Asuntopoli*ikan kehi0äminen Fokusryhmä 13.1.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Mikä on tarjonta- ja kysyntätukien vaikutus asuntotuotannon määrään ja eri hallintamuotojen tarjontaan? Tilannekuvaa
Asuntokannan kasvu on suuntautunut vuokraasuntoihin PK-seudulla yksiöistä yli 75 % vuokraasuntoja PK-seudun asuntokanta kasvanut 14 % v. 2005-2015 Väestö kasvanut suhteellises* saman verran Vuokra-asuntojen erityises* yksiöiden määrä on kasvanut nopeas* 2010- luvulla Vuokra-asuntoja 46 % PKseudun kaikista asutuista asunnoista v. 2015 76 % yksiöistä Asuntoja, kpl Asuntoja kpl 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Asuntojen määrä hallintasuhteen mukaan PK-seudulla 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Omistus Vuokra Asumisoikeus Muu ja ei-vak-as Yksiöt PK-seudulla hallintasuhteen mukaan Vuokra Omistus Asumisoikeus Muu ja ei-vak-as
ARA:n korkotukilainat edelleen merki0ävä tukimuoto vuokra-asuntotuotannolle Kuitenkin ARA:n maksamien korkotukien summa on supistunut jyrkäs* Korkotukivaltuutus 1 170 M v. 2015 ja 2016 Korkotason laskun vuoksi ARA:n korkotukena maksama tuki on supistunut eri0äin pieneksi Viime vuonna vuokra-asuntotuotantoon myönne0yjen korkotukilainojen korko oli lähes kaikissa hankkeissa alle omavastuun ARA:n täytetakaus on pääasiallinen rahoituksellinen kannus*n ARAtuotannolle nykyisessä rahoitusmarkkina*lanteessa ARA:n maksamat korkotuet (M ) ARA:n maksamat korkotuet ja avustukset (M )
ARA-tuotannon volyymi ja jakautuminen ARA-rahoituksella aloitexin 8 500 asuntoa v. 2015 ja noin 7 000 v. 2016 ARA-tuotanto on vastannut 25-30 %:n osuu0a koko asuntotuotannosta viime vuosina Suurten kaupunkiseutujen osuus noin 85 % Erityisryhmien asuntojen ja ASO-asuntojen osuus tuetusta tuotannosta on kasvanut ja normaalien vuokra-asuntojen osuus vähentynyt ARA-tuotannon rooli on ollut suuri rakentamisen suhdannekuoppien täy0äjänä myös 2000-luvulla
Missä pienituloiset asuvat? PK-seudulla ARA-vuokra-asunnon sai 32 % hakijoista v. 2015 Vuokra-asunnon saaneista 35 % eri0äin kiireellisessä asunnontarpeessa Asukkaiden vaihtuvuus 12 % Koko ARA-kannassa 33 % asuntokunnista 2 alimmassa tulodesiilissä PK-seudulla 10 % asuntokunnista kahdessa ylimmässä tulodesiilissä (noin 11 000 asuntokuntaa) Pienituloisten osuus supistuu ja keski- ja hyvätuloisten osuus nousee asunnossa asumisajan kasvaessa PK-seudulla ARA-kannassa asuu pienempi osuus pienituloisia ja suurempi osuus suurituloisia kuin muualla Lähde: YM 15/2014 Tiedot v. 2011
TonXvuokrien subventoin* muodostaa osan asumisen tukea Helsingin ton*nluovutusperiaa0eet (MA-toteutusohjelma 2008-17): omistamastaan kaavoite0avasta rakennusoikeudesta kaupunki myy 40 % vuokraa 60 %, josta puolet ARA-tuotantoon ja puolet HITAS- ja asumisoikeustuotantoon ja muiden ns. välimallien tuotantoon. ARA-tuotanto ARA-tuotantoon luovute0avien tonxen enimmäishinta kerrostalotuotannossa PKS:lla 2016 Kehä I sisäpuoli & Etelä-Espoo 425 /kem2 à Pohjois-Vantaa Pohjois-Espoo 220 /kem2 TonXmaan markkinapohjainen viitehintataso PKS:lla (AK-ton*t) Kantakaupunki, Etelä-Espoo >1 000 /kem2 (kalleimmat paikat >1 500) Kehä I sisäpuoli 750 1 000 /kem2 ARA-tuotantoa varten vuokran laskennan perustana oleva kem2-hinta on Helsingissä sijainnista riippuen 30-60 % alempi kuin markkinahinta ARA-tuotantoon vuokratut ton*t sisältävät tonxvuokran subven*ota 1-2 /m2/kk HITAS 20 % alennus viitehintatasoon verra0una hyvissä sijainneissa Esikaupungeissa lähellä markkinavuokratasoa
TonXvuokrien subventoin* kohdentuu ko*talouksille osin sa0umanvaraises* ARA-tuotanto Myös hyvätuloiset ARA-asukkaat saavat subven*on hyödykseen Lain muutos: tulot tarkistetaan 5 vuoden välein Vaihtoehto: vuokra sidotaan tuloihin? Onko tonxvuokrien subventoin* toimiva tuki pienituloisille ARA-asujille vrt. suora asumistuki TonXvuokran subven*o ei läpinäkyvää Asumistuki veronalaista tuloa - tonxvuokran subven*ohyöty ei veronalaista Kannus*nloukkuvaikutus: merki0ävä asumistuessa TonXvuokran subventoin* kompensoi omatonxsten omistusasujien korkojen verovähennysoikeu0a (joka on vähitellen poistumassa) HITAS Hitas-ko*taloudet eivät poikkea oleellises* omatonxsten vapaarahoi0eisten asuntojen ko*talouksista tulotason tai demografian suhteen Miksi subventoidaan?
Asumistuen (yleinen) määrä ja vaikutus asumismenoihin Huom. Toimeentulotuen kau0a makse0avia asumiskustannuksia ei huomioitu eikä eläkkeensaajien ja opiskeiijoiden asumistukia. PK-seudulla yleisen asumistuen saajien osuus vuokra-asuntokunnista 2015 ARA: 27 % Vapaa-rah: 19 % Asumistuen saajilla ARA- ja vapaarah. asuntojen keskimääräinen vuokrataso ja asumistuki samaa tasoa v. 2016 Vapaarahoi0eisissa m2-vuokra 30 % korkeampi kuin ARAssa Mu0a keskimääräinen asuntokoko vastaavas* pienempi Asumistuki ka0aa keskimäärin puolet vuokrasta Riippuu tulotasosta ja vuokrasta Vuokrataso noussut nopeas* uusissa vuokrasopimuksissa, etenkin PKS:lla näkyy asukkaan vuokraosuuden kasvuna mu0a ei juurikaan asumistuessa Lähde: ARA & KELA Tiedot 02/2016 /kk 1 000 800 600 400 200 Vuokrataso ja asumistuen osuus rahoituksen mukaan. Manner-Suomi ja PK-seutu Asukk. osuus keskim. e/kk As.tuki keskim. e/kk /kk 800 600 400 200 Vuokrataso ja asumistuen osuus vapaarah. Asunnoissa. Uudet (<1v) ja vanhat (>=1v) vuokrasopimukset. Manner-Suomi ja PK-seutu Asukk. osuus keskim. e/kk As.tuki keskim. e/kk 0 SF ARA SF V-rah. PKS ARA PKS V-rah. 0 SF V-rah. >1v. SF V-rah. <1v. PKS V-rah. >1v. PKS V-rah. <1v.
Asumistukimenot ovat kasvaneet nopeas* Maksetut asumistuet ovat kasvaneet nopeas* 2010- luvulla Kasvu kohdistuu sekä ARAe0ä vapaarah. asuntoihin Yksin asuvat nopeimmin kasvava ryhmä Taustalla: Vuokra-asunnoissa (vapaarahoi0eisissa) asuvien määrä on kasvanut Pitkäaikaistyö0ömyys kasvanut à ko*talouksien käyte0ävissä olevat tulot supistuneet Tulorajojen säätäminen tuensaajille edullisemmaksi v. 2015 alussa Vuokratason nousu Lähde: KELA
Miksi asuntomarkkinoita halutaan säädellä ja ohjata? Koko talouden ja asuntomarkkinoiden vakauteen tähtäävä ohjaus vakau0aminen Asuntojen hintojen ja vuokrien vaihtelut Asuntotuotannon ja rakennusmarkkinoiden vaihtelut Asuntotuotanto talouden elvytyskeinona Asumiskulutuksen ja tuotannon rakenteen ohjaus (allokaa*o) Tuotannon tehokkuus toimivat markkinat, kilpailu Asuntokannan käy0ö Ko*talouksien asumiskulutus Kaikille mahdollisuus asua Tulonjaon ja yleisemmin hyvinvoinnin jakautumisen ohjaus (distribuu*o) Tarjontatuet Kysyntätuet Laadun, hintojen, vuokrien säätely Segregaa*on ehkäiseminen Kaavoitus Yhteiskunnan tukeman ja kontrolloiman asuntotuotannon alueellinen sijoi0aminen Asukasvalinnat Palveluverkosto Liikenne ja saavute0avuus