentaa omakotitalon lisäksi sivuasunto. Kyseiselle alueelle on merkitty kolme rakennuspaikkaa, joten sille voisi korkeintaan rakentaa kuusi asuinrakennusta (kolme omakotitaloa + kolme sivuasuntoa). Uudenmaan ELY-keskuksen valituksessa ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että kyseinen sivuasunto olisi mahdollista lohkoa omaksi rakennuspaikaksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Kiinteistön voisi mahdollisesti lohkoa kahdeksi kiinteistöksi, mutta silloin molemmat kiinteistöt muodostaisivat yhdessä yhden Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan mukaisen rakennuspaikan. Mahdollinen lohkominen ei vaikuta mitenkään kiinteistön rakennusoikeuteen. Em. johdosta ja kun otetaan huomioon, että alueella on voimassa suhteellisen tuore (vuonna 2014 hyväksytty) osayleiskaava ja suunniteltu uusi asuinrakennus sijoitetaan samaan pihapiiriin, olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa on todettava, että rakennushankkeen toteuttaminen ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei valituksessa esitetylle ole perusteita ja valitus tulisi hylätä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 33 Rakennus- ja ympäristölautakunta 11 31.01.2017 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valitukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 151/2016/2, hallintopakkohakemus täytetyn uoman avaamiseksi 937/11.01.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 11 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään hallintopakkohakemukseen edellyttänyt, että kiinteistön 257-483-1-103 läpi kulkeva täytetty uoma ja kiinteistön koillisreunalla olevan tien tukittu rumpu ennallistetaan. Päävelvoitteen tehosteeksi on asetettu uhkasakko. Kiinteistön määräosan omistajat ovat valittaneet aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen mukaan tien alittava rumpuputki on tyhjä maa-aineksista ja kiinteistön poikki virtaava ojanoro on toimiva. Vaasan hallinto-oikeus on varannut Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden antaa vastine valituksen johdosta. Vastinetta on pyydetty 23.1.2017 mennessä ja sen antamiseen on saatu lisäaikaa 10.2.2017 saakka. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu ja Uudenmaan Ely- keskuksen vesilain valvontaviranomainen kävivät paikan päällä 18.1.2017. Käynnin aikana voitiin todeta, että ennallistamisvelvoitteen kohteena olevaa uomaa ei oltu tukittu vaan se oli selkeästi havaittavissa koko kiinteistön matkalla. Ojan syvyyttä ei lumen ja jään vuoksi voitu määrittää. Kiinteistön koillisreunalla olevan tien alitti kaksi rumpua. Ylempi oli jäässä, mutta alemman kautta havaittiin veden virtausta. Käynnin aikana ei voitu todeta oliko rummussa maa- tai kiviaineksia. Veden virtaus kuitenkin mahdollistui. Kiinteistön 257-483-2-12 rajalla sijainnut huoltotien alittanut rumpuputki oli poistettu ja oja oli tien kohdalta kaivettu auki. Veden virtaus kiinteistön 2-12 puolelta kiinteistölle 1-103 vaikutti esteettömältä. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - valitus - Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen: 01571/16/5211 Ennallistamisvelvoitteen kohteena oleva uoma ei ole vesistö vaan vesilain 5 luvussa tarkoitettu oja, joka on todennäköisesti kaivettu viereisellä kiinteistöllä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 34 Rakennus- ja ympäristölautakunta 11 31.01.2017 sijainneen suon kuivattamiseksi. Uomaa ei oltu tukittu vaan se oli havaittavissa koko kiinteistön 257-483-1-103 matkalta. Paikallakäynnin perusteella ei saatu viitteitä siitä, että uoman vedenvälityskyky ei olisi riittävä ja että viereisille kiinteistöille aiheutuisi vettymishaittaa. Kiinteistön 257-483-1-103 koillisreunan tien alitti kaksi rumpua. Paikallakäynnin aikana ei voitu todeta oliko rummussa maa- tai kiviaineksia. Veden virtaus alemman kautta kuitenkin mahdollistui. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 35 Rakennus- ja ympäristölautakunta 12 31.01.2017 Vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyyn valitukseen, Vuohimäen ampumarata 167/11.01.00/2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 12 Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen Vuohimäen ampumaradan ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin 22.9.2016 (päätösnumero 16/0192/2). Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan vastinetta valituksesta kirjeellään 16.11.2016 (dnro 3561/1/16). Vastinetta on pyydetty 21.12.2016 mennessä ja vastineen antamiseen on saatu lisäaikaa 10.2.2107 saakka. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle, liite 5 Oheismateriaali: - Vaasan hallinto-oikeuden päätös 22.9.2016 - valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen vastineen. KÄSITTELY: Keskustelun alussa jäsen Emmi Wehka-aho kyseenalaisti hanketta ja ilmoitti, ettei hän voi yhtyä tähän päätösehdotukseen. Hän ehdotti ettei lautakunta antaisi tätä lausuntoa. Puheenjohtaja Corinna Tammenmaa totesi ettei Wehka-ahon ehdotusta kannatettu, joten se raukesi. Lautakunta päätti antaa pohjaehdotuksessa mainitun vastineen, liite 5. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päättä antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle liitteen 5 mukaisen vastineen.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 36 Rakennus- ja ympäristölautakunta 12 31.01.2017 Jäsen Emmi Wehka-aho jätti eriävän mielipiteen lautakunnan päätökseen: "Alueen luontoarvoista ja tulevista suunnitelmista on saatu viime aikoina uutta tietoa mm. alueelle suunniteltujen louhimohankkeiden yhteydessä. Tämä tieto on vaikuttanut myös kunnan suunnitelmiin alueen tulevasta käytöstä. Kirkkonummen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 19.12.2016 Kirkkonummen kuntakeskuksen kehityskuvan, joka tulee ohjaamaan alueen tulevaa suunnittelua ja käyttöä. Kehityskuvassa suunnitellun ampumaradan kohdalle on merkitty asumista. Kehityskuvassa sanotaan alueen tulevasta käytöstä seuraavaa: Myös Vuohimäkeen toteutettavan Länsiväylän uuden eritasoliittymän tuntumaan on perusteltua osoittaa uusi ja merkittävä asuin-ja työpaikka-alue, jonka toteuttamisessa otetaan huomioon alueen luonnon erityislaatuisuus ja olemassa oleva asutus. Ampumaradan sijoittaminen alueelle on ristiriidassa alueen tulevaa käyttöä koskevien päätösten kanssa ja vaikuttaisi käyttöä kaavassa varattuun tarkoitukseen, sisältäen alueen luonnon erityislaatuisuutta turvaavat virkistysalueet. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 ampumaradalle on osoitettu sijainti toisaalle Ämmässuon kaatopaikan läheisyyteen, ja kuten valituksestakin ilmenee, on kaavaan merkitty ampumarata-varaus tarkoitettu kaavassa myös paikallisten seurojen käyttöön.tätä asiaa ei tuotu rakennus- ja ympäristölautakunnan tietoon ympäristölupaa harkittaessa ja se on voinut vaikuttaa lautakunnan arvioon sijaintipaikan sopivuudesta."

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 37 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13 31.01.2017 Lausunnot Vaasan ja Helsingin hallinto-oikeuksille valitukseen Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 30.8.2016 135, Motocrossrata, Kiinteistö Oy Ådharun 367/11.03.01/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta teki kokouksessaan 30.8.2016 135 päätöksen koskien Porkkalaan rakennettua motocrossrataa. Päätöksessä oli neljä kohtaa: 1) Kiinteistölle 257-470-3-97 rakennettu motocross-rata ei ole ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 12 d) tarkoittama ulkona sijaitseva moottorirata, joka saman lain 27 1 mom mukaan edellyttäisi ympäristölupaa. 2) Kiinteistölle 257-470-3-97 rakennetusta motocross-radasta ei aiheudu naapuruussuhdelain (26/1920) 17 tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle, eikä rata siten ole ympäristönsuojelulain 27 3 mom tarkoittamalla tavalla ympäristölupaa edellyttävä toiminto. 3) Kiinteistölle 257-470-3-97 rakennettu motocross-rata ei edellytä maastoliikennelain (1710/1995) 30 mukaista lupaa kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen. 4) Kiinteistölle 257-470-3-97 rakennetun motocross-radan toimintaa ei keskeytetä ympäristönsuojelulain 181 nojalla. Päätöksen kohdista 1, 2 ja 4 on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja kohdasta 3 Helsingin hallinto-oikeuteen. Kummassakin valituksessa on useampia allekirjoittajia. Molemmat hallinto-oikeudet ovat pyytäneet rakennus- ja ympäristölautakunnalta lausuntoa valituksiin. Lausuntojen toimittamiseen on saatu hallinto-oikeuksilta lisäaikaa 10.2.2017 saakka. Valmistelija: ympäristötarkastaja Ville Alho, ville.alho(at)kirkkonummi.fi, puh 050 350 3905 Oheismateriaali: - valituskirjelmä, joka sisältää molemmat valitukset Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Vaasan ja Helsingin hallinto-oikeuksille seuraavat lausunnot: Vaasan hallinto-oikeus: Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä 30.8.2016 135 ja sen perusteluihin ja toteaa lisäksi seuraavan: Valittajat ovat valituskirjelmässään perustelleet valitustaan useammalla

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 38 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13 31.01.2017 Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestyksen kohdalla. Rakennusjärjestyksen säädöksillä ei kuitenkaan ole oikeudellista merkitystä ympäristönsuojelulain mukaisessa päätöksenteossa. Jonkin toiminnon ympäristönluvanvaraisuus ja sijoituspaikan soveltuvuus määräytyy ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen muiden säädösten perusteella, eikä kunnallisella rakennusjärjestyksellä ole asiassa merkitystä. Asian käsittelyn aikana ympäristönsuojeluviranomainen on saattanut asian rakennusvalvontaviranomaisen tietoon. Rakennusvalvonta ei ole katsonut asian edellyttävän rakennusvalvonnallisia toimenpiteitä. Ympäristönsuojeluviranomaiselle toimittamassaan lausunnossa rakennusvalvontaviranomainen on myös todennut, ettei motocross-radan rakentaminen edellytä maisematyölupaa ja että asemakaava-alueen ulkopuoliset aidat on rakennusjärjestyksessä vapautettu luvanvaraisuudesta. Lisäksi rakennusvalvontaviranomaisen mukaan kyseessä ei ole luvanvarainen yleisörakennelma. Valituskirjelmässä on myös esitetty, että Kirkkonummen rakennusjärjestyksen mukaan tarkempaa suunnittelua edellyttävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää 45 db. Rakennusvalvontaviranomaisen mukaan tällaista säädöstä ei löydy Kirkkonummen rakennusjärjestyksestä. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että nyt kyseessä oleva motocross-rata olisi sijoitettu ympäristönsuojelulain (527/2014) 12 vastaisesti. Kyseisessä pykälässä säädellään luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen sijoittumista. Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole luvanvarainen eikä rekisteröitävä toiminto, kyseisellä pykälällä ei ole asiassa merkitystä. Lisäksi vaikka kyseessä olisikin ympäristöluvallinen toiminto, sitä ei olisi sijoitettu kyseisen pykälän vastaisesti. Alue, jolle rata on rakennettu on Kirkkonummen voimassa olevan yleiskaavan mukaan AT-aluetta, eli kyläaluetta. Pienikokoisen omaan virkistyskäyttöön tarkoitetun radan, jota käytetään harvoin, rakentaminen yleiskaavan AT-alueelle ei vaikeuta alueen käyttöä yleiskaavan mukaiseen tarkoitukseen kun huomioidaan, että ekvivalenttimelutaso radan ulkopuolella ajon aikana on 46,6 db, jolloin Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista asetettu päiväajan (7-22) ohjearvo ei ylity. Helsingin hallinto-oikeus: Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä 30.8.2016 135 ja sen perusteluihin ja toteaa lisäksi seuraavan: Keinotekoisesti rakennettu rata ei ole maastoliikennelain (1710/1995) 3 mukaan maastoa, sillä kyseisen pykälän mukaan maastona pidetään maa-aluetta joka ei ole tie, ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteeseen. Keinotekoinen ja tarkoituksellisesti rakennettu motocross-rata on tarkoitettu moottoriajoneuvoilla ajettavaksi eikä se siten voi olla maastoliikennelain määritelmän mukaista maastoa, eikä radalla ajaminen siten voi edellyttää maastoliikennelain 30 mukaista lupaa kilpailujen tai harhoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen maastossa. Valituskirjelmään on liitetty lausunto koskien motocross-radan lähistöllä tehtyä luontoselvitystä. Selvityksen mukaan radan lähialueella on tehty havaintoja liito-oravista. Luontoselvitys on valmistunut lähes kaksi kuukautta lautakunnan päätöksen jälkeen ja on nyt käsiteltävänä olevan asian kannalta

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 39 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13 31.01.2017 merkityksetön, sillä alueen luonnonolosuhteet eivät vaikuta sen arviointiin, onko tässä asiassa kyse maastoliikennelain 30 mukaista lupaa edellyttävä toiminto vai ei. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Muutoksenhakuohje Lausunto, ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 40 Rakennus- ja ympäristölautakunta 14 31.01.2017 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Millog Oy Upinniemen telakan ympäristölupa 829/11.01.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 14 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Millog Oy:n Upinniemen telakan ympäristölupahakemuksesta. Lausuntoa on pyydetty 22.12.2016 mennessä ja lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 10.2.2017 saakka. Puolustusvoimien Upinniemen korjaamon toiminta siirtyi Millog Oy:lle 1.1.2015 alkaen. Sitä ennen samalla paikalla ja samoissa tiloissa on toiminut Puolustusvoimien Merivoimien laivatelakka 1950-luvulta lähtien. Millog Oy hakee ympäristölupaa telakan toiminnalle mukaan lukien telakka-alueella tapahtuva suihkupuhallus. Toiminta on jatkuvaa ja kestää toistaiseksi. Millog Oy:lle siirtyivät korjaamotoiminta, laivatelakka, henkilöstö, koneet ja laitteet sekä erikseen merkityt rakennukset ja maa- sekä vesialueet. Laivatelakalla suoritetaan alusten telakointeja noin 35-50 kpl vuodessa sekä pienempien veneiden kunnossapitoa. Telakointiin sisältyy alusten kunnossapitoa, suihkupuhallusta ja pintakäsittelyä. Pienemmän kaluston suihkupuhallus- ja maalaustoiminta tapahtuu tuotantohallissa. Suurimmat alukset eivät mahdu tuotantohalliin, joten niiden telakointiin tai korjauksiin liittyvät työt tehdään telakalla kiskostoilla. Alue on Puolustusvoimien aluetta, jonne ulkopuolisten pääsy on estetty ilman erikseen haettua kulkuoikeutta. Telakka-alue sisältyy sotasataman alueeseen, joka on aidattu alue Puolustusvoimien alueen sisällä. Toiminnasta syntyy vaikutuksia alueen lähiympäristöön suihkupuhallus- ja maalipartikkeleiden leviämisestä ilmateitse sekä lähialueen asukkaille melusta. Alusten pesuvesiä ja suihkupuhalluksen irrottamia aineksia kulkeutuu mereen. Ympäristölupahakemus on oheismateriaalina. Kaikki julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - ympäristölupahakemus Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 41 Rakennus- ja ympäristölautakunta 14 31.01.2017 ESAVI/4135/2016 Telakka-alueen maaperä on todettu aiemmissa tutkimuksissa pilaantuneeksi. Myös telakka-alueen edustan merialueen sedimenteistä on tutkimuksissa havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pilaantumisen jatkuminen nykyisen ja tulevan toiminnan seurauksena tulee estää. Tuotantohallin viemäröinti tulee ottaa käyttöön. Vedet on johdettava hiekanja öljynerotuskaivojen kautta jätevesiviemäriin. Ennen jätevesien johtamista tulee olla yhteydessä Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitokseen. Alusten suihkupuhallus- ja pesupaikan alustan tulee olla tiivis. Suihkupuhallus- ja pesupaikoilta vedet on kerättävä ja käsiteltävä siten, että haitta-aineita ei joudu maaperään tai mereen. Rakenteiden toimivuus tulee varmistaa esimerkiksi kertaluonteisella mittauksella. Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten mukaan veneiden pesu liuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan tätä tarkoitusta varten rakennetuilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesikäsittelyyn (9 3.) Alueen muut hulevedet tulee johtaa siten, että ne eivät johdu alusten suihkupuhallus- tai pesualueelle. Suihkupuhallushiekan ja pölyn leviäminen päällystetyn työskentelyalueen ulkopuolelle tulee estää. Suihkupuhallushiekka tulee kerätä niin usein, että sen kulkeutuminen pois työskentelyalueelta voidaan estää. Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten mukaan veneiden pohjamaalin poisto on suoritettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen (9 4.). Suihkupuhalluksesta syntyvä hiekkajäte on varastoitava siten, että se ei pääse leviämään ympäristöön. Alusten ruiskumaalaus tulee tehdä siten, että maali ei leviä ympäristöön. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Muutoksenhaku lausunto, ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 42 Rakennus- ja ympäristölautakunta 15 31.01.2017 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, vesialueen täytön ja aallonmurtajan pysyttäminen Espoonlahdella 4/11.01.01/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 15 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta vesialueen täytön ja aallonmurtajan pysyttämiseksi Espoonlahdella. Lausuntoa on pyydetty 6.2.2017 mennessä ja lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 10.2.2017 saakka. Hakemuksen tiivistelmä ja karttakooste ovat oheismateriaalina. Koko hakemusmateriaali on tutustuttavissa kokouksessa. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - kuulutus ja tiivistelmä - karttakooste Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon: ESAVI/7734/2016 Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole vesilain mukaiseen lupahakemukseen huomautettavaa. Hakemuksen mukaiset rakenteet on rakennettu ruoppauksen toteuttamisen jälkeen vuonna 2008. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että vesialueen täytön ja aallonmurtajan pysyttämiselle ei ole estettä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Muutoksenhaku lausunto, ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 43 Rakennus- ja ympäristölautakunta 16 31.01.2017 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, TMN-Tuotteet Oy pesuainetehtaan ympäristölupa 36/11.01.00/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa TMN-Tuotteet Oy:n pesuainetehtaan ympäristöluvasta. Lausuntoa on pyydetty 10.2.2017 mennessä. Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan laitoksen toimintaan. Pesuainetehdas sijaitsee kiinteistöllä 257-488-1-869, osoitteessa Lamminpääntie 43 Veikkola. Alueella on asemakaava. Toiminta sijoittuu toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY). Laitoksella valmistetaan vesi- ja liuotinpohjaisia pesuaineita yritysasiakkaille. Tuotannossa työskennellään arkisin klo 8-16. Laitoksen tuotanto on ollut viime vuosina 210 t/v. Vuonna 2016 tuotannon arvioitiin olevan 250 t/v. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, pohjaveteen, vesistöön tai ilmaan eikä melua, tärinää, hajua tai pölyä. Toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Laitoksen piha-alue on asfaltoitu. Pihan hulevedet ohjataan avo-ojaan. Ympäristölupahakemus on oheismateriaalina. Koko hakemusmateriaaliin voi tutustua osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - ympäristölupahakemus Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon: ESAVI/9659/2016 Toiminta sijoittuu asemakaavan toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY). Toiminta on kaavan mukaista. Tehtaan tuotantotilassa ei ole lattiakaivoja tai viemäriä. Tilassa tulee olla asianmukaiset suoja-allastukset tai -kynnystykset. Piha-alueen hulevedet ohjataan kallistuksilla ja sadevesikaivoja pitkin avo-ojaan. Kemikaalien purku tulisi tehdä aina sisätiloissa häiriötilanteesta aiheutuvan kemikaalivuotoriskin minimoimiseksi. Kemikaaleja ei saa

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 44 Rakennus- ja ympäristölautakunta 16 31.01.2017 häiriötilanteessakaan päästä sadevesikaivoihin. Toimintasuunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumiseksi tulee täydentää tältä osin. Alueella on kunnan hulevesiverkosto. Kiinteistön tulee liittyä hulevesiviemäriin tai hakea vapautusta liittymisestä. Toiminnan häiriötilanteista tulee ilmoittaa myös toimintaa valvovalle viranomaiselle Uudenmaan ELY- keskukselle. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole muutoin huomautettavaa hakemukseen. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Muutoksenhaku lausunto, ei muutoksenhakua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 45 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17 31.01.2017 Työmaan aiheuttama meluhaitta, kiinteistö 257-420-1-76 913/11.03.01/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 17 Kirkkonummen kunta on vuokrannut alueen kiinteistöltä 257-420-1-76 Suomen Hoivatilat Oy:lle. Alueelle rakennetaan päiväkoti. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluun saapui kirjallinen valitus työmaan aiheuttamasta meluhaitasta 7.12.2016. Ilmoituksen mukaan hankkeesta aiheutuva melu aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Hankkeesta vastaavalta pyydettiin selvitystä 12.12.2016 päivätyllä kirjeellä. Saapunut vastine selvityspyyntöön on oheismateriaalina. Valituksen jättäneelle varattiin vielä mahdollisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei jätetty. Päiväkodin rakennustyöt eivät ole vaatineet Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten mukaan meluilmoituksen tekemistä. Saadun selvityksen mukaan melua aiheuttavia töitä on tehty aikavälillä 7.00-15.30. Työmaalla ei ole käytetty normaalista rakentamisesta poikkeavia työtapoja, joista olisi aiheutunut poikkeuksellisen kovaa melua. Voimakasta melua aiheuttavat työvaiheet ovat nyt päättyneet. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali sähköisesti saatavilla: - valitus - vastine selvityspyyntöön Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, ettei rakennustoiminnasta kiinteistöllä 257-420-1-76 ole aiheutunut naapuruussuhdelain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Siten toiminta ei olisi ollut ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 2 mom kohdan 3) tarkoittamalla tavalla ympäristöluvanvaraista. Saatujen selvitysten perusteella ei ole tarpeen ryhtyä toimiin ympäristönsuojelulain 180 :ssa tarkoitetun yksittäisen määräyksen antamiseksi. Perustelut: Hanke ei ole vaatinut Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti meluilmoitusta. Siten ympäristönsuojeluviranomainen on tässä tapauksessa joutunut

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 46 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17 31.01.2017 arvioimaan, aiheutuuko toiminnasta naapurussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, sillä mikäli lain tarkoittama rasitus aiheutuu, toiminta olisi ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 2 mom kohdan 3) nojalla. Naapuruussuhdelain 17 2 mom mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Kunnan vuokraama alue on Laajakallion Itärinne nimisessä rakennuskaavassa (tullut lainvoimaiseksi 8.7.1994) varattu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä YL). Päiväkodin rakentaminen on lainvoimaisen kaavan toteuttamista. Kunnan tietojen mukaan valituksen jättänyt on hankkinut kiinteistön vuonna 1997, jolloin alueen rakennuskaava on ollut jo lainvoimainen ja rakennustyön toteutuminen tulevaisuudessa on ollut ennakoitavissa. Kyseessä on ollut tavanomainen rakennustyö. Saadun selvityksen mukaan melua aiheuttavia töitä ovat olleet maanrakennus ja louhintatyöt, joita on tehty klo 7.00-15.30. Louhinnassa käytetyn poravaunun melutasoksi on arvioitu 65-75 db 50 m päässä kohteesta. Meluavia rakennustöitä on pääsääntöisesti tehty yli 50 m päässä valituksen jättäneen kiinteistöstä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Melutaso voi hetkellisesti ylittää ohjearvon 55 db, kunhan ajanjakson klo 7-22 ekvivalenttitaso pysyy tämän alla. Rakennustyön suurin melu on aiheutunut louhintaan liittyvästä porauksesta, joka ei ole ollut jatkuvaa. On epätodennäköistä, että päiväajan A-painotettu ekvivalenttimelutaso olisi tässä tapauksessa ylittynyt. Melurasitus ei ole ollut tavanomaisesta rakennustyöstä poikkeava eikä tavanomaista pitkäkestoisempi. Rakennushankkeessa on nyt siirrytty rakennuksen sisäpuolisiin töihin ja ympäristöön kohdistuva melurasitus on poistunut. Rakennustyö saadaan päätökseen kesän 2017 aikana. Yllä olevan perusteella toiminnasta ei ole aiheutunut naapurussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja toiminta ei ole ollut ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 2 mom kohdan 3) nojalla. Ympäristönsuojelulain 180 mukaan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarkastuksen perusteella antaa yksittäisen määräyksen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rakennushankkeessa on siirrytty rakennuksen sisäpuolisiin töihin ja ympäristöön kohdistuva melurasitus on poistunut. Toiminnasta syntyvä melu ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa asetettuja ohjearvoja. Siten toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan sellaista ympäristön pilaantumista, josta tulisi antaa edellä mainittu yksittäinen määräys. Näin ollen ympäristönsuojeluviranomaisen ei ole tarpeen ryhtyä määräyksen antamisen edellyttämiin toimiin. Kohtuuttoman rasituksen poistamista tai rasitusta aiheuttavan toiminnan lopettamista kokonaan sekä rasituksesta aiheutuneen vahingon korvaamista on vaadittava rasituksen aiheuttajan kotipaikan tai rasituksen ilmenemispaikkakunnan käräjäoikeudessa taikka siinä käräjäoikeudessa,

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 47 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17 31.01.2017 jonka tuomiopiirissä rasituksen aiheuttanut toiminta sijaitsee (naapuruussuhdelaki 20 ). Sovelletut oikeusohjeet: Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17, 18 ja 20 Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 27 ja 180 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 Hallintolaki (434/2003): 31, 34, 44, 45, 47 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje valituksen jättänyt Suomen Hoivatilat Oy Rakennusliike Lapti Oy Vaasan hallinto-oikeus

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 48 Rakennus- ja ympäristölautakunta 203 17.11.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 18 31.01.2017 Vapauttaminen vesihuoltolaitoksen verkostoihin liittämisvelvollisuudesta 15-8-VJV, kiinteistö 257-488-1-113 686/11.04.01/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17.11.2015 203 Asia Vesihuoltolain 17 c :n mukainen vapautushakemus hulevesiviemäreihin liittämisvelvollisuudesta Kiinteistö ONNELA, 257-488-0001-0113 Puronsuuntie 13, 02280 VEIKKOLA Pinta-ala 717 m2 Rakennettu kerrosala 194 m2 Asianomaiset Heikkonen, Tommi Juhani ja Heikkonen, Nina Katariina Puronsuuntie 13, 02880 VEIKKOLA Toimenpide Haetaan vapautusta Veikkolan kylän kiinteistön RN:o 1:113 (Puronsuuntie 13) liittämisvelvollisuudesta Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Kiinteistöllä on vuonna 2009 valmistunut, varustetasoltaan tavanomainen omakotitalo sekä varasto ja saunarakennus. Kiinteistöllä on kirjoilla viisi henkilöä. Liitoskohta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin sijaitsee kiinteistön koillisreunassa noin 10 metrin päässä kiinteistön rajasta. Maaperä on savea. Hakemuksessa liittämisen kohtuuttomuutta perustellaan sillä, että kaikki hulevedet menevät kunnan rakennusvalvonnan vuonna 2008 hyväksymän suunnitelman mukaisesti kiinteistön itäpuolen ojaa pitkin eteläpuolella kulkevaan puroon ja siitä edelleen Kalljärveen. Liittyminen kunnan verkostoon edellyttäisi pihaan tehdyn asfaltoinnin avaamista noin 15 metrin matkalta. JT-Jakelu Oy:n esittämän urakkatarjouksen perusteella verkostoon liittäminen maksaisi 10884,72 (sis. 24 % alv.). Oy Staffra Ab:n esittämän tarjouksen mukaan liittäminen maksaisi 12850,00 (sis. 24 % alv.). Molempiin tarjouksiin sisältyy myös piha-alueen palauttaminen alkuperäiseen kuntoon. Urakkatarjouksissa mainittujen summien lisäksi kiinteistön tulisi maksaa vesihuoltolaitokselle 1270,60 suuruinen liittymismaksu. Hakemuksesta saatiin Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen lausunto. Vesihuoltolaitos ilmoittaa, että jokaisen kiinteistön, joka sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, tulee liittyä verkostoon. Vesihuoltolaitos puoltaa vapautusta liittämisvelvollisuudesta ainoastaan, mikäli kiinteistön liittyminen saattaa vaarantaa vesihuoltoverkoston toiminnan. Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Martti Kujansuu, p. 09 2967 2276, etunimi. sukunimi(at)kirkkonummi.fi

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 49 Rakennus- ja ympäristölautakunta 203 17.11.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 18 31.01.2017 Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että Veikkolan kylän kiinteistölle RN:o 1:113 (Puronsuuntie 13) ei myönnetä vapautusta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin liittämisestä. Kiinteistö tulee liittää hulevesiviemäriin. Päätösehdotuksen perustelut: Vesihuoltolain 17 b :n mukaan kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Puronsuuntie 13 on palvelutuotannon lautakunnan päätöksellä 28.11.2013 128 säädetyllä toiminta-alueella. Vesihuoltolain 17 c :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on hakemuksesta myönnettävä kiinteistölle vapautus lain 17 b :n mukaisesta liittämisvelvollisuudesta, jos liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista sekä liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevedet voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Hakemuksessa esitettyjen ja valmistelussa esille tulleiden tietojen perusteella kaikki vesihuoltolain 17 c :n mukaiset perusteet vapautuksen myöntämiseen eivät täyty. Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin tarvetta ei voida katsoa vähäiseksi, koska hulevedet johdetaan pois ojaa pitkin Kalljärveen laskevaan puroon. Vesihuoltolaitos on antanut asiasta kielteisen lausunnon. Hulevesiä ei imeytetä kiinteistön alueella, joten hulevesiä ei poisteta muutoin asianmukaisesti. KÄSITTELY: Keskustelun aikana jäsen Antti-Jussi Manninen teki seuraavan muutosesityksen: "Koska kiinteistön omistajalle ei ole asetettu rakennusluvan yhteydessä velvoitetta liittyä hulevesijärjestelmään ja kiinteistö on piha-alueeltaan osittain asfaltoitu, on kohtuutonta että uusi asfaltti joudutaan särkemään huleveteen liittymiseksi. Kiinteistölle tulee myöntää määräaikainen (5 vuotta) vapautus huleveteen liittymisestä." Varapuheenjohtaja Päivi Parviainen kannatti Mannisen ehdotusta. Puheenjohtaja julisti keskustelun asiasta päättyneeksi ja totesi, että on tehty muutosehdotus, joka ei saanut yksimielistä kannatusta, joten lautakunta joutuu äänestämään ehdotuksesta. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat Mannisen ehdotusta, äänestävät "ei". Jos "ei" voittaa, on Mannisen ehdotus lautakunnan päätös. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä (Juuti, Wehka-aho, Saranpää ja Tammenmaa) ja 4 ei-ääntä (Karlsson, Manninen, Parviainen, ja

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 50 Rakennus- ja ympäristölautakunta 203 17.11.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 18 31.01.2017 Grönberg). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti pohjaehdotuksen mukaisesti puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 18 31.1.2017 Kiinteistö ONNELA, 257-488-1-113 Pinta-ala 717 m2 Rakennettu kerrosala 194 m2 Asia: Kiinteistön 257-488-1-113 omistajat ovat hakeneet kiinteistölleen vapautusta liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Hakemus on tullut vireille 6.7.2015. Vapautushakemus on hylätty rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksellä 17.11.2015 203. Hakija on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vesihuoltolaitos on tutkinut asiaa ja antanut 21.3.2016 lausunnon, että kiinteistö olisi tullut rajata toiminta-alueen ulkopuolelle ja että asiassa on tapahtunut inhimillinen virhe. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 16/0523/5 10.6.2016 kumonnut Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen 17.11.2015 203 ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Kuvaus kiinteistöstä: Löytyy lautakunnan päätöksestä 17.11.2015 203. Hakijan perustelut: Hakija vetoaa hakemuksessaan vesihuoltolain 17 c :n 1, 2 ja 3 kohtiin. Lausunnot: Vesihuoltolaitos puoltaa vapautusta 21.3.2016 lausunnossa. Naapurikuulemiset: Rajanaapuria 1:183 kuultu 17.11.2016 kunnan toimesta lähetetyllä kirjeellä vapautusasiasta. Ei saapunut huomautuksia määräaikaan 2.12.2016 mennessä.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 51 Rakennus- ja ympäristölautakunta 203 17.11.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 18 31.01.2017 Vesihuoltolain (119/2001) 17 c :n kriteerien täyttyminen: Vesihuoltolain 17 c :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on hakemuksesta myönnettävä kiinteistölle vapautus lain 17 b :n mukaisesta liittämisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin, jos: 1) liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hallinnasta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2) vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista 17 a :ssä tarkoitetulla vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella; ja 3) liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Hakemuksessa esitettyjen ja valmistelussa esille tulleiden tietojen perusteella vesihuoltolain 17 c :n mukaiset perusteet vapautuksen myöntämiseen täyttyvät, koska: 1) vesihuoltolaitoksen 21.3.2016 lausunnon mukaan huleveden toiminta-alueen rajauksessa on tapahtunut kyseisen kiinteistön kohdalla virhe ja kiinteistö olisi pitänyt rajata toiminta-alueen ulkopuolelle; 2) vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista 17 a :ssä tarkoitetulla vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella; ja 3) liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa asianmukaisesti valtaojaan. Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Elina Salo, p. 0400 611 461, elina.salo(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16/0523/5 10.6.2016 Vesihuoltolaitoksen lausunto 31.3.2016 Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että kiinteistölle 257-488-1-113 myönnetään toistaiseksi voimassaoleva vapautus vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin liittämisestä. Vapautusta pitää hakea uudelleen, mikäli hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 52 Rakennus- ja ympäristölautakunta 203 17.11.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 18 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Helsingin hallinto-oikeus

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 53 Rakennus- ja ympäristölautakunta 201 29.11.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 19 31.01.2017 Maankaatopaikan ympäristölupa, West Express Oy, kiinteistöt 257-452-2-797 ja 257-452-2-379 Rakennus- ja ympäristölautakunta 29.11.2016 201 West Express Oy on hakenut 19.5.2015 vireille tulleella hakemuksella ympäristölupaa maankaatopaikalle Kirkkonummen kunnan Kylmälän kylässä Ristinummentie varressa sijaitseville kiinteistöille. Kysessä on vanhan sorakuopan täyttäminen pääkaupunkiseudun rakennustyömailla syntyvillä pilaantumattomilla maa- ja kiviaineksilla. Maaaineksia vastaanotetaan sorakuopalle enintään 200 000 tonnia vuotuisen täyttömäärän ollessa keskimäärin alle 20 000 tonnia ja enintään 50 000 tonnia. Toiminnan kestoksi on arvioitu 4-10 vuotta. Ympäristölupaa on haettu toistaiseksi. Hakemusasiakirjat ovat luettavissa seuraavasta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime333_fi.aspx Valmistelija: ympäristötarkastaja Ville Alho p. 050 350 3905 ville.alho(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liitteet: - maankaatopaikan ympäristölupa, West Express Oy, liite 7 Oheismateriaali: - lausunnot, muistutukset ja mielipiteet - adressi - hakijan vastine - sivistystoimen koulukuljetuspäätös Ristinummentielle Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus ja ympäristölautakunta myöntää West Express Oy:lle ympäristöluvan maankaatopaikalle esityslistan liitteen mukaisesti. KÄSITTELY: Käydyssä keskustelussa lautakunnan jäsenet pohtivat mm: - läjitettävien maa-ainesten täyttömäärää ja luvan voimassaoloaikaa - lisääntyvää liikennettä ja turvallisuutta kapealla tiellä - vakuuden suuruutta; vahingon sattuessa onko summa riittävä? - näytteiden ottoa ja tarkastuksia Luvan valmistellut ympäristötarkastaja Ville Alho oli paikalla vastaamassa jäsenten kysymyksiin. Hän kertoi että luvan ehdot täyttyvät ja lupa on myönnettävä.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 54 Rakennus- ja ympäristölautakunta 201 29.11.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 19 31.01.2017 Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että koska asian pöydällepano oli ehdotettu useampaan otteeseen keskustelun aikana lautakunta päättää yksimielisesti jättää asian pöydälle. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 19 31.1.2017 West Express Oy on hakenut 19.5.2015 vireille tulleella hakemuksella ympäristölupaa maankaatopaikalle Kirkkonummen kunnan Kylmälän kylässä Ristinummentie varressa sijaitseville kiinteistöille. Kysessä on vanhan sorakuopan täyttäminen pääkaupunkiseudun rakennustyömailla syntyvillä pilaantumattomilla maa- ja kiviaineksilla. Maa-aineksia vastaanotetaan sorakuopalle enintään 200 000 tonnia vuotuisen täyttömäärän ollessa keskimäärin alle 20 000 tonnia ja enintään 50 000 tonnia. Toiminnan kestoksi on arvioitu 4-10 vuotta. Ympäristölupaa on haettu toistaiseksi. Hakemusasiakirjat ovat luettavissa seuraavasta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime333_fi.aspx Valmistelija: ympäristötarkastaja Ville Alho p. 050 350 3905 ville.alho(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liitteet: - maankaatopaikan ympäristölupa, West Express Oy, liite 6 Oheismateriaali: - lausunnot, muistutukset ja mielipiteet - adressi - hakijan vastine - sivistystoimen koulukuljetuspäätös Ristinummentielle Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Rakennus ja ympäristölautakunta myöntää West Express Oy:lle ympäristöluvan maankaatopaikalle esityslistan liitteen mukaisesti.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 55 Rakennus- ja ympäristölautakunta 201 29.11.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 19 31.01.2017 KÄSITTELY: Luvan valmistellut ympäristötarkastaja Ville Alho oli paikalla vastaamassa jäsenten kysymyksiin. Puheenjohtaja Corinna Tammenmaa avasi keskustelun kertomalla tutustuneensa tähän maankaatopaikaksi kaavailtuun alueeseen ja esitti huolensa hankkeeseen liittyvästä monesta riskitekijästä. Siksi vakuuden määrää olisi hänen mielestään nostettava ja lupaehtoja mahdollisesti vielä kiristettävä jonka takia hän ehdotti asian palauttamista vielä uudelleen valmisteluun. Vakuussumma, liikenne, pöly ja hankkeen muut riskit nousivat esille myös muiden jäsenten puheenvuoroissa (Markus Lassheikki, Päivi Parviainen, Tommi Saranpää, Robert Karlsson). Jäsenen Emmi Wehka-ahon mielestä hanke aiheuttaa tässä maaseutumaisessa ympäristössä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perehdyttyään hänen mielestään luvan epäämiseen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että lautakunta päättää yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yllä mainituin evästyksin. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa olisi pohdittava vakuuden määrän nostamista ja lupaehtojen kiristämistä lautakunnan keskustelujen pohjalta. Muutoksenhakuohje Vaasan hallinto-oikeus

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 56 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20 31.01.2017 Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2016 toimintakertomus (kh) 972/02.02.01/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 20 Kuntalain mukaan tilinpäätöksessä kunnan on annettava selvitys valtuuston asettamien tavoitteiden ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Lisäksi kunnan on annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Näitä ovat mm. arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Toimintakertomuksessa on lisäksi oltava selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassaolevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt, että tilivelvolliset vastuuhenkilöt raportoivat lautakunnalle talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kolme kertaa vuodessa, tilanteissa 30.4., 31.8. sekä tilinpäätökseen kuuluva vuosikertomus. Esityslistan liitteenä olevasta toimintakertomuksesta ilmenevät yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastuualueella olevien tehtävien osalta arviot toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta, tunnusluvut ja suoritteet sekä tuloarvioiden, määrärahojen ja toimintakatteen toteutuminen. Vuoden 2016 talousarviossa lautakuntaa sitovana tasona on lautakunnalle talousarviossa osoitettu toimintakate (talousarviossa lautakunnalle osoitettujen tuloarvioiden ja määrärahojen erotus). Valtuuston talousarviossa lautakunnalle päättämä toimintakate -524 000 euroa. Tilanteessa 19.1. tilinpäätösennusteen mukainen toimintakate on -595 598 euroa ilman poistoja. Siten lautakunnan toimintakatteen toteuma on n. 71 598 euroa valtuuston päättämää toimintakatetta heikompi. Tulos selittyy ennustettua pienemmällä rakentamisen määrällä ja osin kirjaamattomilla saatavilla. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala on kunnasta riippumattoista talouden suhdanteista johtuvista syistä n. 15 000 k-m2 arvioitua pienempi. Aiempina vuosina rakennusvalvonnan toteutunut tulokertymä on ollut huomattavasti talousarviota suurempi, koska rakentamisen määrä on ollut arvioitua suurempi. Lupa-asioiden lukumäärä pysyi kuitenkin edelleen korkeana. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojeluyksikössä keskityttiin vireille tulleiden hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn. Valvontasuunnitelma ja tätä tarkentava valvontaohjelma valmistuivat. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten päivitystyötä vietiin eteenpäin ja taksa päivitettiin. Lupapiste sähköinen asiointikanava otettiin käyttöön kesällä. Ympäristön tilaa seurattiin mm. joka toinen vuosi toteutettavalla järvien tilan seurantatutkimuksella sekä osallistumalla Uudenmaan alueen ilmanlaadun

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 57 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20 31.01.2017 seurantaan. CO2 raportin avulla seurattiin kunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Harjoittelijavoimin selvitettiin Kirkkonummen pienvesiä ja tuotettiin aineistoja Kirkkonummen ekologisesta verkostosta. Ympäristöterveysvalvonta Kunnan ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintä on järjestetty osana Espoon seudun ympäristöterveyttä 2008 alkaen. Espoon kaupungin sosiaalija terveystoimi hoitaa ja vastaa seutuyksikön taloudesta ja toiminnasta. Terveysvalvonnan tehtävänä on suojella ihmisiä terveyshaitoilta ja valvoa elinympäristöä siten, että jokaiselle kuntalaiselle turvataan terveellinen elinympäristö. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kirkkonummen kunnan maksuosuus muodostuu talousarvion mukaisesti keskimääräisen asukasmäärän perusteella. Talousarvioehdotukseen oli varattu sopimusperusteiseen maksuosuuteen yhteensä 322 000 euroa. Espoon seudun ympäristöterveys seutuyksikkö laskutti arviolaskuina yhteensä -284945 euroa eli 89 % budjetoidusta. Yleisen terveysvalvonnan osuus oli -166 446 euroa ja eläinlääkinnän osuus -118499 euroa. Vuoden 2014 arviolaskun ennakon palautusta saatiin 44 091 euroa vuonna 2016. Rakennusvalvonta Voimaan tulleet ja suunnitellut maankäyttö- ja rakennuslain säädösmuutokset eivät helpottaneet tai vähentäneet rakennusvalvonnan työmäärää eivätkä vastuuta, kuten päätösvallan siirtämisessä rantapoikkeamisissa ELY-keskuksilta kuntiin. Neuvonnan ja erityisosaamisen tarve on lisääntynyt entisestään. Kunnassa rakennetaan edelleen varsin paljon ja käsitellään paljon lupia, joiden toteutuksen katselmuksiin sitoutuu edelleen viranhaltijoiden aikaa merkittävästi. Neuvontainsinöörin työpanos on osoittautunut merkittäväksi neuvonnan tarjoamisessa ja lupapiste.fi asiointipalvelussa. Rakennusvalvonnan toimintatuotot olivat tilanteessa 19.1.2017 89 % arvioidusta ja toimintamenot 102% arvioidusta. Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Panu Latvala, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintakertomus 2016, liite 7 Oheismateriaali: - osavuositilastoja 1.1 31.12.2016 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan toimintakertomuksen ja lähettää sen edelleen kunnanhallitukselle.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 58 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 59 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 31.01.2017 Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma 838/02.02.02/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 21 Talousarvio 2017 ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksyi 14.11.2016 vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman. Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia toimielimiä sitova ja velvoittava ohje, jota on noudatettava kaikessa kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa. Käyttötaloussuunnitelma Kunnan palvelutoiminta on järjestettävä talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa täytäntöönpano-ohjeistuksen mukaisesti laadittavien käyttösuunnitelmien avulla. Kunnanvaltuusto on 5.12.2016 hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Lautakuntien tulee toimittaa käyttösuunnitelmansa kunnanhallitukselle 31.1.2017 mennessä tiedoksi. Käyttösuunnitelmassaan kukin toimielin - jakaa talousarvion tehtävä- ja hankekohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen tulosalueille ja tulosyksiköille / kohteille osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi - päättää osamäärärahojen ja -tuloarvioiden sitovuudesta - määrää jokaiselle käyttösuunnitelman osatavoitteelle, osamäärärahalle ja osatuloarviolle vastuuhenkilön - päättää käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyvän toimivallan siirtämisestä vastuuhenkilöille mahdollisine rajoituksineen. Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2017 käyttösuunnitelma käsittää ostopalveluna seutuyksiköltä ostettavan ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon sekä kunnan omana toimintana järjestämän ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan (viranomaistoiminnan tulosalue). Talousarvio toteutetaan toimielinten laatimien käyttösuunnitelmien avulla. Kunnanhallitus, lautakunnat ja (kunnanhallituksen alaiset) johtokunnat hyväksyvät tehtäväalueensa talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat siten, kuin sisäisen valvonnan ohjeissa säädetään ja kuten ohjeissa on määritelty. Tilivelvolliset vastuuhenkilöt Lautakunta määrää käyttösuunnitelmassaan ne viranhaltijat (vastuuhenkilöt), jotka sen puolesta kuntalain tarkoitettuina tilivelvollisina vastaavat tulosalueen tavoitteiden saavuttamisesta, päättävät tulosalueen hankinnoista ja osamäärärahojen muusta käytössä ohjeessa määritellyssä ja toimielimessä päätetyssä laajuudessa sekä hyväksyvät tulosalueen tositteet.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 60 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 31.01.2017 Tilivelvolliset vastuuhenkilöt, samoin kuin asiatarkastajat / tiliöijät sekä ostoja / tilauksia suorittavat henkilöt on lueteltu kustannuspaikoittain käyttösuunnitelman liitteessä. Tilivelvollinen vastuuhenkilö voi, mikäli toimielin on siirtänyt hänelle käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa, omassa käyttösuunnitelmassaan jakaa tulosalueensa osatulostavoitteen, osamäärärahan ja osatuloarvion edelleen pienempiin toiminnallisiin osiin. Tilivelvollinen vastuuhenkilö ei voi kuitenkaan siirtää tilivelvollisen vastuutaan osa-alueen vastuuhenkilölle. Kaikki toimialoilla tehdyt kunnan toimintaa koskevat sopimukset tulee myös kirjata ja niihin pitää merkitä diaarinumero. Allekirjoitettu sopimus liitteineen toimitetaan kirjaamoon skannattavaksi ja arkistoitavaksi. Hankintasopimukset liitteineen säilytetään sähköisesti myös Cloudia-kilpailutusjärjestelmässä, jossa niitä myös hallinnoidaan sopimusaikana. Henkilöstö Kunnanhallituksen päätöksellä voidaan perustaa uusia vakansseja, mikäli lakkautetaan samalla vähintään saman hallintokunnan vastaava määrä vakansseja. Vakanssien palkkamäärärahat eivät saa olennaisesti muuttua. Viranomaistoiminnan tehtäväalueella voidaan keskittyä vain yleisen edun kannalta välttämättömiin lakisääteisiin viranomaistehtäviin. Kun lisäksi otetaan huomioon valtion säädösmuutosten aiheuttama tehtävämäärien kasvu, tehtävien priorisoinnilta ei voida edelleenkään välttyä. Mahdollisuutena tähän asiakasrajapinnan kasvavaan palvelutarpeeseen reagoiminen edellyttää viranomaisyhteistyön suuntaamista suurempien kuntien riittävän erikoisosaamisen omaaviin asiantuntijaorganisaatioihin. Tätä järjestelyä koskeva periaatepäätös on valtionhallinnossa jo olemassa seudullisiin yksiköihin siirtymisessä. Investoinnit Investointiosassa on osoitettu 50.000 (alv 0%) lautakunnan hankkeeseen rakennusvalvonnan arkiston digitointi eli sähköinen käyttöarkisto. Hankintavaltuudet Hankinnoissa noudatetaan Kirkkonummen kunnan yleisiä hankintaohjeita. Hankintavaltuudet vuodelle 2017 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2016 121. - Toimielimet päättävät toimialansa hankinnoista, joiden arvo ylittää edellä mainitun EU-kynnysarvon 209.000 (ilman arvonlisäveroa). Toimielin voi delegoida toimivaltaansa edelleen.. - Toimialajohtaja päättää toimialallaan hankinnoista, joiden euromäärä vastaa enintään tavaroiden ja palveluiden hankinnan voimassaolevaa EU-kynnysarvoa (209.000, alv 0%). Toimialajohtaja voi delegoida toimivaltaansa edelleen. - Käyttösuunnitelmien yhteydessä nimetyt tilivelvolliset Toimielinten käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä nimeämät tilivelvolliset päättävät toimialan vastuullaan olevien määrärahojen puitteissa hankinnoista, joiden arvo on enintään 30.000 euroa (alv 0%). Perustellusta syystä raja-arvo voidaan käyttösuunnitelmissa määritellä myös matalammaksi tai korkeammaksi. Toimielimet ja viranhaltijat, joilla on hankintavaltuudet,

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 61 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 31.01.2017 voivat tehdä hankintapäätöksiä saamiensa hankintavaltuuksien puitteissa. Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017 ja sen mukainen kansallinen kynnysarvo on 60.000, alv 0 %. Aiemmin hankintavaltuus tilivelvollisella vastuuhenkilöllä on ollut kansallisen kynnysarvon mukainen. Tilausoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä tilauksia määrärahojen puitteissa sopimustoimittajalta tai pienhankintana kunnan hankintaohjeiden mukaisesti. Vain tilausoikeuden omaava viranhaltija tai työntekijä voi tilata tai ostaa tavaroita tai palveluja. Tilausoikeus on niillä viranhaltijoilla, joilla on hankintavaltuudet eli toimialajohtajilla, hallintojohtajalla, kunnanjohtajalla, hankintapäälliköllä ja tilivelvollisilla vastuuhenkilöillä. Tilausoikeus on myös viranhaltijoilla, joille hankintavaltuuksia on delegoitu. Raportointi Lautakunta raportoi kunnanhallitukselle kolme kertaa vuodessa, tilanteissa 30.4. ja 31.8 sekä tilinpäätökseen kuuluva vuosikertomus. Sisäinen valvonta Lautakunnan sisäisen valvonnan suunnitelma on käyttösuunnitelman liitteenä. Suunnitelmassa määritetään lautakunnan sisäisen valvonnan painopistealueet sekä niihin liittyvät toimenpiteet ja seuranta. Lautakunnan käyttösuunnitelma 2017 Esityslistan liite: - lautakunnan käyttösuunnitelma 2017, liite 8 - lautakunnan sisäisen valvonnan suunnitelma 2017, liite 9 - luettelo kustannuspaikoittain tilivelvollisista vastuuhenkilöistä, asiatarkastajista / tiliöijistä sekä ostoja / tilauksia tekevistä henkilöistä, liite 10 Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Panu Latvala, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta päättää 1) hyväksyä käyttösuunnitelman vuodelle 2017 liitteen mukaisesti ja lähettää sen kunnanhallitukselle tiedoksi; 2) nimetä tilivelvolliset vastuuhenkilöt sekä asiatarkastajat / tiliöijät sekä ostoja / tilauksia suorittavat henkilöt esityslistan liitteen mukaisesti ja siirtää heille käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyvää toimivaltaa seuraavasti: Tilivelvollinen vastuuhenkilö vastaa tulosalueen tavoitteiden saavuttamisesta, hyväksyy tulosalueen tositteet, päättää tulosalueen hankinnoista ja osamäärärahojen muusta käytöstä talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti;

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 62 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 31.01.2017 3) päättää oikeuttaa tilivelvollisen vastuuhenkilön päättämään hankkeen rakennusvalvonnan arkiston digitointi hankekohtaisen investointisuunnitelman enimmäismäärärahan mukaisesta hankinnasta; 4) oikeuttaa tilivelvollisen vastuuhenkilön tekemään talousarviovuoden aikana tarvittavia muutoksia esityslistan liitteenä olevaan luetteloon vastuuhenkilöistä, asiatarkastajista / tiliöijistä sekä ostoja ja/tai tilauksia suorittavista henkilöistä erillisillä viranhaltijapäätöksillä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan ja päätti myös tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 63 Rakennus- ja ympäristölautakunta 22 31.01.2017 Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokousrutiinit vuonna 2017 219/00.00.01/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 22 Kunnan hallintosäännön 5 luvun pykälissä 33-51 säädetään kokousmenettelystä. 34 :n mukaan kunnan toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämänä aikana ja päättämässä paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 38 :n mukaan toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen on kutsuttava varajäsen sijaansa. Poikkeustapauksessa puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 42 :n mukaan kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen puheenjohtajalla, kunnanjohtajalla sekä kunnanhallituksen tai lautakunnan edustajalla, toimialallaan toimialajohtajalla. Muiden henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. 47 :n mukaan asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai esittelijä. Lautakunnan alaisen viranomaisen on neljän päivän kuluessa päätöksen allekirjoittamisesta ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä. Valmistelija: hallintosihteeri Susanne Träskelin-Vallius, puh. 040-126 9261 susanne.traskelin-vallius(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta on: 1. 25.10.2016 187 päättänyt kokoontua vuonna 2017 tiistaisin klo. 17.00 seuraavasti: 31.1 7.3 4.4. 16.5 ------- 29.8 19.9 17.10 14.11 12.12

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 64 Rakennus- ja ympäristölautakunta 22 31.01.2017 Ylimääräisistä kokouksista päätetään erikseen. Kokouspaikka on pääsääntöisesti yhdyskuntatekniikan toimiston kokoushuone Kielo. Lisäksi lautakunta päättää: 2 että kokouskutsu ja linkki esityslistaan, johon on merkitty kokouksen aika ja paikka, selostus käsiteltävistä asioista päätösehdotuksineen, liitteineen ja oheismateriaaleineen on lähetettävä jäsenille vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. 3 että lautakunnan pöytäkirjat tarkastaa sähköisesti kaksi lautakunnan valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa kokousta seuraavana maanantaina. Jos maanantai ei ole työpäivä, pöytäkirja tarkastetaan seuraavana työpäivänä, jolloin myös päätösten julkipanopäivä siirtyy vastaavasti. 4 että lautakunnan pöytäkirjat pidetään nähtävänä yhdeksän päivää kokouksesta eli tarkastuspäivää seuraavana torstaina kunnan palvelupisteessä osoitteessa Ervastintie 2. 5 että viranhaltijoista ovat kokouksissa läsnä esitteliijöinä johtava rakennustarkastaja, lupa-arkkitehti ja ympäristöpäällikkö sekä esittelijän määräämät muut viranhaltijat asiantuntijoina. Pöytäkirjanpitäjänä toimii hallintosihteeri tai hänen sijaisensa. Esittelijän ollessa estynyt tai esteellinen, asian esittelee hänen sijaisensa. 6 että esityslistat laaditaan sekä suomen että ruotsin kielellä ja liitteet suomen kielellä. Mikäli jokin liite on saatavilla ruotsiksi, se toimitetaan ruotsinkielisille jäsenille ruotsinkielisenä. Varajäsenille esityslista lähetetään sitä erikseen pyydettäessä. 7 lautakunnan esityslistat liitteineen julkaistaan sekä suomen että ruotsin kielellä kunnan kotisivuille kokousta edeltävänä perjantaina. Luottamushenkilöille ja lehdistölle ilmoitetaan sähköpostitse esityslistojen julkaisusta kunnan kotisivuille ja luottamushenkilöiden verkkopalveluun. 8 että rakennus- ja ympäristölautakunnan viranhaltijoille delegoimat päätökset ovat nähtävillä kunnan palvelupisteessä päätöspäivää seuraavana tiistaina. Viranhaltijoiden tekemät muut päätökset ovat nähtävillä kunnan kirjaamossa päätöspäivää seuraavana maanantaina, osa myös kuulutetaan. Nämä tuodaan lautakunnalle valvottavaksi päätöspäivän jälkeiseen kokoukseen ja ovat nähtävillä myös luottamushenkilöiden verkkopalvelun kautta. 9 esityslistan kohdassa ilmoitusasiat mainitaan lähinnä seuraavat asiat: - muutoksenhakuviranomaisen päätökset - Uudenmaan ELY-keskuksen poikkeamis- ym. päätökset

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 65 Rakennus- ja ympäristölautakunta 22 31.01.2017 - kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja yhdyskuntatekniikan sekä rakennus- ja ympäristölautakuntaa koskevat päätökset - muiden viranomaistahojen ja järjestöjen yleiskirjeet, ohjeet ja raportit, jotka lautakunnan esittelijät katsovat tarpeellisiksi lautakunnan toiminnalle 10 kokous voi päättää ottaa käsiteltäväkseen muita asioita esittelijän esityksestä. 11 lautakunnan pöytäkirjat julkaistaan kunnan kotisivuilla sekä suomen että ruotsin kielellä yhdeksän päivää edellisestä kokouksesta, eli seuraavan viikon torstaina. 12 ylimääräisestä tai peruuntuneesta kokouksesta ilmoitetaan erikseen ja mahdollinen syy peruuntumiseen esitetään. 13 em. menettelyjä noudatetaan toistaiseksi 14 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukan ja päätti myös tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Tiedoksi Muutoksenhaku kunnanhallitus kielenkääntäjät palvelupiste oikaisuvaatimus rakennus- ja ympäristölautakunnalle

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 66 Rakennus- ja ympäristölautakunta 23 31.01.2017 Rakennuslupa 17-13-A / As Oy Kirkkonummen Tolsan Rinne 2, Tarutie 10 (c/o Lemminkäinen Talo Oy Taruntie A ja B) / Tolsa 486-1-473 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 23 Asia Rakennuslupa. Hakemus on saapunut 2.5.2016 (täydennetty 23.11.2016 asti). Toimenpide Kahden viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen (46 asuntoa) rakentaminen Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Panu Latvala, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - päätösehdotus, liite 11 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Esittelijä ehdottaa että lupa myönnetään. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Lunastus: 21.904,00 Päätöksen antaminen: Päätös annetaan julkipanon jälkeen 9.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Lupapäätöksen viimeinen valituksen jättöpäivä on 13.3.2017. Rakennustyön aloittaminen: Ilmoitus aloittamisesta tehdään aloituskokouksessa. Käyttöönotto: Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa käyttöön hyväksytty. Luvan voimassaolo: Rakennustyö on aloitettava rakennuskohtaisesti 14.3.2020 mennessä ja saatettava loppuun 14.3.2022 mennessä. Lupa raukeaa mikäli voimassaoloaikoja ei pidennetä.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 67 Rakennus- ja ympäristölautakunta 23 31.01.2017 Päätöksestä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2014 144 vahvistama lunastusmaksu.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 68 Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 31.01.2017 Toimenpidelupa 16-334-C, Sundsberg 483-2-110 / Oikaisuvaatimus 16-9-OIK 870/10.03.01.02/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 24 Asia Toimenpidelupa Rakennuspaikka SUNDSBERG, 257-483-0002-0110 Pinta-ala 376126 m² Kaavatilanne 2962 Hakija Sundsbergin kartanonrannan asukasyhdistys Kirsikkapolku 1, 02450 Sundsberg Toimenpide Viljelypalsta-alueen ympäri ilman toimenpidelupaa rakennetun verkkoaidan pysyttäminen paikallaan taannehtivasti Lisäselvitys Sundsbergin Kartanonrannan asukasyhdistys esittää kunnalle viljelypalsta-alueen aitaamista seuraavasti. Vuokratusta alueesta ainoastaan tällä hetkellä viljelykäytössä oleva alue aidataan. Aita toteutetaan 150cm korkeasta vihreästä muovitetusta eläinverkosta, aidan tolppina käytetään korkeintaan kaksi metriä korkeita kestopuutolppia, jotka juntataan maahan noin 2,5-3 metrin välein. Kulmatolpat valetaan maahan. Aidan tolpat viimeistellään siten, että ne ovat verkkoaidan ylittävältä osalta yhtä pitkiä. Kulku aidatulle alueelle tapahtuu kahden 150cm korkean vihreän kulkuportin kautta. Kuuleminen Hakija on kuullut naapurina oleva asunto osakeyhtiötä ja he huomauttivat hakemuksesta, alla pääasiat huomautuksessa: Aidan tolppien 2 metrin korkeudelle ei ole mitään perusteluja, koska itse aita on ehdotettu olemaan 150 cm korkea. Tolppien 2 metrin korkeus on tarpeeton eläinten pääsyn estämiseksi viljelypalsta-alueelle. Samoin tolppien epämääräiselle 2,5-3 metrin välimatkalle ei ole perusteluja. Kestopuutolpat erottuvat hyvin vihreästä verkosta ja lisäävät aidan epäsiisteyttä. Aita on tällä hetkellä selvästi yli 150 cm korkea. Muovitettu vihreä eläinverkko ei ole materiaalina jäykkä, eikä siten kovin siistin näköinen. Edellisestä johtuen aita ei todennäköisesti kestä suurta lumikuormaa ja kaatuu tai hajoaa. Aita on epäsiistin näköinen monta kuukautta ennen korjaustoimenpiteitä. Aita voi heikon rakenteensa takia vaatia säännöllistä korjausta. Hakija on antanut vastineensa naapurin huomautukselle, alla pääasiat vastineessa: Tolpat on juntattu maahan, ja näin ollen maanpäällinen osa ei ole kaksi metriä korkea, vaan hieman korkeampi kuin verkkoaita. Toteamme, että tolppien välinen etäisyys ei ole epämääräinen, vaan perustuu saamiimme suosituksiin sopivasta tolppavälistä. Tolppien välinen etäisyys pyrittiin pitämään 2,5 metrissä, mutta tämä ei aina ollut mahdollista johtuen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 69 Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 31.01.2017 maastosta (esim. kallio, ojan ylitys). Verkkoaita on 150cm korkea ja se on asennettu niin lähelle maanpintaa kuin vain maaston muodot mahdollistavat. Aita on vielä viimeistelemätön johtuen siihen kohdistuneista valituksista. Mielestämme on erittäin epätodennäköistä että verkkoaitaan kohdistuisi suurtakaan lumikuormaa, mutta myönnämme että routa voi aiheuttaa ongelmia ja siten aidan säännöllistä korjausta. Aita on toteutettu viljelyn mahdollistamiseksi, joten asukasyhdistyksen oma intressi on korjata aita mahdollisimman nopeasti mahdollisten vaurioiden ilmaannuttua. Lisäksi toteamme, että tämä ei koske vain verkkoaitaa, vaan on riippumaton siitä millainen aidan ulkonäkö on. Naapurin huomautuksessa ei ole esitetty muita päätökseen vaikuttavia asioita, kuin tolppien pituudet. Lausunnot Lausunnon antaja Kaavoitusyksikkö Sundsbergin Kartanonrannan asukasyhdistys hakee lupaa verkkoaidan rakentamiselle Sundsbergin viljelypalsta-alueen ympärille takautuvasti, sillä aita on jo toteutettu. Viljelypalsta-alue (rp) kuuluu Kartanonranta Sundet III -asemakaavaan. Kaavan yhteydessä on laadittu Kartanonranta Sundet III laatu- ja ympäristöohje, jossa viljelypalstoille sallitaan rakenteelliset aidat ja portit. Laatu- ja ympäristöohje esittää tavoitteeksi käyttää aidoissa mallina Sundsbergin kartanon aikaisia vanhoja malleja, ja sen mukaan aidat tulee rakentaa puisina ja valkoiseksi maalattuina. Toimiakseen esteenä kauriskannan pääsemiselle viljelypalsta-alueelle tulee aidan kuitenkin olla riittävän korkea (aita toteutettu 150cm korkeana), mikä ei ole yhdenmukaista kartanohenkisen aidan kanssa. Jotta aita palvelisi käyttötarkoitustaan, voidaan kaavoituksen mukaan tässä tapauksessa poiketa laatu- ja ympäristöohjeesta. Toiminnallisuuden kannalta riittävän korkea ja tiivis aita toteutettuna valkoisena puuaitana antaisi maisemassa massiivisen vaikutelman ja olisi hallitseva elementti muuten melko avoimessa niittymaisemassa. Jo toteutettu verkkoaita on asukasyhdistyksen esittämien korjaus- ja viimeistelytoimenpiteiden jälkeen melko huomaamaton ja toimiva ratkaisu. Kaavoitus puoltaa hakemusta viljelypalstojen aitaamiseksi. Lausunnon antaja Naapurin kuuleminen Lausuntopvm 23.09.2016 LAUSUNTO KOSKIEN HAKEMUSTA VILJELYPALSTOJEN AITAAMISEKSI Sundsbergin Kartanonrannan asukasyhdistys on pyytänyt As Oy Kirkkonummen vapaaherran majakan lausuntoa koskien asunto-osakeyhtiön vieressä olevan viljelypalsta-alueen aitaamista. Lausuntoa on pyydetty asukasyhdistyksen puolelta sähköpostitse 14.9.2016. Tämä on ensimmäinen kerta, kun asunto-osakeyhtiöön on oltu yhteydessä viljelypalstojen aitauksesta. Kyseisellä hetkellä viljelypalstoilla on jo rakennettuna aita ja on ollut kesäkuusta 2016 lähtien. Aita on vastoin kaavan laatuohjetta ja on myös niin korkea, että olisi alun perinkin vaatinut lausunnon tonttinaapureilta.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 70 Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 31.01.2017 Viljelypalstojen aitaus on vallitsevana maisemana suoraan usean taloyhtiömme asunnon olohuoneen ikkunoista. Näin ollen sen ulkonäöllä on erittäin suuri merkitys asumiselle ja asukkaat ovatkin reagoineet aitaan voimakkaasti. Tällä hetkellä aita on epäsiisti ja kuten sanottu vastoin kaavan laatuohjetta. Kunta on pyytänyt asukasyhdistystä purkamaan aidan ja nyt asukasyhdistys hakee kunnalta lupaa kyseisen aidan hyväksymiseksi ilmeisesti pysyväksi aitaratkaisuksi viljelypalstojen ympärille. AS OY KIRKKONUMMEN VAPAAHERRAN MAJAKKA - LAUSUNTO Vastine asukasyhdistyksen ehdotukseen ja sen perusteluihin: Asunto-osakeyhtiö ei hyväksy asukasyhdistyksen kaavan laatuohjeen vastaista suunnitelmaa viljelypalstojen pysyväksi aitaratkaisuksi. Alla vastineet asukasyhdistyksen esittämiin ehdotuksiin ja perusteluihin siitä, miksi heidän mielestään aitaratkaisu tulisi hyväksyä: (kursiivilla suorat lainaukset asukasyhdistyksen hakemuksesta, ranskalaisilla viivoilla as oy:n kommentit) " Aidan tolppina käytetään korkeintaan kaksi metriä korkeita kestopuutolppia, jotka juntataan maahan noin 2,5-3 metrin välein." - Aidan tolppien 2 metrin korkeudelle ei ole mitään perusteluja, koska itse aita on ehdotettu olemaan 150 cm korkea. - Tolppien 2 metrin korkeus on tarpeeton eläinten pääsyn estämiseksi viljelypalsta-alueelle. - Samoin tolppien epämääräiselle 2,5-3 metrin välimatkalle ei ole perusteluja. - Kestopuutolpat erottuvat hyvin vihreästä verkosta ja lisäävät aidan epäsiisteyttä. " Pyydämme huomioimaan myös sen, että palsta-alueen vieressä on käytetty teräsverkkoaitaa koirapuistossa, telemaston alapuolella sekä viereisen asuntoyhtiön pihalla" - Koirapuiston aita on erittäin siisti, kokonaisuudessaan yhtenäisen tummanharmaan värinen, tasaisen korkuinen, korkeuserot siististi ja yhtenäisesti huomioitu. Lisäksi koirapuiston aita on hillitty. Koirapuiston aidan harmaa väri on yhtenäinen taloyhtiömme julkisivun harmaan kanssa. - Koirapuiston aitaa ei voida verrata asukasyhdistyksen ehdotukseen, jossa verkkoaita on epätasainen, väriltään vihreä ja aidan tolpat selvästi erivärisiä ja erikorkuisia kuin verkkoaita. Aita mutkittelee epämääräisesti, verkko on löysästi kiinnitetty ja tolpat ovat vinksallaan. - Koirapuiston aita on myös ollut olemassa jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset asukkaat ovat tehneet ostopäätöksensä asunnon ostamisesta. - Mastoalueen edessä oleva aitaus ei varsinaisesti ole sekään kovin kaunis. Sekin on kuitenkin tasainen ja yhtenäisen värinen. Emme osaa ottaa kantaa mastoalueen edessä olevan aitauksen kriteereihin. - Mastoalueen edessä oleva aita ei kuitenkaan näy vastaavalla tavalla vallitsevana maisemana suoraan asuntojen olohuoneen ikkunoista eikä siis ole läheskään yhtä häiritsevä kuin viljelypalstojen aita. - Taloyhtiössämme osakkaan pihalla oleva verkkoaita on 80 cm korkea ja tulee peittymään täysin aitapensaiden kasvaessa normaaliin korkeuteen. Em. aita ei ole vertailukelpoinen nyt ehdotetun viljelypalstan aidan kanssa. "Aita toteutetaan 150cm korkeasta vihreästä muovitetusta eläinverkosta, joka sulautuu hyvin metsäiseen maisemaan."

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 71 Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 31.01.2017 - Aita on tällä hetkellä selvästi yli 150 cm korkea. - Muovitettu vihreä eläinverkko ei ole materiaalina jäykkä, eikä siten kovin siistin näköinen. - Edellisestä johtuen aita ei todennäköisesti kestä suurta lumikuormaa ja kaatuu tai hajoaa. Aita on epäsiistin näköinen monta kuukautta ennen korjaustoimenpiteitä. - Aita voi heikon rakenteensa takia vaatia säännöllistä korjausta. Lisäksi koemme, että kunta ei voi tukea käytäntöä, jossa lupa on pakko myöntää, koska rakennelma on jo valmiiksi rakennettu ja materiaalit ostettu yms. Lopputulos: As Oy Kirkkonummen Vapaaherran Majakka ehdottaa, että: 1. Asukasyhdistyksen hakemuksen mukainen ehdotus viljelypalstojen aitaamiseksi hylätään. 2. Nykyinen luvaton aita puretaan. As Oy Kirkkonummen Vapaaherran Majakka, hallituksen puolesta 23.9.2016, Maija Huuskonen, puheenjohtaja Lausunnon antaja Naapurin kuuleminen Lausuntopvm 30.09.2016 VASTINE AS OY KIRKKONUMMEN VAPAAHERRAN MAJAKAN LAUSUNTOON KOSKIEN HAKEMUSTA VILJELYPALSTOJEN AITAAMISEKSI Sundsbergin Kartanonrannan asukasyhdistys on saanut tiedokseen 26.9.2016 As Oy Kirkkonummen Vapaaherran Majakan (myöhemmin As Oy) lausunnon koskien asukasyhdistyksen hakemusta viljelypalstojen aitaamiseksi (lausunto päivätty 23.9.2016). Alla haluamme korjata mielestämme virheellisiä ja/tai puutteellisia väitteitä lausunnossa. As Oy perustelee kantaansa sillä että kahden metrin tolpat ovat liian korkeita, koska itse verkkoaita on 150cm korkea. As Oy ei kuitenkaan mielestämme ole huomioinut, että tolpat on juntattu maahan. Näin ollen maanpäällinen osa ei ole kaksi metriä korkea, vaan hieman korkeampi kuin verkkoaita. Tämä ilmenee myös hakemuksemme liitteessä olevista kuvista. Lisäksi As Oy väittää, että tolppien epämääräiselle 2,5-3 metrin välimatkalle ei ole perusteluita. Toteamme, että tolppien välinen etäisyys ei ole epämääräinen, vaan perustuu saamiimme suosituksiin sopivasta tolppavälistä. Tolppien välinen etäisyys pyrittiin pitämään 2,5 metrissä, mutta tämä ei aina ollut mahdollista johtuen maastosta (esim. kallio, ojan ylitys). As Oy väittää, että aita on selvästi yli 150cm korkea. Tämä ei pidä paikkaansa, koska verkkoaita on 150cm korkea ja se on asennettu niin lähelle maanpintaa kuin vain maaston muodot mahdollistavat. Aidan tolpat, kuten edellä on todettu, ovat hieman tätä korkeampia, mutta kuten hakemuksessamme kerroimme, aita on vielä viimeistelemätön johtuen siihen kohdistuneista valituksista. As Oy väittää, että aita ei kestä lumikuormaa. Mielestämme on erittäin epätodennäköistä että verkkoaitaan kohdistuisi suurtakaan lumikuormaa, mutta myönnämme että routa voi aiheuttaa ongelmia ja siten aidan säännöllistä korjausta. Aita on toteutettu viljelyn mahdollistamiseksi, joten asukasyhdistyksen oma intressi on korjata aita mahdollisimman nopeasti mahdollisten vaurioiden ilmaannuttua. Näin ollen As Oy:n väite, että aita olisi

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 72 Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 31.01.2017 epäsiistin näköinen monta kuukautta ennen korjaustoimenpiteitä, on perusteeton. Lisäksi toteamme, että tämä ei koske vain verkkoaitaa, vaan on riippumaton siitä millainen aidan ulkonäkö on. Lopuksi toteamme, että asukasyhdistyksen ei missään vaiheessa ole ollut tarkoitus tehdä luvatonta aitaa ja hakea siihen lupaa jälkikäteen. Kuten hakemuksestamme ilmenee, haemme lupaa takautuvasti, johtuen väärinkäsityksistä hakemuksen aikaisemmissa käsittelyissä. Asukasyhdistyksen hallituksen nimissä, Katarina Penkert Puheenjohtaja Viranomaiskatselmukset ja tarkastukset Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle ja työn toteuttaminen edellyttää seuraavien toimenpiteiden ja katselmusten suorittamista: - aloitusilmoitus - loppukatselmus Lupamääräykset Aidan tolpat tulee katkoa verkkoaidan korkuisiksi, ja aidan tulee olla viimeistelty, tolpat suorassa linjassa sekä pystysuoraan asennettu. ---------------------------------------------------------------------------------------- Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.1.2017: 7.11.2016 469 myönnettyyn toimenpidelupaan 16-334-C, on jätetty kolme oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksissa haetaan myönnetyn toimenpideluvan, 16-0334-C:n peruuttamista ja viljelypalstan aidan purkupäätöstä kaavaohjeiden ja rakentamis- sekä laatumääräysten vastaisena sekä kuntalaisten tasa-arvoiseen kohteluun vedoten. Oikaisuvaatimuksien perusteluissa viitataan mm. seuraavaan: Aita on rakennettu luvatta, vastoin kunnan rakennusvalvonnan ja kaavoituksen määräyksiä sekä Sundet III asemakaavan laatu- ja ympäristöohjetta, ja tarkoitushakuisesti ilman että lähinaapureista kenellekään annettiin mahdollisuus antaa asiaan lausuntoa. Toimenpideluvan voimassaoloaika rakennustyön päättämiselle on katsottu olevan liian pitkä. Lisäksi todetaan että aita ei estä kauriiden pääsyä alueelle ja pois pyrkiessään ovat rikkoneet aitaa, sekä että kyseessä on pienenryhmän viljelyharrastus joka ei ole missään mielessä elinkeinon harjoittamista ja että asukasyhdistys on vähätellyt ja vääristellyt aidan rakentamiseen liittyvää argumentointia ja keskustelua. Lupa rakennetun aidan pysyttämiselle paikallaan on myönnetty 7.11.2016, lupatunnus 16-0334-C. Luvan haun yhteydessä naapurina olevaa asunto-osakeyhtiötä on kuultu, jolloin ovat huomauttaneet aidan tolppien korkeudesta, aidan epäsiisteydestä ja aidan tolppien epämääräisestä välimatkasta, ja tolppien väristä verrattuna aitaan. Kaavoituksesta on lupakäsittelyn yhteydessä pyydetty ja saatu lausunto, jossa puollettiin hakemusta viljelypalsojen aitaamiseksi verkkoaidalla.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 73 Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 31.01.2017 Lupamääräyksissä on sanottu että aidan tolpat tulee katkoa verkkoaidan korkuisiksi, ja aidan tulee olla viimeistelty, tolpat suorassa linjassa sekä pystysuoraan asennettu. Luvan voimassaolo on päätöksen mukaan kolme vuotta. Valmistelija: neuvontainsinööri Åke Ahlroth, 0400-611460 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Esityslistan liitteet: - 3 kpl oikaisuvaatimuksia ja valokuvia, liite 12 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Oikaisuvaatimukset hylätään ja haettu lupa myönnetään seuraavilla täydennyksillä: 1. Aita tulee olla valmiina, korjattuna viimeistään 30.6.2017 mihin mennessä loppukatselmusta on pyydettävä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti hylätä oikaisuvaatimukset ja haettu lupa myönnetään seuraavilla täydennyksillä: Aita tulee olla valmiina, korjattuna viimeistään 30.6.2017 mihin mennessä loppukatselmusta on pyydettävä.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 74 Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 31.01.2017 Juoksevan uhkasakon asettaminen kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 86/10.03.00.02/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 25 Kohde (SKOGSGLÄNTAN RN:o 5:94) sijoittuu Haapajärven kylään. Rakennusvalvonnan tietoon on saatettu, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä on tehty ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa. Ilmitulon mukaan kyseiselle tontille ollaan rakentamassa hevosen pitoon liittyvä ratsastuskenttä. Rakennustarkastaja on pyytänyt selityksen kiinteistönomistajalta 23.6.2016 päivätyllä kirjeellä maarakennustöistä ja vuonna 2009 rauenneen omakotitalon rakennusluvasta. Asianosaiselle on varattu tilaisuus antaa selitys. Selitys on saatu 8.8.2016. Selityksessään toinen omistajista ilmoittaa muun muassa että maansiirtotöitä on tehty 1) isoa kuorma-autoa ja kaivinkonetta varten 2) virallisen tien tienpohjan rakentamiseksi 3) tarkoituksena maisemoida hautausmaan puoleinen reuna (meluvalli) pensailla ja perennoilla Postiosoitteessa Forsdalintie 37, Lapinkylä on rekisteröity yritys nimeltä Jauberg Oy sekä aputoiminimet Heppakuljetus Jauberg sekä Ahkera Puutarhuri Jauberg. Pienyritystilalle tulee ensin hakea suunnittelutarveratkaisu ja sen lisäksi rakennusjärjestyksen 4 6 mukaan tarvitaan toimenpidelupa "rakennuspaikasta erillisen varastointi- tai pysäköintialueen tai vastaavaan järjestäminen (yli 200 m²)". Rakennuspaikalla on tehty tarkastus paikan päällä 18.8.2016, jolloin myös kiinteistönomistajat olivat paikalla. Tarkastuksessa havaittiin, että kiinteistöllä on ilman asianmukaista lupaa rakennettu pihatto ja kiinteistöllä oli tarkastushetkellä viisi (5) hevosta. Omistajaa on sähköpostitse 21.9. ja 7.10.2016 neuvottu hakemaan uutta rakennuslupaa omakotitalon rakennustyön loppuunsaattamiselle (aikaisempi lupa 01-0189-A on rauennut) ja hakemaan tarvittavat hevostenpitoon liittyvät luvat tai siirtämään hevoset pois kiinteistöltä. Kiinteistön omistajalle on jo 27.2.2013 lähetetty sähköpostitse vastaus hevospitoon liittyvän tiedusteluun että rakennusjärjestyksen mukaan hevosten pitoon tarkoitetun tilan tulee olla vähintään 2 hehtaaria, ja tällöinkin tarvittaisiin lisäksi suunnittelutarveratkaisupäätöstä ennen rakennuslupaa (MRL 137, RakJ 26). Tila on ainoastaan yhden hehtaarin kokoinen. Tällaisia poikkeamisia rakennusjärjestyksestä ei alueelle ole myönnetty. Kaavoitus ei puolla poikkeamista hevostallille alle kahden hehtaarin tiloille. Tosiasia on että jo neljä (4) vuotta sitten kiinteistönomistaja on kysynyt neuvoja pihaton rakentamiseen liittyen, johon on vastattu että tarvitaan suunnittelutarveratkaisu. Kiinteistön omistajat eivät siis ole voineet olla tietämättömiä lupakäytännöistä. Ympäristötarkastaja ja rakennustarkastaja ovat pitäneet erillisen tarkastuksen paikan päällä 20.12.2016. Tarkastuksessa todettiin, että kehotusta ei ollut noudatettu. Lisäksi havaittiin tarkastuksessa muun muassa että lantala

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 75 Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 31.01.2017 puuttuu kokonaan, hevosaitaukseen johtaa ainoastaan kapea polku ja pihalla on runsaasti rakennustarvikkeita / jätettä, joka osittain on levinnyt naapurikiinteistön puolelle. Valmistelija: rakennustarkastaja Daniel Grönroos, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Esityslistan liite lautakunnan jäsenille: - kehotus ja selvityspyyntö 23.6.2016 sekä vastine selityspyyntöön 8.8.2016, liite 13 Oheismateriaalia lautakunnan jäsenille: - valokuvia ja sähköposteja Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Uhkasakkolain 7 mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaisiin asianosaisiin, joilla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset juoksevat uhkasakot kiinteistön 257-425-5-94 omistajille kummallekin erikseen, kahden seuraavan kokousasian mukaisesti, asiat 26-27. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Uhkasakkolain 7 mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaisiin asianosaisiin, joilla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Lautakunta päätti asettaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset juoksevat uhkasakot kiinteistön 257-425-5-94 omistajille kummallekin erikseen, kahden seuraavan kokousasian mukaisesti, pykälät 26-27.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 76 Rakennus- ja ympäristölautakunta 26 31.01.2017 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 / A.J. 86/10.03.00.02/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 26 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa seuraavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen juoksevan uhkasakon: Asianosainen rakennushankkeeseen ryhtyneenä ja kiinteistön 425-5-95 omistajana Anne Jauhanen Forsdalintie 37 02520 LAPINKYLÄ Alueen yksilöinti: Kiinteistötunnus 257-425-5-94, Tilan nimi SKOGSGLÄNTAN Rikkomus tai laiminlyönti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) - MRL 125, Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. - MRL 126, Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. - MRL 137, Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella - MRL 169, Varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestys (RakJ) - RakJ 4 kohta 6, tarvitaan toimenpidelupa rakennuspaikasta erillisen varastointi- tai pysäköintialueen tai vastaavaan järjestäminen (yli 200m²). - RakJ 20 kohta 7, Pienen hevostallin, enintään 100 k-m2, josta enintään 34 k-m2 karsinatilaa, saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle, silloin kun kiinteistön maasto-, maisema- ja rakentamisolosuhteet sallivat rakennusten ja niihin liittyvien toimintojen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen ilman naapureille koituvaa ilmeistä haittaa. Kuuleminen Selityspyyntö on lähetetty 23.6.2016. Vastine saatu 8.8.2016. Toimenpide, johon velvoitetaan (päävelvoite):

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 77 Rakennus- ja ympäristölautakunta 26 31.01.2017 1) Kiinteistöltä 257-425-5-94 on poistettava pihatto ja hevosaitaus, lisäksi hevoset on siirrettävä pois kiinteistöltä 2) Kiinteistön länsipuoli, jossa on tehty maisemaa muuttavia maanrakennustöitä pienyritystila/varastointialuetta varten, on ennallistettava/maisemoitava alkuperäiseen luonnonmukaiseen asuun. Määräaika Toimenpiteet on tehtävä seuraavaan määräaikaan mennessä: Kohta 1) 1.5.2017 mennessä Kohta 2) 1.8.2017 mennessä Laiminlyönnin varalta asetettu seuraamus: Päävelvoitetta on noudatettava alla mainitun uhkasakon uhalla. Sakko muodostuu peruseristä ja lisäeristä. Sakon määrä lisääntyy lisäerällä jokaiselta uhkasakkojaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu. Juokseva uhkasakko (* Lisäerä Uhkasakkojakson pituus peruserä 2500 500 1 kk (* Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaisesta sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, Uhkasakkolaki 9 ). Ilmoitusvelvollisuus: Jos edellä mainittu omaisuus tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä mainitusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutusasiakirjaan sitä koskeva maininta tai muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksen saajan nimi ja osoite. Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 :n edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi annetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 125, 126, 137, 169 Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestys 20 kohta 7 Uhkasakkolaki 9, 10, 19, 22 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 78 Rakennus- ja ympäristölautakunta 27 31.01.2017 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 / J.S. 86/10.03.00.02/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 27 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa seuraavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen juoksevan uhkasakon: Asianosainen rakennushankkeeseen ryhtyneenä ja kiinteistön 425-5-95 omistajana Joni Sandberg Forsdalintie 37 02520 LAPINKYLÄ Alueen yksilöinti: Kiinteistötunnus 257-425-5-94, Tilan nimi SKOGSGLÄNTAN Rikkomus tai laiminlyönti Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) - MRL 125, Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. - MRL 126, Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. - MRL 137, Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella - MRL 169, Varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestys (RakJ) - RakJ 4 kohta 6, tarvitaan toimenpidelupa rakennuspaikasta erillisen varastointi- tai pysäköintialueen tai vastaavaan järjestäminen (yli 200m²). - RakJ 20 kohta 7, Pienen hevostallin, enintään 100 k-m2, josta enintään 34 k-m2 karsinatilaa, saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle, silloin kun kiinteistön maasto-, maisema- ja rakentamisolosuhteet sallivat rakennusten ja niihin liittyvien toimintojen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen ilman naapureille koituvaa ilmeistä haittaa. Kuuleminen Selityspyyntö on lähetetty 23.6.2016. Vastine saatu 8.8.2016. Toimenpide, johon velvoitetaan (päävelvoite):

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 79 Rakennus- ja ympäristölautakunta 27 31.01.2017 1) Kiinteistöltä 257-425-5-94 on poistettava pihatto ja hevosaitaus, lisäksi hevoset on siirrettävä pois kiinteistöltä 2) Kiinteistön länsipuoli, jossa on tehty maisemaa muuttavia maanrakennustöitä pienyritystila/varastointialuetta varten, on ennallistettava/maisemoitava alkuperäiseen luonnonmukaiseen asuun. Määräaika Toimenpiteet on tehtävä seuraavaan määräaikaan mennessä: Kohta 1) 1.5.2017 mennessä Kohta 2) 1.8.2017 mennessä Laiminlyönnin varalta asetettu seuraamus: Päävelvoitetta on noudatettava alla mainitun uhkasakon uhalla. Sakko muodostuu peruseristä ja lisäeristä. Sakon määrä lisääntyy lisäerällä jokaiselta uhkasakkojaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu. Juokseva uhkasakko (* Lisäerä Uhkasakkojakson pituus peruserä 2500 500 1 kk (* Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaisesta sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, Uhkasakkolaki 9 ). Ilmoitusvelvollisuus: Jos edellä mainittu omaisuus tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä mainitusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutusasiakirjaan sitä koskeva maininta tai muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksen saajan nimi ja osoite. Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 :n edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi annetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 125, 126, 137, 169 Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestys 20 kohta 7 Uhkasakkolaki 9, 10, 19, 22 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksestä peritään rakennusvalvonnan taksan mukainen maksu, 17.3. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 80 Rakennus- ja ympäristölautakunta 28 31.01.2017 Juoksevan uhkasakon asettaminen uudestaan / Kylmälä 452-2-736 1555/10.03.00.02/2011 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 28 Luvaton rakentaminen sekä rakentaminen rakennusluvan ja suunnittelutarveratkaisun vastaisesti ja ilman rakennusluvan tosiasiallisten haltijoiden suostumusta Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään 16/0581/5 kumonnut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset 14.4.2015 58, 59 ja 60, ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallintopakkoasia on siten käynnistettävä uudelleen Uhkasakkolain 13 määräaikojen perusteella. Asiaa on kattavasti ja totuudenmukaisesti selostettu samassa asiassa annetussa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksissä 12/0973/5 ja 16/0579/5 sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 3673/2013. Asiaa on myös selostettu Kirkkonummen kunnan selvityksessä oikeuskanslerin virastoon Harri ja Johanna Hirvosen kantelun johdosta samoin kuin johtavan rakennustarkastajan selvityksessä samassa asiassa. Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä asiassa voidaan todeta seuraavaa: Harri Hirvonen ja Päivi Kristiina Hirvonen ovat rakennushankkeeseen ryhtyneinä olleet velvollisia huolehtimaan siitä, että rakennus on rakennettu rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Tilanteessa, jossa Harri Hirvonen on toteuttanut rakennuksen vastoin voimassa olevaa suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa sekä rakennekatselmusta lukuun ottamatta ilman maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa määrättyjä katselmuksia ja tarkastuksia, ei valituksessa esitetyillä perusteilla synny luottamuksensuojaa, jonka perusteella hallintopakkopäätös olisi lainvastainen. Suunnittelutarveratkaisun ja rakennusluvan mukainen rakennuksen sijainti ilmenee asemapiirroksesta 25.10.2005, jonka rakennustarkastaja on vahvistanut 15.6.2006. Rakennuksen tarkoitettua sijaintia ei voida pitää mitenkään epäselvänä ja tulkinnanvaraisena. Kun otetaan lisäksi huomioon maankäyttö-ja rakennuslaista ja -asetuksesta ilmenevä rakentamisen sääntelyn, ohjaamisen ja valvonnan tarve ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus, Harri Hirvosen velvoittamista purkamaan luvattomasti rakentamansa rakennus, ei ole pidettävä suhteellisuusperiaatteen vastaisena eikä kohtuuttomana. Myös Johanna Hirvonen on rakennuksen toisena omistajana voitu velvoittaa ryhtymään toimiin rakennuksen purkamiseksi. Kun otetaan huomioon asian laatu ja laajuus, asetettujen uhkasakkojen määriä ei ole syytä muuttaa. Hirvosille ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamista ylimääräiselle rakennuspaikalle luvanvastaisesti rakennetulle sivuasunnolle

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 81 Rakennus- ja ympäristölautakunta 28 31.01.2017 eri pihapiiriin päärakennuksesta tosiasialliselle lohkotilalle, jolle oli lohkomisessa jätetty alkuperäinen rakennuspaikan kiinteistötunnus 2:736. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt 22.6.2016 16/0579/5 Hirvosten valituksen kunnan päätöksestä 9.6.2015 113 olla suostumatta hakemukseen. Edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ollut eikä myönteiselle poikkeamispäätökselle rakentamisrajoituksesta. Ratkaisun mukaan rakennusluvan muuttaminen siten, että rakennuksen pysyttäminen nykyisellä paikallaan voidaan sallia, edellyttää kokonaan uutta suunnittelutarveratkaisua. Lisäksi mainitussa päätöksessä todetaan, että rakennuspaikan lohkomisella ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen edellytyksiä harkittaessa, vaan nämä ratkaistaan maankäyttöja rakennuslain mukaisesti. Professori Majamaan lausunto ja sitä koskevat toimenpiteet eivät ole olleet asian selvittämiseksi tarpeen. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt 21.11.2016 taltionumero 4919 asianosaisten hakemuksen purkaa lainvoimainen päätös (Korkein hallinto-oikeus 22.11.2013 taltionumero 3673) Harri Hirvosen ja Johanna Kristiina Hirvosen hakemuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta siihen, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 :n 1 momentti, voitaisiin suostua. Tämän vuoksi hakemus on hylättävä. Asianosaiset vastustavat mahdollisia pakkokeinoja perusteettomina ja kohtuuttomina selityksessään. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen asianosaisille rakennuspaikan osan yhteisomistajille on varattu tilaisuus antaa kirjallinen selitys (kuuleminen) mahdollisesti maankäyttö- ja rakennuslain pakkokeinoihin johtavassa asiassa 24.10.2016 mennessä. Lisäksi asianosaisille on lähetetty selityspyynnön tarkennus 13.1.2017, missä on erityisesti mainittu, että Kirkkonummen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tullaan esittämään, että asianosaisille asetetaan uhkasakko rakennuksen poistamiseksi kiinteistöltä (257-452-2-736) paikalta, johon rakennuslupaa ei ole myönnetty ja että kyseisen kiinteistön alue on siistittävä. Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Panu Latvala, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite lautakunnan jäsenille: - selityspyyntö ja saadut selitykset, liite 14 Oheismateriaali: - lautakunnan selitys apulaisoikeuskanslerille - johtavan rakennustarkastajan selitys apulaisoikeuskanslerille

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 82 Rakennus- ja ympäristölautakunta 28 31.01.2017 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Uhkasakkolain 7 mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaisiin asianosaisiin, joilla oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Siten rakennuspaikan suunnittelutarveratkaisupäätöksen ja rakennusluvan myöntämisaikana muodostaneen kiinteistön osan myöhemmillä ostajilla, nykyisten kiinteistön 257-452-2-810 omistajilla sekä kiinteistön 257-452-2-815 omistajalla ei ole oikeudellista edellytystä noudattaa toisen hallitsemalla kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen kohdalla päävelvoitetta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset juoksevat uhkasakot kiinteistön 257-452-2-736 omistajille Harri Armas Hirvoselle ja Johanna Kristiina Hirvoselle kummallekin erikseen kahden seuraavan kokouspykälän mukaisesti, asiat 29-30. KÄSITTELY: Keskustelun aikana jäsen Robert Karlsson ehdotti asian pöydälle jättämistä, mutta asiaa ei kannatettu, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päättää pohjaehdotuksen mukaan. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Uhkasakkolain 7 mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaisiin asianosaisiin, joilla oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Siten rakennuspaikan suunnittelutarveratkaisupäätöksen ja rakennusluvan myöntämisaikana muodostaneen kiinteistön osan myöhemmillä ostajilla, nykyisten kiinteistön 257-452-2-810 omistajilla sekä kiinteistön 257-452-2-815 omistajalla ei ole oikeudellista edellytystä noudattaa toisen hallitsemalla kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen kohdalla päävelvoitetta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset juoksevat uhkasakot kiinteistön 257-452-2-736 omistajille Harri Armas Hirvoselle ja Johanna Kristiina Hirvoselle kummallekin erikseen kahden seuraavan kokouspykälän mukaisesti, pykälät 29-30.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 29 31.01.2017 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Älgbacka / Kylmälä 452-2-736 / H.H. 1555/10.03.00.02/2011 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 29 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa seuraavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen juoksevan uhkasakon: Asianosainen rakennushankkeeseen ryhtyneenä ja kiinteistön 452-2-736 omistajana Hirvonen Harri Armas Alueen yksilöinti: Kiinteistötunnus 257-452-2-736 Tilan nimi Älgbacka Osoite Ristinummentie 131, 02540 KYLMÄLÄ Rikkomus tai laiminlyönti Rakennuksen rakentaminen ilman maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 125 :n mukaista rakennuslupaa (MRL 132/1999 58, 125, 168 ) Kuuleminen Selityspyyntö on lähetetty saantitodistuksin. Selitys on saapunut 24.10.2016 annetussa lisämääräajassa. Toimenpide, johon velvoitetaan (päävelvoite) 1) Kiinteistön Älgbacka, 452-2-736 omistajan on poistettava luvaton omakotitalon sivuasunto lainvoimaisen ja sittemmin rauenneen rakennusluvan vastaiselta paikalta, sekä; 2) Siistittävä kyseinen kiinteistön alue. Määräaika: Toimenpiteet on tehtävä seuraavaan määräaikaan mennessä: Kohta 1) 1.8.2017 Kohta 2) 1.9.2017 Laiminlyönnin varalta asetettu seuraamus: Päävelvoitetta on noudatettava alla mainitun uhkasakon uhalla. Sakko muodostuu peruseristä ja lisäeristä. Sakon määrä lisääntyy lisäerällä jokaiselta uhkasakkojaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 84 Rakennus- ja ympäristölautakunta 29 31.01.2017 Juokseva uhkasakko (* Lisäerä Uhkasakkojakson pituus 1) peruserä 45000 5000 1 kk 2) peruserä 4000 400 1 kk (* Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaisesta sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, Uhkasakkolaki 9 ). Ilmoitusvelvollisuus: Jos edellä mainittu omaisuus tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä mainitusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutusasiakirjaan sitä koskeva maininta tai muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksen saajan nimi ja osoite. Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 :n edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi annetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Asiasta ei ilmoiteta uudestaan poliisille esitutkintaa varten. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 125, 180, 186 Uhkasakkolaki 9, 6, 7, 8, 9, 10, 19, 22, 23, 24. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksestä peritään taksan 17.3 mukainen maksu. Päätös lähetetään tiedoksi alkuperäisen rakennuspaikan muille yhteisomistajille. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 85 Rakennus- ja ympäristölautakunta 30 31.01.2017 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Älgbacka / Kylmälä 452-2-736 / J.H. 1555/10.03.00.02/2011 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 30 Ehdotus Johtava rakennustarkataja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää asettaa seuraavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen juoksevan uhkasakon: Asianosainen rakennuspaikan osan yhteisomistajana Hirvonen Johanna Kristiina Alueen yksilöinti: Kiinteistötunnus 257-452-2-736 Tilan nimi Älgbacka Osoite Ristinummentie 131, 02540 KYLMÄLÄ Rikkomus tai laiminlyönti Rakennuksen rakentaminen ilman Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 125 :n mukaista rakennuslupaa. (MRL 132/1999 58, 125, 168 ) Kuuleminen: Selityspyyntö on lähetetty saantitodistuksin. Selitys on saapunut 24.10.2016 annetussa lisämääräajassa. Toimenpide, johon velvoitetaan (päävelvoite) 1) Kiinteistöltä on poistettava luvaton omakotitalon sivuasunto lainvoimaisen ja sittemmin rauenneen rakennusluvan vastaiselta paikalta, sekä; 2) Siistittävä kyseinen kiinteistön alue. Määräaika Toimenpiteet on tehtävä seuraavaan määräaikaan mennessä: Kohta 1) 1.8.2017 Kohta 2) 1.9.2017 Laiminlyönnin varalta asetettu seuraamus: Päävelvoitetta on noudatettava alla mainitun uhkasakon uhalla. Sakko muodostuu peruseristä ja lisäeristä. Sakon määrä lisääntyy lisäerällä jokaiselta uhkasakkojaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 86 Rakennus- ja ympäristölautakunta 30 31.01.2017 Juokseva uhkasakko (* Lisäerä Uhkasakkojakson pituus 1) peruserä 25000 3000 1 kk 2) peruserä 2000 200 1 kk (* Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaisesta sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, Uhkasakkolaki 9 ). Ilmoitusvelvollisuus: Jos edellä mainittu omaisuus tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä mainitusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutusasiakirjaan sitä koskeva maininta tai muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksen saajan nimi ja osoite Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 :n edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi annetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 125, 180 Uhkasakkolaki 9, 6, 7, 8, 9, 10, 19, 22, 23, 24. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksestä peritään taksan 17.3 mukainen maksu. Päätös lähetetään tiedoksi alkuperäisen rakennuspaikan muodostavien kiinteistöjen omistajille. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 87 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31 31.01.2017 Lausunto 17-2-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, rakennustöiden keskeytysmääräyksen pysyttäminen voimassa / Luoma 404-1-23 782/10.03.00.12/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 31 Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 29.11.2016 198 rakennustöiden keskeyttämispäätöksen pysyttämisestä. Kiinteistön omistaja valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Valmistelija: rakennustarkastaja Daniel Grönroos, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - lausuntopyyntö, liite 15 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä ja antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Hakijan muutosvaatimuksen perusteet ja vastauksia niihin: 1. ---"Rakennuksen aloituskokous pidettiin 8.9.2015 osoitteessa Honkaniementie 23.--- En katsonut aiheelliseksi pyytää rakennusviraston edustajaa ko. kokoukseen, koska kyseessä oli vain pieni talousrakennus ja Kirkkonummen kunnan omissa ohjeissa sanotaan näin Aloituskokouksessa on oltava läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 121 mukaan: Aloituskokouksessa on oltava läsnä ainakin rakennusvalvontaviranomaisen edustaja, rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Hakija on ilmeisesti jättänyt osan lakitekstistä tarkoituksella pois. Aloituskokous on rakennusluvassa merkitty viranomaiskatselmukseksi (ei työnjohtajantarkastus). Jos aloituskokous olisi tilattu rakennusluvan lupaehtojen mukaisesti ja asiat olisi käyty läpi ennen rakennustyön aloittamista nyt esille nousseesta ongelmasta oltaisiin vältytty. 2. ---"Mittausosasto kävi 16.9.2016 mittaamassa paikan uudelleen eikä heillä ollut asiassa mitään huomauttamista vaan mittaajien mielestä se oli rakennusluvan mukainen."--- Sijaintikatselmus tehtiin (tilattiin) vasta rakennustyön keskeytysmääräyksen jälkeen. Rakennusluvan lupaehdoissa on kirjattu seuraavasti: Rakennuksen perustustyön valmistuttua rakentamista ei saa jatkaa ennen kuin sijaintikatselmus on toimitettu, missä on todettava esitetyt etäisyydet naapurikiinteistön rajasta ja tien keskilinjasta.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 88 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31 31.01.2017 Sijaintikatselmus tehtiin itse asiassa jo 6.9.2016. Tämä oli ensimmäinen kerta rakennusluvan myöntämisen jälkeen kun mittausmiehet tilattiin kiinteistölle. Mittamiehet käyttävät sähköistä GPS-mittauslaitteita eivätkä pysty paikan päällä ilmoittamaan jos sijainti poikkeaa hyväksytystä luvasta. Sijaintikatselmuksen jälkeen mittausosasto ilmoitti sekä rakennusvalvontaan että hakijalle, että sijainti poikkeaa hyväksytystä luvasta lisämaininnalla että rakennuksen etäisyys rajasta on 4.53m. Lupapäätöksessä vahvistetun asemapiirustuksen mukaan tuleva talousrakennus on esitetty rakennettavaksi 7,5 metriä naapurikiinteistön rajasta, jolloin se ei estä naapurin (mahdollista) tulevaa rakentamista ja täyttää rajaetäisyysvaatimuksen. 3. ---"Mielestäni tämä pykälä (MRA 57, Rakennusta ei saa asemakaava -alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata ) ei koske tätä tapausta. Kyseessähän on 45 neliön kevytrakenteinen sähkötön autokatos/varasto enkä aio säilyttää siinä muuta kuin autoja ja puutarhakalusteita."--- Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestyksen mukaan 4 kohta 1 Rakennelmat mukaan: yhden auton katoksen ja enintään 10 m²:n kevyen vajan yhdistelmä on toimenpidelupa haettava alle 30m² rakennelmille (muu alue). Sitä suuremmat käsitellään rakennuksena, eli näistä on haettava ja saatava rakennuslupa ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Talousrakennus on rakennettu liian lähelle naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta. Naapuritilan 257-404-1-9 omistaja on huomauttanut jo rakennuslupaa haettaessa 19.7.2013 että rakennuksen etäisyys on oltava 5 m tontin rajasta Jos naapuri ei etäisyysvaatimuksesta poikkeamiseen suostu, ei oikeuskäytännössä poikkeamista ole yleensä pidetty vähäisenä: KHO 1973 II 83: Kun alkukatselmusta ei ollut toimitettu eikä rakennusrajan ylitystä naapuritontin suuntaan, kun naapuri ei ollut antanut ylitykseen suostumustaan, ollut pidettävä vähäisenä poikkeuksena, rakennuslupapäätös poistettiin. KHO 4.10.1978 taltio 4146: 21 neliömetrin suuruisen asuinrakennuksen laajennusosan rakentaminen vastoin asemakaavan määräystä naapuritontin rajalle ja siten, että se tarpeettomasti aiheutti haittaa naapuritontille, ei ollut vähäinen poikkeus. KHO 1981 A II 57: Vanha asuinrakennus sijaitsi lähimmillään 0,05 metrin etäisyydellä naapurin rajasta ja 6,10 metrin etäisyydellä naapurin asuinrakennuksesta. Naapuri ei ollut antanut suostumusta rakentaa 5 metriä lähemmäksi omistamaansa maata. Vanhan asuinrakennuksen jatkeeksi tulevalle lisärakennukselle ja vanhan rakennuksen peruskorjaamiselle ei voitu myöntää poikkeuslupaa ilman naapurin suostumusta. KHO 1985 A II 80: Kun uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla peruskorjattava vanha kivinavetta sijaitsi viittä metriä lähempänä naapurin rajaa, eikä naapuri ollut antanut suostumustaan rakentamiseen, ei poikkeuslupaa voitu myöntää.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 89 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31 31.01.2017 KHO 11.11.2002 taltio 2937: Asemakaavan määräysten mukaan rakennukset tuli sijoittaa vähintään viiden metrin etäisyydelle tontin rajoista. Kaavan mukaan tontille oli järjestettävä vähintään yksi autopaikka. Kaavassa ei ollut määräyksiä autotallin tai muunkaan talousrakennuksen sijoittamisesta. Autotalli-varastorakennuksen sijoittaminen naapuritontin rajaan kiinni olisi edellyttänyt poikkeamista kaavasta. Näin ollen viranhaltijalla ei ole ollut toimivaltaa myöntää rakennuslupaa ilman poikkeamispäätöstä. KÄSITTELY: Keskustelun aikana varajäsen Sanna Hartikainen kertoi keskusteluistaan omistajan kanssa ja ehdotti asian pöydällepanoa. Tätä varajäsen Risto Cajander kannatti. Varapuheenjohtaja Päivi Parviainen totesi, että koska omistaja on rakentanut vastoin myönnettyä lupaa, hän kannattaa pohjaehdotusta. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että pöydällepanosta oli äänestettävä ja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka äänestävät Hartikaisen muutosehdotusta äänestävät "ei". Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Karlsson, Juuti, Parviainen, Grönberg, Saranpää, Lassheikki, Tammenmaa) ja 2 ei-ääntä (Cajander ja Hartikainen). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti pohjaehdotuksen mukaisesti. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 90 Rakennus- ja ympäristölautakunta 32 31.01.2017 Lausunto 17-3-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, rakennuslupa 15-194-A / Koski-Navala 449-2-352 593/10.03.00.02/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 32 Rakennus- ja ympäristölautakunta käsitteli 29.11.2016 196 naapureiden tekemät oikaisuvatimukset liittyen rakennuslupaan, jossa haettiin lupaa jo toteutetuille kohteille koirahoitola (94,5m2), koirahierontatila (42,5 m2), kenneltilat (27 m2) sekä uusille kenneltiloille 23 m2 ja 13 m2. Hakija on valittanut lautakunnan päätöksestä ja kaksi naapuria ovat ottaneet kantaa lupatilanteeseen. Valmistelija: rakennustarkastaja Daniel Grönroos, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - lausuntopyyntö, liite 16 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Rakennuslupahakemus on jätetty puutteellisena 9.6.2015. Rakennuslupapäätös, lupatunnus 15-194-A, annettiin 4.7.2016 322. Hakemuksen ensimmäinen käsittelyvaihe kesti yli vuoden, koska jouduimme tekemään useampia kirjallisia täydennyspyyntöjä hakemuksen täydentämiseksi tarvittavilla asiakirjoilla (suurin osa rakennusluvista käsitellään alle kuudessa (6) viikossa). Hakija on jo17.10.2013 päivätyllä kirjallisella ilmoituksella luvannut että muutoslupa pyritään hakemaan mahdollisimman nopeasti. Hakijat eivät ole oman huolehtimisvelvollisuutensa osoittamiseksi myötävaikuttaneet asiansa ratkaisemiseksi, vaan ilmeisesti ovat pyrkineet viivyttelemään. Alla rakennus- ja ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuskäsittelyssä asettamat täydennysehdot luvalle ja niiden perustelut: 1. Koska rakennus on otettu käyttöön ilman asianmukaista lupaa on rakennusluvassa edellytettyjen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien töiden osalta pidettävä hyväksytysti loppukatselmus 15.7.2017 mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 132/1999 153 mukaan Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Pykälässä 153 a on sanottu mitkä edellytykset on täytyttävä jotta rakennus voisi hyväksyä käyttöön. Rakennuslupa haetaan kolmelle jo toteutuneelle kohteelle takautuvasti sekä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta 32 31.01.2017 kahdelle pienelle naapurikiinteistöltä siirrettävälle kenneltilalle. Eli mistään merkittävästä uudisrakentamisesta ei ole kysymys, vaan käytännössä rakennushankkeeseen ryhtyvä on laadittava sähköasennuksista tarkastuspöytäkirja ja rakennukset on verhottava ympäristöön sopivaksi. Määräaika on asetettu ympäristölle aiheutuvien seikkojen vähentämiseksi. Rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksessään myöntänyt yli kahdeksan (8) kuukautta aikaa tarvittavien rakennustyöiden suorittamiselle jotta rakennukset voisi viranomaiskatselmuksessa hyväksyä otettavaksi käyttöön, mitä on pidettävä erittäin kohtuullisena. Ilmeisesti hakija pyrkii valituksella viivyttämään päätöksen täytäntöönpanoa ja välttyä miltään toimenpiteiltä. 2. Naapurikiinteistöllä olevat juoksutarhat ja rakennukset on siirrettävä pois ensitilassa, kuitenkin 1.2.2017 mennessä. Varsinainen hallintopakkomenettely käynnistetään erillisenä. Naapurikiinteistölle (Kurkimetsä), jota ei ole rakennuspaikaksi osoitettu, on annettu rakennustyön keskeytysmääräys 10.3.2015 sekä luvanvastaisen rakennustyön keskeytysmääräyksen pysyttäminen voimassa 9.6.2015. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeudelle, joka päätöksellään 7.6.2016, diaarinumero 04573/15/4122 hylkäsi valituksen. Koiratarhat naapurikiinteistön alueella liittyvät pienyritystilan (koiranhoitolan) toimintaan eli vaatisivat viranomaisluvan. Rakennusluvassa on mainittu, että rakentaminen tässä luvassa, ei kohdistu hakijan omistamalle naapurikiinteistölle 449-2-353, KURKIMETSÄ, jolloin voidaan katsoa, ettei yritystoiminnan laajuus ole merkittävästi muuttunut (uutta suunnittelutarveratkaisua tai poikkeuslupaa ei tarvita). Luvattomasti laajennettu toiminta on jo pitkään aiheuttanut naapureiden mukaan heille haittaa, koska rakennustöitä ei ole suoritettu alkuperäisten rakennuslupaehtojen eikä vahvistettujen suunnitelmien mukaisesti. Kolmen kuukauden määräaika on varsin kohtuullinen kevytrakenteisten aitaelementtien purkamiseen kun otetaan huomioon, että aitojen määrä ei ole kovinkaan suuri. 3. Asemapiirustukseen on täydennettävä tieto siitä miten ulkoilualueet jaetaan tarhoiksi. Espoon seudun ympäristöterveyden kaupungineläinlääkärin lausunnossa on perustelu tälle lupamääräykselle: Ulkoilutusaikaa tulisi myös lyhentää esim. rakentamalla lisäaitauksia / puolittamalla aitauksia, jotta koirat olisivat yhtäaikaisesti ulkona ja "häiriöaika" selkeästi lyhenisi. 4. Autokatoksen osalta poistetaan teksti lupapäätöksestä. Autokatos käsitellään erillisessä luvassa. Jotta autokatos voidaan lisätä rakennusrekisteriin olemassa olevana "vanhana" rakennuksena kiinteistönomistajan on pystyttävä luotettavasti osoittamaan että autokatos on rakennettu ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, eli ennen 1.1.2000.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 92 Rakennus- ja ympäristölautakunta 32 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 93 MUUTOKSENHAKULOMAKE RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKELPOISUUSKIELTO Seuraaviin päätöksiin ei saa tehdä oikaisuvaatimuksia eikä kunnallisvalituksia (KuntaL 91) koska päätökset ovat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 19, 20, 31, 32 Päätöstä koskeva muutoksenhakukielto liitetään tässä tapauksessa valitusta var ten pyydettyyn pöy täkirjanotteeseen. OIKAISUVAATIMUS Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen (KuntaL 89): 21, 22 Oikaisuvaatimus tehdään rakennus- ja ympäristölautakunnalle 14 päivän kuluessä päätöksen tiedok sisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu ylei sesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näy tetä, seitse män päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodis tuksen osoittamana aikana tai erilli seen tie doksisaantitodistukseen merkittynä aikana. KUNNALLISVALITUS Seuraaviin päätöksiin voi hakea muutosta kirjallisella valituksella (KuntaL 90): Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnal lisvali tuksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosai nen sekä kunnan jä sen. Valitusviranomainen on Helsingin hallinto-oikeus. Valitusaika on 30 päivää. Kun päätöksestä valitetaan kunnan jäsenille kuuluvan valitusoikeuden nojalla, vali tusaika luetaan sii tä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Jos päätös on annettava asianomaiselle erikseen tie doksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaamisesta. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään valitusta varten pyydettyyn pöytäkirjanot teeseen. Valituksen käsittelyn maksullisuus: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto- viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään Helsingin hallinto-oikeuden tapauksessa käsittelystä kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen oikeudenkäyntimaksu. HALLINTOVALITUS Erityislain nojalla käsiteltävien asioiden päätöksistä (rakennus-, poikkeamis-, suunnittelu tarveratkai su-, ympäristöluvat ym.) voi hakea muutosta kirjallisella hallintovalituk sella seu raaviin pää töksiin: 6, 17, 18, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 94 Valitusmenettely on pääsääntöisesti sama kuin kunnallisvalituksessa, mutta vali tusviranomainen tai valitusaika vaihtelee. Hallintovalituksen voi tehdä ainoastaan asianomai nen. Valituksen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Yksityiskohtaisessa valitusosoituksessa, joka liitetään valitusta varten pyydettyyn pöytäkirjanottee seen, annetaan valituksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Valituksen käsittelyn maksullisuus: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto- viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään Helsingin hallinto-oikeuden tapauksessa käsittelystä kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen oikeudenkäyntimaksu. Yhteystiedot: Kirkkonummen kunta/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Postiosoite: PL 20, 02401 KIRKKONUMMI Käyntiosoite: Ervastintie 2, 02400 Kirkkonummi puhelin: 09 29 671 telekopio: 09 878 6303 sähköposti: kirjaamo(at)kirkkonummi.fi Kirkkonummen kunta/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Postiosoite: PL 20, 02401 KIRKKONUMMI Käyntiosoite: Ervastintie 2, 02400 Kirkkonummi puhelin: 09-29 671 sähköposti: kirjaamo(at)kirkkonummi.fi Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42069 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs, 65100 Vaasa puhelin: 029 56 42780 telekopio: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao(at)oikeus.fi Lisätietoja antaa ensisijaisesti pöytäkirjanpitäjä.