Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Aika 31.01.2017 klo 17:00-19:15 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Asematie 3, Kirkkonummi Läsnäolijat Tammenmaa Corinna puheenjohtaja Parviainen Päivi varapuheenjohtaja Grönberg Ralf jäsen Saranpää Tommi jäsen Lassheikki Henrik Markus jäsen Juuti Katja jäsen Wehka-aho Emmi jäsen läsnä 1-19 ajan, poistui klo. 18:15 Cajander Veli Risto varajäsen Wehka-ahon sijainen, saapui klo. 18:15, läsnä 20-32 ajan Karlsson Robert jäsen Hartikainen Sanna Leena Päivikki varajäsen Mannisen sijainen Latvala Panu johtava rakennustarkastaja esittelijänä 20-32 Sihvola Arja lupa-arkkitehti esittelijänä 4, 6-10, poistui klo. 17:30 pykälän 10 käsittelyn jälkeen Soini Sari ympäristöpäällikkö esittelijänä 5, 11-19, poistui klo. 18:30 22 käsittelyn jälkeen Träskelin-Vallius Susanne hallintosihteeri pöytäkirjanpitäjä Alho Ville ympäristötarkastaja läsnä 1-22 ajan, poistui klo. 18:30 Poissa Manninen Antti-Jussi jäsen Lehtinen Pirkko kunnanhallituksen edustaja Allekirjoitukset Corinna Tammenmaa puheenjohtaja Susanne Träskelin-Vallius pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 6.2.2017 Katja Juuti Ralf Grönberg pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja lukuun ottamatta pykäliä lukuun ottamatta pykäliä 7, 21-22, jotka 7, 21-22, jotka tarkastettiin kokouksessa tarkastettiin kokouksessa
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Kunnan palvelupiste, Ervastintie 2 09.02.2017 Susanne Träskelin-Vallius pöytäkirjanpitäjä
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 3 Käsitellyt asiat 1-32 :t Otsikko sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 2 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 6 3 Valvottavat viranhaltijapäätökset 7 4 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita 9 5 Ympäristönsuojelun ilmoitusasioita 14 6 Poikkeaminen 16-64-POI / Porkkala 470-1-114 16 7 Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusasiassa 15-45-POI / Sepänkylä 476-0001-0076 8 Lausunto 17-1-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, poikkeaminen 16-56-POI / Bergstad 402-1-55 9 Selitys 16-20-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen 15-49-POI / Gesterby 418-2-97 10 Selitys 16-21-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu 14-54-POI / Gesterby 418-2-95 11 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valitukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 151/2016/2, hallintopakkohakemus täytetyn uoman avaamiseksi 12 Vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyyn valitukseen, Vuohimäen ampumarata 13 Lausunnot Vaasan ja Helsingin hallinto-oikeuksille valitukseen Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 30.8.2016 135, Motocrossrata, Kiinteistö Oy Ådharun 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Millog Oy Upinniemen telakan ympäristölupa 15 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, vesialueen täytön ja aallonmurtajan pysyttäminen Espoonlahdella 16 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, TMN-Tuotteet Oy pesuainetehtaan ympäristölupa 18 25 28 30 33 35 37 40 42 44 17 Työmaan aiheuttama meluhaitta, kiinteistö 257-420-1-76 46 18 Vapauttaminen vesihuoltolaitoksen verkostoihin liittämisvelvollisuudesta 15-8-VJV, kiinteistö 257-488-1-113 19 Maankaatopaikan ympäristölupa, West Express Oy, kiinteistöt 257-452-2-797 ja 257-452-2-379 49 54 20 Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2016 toimintakertomus (kh) 57 21 Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma 60
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 4 22 Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokousrutiinit vuonna 2017 64 23 Rakennuslupa 17-13-A / As Oy Kirkkonummen Tolsan Rinne 2, Tarutie 10 (c/o Lemminkäinen Talo Oy Taruntie A ja B) / Tolsa 486-1-473 67 24 Toimenpidelupa 16-334-C, Sundsberg 483-2-110 / Oikaisuvaatimus 16-9-OIK 69 25 Juoksevan uhkasakon asettaminen kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 26 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 / A.J. 27 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Skogsgläntan / Haapajärvi 425-5-94 / J.S. 75 77 79 28 Juoksevan uhkasakon asettaminen uudestaan / Kylmälä 452-2-736 82 29 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Älgbacka / Kylmälä 452-2-736 / H.H. 30 Päätös juoksevan uhkasakon asettamisesta kiinteistölle Älgbacka / Kylmälä 452-2-736 / J.H. 31 Lausunto 17-2-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, rakennustöiden keskeytysmääräyksen pysyttäminen voimassa / Luoma 404-1-23 32 Lausunto 17-3-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, rakennuslupa 15-194-A / Koski-Navala 449-2-352 85 87 89 92
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 5 Rakennus- ja ympäristölautakunta 1 31.01.2017 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 1 Ehdotus Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Todettiin.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 6 Rakennus- ja ympäristölautakunta 2 31.01.2017 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 2 Ehdotus Puheenjohtaja: Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan sähköisesti tämän kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirja tarkastetaan maanantaina 6.2.2017 ja se pidetään yleisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä 9.2.2017. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta valitsi tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Katja Juutin ja Ralf Grönbergin. Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti maanantaina 6.2.2017 ja se pidetään yleisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä torstaina 9.2.2017.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta 3 31.01.2017 Valvottavat viranhaltijapäätökset Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 3 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi ja valvottavaksi seuraavat kuntalain 51 :n mukaiset päätökset: Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Päätös 60 / Dnro 605/01.01.00/2014 Palkaton virkapaa, ympäristötarkastaja Yhdyskuntatekniikan johtaja Päätös 97 / Dnro 213/01.01.00/2015 Määräaikaisen neuvontainsinöörin viran vakinaistaminen Ympäristöpäällikkö Päätös 5 / Dnro 605/01.01.00/2014 Ympäristötarkastajan viransijaisen palkkaaminen Ympäristötarkastaja Päätös 13 / Dnro 896/11.03.01/2016 Päätös ilmoituksen melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta / Oy Göran Hagelberg Ab Valmistelija: hallintosihteeri Susanne Träskelin-Vallius, susanne.traskelin-vallius(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi yllä olevat päätökset, sekä todeta, että niiden sisältämiä, kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväksi otettavia asioita ei oteta rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. KÄSITTELY: Uusi päätös tiedoksi: Yhdyskuntatekniikan johtaja Päätös 16 / Dnro 605/01.01.00/2014 Ympäristötarkastajan viran täyttäminen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 8 Rakennus- ja ympäristölautakunta 3 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi yllä olevat päätökset, sekä todeta, että niiden sisältämiä, kuntalain 51 :n nojalla käsiteltäväksi otettavia asioita ei oteta rakennus- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset: Viranhaltijat ovat ajalla 22.11.2016.-24.1.2017 tehneet toimivaltaansa yhdyskuntatekniikan johtosäännöllä siirrettyjä päätöksiä liitteen mukaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.12.2016, taltio 5084, Dnro 3750/1/15 ja 3753/1/15 Valittaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 14-11-POI, 15-3-POI ja 15-15-POI Rakennuspaikka: Haapajärvi 425-5-83, Majtorp Pinta-ala: 14458 m2, rakennettu kerrosala 307 m2 (v. 2002 rakennettu omakotitalo 211 k-m2 ja v. 2004 valmistuneet talousrakennukset 71 k-m2 ja 25 k-m2) Valituksenalainen päätös: Helsingin hallinto-oikeus 11.11.2015, 15/0970/5, Dnro 07270/14/4112, 02868/15/4112 ja 02869/15/4112 Käsittely rakennus- ja ympäristölautakunnassa: 14-11-POI, 21.10.2014 133 (+) Hakemus: sivuasunto + kellari 85 k-m2, I, 1 asunto sekä yhden auton autokatos ja enintään 10 m2:n kevyt varasto, yht. 29 m2, I (=rakennelma, ei k-m2) 15-3-POI, 14.4.2015 74 (+) (oikaisuvaatimus lupa-arkkitehdin päätöksestä 2.2.2015 42, tieyhteys sama kuin omakotitalolle) Hakemus: sivuasuto + kellari 85 k-m2, I, 1 asunto sekä yhden auton autokatoksen ja enintään 10 m2:n kevyen varaston rakentaminen, yht. 29 m2, I (=rakennelma, ei k-m2) - samaa hanketta (14-11-POI) koskevan päätöksen (RY 21.10.2014 133) rauettaminen 15-15-POI, 14.4.2015 75 (+) (oikaisuvaatimus lupa-arkkitehdin päätöksestä 9.3.2015 85, sivuasunto sijoittuisi n. 19 metrin päähän omakotitalosta sähkölinjan lounaispuolelle) Hakemus: sivuasunto + kellari 85 k-m2, I, 1 asunto sekä yhden auton autokatoksen ja enintään 10 m2:n kevyen varaston rakentaminen, yht. 29 m2, I (=rakennelma, ei k-m2) - samaa hanketta (14-11-POI ja 15-3-POI) koskevien päätösten (RY 21.10.2014 133) ja (LA 2.2.2015 42) rauettaminen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 10 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätökset ja hylkäsi hakijan suunnittelutarveratkaisuja koskevat hakemukset. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja valitukset hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Korkein hallinto-oikeus 21.12.2016, taltio 5466, Dnro 257/1/16 Valittaja: Kiinteistön omistaja Rakennuspaikka: Koski-Navala 449-2-106 (lupatunnus 14-3-POI) Hakija on hakenut suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista 146 k-m2:n lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi omakotitaloksi. Valituksenalainen päätös: Helsingin hallinto-oikeus 30.12.2015 nro 15/1198/5 Hallinto-oikeus kumoaa lautakunnan päätöksen 3.3.2015 28 ja hylkää hakemuksen (Uudenmaan ELY-keskus oli valittanut lautakunnan myönteisestä päätöksestä.) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään eikä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä muuteta. Helsingin hallinto-oikeus 16.11.2016, 16/0955/5, Dnro 07006/16/4112 (lainvoimainen) Valittaja: Kiinteistön omistajat Rakennuspaikka: Häggesböle 433-5-47 (lupatunnus 16-8-POI) Kiinteistön omistajat ovat hakeneet suunittelutarveratkaisua 210 k-m2:n suuruisen kaksikerroksisen omakotitalon, 180 k-m2:n talousrakennuksen/tallin sekä 180 k-m2:n kasvihuoneen rakentamiseksi. Valituksenalainen päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.6.2016 114 (hylätty) Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää valituksen.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 11 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Helsingin hallinto-oikeus 23.11.2016, 16/0983/5, Dnro 07633/16/4113 (hakija valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen) Valittaja: Kirkkonummen Mehiläistarhat Ky Rakennuspaikka: Evitskog 414-1-42 (lupatunnus 16-193-C) Hakija on hakenut toimenpidelupaa viiden merikontin sijoittamiseen tilapäisesti viideksi vuodeksi kiinteistölle Trekanten, pinta-alaltaan 2 553 m2. Valituksenalainen päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.6.2016 124 (hylätty, "kontit eivät tilapäisenäkään sovellu paikalle") Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää valituken ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Helsingin hallinto-oikeus 9.12.2016, 16/1022/5, Dnro 07632/16/4111 (lainvoimainen) Valittaja: Kiinteistön omistajat Rakennuspaikka: Luoma 404-9-65 (lupatunnus 15-72-POI) Hakijat ovat hakeneet suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä 300 k-m2:n kaksikerroksisen omakotitalon ja 100 k-m2:n piharakennuksen rakentamiseksi. Valituksenalainen päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.6.2016 115 (myönnetty, ehdollinen) Hakija oli valittanut päätöksen lupaehdoista (korkeuskäyrät, muoto ja massoittelu, aitaaminen sekä tierasiteasia). Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen voimassaoloaika pidennetään päättymään kahden vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä. Helsingin hallinto-oikeus 13.1.2017, 17/0011/5, Dnro 01826/16/4112 ja 04413/16/4112 (lainvoimaisuudesta ei vielä tietoa) Valittaja: Uudenmaan ELY-keskus
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 12 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 Rakennuspaikka: Sepänkylä 476-1-76 (lupatunnus 15-45-POI) Valituksenalaiset päätökset: Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.1.2016 23 (hyväksytty) Lautakunta on myöntänyt hakijoille suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan 400 k-m2:n omakotitalon ja 85 k-m2:n sivuasunnon rakentamiseen 6 225 m2:n suuruiselle määräalalle 12 887 m2:n kiinteistöstä Metsäpirtti. Rakennus- ja ympäristölautakunta 12.4.2016 66 (hyväksytty) Lautakunta myönsi samoille hakijoille suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan 300 k-m2:n omakotitalon ja 85 k-m2:n sivuasunnon rakentamiseen edellä mainitulle rakennuspaikalle. Tämä päätös korvasi lautakunnan päätöksen 26.1.2016 23. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu: Hallinto-oikeus kumoaa ja poistaa lautakunnan päätöksen 26.1.2016 23. Hallinto-oikeus kumoaa lautakunnan päätöksen 12.4.2016 66 poikkeamispäätöksen osalta ja hylkää poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun 12.4.2016 66 voimassaoloaika pidennetään päättymään yhden vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan valitus tästä päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle käsitellään toisessa pykälässä tässä kokouksessa, asia 7. Espoon kaupunki / Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 152 Espoon seudun ympäristöterveyden valvontasuunnitelma v. 2015-2019, päivitys vuodelle 2017 Kunnanhallituksen ilmoitus 23.12.2016, Asianro 78/10.02.03/2013 Kunnanhallitus ilmoittaa MRA 95 2 mom. mukaisesti, että Perälänkannas, Veikkolan asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Valmistelija: hallintosihteeri Susanne Träskelin-Vallius, susanne.traskelin-vallius(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - viranhaltijapäätökset 22.11.2016.-24.1.2017, liite 1 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta päättää merkitä tiedokseen päätökset, joihin ei ole kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 13 Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 31.01.2017 KÄSITTELY: Ympäristöpäällikön lisäys: Lautakunnalle luovutettu kuntalaisten adressi 31.1.2017 Ristinummentielle kaavaillusta West Express Oy:n maankaatopaikasta huolestuneet Veikkolan asukkaat (357 allekirjoitusta) luovuttivat adressin lautakunnalle ennen kokousta. Päätös Rakennus- ja ympäristölautkunta: Lautakunta päätti merkitä tiedokseen päätökset, joihin ei ole kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5 31.01.2017 Ympäristönsuojelun ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 5 Rakennus- ja ympäristölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat asiat: Liikkumislupa Kallbådanin hylkeidensuojelualueelle, MH4 575/2016/06.06.02 Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut on myöntänyt luvan liikkumiseen Kallbådanin hylkeidensuojelualueella luontomatkailutoimintaan liittyvää hylkeiden tarkkailua varten. Lupa ei oikeuta maihinnousuun luodoille. Asiakasryhmiä saa olla enintään 10 vuosittain. Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitukseen ympäristönsuojelulain mukaisesta ilmoituksesta, 17/0001/1 Ympäristötarkastaja teki päätöksen Koneyhtymä Engman Oy:n tilapäistä melua ja tärinää koskevan ilmoituksen johdosta 21.7.2016 (7 ). Kyseessä oli kiviaineksen murskaus Vuohimäen alueella sijaitsevalla kiinteistöllä 15.8.-15.9.2016. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskeneen vaatimuksen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, Jolkbyn joen syventäminen ja Jokiniityntien sillan rakentaminen, ESAVI/10395/2015 Aluehallintovirasto myönsi Kirkkonummen kunnalle vesilain mukaisen luvan Jokiniityntien ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen siltojen rakentamiseen Jolkbyn joen ylitse, siltojen rakentamiseen liittyvään ruoppaukseen ja uoman siirtoon sekä massojen läjitykseen muutetun hakemuksen mukaisesti. Hanke rajattiin koskemaan ainoastaan Jokiniityntien siltaa ja sillan rakentamisen edellyttämiä muutoksia Jolkbyn joen uomaan noin 25 m:n matkalla. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2015 Kirkkonummella tieliikenne on merkittävin ilmansaasteiden lähde ja se aiheuttaa valtaosan kunnan typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöistä. Suurimmat liikennepäästöt aiheutuvat vilkkaimpien teiden eli Turunväylän ja kantatie 51:n liikenteestä. Tieliikenteen päästöt olivat edellisvuotta pienemmät, ja pitkälläkin aikavälillä päästöt ovat jatkuvasti laskeneet. Rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa voima- ja lämpölaitoksista. Vuonna 2014 energiatuotannon päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Teollisuuden typenoksidipäästöt vähenivät selvästi, hiukkaspäästöt sen sijaan pysyivät ennallaan. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat vuosina 2004 2014 vaihdelleet vuodesta toiseen eikä niissä ole havaittavissa selkeää trendiä. Kirkkonummella on vuosina 2004 2013 mitattu typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahdessa pisteessä. Vuodesta 2014 alkaen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 15 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5 31.01.2017 mittauksia on tehty vain Masalassa. Typpidioksidipitoisuudet ovat olleet matalia, noin neljäsosan vuosiraja-arvosta. Pitoisuudet selittyvät osittain sillä, että mittauspiste ei sijaitse vilkkaan liikenteen välittömässä läheisyydessä. Valtaosa hiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä on peräisin puunpoltosta. Puun pienpoltolla on ilmanlaatuun suuri vaikutus, joka korostuu, koska päästöt purkautuvat matalalta. Tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta, voi siksi esiintyä lämmityskaudella ajoittain korkeita hiukkasten ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Raportti on luettavissa kunnan internetsivuilla: http://www.kirkkonummi.fi/prime_638.aspx Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kunnat huolehtimaan alueensa ilmanlaadun seurannasta. Uudenmaan alueella seuranta hoidetaan alueellisena yhteistarkkailuna, jonka kustannuksista vastaavat alueen kunnat ja osin teollisuuslaitokset. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä HSY sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sari Soini, p. 040 126 9678, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Merkitään tiedoksi. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Merkittiin tiedoksi.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 16 Rakennus- ja ympäristölautakunta 6 31.01.2017 Poikkeaminen 16-64-POI / Porkkala 470-1-114 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 6 Asia Poikkeamispäätös MRL 43 2 mom. Hakemus on saapunut 9.10.2016, naapureiden kuuleminen suoritettu 18.11.2016, täydennetty 15.12.2016. Rakennuspaikka PORKKALA, 257-470-0001-0114 Porkkalantie 1801, 02480 Porkkala Kiinteistön nimi SUNDS Pinta-ala 295659 m² Rakennettu kerrosala 316 m² Hakija Blom Tom Schildt Päivi Kylpyläntie 2 A, 02700 KAUNIAINEN Toimenpide Lomarakennuksen 150 k-m2, II, ei asuntoja, rakentaminen Talousrakennuksen 70 k-m2, I, rakentaminen Saunan 30 k-m2, I, rakentaminen Kuuleminen Kunta on kuullut naapurit: ei huomauttamista. Poikkeus MRL 43 2 mom. (yleiskaavan rakentamisrajoitus: ylimääräisen lomarakennuksen rakentaminen) Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - päätösehdotus, liite 2 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää MRL 171 :n nojalla poikkeamisen. Rakennusluvan hakemiselle on erityiset edellytykset. Ehdot: 1) Saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 20 k-m2. 2) Rakennusluvassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota saunarakennuksen suunnitteluun ja sovittamiseen maisemaan ja naapuritiloihin, koska kyseessä on erityisen kapea rantakaistale.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 17 Rakennus- ja ympäristölautakunta 6 31.01.2017 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Lunastus: 820,00 (+ naapurikuuleminen) Hakijan on saatava rakennus- ja ympäristölautakunnalta/ rakennustarkastajalta toimenpidelupa/rakennuslupa ennen mihinkään rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä. Tämä päätös on voimassa yhden vuoden julkipanopäivästä 9.2.2017. Rakennustoimenpiteisiin ei saa myöskään ryhtyä, ennen kuin poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus varmistetaan valitusviranomaisen kirjaamosta. Osoite ilmenee valitusosoituksesta. Rakennuslupaa voi hakea ennen kuin poikkeamispäätös/suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman. Päätöksestä peritään rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2014 144 vahvistama lunastusmaksu. Päätös lähetetään MRA 88 :n mukaisesti Uudenmaan ELY-keskukselle.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 18 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusasiassa 15-45-POI / Sepänkylä 476-0001-0076 247/10.03.00.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen 26.1.2016 23 omakotitalon 400 k-m2 ja sivuasunnon 85 k-m2 rakentamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Rakennus- ja ympäristölautakunta teki myönteisen suunnittelutarveratkaisupäätöksen 12.4.2016 66 omakotitalon 300 k-m2 ja sivuasunnon 85 k-m2 rakentamiseksi, joka korvasi aiemman päätöksen. ELY-keskus valitti päätöksestä. Rakennus- ja ympäristölautakunta ei antanut uutta lausuntoa asiassa, koska ELY-keskuksen valitukset olivat saman sisältöisiä ja ne oli jo otettu huomioon jälkimmäisessä päätöksessä. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi hakemuksen. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - Helsingin hallinto-oikeuden päätös 13.1.2017, Dnrot 01826/16/4112, 04413/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja esittää perusteluinaan seuraavaa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätöksiinsä 26.1.2016 23 ja 12.4.2016 66. Valituksen kohde ja päätös ristiriidassa Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut ja poistanut lautakunnan 26.1.2016 tekemän päätöksen ja kumonnut 12.4.2016 tehdyn päätöksen poikkeamispäätöksen osalta ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun osalta voimassaoloa pidennettiin vuodella. Uudenmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) on valittanut koko päätöksestä eli sekä omakotitalon että sivuasunnon rakentamisesta. ELY-keskus on valittanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 26.1.2016 23, jossa poikkeamisena oli olla liittymättä vesihuoltoon. Rakennus- ja ympäristölautakunta (jäljempänä lautakunta) on viimeisessä päätöksessään tarkentanut sitä, mitä poikkeamisella haetaan. Lautakunnan päätöksessä 12.4.2016 66 poikkeamisen kohteena oli käsitellä hakemuksen rakennuspaikka AO-alueena eikä kaavan mukaisena AO-1
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 19 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 -alueena. Jälkimmäistä päätöstä koskeva ELY-keskuksen valitus on täysin yhtenevä ensimmäisen valituksen kanssa, lukuun ottamatta, että luku 400 m2 on korvattu luvulla 300 m2. Ilmeisesti ELY-keskus viittaa valituksessaan asuinrakennuksiin. Rakennusten lukumäärä ja koko on otettu päätöksessä huomioon, päinvastoin kuin ELY-keskus valituksessaan toteaa. ELY-keskus ei valituksessaan ota kantaa asuinrakennusten lukumäärään eikä niiden kerrosalaan. Valituksessa ei myöskään oteta kantaa ympäristön rakentamisen määrään tai siihen muodostaako sivuasunto valittajan mukaan oman rakennuspaikan. ELY-keskus valituksessaan viittaa siihen, että näille asuinalueille tulisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen myöntää vastaava poikkeaminen alueelliseen vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Lautakunnan lisäksi siis myös ELY-keskuksen kanta on se, että kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä. ELY-keskus on vastaselityksessään Helsingin hallinto-oikeudelle korostanut yksittäisen poikkeamisen haitallista vaikutusta alueellisen vesihuollon toteutumiseen. Lautakunnan päätöksistä on erittäin selvästi todettavissa, että kyseessä on kaavan laadinnan aikana tapahtunut inhimillinen kirjoitusvirhe, joka ei muodosta ennakkotapausta alueen muille AO-1 alueella sijaitseville tiloilla. ELY-keskus ei valituksessaan ottanut kantaa ympäristön rakennuskantaan tai rakentamisen määrään. On huomattava lisäksi, että rakennuspaikka sijoittuu noin 2,5 km:n päähän asemakaava-alueesta ja että kyseessä on erittäin suuri tila, vähän alle 13 hehtaaria, jonka pinta-alasta on osayleiskaavassa osoitettu rakentamattomiksi alueiksi n. 9,7 hehtaaria (MY-, MU- ja VU-1 alueet). Tilalla olisi tämän poikkeamisen myötä mahdollisuus osayleiskaavan alueella ainoastaan yhteen rakennuspaikkaan, jossa on omakotitalo ja sivuasunto, ennen alueellisen vesihuollon ja asemakaavan valmistumista. Mikäli hallinto-oikeus olisi päätynyt päätöksessään valituksessa esitetyn mukaisesti, olisi koko päätös tullut kumota. Nyt hallinto-oikeus teki omia johtopäätöksiä, ja päätyi siihen, että pienempi omakotitalo kuin haettu voidaan myöntää, muttei sivuasuntoa. Valituksessa ei kuitenkaan ole otettu kantaa omakotitalon kerrosalaan. Hallinto-oikeus ei myöskään ole perustellut sitä, miksei sivuasuntoa ole myönnetty. Kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä, jos ei liity vesihuoltoverkostoon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltojärjestelmään tai tästä velvollisuudesta vapauttamisen edellytykset ratkaistaan vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Kiinteistöllä on vesihuoltolain mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon vasta sillä hetkellä, kun verkoston toiminta-alue vahvistetaan. Samoin kiinteistöllä on vasta siitä hetkestä alkaen mahdollisuus hakea vesihuoltolain mukaista vapautusta verkostoon liittymisestä. Tämä on Helsingin hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa tarkoittama vesihuoltolain mukainen menettely. Osayleiskaavan AO-1/l-alueen kaavamääräystä
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 20 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 vesihuoltoverkostoon liittymisestä ei voida ottaa huomioon lupaprosessissa niin kauan, kun vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta ei ole olemassa. Kiinteistöillä, jotka jäävät vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle, ei ole velvollisuutta liittyä verkostoon. Viranomaispuolella ei voida ennakolta tietää, mitkä kiinteistöt päätyvät vahvistetulle toiminta-alueelle tai mitkä eivät. Eli siihen asti, kun kiinteistö on vahvistetulla toiminta-alueella, siellä pitää järjestää vesi- ja jätevesihuolto kiinteistökohtaisesti, kuten missä tahansa haja-alueella. Lupaprosessissa tämä tarkoittaa, että vesihuollon suunnitelmat tehdään ja käsitellään, kuten haja-alueella yleensäkin. Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys tulee ottaa ohjaavana tekijänä huomioon. Toki hakijaa neuvotaan ja ohjeistetaan lupaprosessin aikana vesihuollon kehittämissuunnitelmista, jotta hän voi ottaa sen huomioon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelussa. AO-1 -kaavamääräyksen alueille jätettyjä hakemuksia on erittäin vähän, koska hakijoita on neuvottu odottamaan alueellisen vesihuollon toteuttamista ja koska kysyjille on ilmoitettu, että kyseisiä poikkeamisia ei esitetä myönnettäviksi. Lautakunta on ainakin pikaisen etsinnän perusteella käsitellyt poikkeamisia olla liittymättä alueelliseen vesihuoltoon: 17.3.2009 51 (08-350-POI kielteinen), 1.3.2016 46 (14-59-POI kielteinen), 29.11.2016 210 (16-60-POI myönteinen). Edellä mainituista lautakunta päätti 1.3.2016 46 hylätä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi saman osayleiskaavan kaavamääräyksen AO-1/1 alueella, jota ei liitetty kaavamääräyksen mukaisesti alueelliseen vesihuoltoverkostoon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskevan valituksen. Alue on jo yleiskaavaa tarkemmassa kaavassa, osayleiskaavassa, osoitettu AO-1 -merkinnällä sekä kaavamääräyksellä liittyä alueelliseen vesihuoltoon. Kaavamääräys kertoo suoraan, että kyseessä on nimenomaan poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n sellaiselle suunnittelutarvealueelle rakentamisesta, jossa on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Kunnassa on samoin käsitelty poikkeaminen yleisestä kaavamääräyksestä RA-alueella, missä kaavamääräyksen mukaan rakennukset tuli varustaa kuivakäymälöin. Tällöin saaressa sijaitsevaan lomarakennukseen haettiin poikkeamista vesi-wc:n rakentamiseksi (lupatunnus 12-18-POI). Tärkeää on, ettei Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien välttämätöntä liittymistä alueelliseen vesihuoltoverkostoon saa lainvoimaa. Tällöin kaavojen ohjaustavoite menettää merkityksensä. Päätöksen monimutkainen viesti Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Lisäksi sen (kaavamääräyksen) voidaan katsoa ohjaavan sitä, millaisin ehdoin hanke on toteutettavissa kaavallisesta suunnittelusta erillisellä ratkaisulla siinä tapauksessa, että hankkeen toteuttamisen edellytyksenä joka tapauksessa olevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten voidaan muutoin katsoa täyttyvän."
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 21 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, myös kunnan kielenkääntäjien mukaan. Kun nämä asiat muutenkin ovat monimutkaisia ja monien säännösten alaisia, niin pitäisi ehdottomasti edes yrittää pitää kieli mahdollisimman selkeänä. Muuten väärinkäsitysten riski on suuri. Virke olisi pitänyt pilkkoa useampaan lauseeseen. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät vastaa tätä säännöstä. Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on saatettava voimaan. Lautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. KÄSITTELY: Esittelijä jätti asiasta muutetun päätösehdotuksen: Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää valittaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja esittää perusteluinaan seuraavaa. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätöksiinsä 26.1.2016 23 ja 12.4.2016 66. Valituksen kohde ja päätös ristiriidassa Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään kumonnut ja poistanut lautakunnan 26.1.2016 tekemän päätöksen ja kumonnut 12.4.2016 tehdyn päätöksen poikkeamispäätöksen osalta ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Suunnittelutarveratkaisun osalta voimassaoloa pidennettiin vuodella. Uudenmaan ELY-keskus (jäljempänä ELY-keskus) on valittanut koko päätöksestä eli sekä omakotitalon että sivuasunnon rakentamisesta. ELY-keskus on valittanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä 26.1.2016 23, jossa poikkeamisena oli olla liittymättä vesihuoltoon. Rakennus- ja ympäristölautakunta (jäljempänä lautakunta) on viimeisessä päätöksessään tarkentanut sitä, mitä poikkeamisella haetaan. Lautakunnan päätöksessä 12.4.2016 66 poikkeamisen kohteena oli käsitellä hakemuksen rakennuspaikka AO-alueena eikä kaavan mukaisena AO-1 -alueena. Jälkimmäistä päätöstä koskeva ELY-keskuksen valitus on täysin yhtenevä ensimmäisen valituksen kanssa, lukuun ottamatta, että luku 400 m2 on korvattu luvulla 300 m2. Ilmeisesti ELY-keskus viittaa valituksessaan asuinrakennuksiin. Rakennusten lukumäärä ja koko on otettu päätöksessä huomioon, päinvastoin kuin ELY-keskus valituksessaan toteaa. ELY-keskus ei valituksessaan ota kantaa asuinrakennusten lukumäärään eikä niiden
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 22 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 kerrosalaan. Valituksessa ei myöskään oteta kantaa ympäristön rakentamisen määrään tai siihen muodostaako sivuasunto valittajan mukaan oman rakennuspaikan. ELY-keskus valituksessaan viittaa siihen, että näille asuinalueille tulisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate huomioon ottaen myöntää vastaava poikkeaminen alueelliseen vesihuoltoverkostoon liittymisestä. Lautakunnan lisäksi siis myös ELY-keskuksen kanta on se, että kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä. ELY-keskus on vastaselityksessään Helsingin hallinto-oikeudelle korostanut yksittäisen poikkeamisen haitallista vaikutusta alueellisen vesihuollon toteutumiseen. Lautakunnan päätöksistä on erittäin selvästi todettavissa, että kyseessä on kaavan laadinnan aikana tapahtunut inhimillinen kirjoitusvirhe, joka ei muodosta ennakkotapausta alueen muille AO-1 alueella sijaitseville tiloilla. ELY-keskus ei valituksessaan ottanut kantaa ympäristön rakennuskantaan tai rakentamisen määrään. On huomattava lisäksi, että rakennuspaikka sijoittuu noin 2,5 km:n päähän asemakaava-alueesta ja että kyseessä on erittäin suuri tila, vähän alle 13 hehtaaria, jonka pinta-alasta on osayleiskaavassa osoitettu rakentamattomiksi alueiksi n. 9,7 hehtaaria (MY-, MU- ja VU-1 alueet). Tilalla olisi tämän poikkeamisen myötä mahdollisuus osayleiskaavan alueella ainoastaan yhteen rakennuspaikkaan, jossa on omakotitalo ja sivuasunto, ennen alueellisen vesihuollon ja asemakaavan valmistumista. Mikäli hallinto-oikeus olisi päätynyt päätöksessään valituksessa esitetyn mukaisesti, olisi koko päätös tullut kumota. Nyt hallinto-oikeus teki omia johtopäätöksiä, ja päätyi siihen, että pienempi omakotitalo kuin haettu voidaan myöntää, muttei sivuasuntoa. Valituksessa ei kuitenkaan ole otettu kantaa omakotitalon kerrosalaan. Hallinto-oikeus ei myöskään ole perustellut sitä, miksei sivuasuntoa ole myönnetty. Kyseessä on poikkeaminen kaavamääräyksestä, jos ei liity vesihuoltoverkostoon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltojärjestelmään tai tästä velvollisuudesta vapauttamisen edellytykset ratkaistaan vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Kiinteistöllä on vesihuoltolain mukaan velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon vasta sillä hetkellä, kun verkoston toiminta-alue vahvistetaan. Samoin kiinteistöllä on vasta siitä hetkestä alkaen mahdollisuus hakea vesihuoltolain mukaista vapautusta verkostoon liittymisestä. Tämä on Helsingin hallinto-oikeuden oikeudellisessa arvioinnissa tarkoittama vesihuoltolain mukainen menettely. Osayleiskaavan AO-1/l-alueen kaavamääräystä vesihuoltoverkostoon liittymisestä ei voida ottaa huomioon lupaprosessissa niin kauan, kun vahvistettua vesihuollon toiminta-aluetta ei ole olemassa. Kiinteistöillä, jotka jäävät vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle, ei ole velvollisuutta liittyä verkostoon. Viranomaispuolella ei voida ennakolta tietää, mitkä kiinteistöt päätyvät vahvistetulle toiminta-alueelle tai mitkä eivät. Eli siihen asti, kun kiinteistö on vahvistetulla toiminta-alueella, siellä pitää järjestää vesi- ja jätevesihuolto kiinteistökohtaisesti, kuten missä tahansa haja-alueella. Lupaprosessissa tämä tarkoittaa, että vesihuollon suunnitelmat tehdään ja käsitellään, kuten haja-alueella yleensäkin.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 23 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että kaavamääräys tulee ottaa ohjaavana tekijänä huomioon. Toki hakijaa neuvotaan ja ohjeistetaan lupaprosessin aikana vesihuollon kehittämissuunnitelmista, jotta hän voi ottaa sen huomioon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelussa. AO-1 -kaavamääräyksen alueille jätettyjä hakemuksia on erittäin vähän, koska hakijoita on neuvottu odottamaan alueellisen vesihuollon toteuttamista ja koska kysyjille on ilmoitettu, että kyseisiä poikkeamisia ei esitetä myönnettäviksi. Lautakunta on ainakin pikaisen etsinnän perusteella käsitellyt poikkeamisia olla liittymättä alueelliseen vesihuoltoon: 17.3.2009 51 (08-350-POI kielteinen), 1.3.2016 46 (14-59-POI kielteinen), 29.11.2016 210 (16-60-POI myönteinen). Edellä mainituista lautakunta päätti 1.3.2016 46 hylätä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi saman osayleiskaavan kaavamääräyksen AO-1/1 alueella, jota ei liitetty kaavamääräyksen mukaisesti alueelliseen vesihuoltoverkostoon. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi sitä koskevan valituksen. Alue on jo yleiskaavaa tarkemmassa kaavassa, osayleiskaavassa, osoitettu AO-1 -merkinnällä sekä kaavamääräyksellä liittyä alueelliseen vesihuoltoon. Kaavamääräys kertoo suoraan, että kyseessä on nimenomaan poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n sellaiselle suunnittelutarvealueelle rakentamisesta, jossa on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin vesijohdon ja viemärin rakentamiseksi. Kunnan osayleiskaavoista; Lapinkylän osayleiskaava (lainvoimainen 14.2.2003), Veklahti-Svartvikin osayleiskaava (7.10.2003), Bro-Kolsarin osayleiskaava (2.9.2004), Heikkilän osayleiskaava (3.4.2009), Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava (24.4.2015), Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava (v. 2016), kaikissa on mainittu erikseen kaavamääräyksissä ehto liittyä alueellisen vesihuollon verkostoon. Lisäksi vireillä olevissa Kylmälän osayleiskaavassa (kaavaehdotus nähtävillä 22 30.6 ja 3.8. 4.9.2015) ja Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavassa (kaavaluonnos nähtävillä 18.1.-19.2.2016) on vastaavat kaavamääräykset koskien ehdotonta liittymistä alueelliseen vesihuoltoon (lisätietona osakopiot edellä mainituista kaavamääräyksistä, missä vesihuoltoon liittymisen maininnat on korostettu tehostevärillä). Kunnassa on samoin käsitelty poikkeaminen yleisestä kaavamääräyksestä RA-alueella, missä kaavamääräyksen mukaan rakennukset tuli varustaa kuivakäymälöin. Tällöin saaressa sijaitsevaan lomarakennukseen haettiin poikkeamista vesi-wc:n rakentamiseksi (lupatunnus 12-18-POI). Mikäli suunnittelutarveratkaisuja myönnettäisiin ilman liittymistä alueelliseen vesihuoltoon, lisääntyisi haja-asutusrakentaminen huomattavasti. Samalla laukeaisi kunnalle huomattavan paljon aiemmin vesihuoltolain 6 :n mukainen velvoite ryhtyä toimenpiteisiin vesihuoltolaitoksen perustamiseksi. Tärkeää on, ettei Helsingin hallinto-oikeuden päätös, olla käsittelemättä poikkeamisena välttämätöntä liittymistä alueelliseen vesihuoltoverkostoon, saa lainvoimaa. Tällöin kaavojen ohjaustavoite menettää merkityksensä. Päätöksen monimutkainen viesti Hallinto-oikeus myös toteaa oikeudellisessa arvioinnissa, että Lisäksi sen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 24 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 31.01.2017 (kaavamääräyksen) voidaan katsoa ohjaavan sitä, millaisin ehdoin hanke on toteutettavissa kaavallisesta suunnittelusta erillisellä ratkaisulla siinä tapauksessa, että hankkeen toteuttamisen edellytyksenä joka tapauksessa olevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytysten voidaan muutoin katsoa täyttyvän." Lauserakenne on monimutkaisesti muodostettu, myös kunnan kielenkääntäjien mukaan. Kun nämä asiat muutenkin ovat monimutkaisia ja monien säännösten alaisia, niin pitäisi ehdottomasti edes yrittää pitää kieli mahdollisimman selkeänä. Muuten väärinkäsitysten riski on suuri. Virke olisi pitänyt pilkkoa useampaan lauseeseen. Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut eivät vastaa tätä säännöstä. Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava, ja rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös on saatettava voimaan. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti muutetun päätösehdotuksen mukaan. Lautakunta päätti myös tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 25 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8 31.01.2017 Lausunto 17-1-LAU Helsingin hallinto-oikeudelle, poikkeaminen 16-56-POI / Bergstad 402-1-55 29/10.03.00.00/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 8 Rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi 29.11.2016 213 poikkeamisen omakotitalon, konehallin ja hevosten kävelytyskoneen rakentamiseksi. Hakija valitti päätöksestä. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - valituskirjelmä 2.1.2017 Dnro 00041/17/4111 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 1) Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä. 2) Valituksen osalta rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu seuraavaa: Hakija valittaa kolmesta asiasta: 1) päätöksen ehdosta rakentaa enintään I I/2-kerroksinen omakotitalo 2) siitä, että hevosten kävelytyskone on katsottu rakennukseksi 3) siitä, että omakotitalo on oltava käyttöönotettu ennen talousrakennusten käyttöönottoa 1. Omakotitalon enimmäiskerrosluku Päätöksen ehtona on, että omakotitalo toteutetaan enintään I I/2-kerroksisena. Kunnan haja-asutusalueella suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätöksissä on pääsääntöisesti päärakennuksen ehtona ollut enimmäiskerroskorkeus I I/2. Helsingin hallinto-oikeus muun muassa toteaa Kirkkonummen kunnan haja-asutusalueen suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätöksen valitusta koskevassa päätöksessään (Dnro 07632/16/4111), että omakotitalon kerroslukua koskeva lupaehto vähentää rinteeseen sijoittuvan rakentamisen maisemallisia vaikutuksia, ja että valituksen ehto on sinänsä tavanomainen ja hyväksyttävä maankäyttöratkaisun harkintaperuste. Nyt kyseessä olevan omakotitalon paikka on muuttunut alkuperäisestä rakennusluvasta, niin että rakentaminen on sijoitettu noin 130 metrin päähän hevostallista 4,3 hehtaarin kokoisen rakennuspaikan korkeimmalle kohdalle ja suuren tilan kauimmaiseen kulmaukseen. Hevostallin ja maneesin välinen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 26 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8 31.01.2017 piha-alue sijoittuu +5.00 korkeuskäyrälle ja omakotitalo noin + 13.50 korkeuskäyrälle eli n. 8,5 metriä korkeampaan asemaan. Tästä syystä ei ole enää ollut maisemallisesti sopivaa myöntää tälle korkeimmalle kohdalle sijoitettavalle omakotitalolle kaksikerroksisuutta. Hakija on jo neuvotellut poikkeusluvan käsittelyvaiheessa myönnetylle omakotitalolle esitetty paikka kauempana hevostoiminnasta, jolloin perusteena oli asuinrakennukselle tarvittava rauhallinen sijainti. Nyt rakennuksen korkeutta perusteellaan näkyvyydellä hevostilalle. Kyseessä on ristiriitaisia toiveita, joista kaikkia ei voi saavuttaa. Mikäli hevostilan valvonta on pääasia, voi omakotitalon toki sijoittaa lähemmäksi kuin tuo neuvoteltu kauimmainen paikka. 2. Hevosten kävelytyskone Nyt kyseessä on 170 k-m2 kokoinen hevosten kävelytyskone, joka hakijan mukaan ei ole rakennus. Kävelytyskone on yleensä katososaltaan suurelta osin avoin, eikä siinä ole kiinteitä seiniä. Rakennusjärjestyksen 4 :n mukaan muulla kuin asemakaava- ja ranta-alueilla alle 35 m2 katos lasketaan rakennelmaksi. Samalla katoksesta tulee olla vähintään 30 % avointa. Tätä suuremmat katokset lasketaan Kirkkonummella rakennuksiksi riippumatta siitä kuinka avoimia ne ovat. Maankäyttö- ja rakennuslain 113 :n mukaan rakennus on mm. tiettyä käyttöä varten tarkoitettu kiinteä rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen tai ympäristönäkökohtiin liittyvistä syistä. Hevosten kävelytyskone on sen pinta-alasta ja katoksesta riippumatta katsottu rakennukseksi maisemallisen vaikutuksen ja teknisen toiminnan vuoksi. Vaikka kävelytyskoneessa ei olisi katosta, se toimii sähköllä, ja edellyttää näin ollen sähköurakoitsijan laatiman sähkötarkastuspöytäkirjan. Kirkkonummella on vuodesta 2008 myönnetty kymmenen kappaletta suunnittelutarveratkaisua / poikkeamispäätöstä hevosten kävelytyskatoksen rakentamiseksi. Kyseessä on siis kunnassamme tavanomainen tulkinta. Todettakoon vielä, että korkein hallinto-oikeus on muun muassa todennut Turun satamassa olevat nosturit maankäyttö-ja rakennuslain mukaisiksi rakennuksiksi. 3. Omakotitalon käyttöönotto ennen talousrakennusten käyttöönottoa Rakennusjärjestyksen mukaan voidaan myöntää päärakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä hevosten pitoon tarkoitettuja rakennuksia. Hakijalle ei ole myönnetty poikkeamista rakennusjärjestyksestä olla rakentamatta päärakennusta eli omakotitaloa. Hakija on vuosi sitten marraskuussa 2015 sähköpostilla ilmoittanut kyseisen rakennuspaikan osalta, ettei omakotitalon rakentamiseen sillä hetkellä ole varaa, mutta autotallin rakentamiseen on. Hakijalle on ilmoitettu, ettei omakotitalon tarvitse olla enimmäiskerrosalan mukainen vaan pienempikin, käytännössä 60 k-m2 riittää omakotitalon pinta-alaksi. Nyt myönnetyssä poikkeusluvassa hakija on kuitenkin muun muassa hakenut 400 m2:n omakotitaloa sekä 250 m2:n konehallia.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 27 Rakennus- ja ympäristölautakunta 8 31.01.2017 Asiaa koskeva poikkeuslupa käsiteltiin alun perin huhtikuussa 2009 ja kaksi sitä koskevaa rakennuslupaa vuosina 2010 ja 2011. Nyt kyseessä olevan rakennuspaikan omakotitalon rakennuslupa on jo kerran rauennut aloittamattomana. Edellä mainittu huomioon ottaen päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 28 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 31.01.2017 Selitys 16-20-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu ja poikkeaminen 15-49-POI / Gesterby 418-2-97 335/10.03.00.01/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 9 Korkein hallinto-oikeus pyytää selitystä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä koskevasta valituksesta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti 1.3.2016 47 myöntää suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen omakotitalon rakentamiseksi ja omakotitalon muuttamiseksi sivuasunnoksi. ELY-keskus valitti päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen. Hakija valitti päätöksestä. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liitteet: - muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta 8.10.2008, liite 3 - osayleiskaavan ehdotusvaiheenviranomaisneuvottelu, liite 4 Oheismateriaali: - valituskirjelmä Dnro 5194/1/16 - Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.1.2016 Dnro 03028/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 1) Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä sekä Helsingin hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon 10.5.2016 106. 2) Valituksen osalta rakennus- ja ympäristölautakunta yhtyy hakijan valituksessa esittämään, sekä siihen liittyvään kaavoituksen antamaan lausuntoon sekä toteaa samalla seuraavaa: Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteisen ratkaisun perusteella vastaava rakentaminen tulisi sallia myös alueen muille maanomistajille. Näin suoraviivaisesti asia ei ole. Vastaava rakentaminen tulisi sallia saman alueen muille maanomistajille, joilla on sama kaavamääräys (AO), eli ei esimerkiksi AP-, MU-, MY-, MT- tai edes AO-1-kaavamerkinnällä esitetyille alueille. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteinen ratkaisu johtaisi asutuksen lisääntymiseen ilman tarkempaa kaavallista suunnittelua. Kyseessä ei ole suunnittelematon asutus, vaan vuonna 2014 hyväksytty osayleiskaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 24.4.2015. Kaavan laadintaan on liittynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 29 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 31.01.2017 kaavaehdotus, eri osapuolien kuulemiset ja lausunnot; ja kaavaa on käsitelty säännöllisesti kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa. ELY-keskuksen johdolla on myös pidetty aloitusvaiheen (v. 2008) ja ehdotusvaiheen (v. 2013) maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset viranomaisneuvottelut (liite 3 ja liite 4). ELY-keskus ei ole näissä neuvotteluissa ottanut esiin sivuasuntoasiaa. Hanke ei myöskään aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, sillä kiinteistöjen alueille esitetyt asuinalueet (AO) ovat suhteessa kiinteistöjen kokoon esitetty rajatusti, jolloin kiinteistöistä on jäänyt huomattava määrä vapaita rakentamattomia alueita (MU, MY, VU-1, MT, MA) erityisesti kaavan pohjoispuolella, minne AO- ja AO-1-alueet sijoittuvat. Samaa kaava-aluetta koskevassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä (2.9.2016 Dnro 01825/16/4112) viitattiin kiinteistön kokoon (5280 m2) kielteisenä seikkana. Nyt kyseessä oleva kiinteistö on 14 453 m2:n kokoinen, eikä valituksenalaisessa päätöksessä viitata kiinteistön kokoon, vaan riittävän kaavoitusvaran jättämiseen. Kiinteistöstä 2:97 voi todeta, että kaavamääräyksellä AO-aluetta on n. 8170 m2, MU aluetta on n. 5260 m2 ja tiealuetta on n. 1020 m2. Siten rakentamattomaksi esitettävää aluetta on kiinteistön osalta n. 43 % eli huomattavan runsaasti. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei valituksessa esitetylle ole perusteita ja valitus tulisi hylätä. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2017 30 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 31.01.2017 Selitys 16-21-LAU korkeimmalle hallinto-oikeudelle, suunnittelutarveratkaisu 14-54-POI / Gesterby 418-2-95 1023/10.03.00.01/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 31.01.2017 10 Korkein hallinto-oikeus pyytää selitystä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä koskevasta valituksesta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti myöntää suunnittelutarveratkaisun omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseksi. ELY-keskus valitti päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen. Hakija valitti päätöksestä. Valmistelija: lupa-arkkitehti Arja Sihvola, p. 09 2967 2673, arja.k.sihvola(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - valituskirjelmä - Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.9.2016, 16/0752/5, Dnro 01825/16/4112 Ehdotus Lupa-arkkitehti: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 1) Rakennus- ja ympäristölautakunta viittaa päätökseensä. 2) Valituksen osalta rakennus- ja ympäristölautakunta yhtyy hakijan valituksessa esittämään, ja toteaa samalla, seuraavaa. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteisen ratkaisun perusteella vastaava rakentaminen tulisi sallia myös alueen muille maanomistajille. Näin suoraviivaisesti asia ei ole. Vastaava rakentaminen tulisi sallia saman alueen muille maanomistajille, joilla on sama kaavamääräys (AO), eli ei esimerkiksi AP-, MU-, MY-, MT- tai edes AO-1-kaavamerkinnällä esitetyille alueille. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan myönteinen ratkaisu johtaisi asutuksen lisääntymiseen ilman tarkempaa kaavallista suunnittelua. Kyseessä ei ole suunnittelematon asutus, vaan vuonna 2014 hyväksytty osayleiskaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 24.4.2015. Kaavan laadintaan on liittynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus, eri osapuolien kuulemiset ja lausunnot; ja kaavaa on käsitelty säännöllisesti kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa. ELY-keskuksen johdolla on myös pidetty aloitusvaiheen (v. 2008) ja ehdotusvaiheen (v. 2013) maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset viranomaisneuvottelut (liite 1 ja liite 2). ELY-keskus ei ole näissä neuvotteluissa ottanut esiin sivuasuntoasiaa.