Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI HÄME PIRKANMAA 2/2007 Tässä lehdessä: Pääkirjoitus...2 Metallin Liittokokous 2008...2 Juha Pesola: Valtuutettu on työpaikan kehittäjä...3 Valitaan työsuojeluvaltuutettu...3 Saija Mäkelä: Työturvallisuus Sisu Dieselissä...4 Marko Patama: Minne katosivat vuoden 2007 palkankorotukset?...4 Tapio Hakatie: Työllisyys ja työehdot...5 Pertti Turtiainen: Metallin tulevaisuus!...5 Juha Ulmanen: Metallin sopimuksessa on luvattoman paljon huononnuksia...6 Uutta työsuojelua OHSAS 18001 standardi...6 Mikko Virolainen: Herätys työnantajat!...7 Työsuojeluvaltuutettu Minna Huhdanpään haastattelu!...7 Jouni Miettinen: Kameravalvonta työpaikalla...8 Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia

2 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Liittokokous Metallityöväen Liiton 20. liittokokous kokoontuu ensivuoden toukokuussa. Vaalit liittokokousedustajien valitsemiseksi käydään maalis huhtikuussa. Liittokokous ja vaalit ovat liiton kannalta erittäin tärkeät. Liittokokous linjaa liiton tavoitteet seuraavaksi 4 vuotta. Edunvalvonnan tavoitteet, järjestö toiminnan kehittäminen, suurliitto hanke ovat asioita, mitkä tulee linjata. Seuraavan työehtosopimuksen sisältö, lisätäänkö paikallista sopimista? Edistääkö seuturyhmät edunvalvontaa ja ammattiosastojen toimintaa? Suurliitto, onko sen perusta jäsen ja jäsenten edunvalvonnan parantaminen, vai suuruus, suuruuden vuoksi? Näihin kysymyksiin on löydettävä yhdessä, ennen liittokokousta käydyssä keskustelussa vastaus. Keskusteluun tarvitaan kaikkia Metallityöväen Liiton jäseniä. Keskustelun ja ammattiosastojen esitysten pohjalta liittokokouksen on mahdollista tehdä oikeita valintoja. Metallin Liittokokous 2008 Jäsenten aktiivisuus ratkaisee tulevaisuuden mahdollisuudet pärjätä markkinavoimien puristuksessa. Osaajista pulaa Paikallista sopimista lisättiin kesällä tehdyllä työehtosopimuksella. Palkkojen korotuksista tuli edellisiä kertoja suurempi osa sovittavaksi paikallisesti. Soveltaminen on osoittanut että Metalliteollisuudessa on huutava pula osaavista työnantajista. Soveltamiskierros on osoittanut, että työnantajapuolella sopimuksen soveltamisohjeista on otettu vain heille soveltuva osa, lukematta kokonaisuutta. Soveltamisohjeet ovat hyvin epäselvään muotoon tehty ja tästä johtuu, että paikallinen erä varsinkin pienissä yrityksissä on jaettu sopimuksen vastaisesti. Esimerkiksi niin, että paikallinen erä on jaettu kahtia, puolet rakenteen oikaisemiseen, puolet rakenteen jälleen vääristämiseen. Pahimmillaan pääluottamusmies kuulee työtekijältä paljonko työntekijä saa paikallista erää, vaikka asia pitäisi sopia pääluottamusmiehen kanssa. Suurelta osin jakoon on tullut 0,7 %. Työtekijät eivät tiedä miten heidän palkkansa muodostuu. Palkkarakenne ei ole osassa yrityksiä kunnossa, miten silloin määritellään oikeudenmukaiset korotukset. Teknologiateollisuudella on paljon töitä, metallityönantajien osaamisen tason kohottamiseksi, sopimuksen oikean soveltamisen osalta. Liittojen tulisi miettiä soveltamisohjeet paremmin. EK ja tulopolitiikka En ajatellut puuttua TES-politiikkaan edellistä kohtaa enempää, mutta Koneen pääjohtaja ja EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin ja Jorma Ollilan puheenvuorot herättivät ajatuksia. Herlin ja Ollila ovat tulleet johtopäätökseen, että palkkoja ei voida sopia keskitetysti eikä varsinkaan tulopoliittista kokonaisratkaisua voida tehdä. Heidän esittämässä mallissa liitot asettaisivat minimivelvoitteet ja loput hoidettaisiin yrityksissä. Näissä ajatuksissa ei ole mitään uutta, onhan tähänkin saakka voitu sopia korotuksia talokohtaisesti TES:n päälle, työehtosopimusratkaisujen ollessa se minimivelvoite. Mutta vuosien kokemuksella tiedän, että vaikka yrityksillä menisi lujaa, kuten Koneella ja Ollilan entisessä firmassa Nokialla on mennyt, ei työnantaja ole valmis sopimaan korotuksia yli sopimuksen. Taitaa olla työnantajien johtomiehillä ketunhäntä kainalossa? ERKKI MOISIO PÄÄLUOTTAMUSMIES SISU DIESEL OY Metallityöväen Liiton liittokokousvaaleilla ja liittokokouksella linjataan liiton tavoitteet, seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liittokokous valitsee myös liitolle puheenjohtajan ja hallinnon, liittotoimikunnan ja liittovaltuuston. Liittotoimikunta toimii liiton hallituksena ja valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välillä, hyväksyen esim. toimintasuunnitelman, talousarvion ja tilinpäätöksen. Valtuusto hyväksyi myös uuden työehtosopimuksen. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa. Tuleva liittokokous tulee ottamaan kantaa merkittäviin työelämän ja eri yhteiskuntapoliittisiin asioihin. Yhtä tärkeätä, jos ei tärkeämpääkin, on päättä liiton kanta esillä olleeseen teollisuusliitto hankkeeseen ja toimintaorganisaation kehittämiseen. Liittokokous tekee päätökset ammattiosastojen (jäsenten) esitysten pohjalta, jotka liitotoimikunta on muotoillut päätösesityksiksi. Liittokokous on osa edunvalvontaa ja sen onnistumisen tärkeä edellytys on korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi jäsenten osallistuminen esitysten tekemiseen. Liitto on toimittanut aineiston, keskusteluasiakirjan auttamaan esitysten tekemistä. Keskusteluasiakirja antaa hyvän kuvan toimintaympäristön muutoksesta ja asettaa kysymyksiä, joihin meidän tulee yhteisesti löytää oikeat lääkkeet. Liitto on niin vahva tai heikko kuin sen jäsenistö siitä yhdessä tekee. Se on meistä kiinni Liittokokoukseen valitaan kokousedustajat suhteellisella vaalilla. Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka muodostavat vaaliliittoja. Metallin Vaikuttajat on Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Metalliliitto on silloin voimakas, kun jäsenistö pääsee aidosti vaikuttamaan liiton toiminnan suuntaan. Liiton linja syntyy erilaisista näkemyksistä. Olemme saavuttaneet paljon etuja ja hyvinvointia ammattiyhdistysliikkeen toiminnan avulla. Edelleen tarvitaan uudistuksia ja parannuksia, mutta myös vanhan puolustamista. Työntekijöitä halutaan kyykyttää edelleen. Vai miltä kuulostaa työnantajapuolen pyrkimykset; työsuhteen ehdot paikallisesti sovittaviksi, pekkaset osittain pois, ylityökorvauksia pienennetään, sairausajanajan karenssi käyttöön. Se on meistä kiinni onnistuuko työnantaja pyrkimyksissään ajan mittaan vai ei. Liittokokous ja vaalit ovat osa prosessia, jolla rakennetaan metallityöntekijöiden huomisen mahdollisuudet. Tule mukaan vaikuttamaa palkka ja työehtojen puolesta. Lisä tietoja: Petri Miikki Koulutussihteeri puh. 040 503 6892 Tarmo Silander Aluetoimisija puh. 040 702 2904 tai www.metallinvaikuttajat.fi Metallityöntekijöiden lehti Häme Pirkanmaa 2 / 2007 Julkaisija Metallin Vasemmisto, Häme/Pirkanmaa Päätoimittaja Erkki Moisio, gsm 040 516 9804 Toimituskunta: Juha Ulmanen, Ari-Pekka Jaatinen, Risto Leppäranta, Pertti Turtiainen ja Arto Kaukonen. Taitto Kari Isoniemi Painopaikka Pyhäjokiseudun kirjapaino, Oulainen Metallin Vasemmisto internetissä www.metallinvaikuttajat.fi

METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa 2007 3 Työsuojeluvaalit 1. 11. 31. 12. 2007 Juha Pesola: Valtuutettu on työpaikan kehittäjä Unelmani on, että työsuojeluvaltuutettu on enemmänkin kuin pelkkä lakien ja sopimusten valvoja, sanoo Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Valtuutettu voi kehittää, miten tehdä työpaikasta terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä. Työsuojelu on kuin pitkän matkan juoksu, vertaa Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Hetkessä ei tule mitään näkyvää tulosta, mutta kun asioita saa vähitellen eteenpäin, siitä tulee lumipalloreaktio. Hienoimpia kokemuksia on mennä työpaikalle, kun on saatu jotain selkeitä tuloksia aikaan ja näkee, että heidän työnsä on kannattanut. Sen näkee ihmisten motivaatiossa, Pesola kuvailee. Pesolan vetämässä Metalliliiton työsuojeluyksikössä Helsingissä töitä huhkii kuusi toimitsijaa ja sihteeri. Lähtökohta on, että me emme voi viedä kaikkia asioita työpaikoille. Me voimme antaa tietoa ja koulutusta, mutta työsuojelun on oltava työpaikkojen omaehtoista toimintaa. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä pystyisi vaikuttamaan omaan työympäristöönsä. Sitä tukee osaava, pätevä valtuutettu ja mahdollisesti työsuojeluasiamies. Siinä auttaa myös hyvä työterveyshuolto ja kattavasti tehty vaarojen selvitys ja riskien arviointi, Pesola listaa. Pesolan mielestä työpaikoilla ja ammattiosastoissa pitäisikin pohtia enemmän työsuojeluasioita. Työsuojelupiirit valvovat, että lakia noudatetaan, mutta työsuojelun kehittäminen on työpaikkojen omissa käsissä. Jos joku kuvittelee, että silloin on työsuojelu kunnossa kun on kaikki suojavälineet ja suojalasipakko, se on väärin. Yleensä silloin, jos täytyy suojaimia käyttää, jossain on jääty puolitiehen. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa. Melu, huono ilma ja työasennot rassaavat Viimeisintä tutkittua tietoa työpaikkojen työsuojelutilanteesta on viime vuodenvaihteessa tehdystä työsuojeluvaltuutettujen kyselystä. Vaikka eletään 2000-lukua, kahdessa kolmasosassa metallityöpaikoista melu on edelleen ongelma. Huono ilmanvaihto, hankalat työasennot ja tilanahtaus ovat ongelmia yli puolessa työpaikoista, Pesola summaa kyselyn tuloksia. Pesolan mukaan niillä työpaikoilla, missä ymmärretään työsuojelutyön ongelmat ja mahdollisuudet, ei usein suuria ongelmia olekaan. Mutta toisilla työpaikoilla yrityksen johto ajattelee vanhakantaisesti, että työsuojelu on vain pakollinen kustannuserä vaikka usein yhdessä työsuojelun tason kanssa kohentuvat myös laatu ja tuottavuus. Työsuojelukyselyn tulosten mukaan näytti siltä, että suurilla työpaikoilla olisi enemmän työsuojeluongelmia kuin pienillä työpaikoilla. Pesolan mukaan kuva on kuitenkin harhaanjohtava. Kyselytulos selittyy Pesolan mukaan sillä, että suuremmilla työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuilla on keskimäärin enemmän koulutusta, osaamista ja aikaa työsuojeluun kuin pienillä työpaikoilla. Tällöin ongelmat tunnistetaan herkemmin. Tämä onkin iso kysymys. Meidän pitää saada pienemmille työpaikoille tietoa, osaamista ja kiinnostusta työsuojelun kehittämiseen, Pesola pohtii. Jos työntekijöiden tarvitsee käyttää henkilökohtaisia suojaimia, silloin ollaan työsuojelussa vasta puolimatkassa. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa, Juha Pesola sanoo. Valtuutettu on työpaikan kehittäjä Metallityö on keskimäärin fyysisesti hyvin kuormittavaa. Henkistä kuormittavuutta taas lisää esimerkiksi kiire ja koko ajan yleistyvä vuorotyö. Kun samaan aikaan työeläkelainsäädännön muutokset nostavat eläkeikää ja osaavasta työvoimasta on pulaa, asettavat ne yhdessä painetta jaksaa töissä yhä vanhemmaksi. Meidän yksi suurimpia ongelmia on se, että metallityöntekijä ei selviä eläkkeelle asti näissä töissä. Se ei ole poikkeuksellista, että siirrytään eläkkeelle ennen eläkeikää, vaan se on poikkeuksellista, jos sinne selvitään. Työterveyshuolloltakin saattaa jäädä moni asia huomaamatta. Esimerkiksi tärinäsairauksien kuviteltiin olevan jo menneisyyden asia. Mutta kun muutama vuosi sitten Hämeen alueella metallissa tehtiin asiasta tutkimus, todettiin, että tärinäsairauksia onkin yllättävän paljon. Tärkeänä ja myönteisenä työsuojelualan hankkeena Pesola mainitsee Valitaan työsuojeluvaltuutettu Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi. Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. On tärkeää huolehtia, että ammattiosaston kaikilla työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikkasi kehittämisen, terveellisyyden ja turvallisuuden tärkeä vaikuttaja on osaava ja aktiivinen työsuojeluvaltuutettu. työturvallisuuskortin, josta on tullut jo perusvaatimus monille työpaikoille. Korttikoulutuksen paras puoli on, että se koskee yleensä koko työpaikan henkilökuntaa. Toivottavasti se nostattaa työpaikoilla kiinnostusta työsuojeluasioihin laajemminkin. Pesola toivoo, että myös nyt marras-joulukuussa järjestettävät työsuojeluvaalit herättävät työpaikoilla keskustelemaan asioista, ja että työsuojelutehtäviin löytyy intoa ja halukkuutta. Unelmani on, että hyvä valtuutettu ei ole niin paljoa lakien, normien ja sopimusten valvoja, vaan että hän on työpaikan kehittäjä. Valtuutettu voisi miettiä, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä.

4 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Työturvallisuus Sisu Dieselissä 2007 Sisu Dieselin työturvallisuus on kolmen viime vuoden aikana kääntynyt ennaltaehkäisevään suuntaan. Suunnan on kääntänyt uusi amerikkalainen omistajamme Agcoyhtymä. He kiinnittivät huomionsa jo tapahtuneisiin työtapaturmiin. Mikä taas johti siihen, että työtapaturmat oli saatava kuriin. Ennaltaehkäisy työtapaturmissa on paras tapa, estää ne. Sisu Dieselissä työtapaturmiin on kiinnitetty nyt enemmän huomioita, nykyään kaikki työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan ja käsitellään. Tutkinnassa selvitetään mitä tapahtui ja miksi, sekä miten se voidaan jatkossa estää. Tapahtunut työtapaturma lavastetaan ja valokuvataan. Sekä tehdään kirjallinen selvitys tilanteesta. Läheltä piti tilanteiden kirjaaminen on kuitenkin vielä liian vähäistä. Kirjaamisen pointti on se, että saataisiin kiinni meinannut tapaturma, ikään kuin nostettaisiin kissa pöydälle. Silloin päästäisiin tutkimaan vaaratilannetta ja selvittämään, mitä oli tapahtua ja miksi. Näin mahdollisesti estettäisiin tuleva työtapaturma. Se on sitä ennaltaehkäisyä. Kaikkien etuhan se on, että tapaturmia ei sattuisi, säästyttäisiin kivuilta, tuskilta ja rahan menetykseltä. Työturvallisuuskeskuksen selvityksen mukaan, yhtä vakavaa työtapaturmaa kohti tapahtuu, kuusisataa läheltä piti tilannetta. SAIJA MÄKELÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Saija Mäkelä pitää tärkeänä panostamista työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Minne katosivat vuoden 2007 palkankorotukset? Kysymys on aiheellista esittää ensi syksy nä, mutta vastaus on selvillä jo nyt. Metallin sopima palkankorotusratkaisu näytti vielä kesällä tuovan kohtuullisen korotuksen, ei tosin sekään ollut linjassa alan yritysten kannattavuus ja tuottavuus kehitykseen. Korotus osoittautui kuitenkin muiden alojen liittojen pohjaksi mistä alettiin neuvotella. Nyt sovittu palkankorotusratkaisu lisää palkkaeroja ja monien pienipalkkaisten palkankorotukset jäävät kahden vuoden ajanjakson aikana alle kuuden prosentin jaettaessa työpaikkakohtainen erä liittojen suosittamalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että työskenneltäessä niin kuin monissa metallialan yrityksissä tapahtuu parake järjestelmän taulukkopalkoilla. Korkeimmissa tvr luokissa palkan apo osuus menee nollille johtuen taulukkopalkkojen yleiskorotusta suuremmista korotuksista. Näin ollen työpaikkakohtainen erä ohjautuu työpaikan parhaiten ansaitseville. Yritysten alemmissa tvr ryhmissä työskentelevien pienipalkkaisten jäädessä ilman korotusta, koska heillä monesti on palkassa apo osuutta suhteessa enemmän. Työnantaja ovat menetelleet näin siitä syystä, että kehtaavat edes sanoa maksavansa palkkaa näissäkin tvr ryhmissä työtä tekeville. Tämän seurauksena palkankorotukset kahdelta vuodelta jäävät yhteensä ainoastaan 5,9 prosenttiin, jonka johdosta jäädään jälkeen muiden alojen palkkakehityksestä. Minne häviää sopimuksessa tarkoitettu palkkauksen kannustavuus ja alan vetovoima? Istuvan hallituksen tekemät päätökset mm. polttoaineidenveron, sähköveron kiristäminen ja tulevat palkankorotukset yhdessä nostavat inflaation 1990 luvun lamaa edeltävälle tasolle (tuorein valtiovarainministeriön ennuste syyskuulta 2007 vuodelle 2008 on 2,5 %). Mikä ei vastaa todellisuutta. Tähän yhdistettynä vielä kunnallisveroäyrien korotukset niin ensivuonna palkankorotukset tulevat näkymään reilusti miinusmerkkisenä korotuksena palkansaajien kukkarossa. Miten käy yritysten omistavan tahon, kärsiikö heidänkin kukkaronsa tästä välittömästi? EI koska Tuotantokustannusten nousu siirretään loppukäyttäjille, tuotteen tai palvelun kateprosentin pysyessä vakiona. Katetta tulee euromääräisen sitä enemmän mitä suuremmat ovat kulut vaikka tuotantomäärät eivät kasvaisikaan. Tämänkaltainen ajattelu on erittäin lyhytnäköistä, mutta kyllä se yhden hallituskauden yli kantaa. Huolehdi turvastasi 84,5 m 2 Vakuutusten keskittäminen Turvaan kannattaa. Asiakkaiden omistama vakuutusyhtiö luo tulevaisuuden turvaa. Turva on inhimillisen kokoinen ja oloinen vaihtoehto, jossa äänesi kuuluu. Turvan asiakkaana ja Metalliliiton jäsenenä saat jatkuviin vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin jatkuvan 9 %:n alennuksen. Lisäksi saat hyödyksesi 5 %:n omistaja-asiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, jos otat Turvasta kotivakuutuksen. Kun omistajaasiakkuutesi Turvassa on kestänyt viisi vuotta, nousee alennuksesi 7 %:iin. Kymmenen vuoden jälkeen alennus on 10 %. Jotta vakuutusturvasi säilyy oikein mitoitettuna, tarkistuta se mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt voisi olla sopiva hetki tarkistukseen. Pyydä tarjous, katsotaan mitä vakuutuksesi Turvassa maksaisivat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Yhteyspäällikkö Klaus Koski Järvensivuntie 3, 33100 Tampere puh. (03) 2313 9217, 0400 625 698 klaus.koski@turva.fi www.turva.fi MARKO PATAMA PÄÄLUOTTAMUSMIES 0203 23400 valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan.

METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa 2007 5 Metallin tulevaisuus! Liittokokouksen keskusteluasiakirja kysyy: Kykeneekö Suomen keskeisin vientiteollisuuden ala metalliteollisuus edelleen luomaan kasvua ja hyvinvointia Suomessa? Olen asiakirjan tekstin kanssa samaa mieltä eli haaste kovenee lähivuosina. Tästähän olemme saaneet jo nyt kokea ikäviä yritysten lopettamisesimerkkejä ja toiminnan siirtämistä halvan kustannustason maihin. Totta on, että riippuvuus kansainvälisistä markkinoista on voimakkaasti lisääntynyt ja se meidän tuleekin toiminnassamme huomioida. Kasvun edellytyksenä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ja siihen työvoiman ikääntyminen, asettaakin melkoisen haasteen teollisuuden kannalta. Sillä myös julkinen sektori on samassa tilanteessa.tämä aiheuttaakin kilpailun työvoimasta lähivuosina ja ennenkaikkea osaajista. Tuottavuuden kehittäminen on ollut yksi alamme menestystekijöistä, johon työntekijät ovat useita vuosia olleet myötävaikuttamassa. Tilanne on kuitenkin viime vuosina pahasti vinoutunut koska hyöty tuottavuuden kehityksestä on mennyt täysin väärille urille. Sopimuskierroksella palkkio jäi saamatta Kvarttaalitaloudessa yritysjohtajilla tuntuu olevan suurin huoli vain osakkeenomistajien salkun lihottamisesta. Tästä varsin kielteinen esimerkki on Metson hallituksen päätös jakaa osinkoa 50% voitosta osakkaille ja samalla henkilöstö saa vain rippeitä Bonusten muodossa.nokian nollalinjasta puhumattakaan. Yritysjohtajat kyllä konserneissa huolehtivat oman pussinsa täyttämisestä edellyttäen henkilöstöltä aina vain kovempia panostuksia yritysten tulosten parantamiseksi. Tehty sopimusratkaisu ei ollut kyllä palkkio hyvistä vuosista vaan jatkoi tulopoliittisen kauden yhteiskuntavakauden linjaa joka tähtää kilpailukyvyn säilyttämiseen ja tuloerojen kasvattamiseen. Ratkaisussa metallityöläiset eivät saaneet heille kuuluvaa osuutta metalliteollisuuden hyvistä vuosista. Kaikkein farssimaisinta oli kun rat- kaisun kyljessä tuotiin keittiön kautta paikallisesti sovittava palkkaerä, jota ei saanut käytännössä sopien jakaa. Konserneissa sopimisen tyrmäsivät toimitusjohtajat jotka tulevat edestään löytämään vuoden 2009 sopimisen mahdottomuuden heidän tavoitteidensa mukaisesti, joka tarkoittaa paikallistasolla sovittavien palkkojen määrän lisäämistä.jatkolta on viety luottamuksen pohja vuorineuvosten hiekkalaatikkoleikissä. Seppo Riskin on turha kuvitella, että työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla ja paikallisilla sopimuksilla voidaan parhaiten vastata ajan haasteisiin. Tuottavuuden kehittäminen tulevaisuudessakin tärkeää Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta liitolla ja sen jäsenillä tulee olla tavoitteena alan ja sen tuottavuuden kehittäminen työpaikkojen turvaamiseksi. Meidän tulee seurata maailmantalouden kehitystä oman edunvalvonnan mahdollisuuksien tiedostamiseksi. Näkymät tulevalle vuodelle ovat vielä kohtuulliset kun katsotaan BKT:n jakaumaa. USA 29 %, EMU 22 %, Japani 10 %, Englanti 5 % ja kehittyvä Aasia 11 %, joka rynni kovaa vauhtia Kiinan ja Intian voimin. Samaan aikaan USA:n kasvuvauhti on hiipumassa. Kuten myös työmarkkinoiden kasvu alkaa tasaantua. Raaka-aineiden, öljyn ja metallien hinnat ovat edelleen korkealla ja nämä vaikuttavat oleellisesti alamme kustannuksiin kuten dollarin heikko kurssi euroon nähden. Talousennusteet joidenkin asiantuntien mukaan on koko maailmassa BKT 2007 4,6 % ja 2008 4,6 %. Kehittyvässä Aasiassa 2007 8,5 % ja 2008 8,0 %. Aasian kohdalla uhka metallille on olennainen ja arvioni mukaan Brasiliaa ei voida vähätellä. Mielenkiintoista on Voithin pääjohtajan lausunnot suomalaisten yritysten investoinneista Kiinaan.Hänen mukaan saksalainen laatu Kiinassa on yhtä kallista kuin Saksassa.Voihille Aasian ja Euroopan välinen kustannusero ei ole suuri kysymys sillä yhtiö ei kilpaile kiinalaisia vastaan. Voithille Suomen halvempi palkkataso on isompi strateginen ongelma kuin mikään muu toteaa Pääjohtaja Korman.Onkin hämmästyttävää tämä strateginen ero saksalaisten ja suomalaisten yritysten välillä, jossa saksalaiset pärjäävät omalla maalla paremmin kuin suomalaiset Kiinassa.Tämä onkin hyvä myös liiton edunvalvojien pohtia tulevia sopimuksia ajatellen. Tämä tilanne näkyy myös konkreettisena kun verrataan selvästi kannattavampaa Voithia ja Metson paperikoneyksiköitä. Käyköhän niin, että suomalainen teollisuus tulee Kiinasta jossain vaiheessa takaisin häntä koipien välissä kuten Amerikan investointien kanssa kävi. Baltian maiden ja Puolan vaikutus on edelleenkin olemassa, joka tulee hyödyntää valmistuksen verkottumisen tiivistämisellä, siten että se turvaa Suomen metallin työpaikkojen säilyvyyden. Viittaan vain lähivuosina metallialalalta eläkkeelle siirtyvien suureen määrään. Tässä hiukan pohdintaa nykypäivästä ja tulevaisuudesta, joka ei tule olemaan ainakaan edunvalvonnan kannalta helppoa. PERTTI TURTIAINEN ASENTAJA Työllisyys ja työehdot Suomi on nyt vauraampi kuin kos kaan aikaisemmin. Talouden kasvuvauhti on EU:n nopeimpia. Työttömyyteen kasvuvauhti ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla, toisaalta työvoimapulaa koetaan monella alalla. Miksi työttömänä olevat ei kelpaa vapaina oleviin työpaikkoihin? Väitetään, että jo yli vuoden työttömänä olleen motivaatio palata työelämään on varsin kyseenalainen. Työttömän motivaatiosta on mielestäni työnantajien omaa keksintöä. Kaikki keinot työttömien työllistämiseksi pitää käyttää. Kouluttamalla esimerkiksi oppisopimuksella niitä työttömiä, joilla on todellinen halu palata työelämään. Ei turvauduta ensimmäiseksi värväämään ulkomailta työvoimaa. Kymmenen vuoden aikana työ-ja palkkaehtoja on sovittu useasti ns. tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla. Tulopolitiikka tarkoittaa menettelyä, jossa palkankorotukset, veropolitiikka ja tietyt sosiaaliset uudistukset sidotaan toisiinsa. Ratkaisuissa on mukana työmarkkinaosapuolet sekä valtiovalta. Tällä sopimusmuodolla saada mahdollisimman laaja yhteiskuntarauha, turvataan palkansaajien reaalinen ostovoima, sekä työttömyyden aleneminen. Samaan aikaan kun useat yritykset ovat jakaneet ylisuuria osinkoja, työllistämiseen ei voittoja kuitenkaan ole sijoitettu. Toisin kun kuviteltiin, palkansaajien maltillisuus on valunut uutta työtä luovien investointien sijaan omistajien omaan taskuun. Tänä vuonna työnantajat olivat liittokierroksen kannalla, niinpä Metalliliitolla oli kiire aloittaa neuvottelut jo kevätkesällä. Sopimukset tosin olisivat olleet voimassa syyskuun loppuun asti. Se on todettu, että suuren liiton pitää kantaa yhteiskuntavastuuta, ja olla suunnan näyttäjänä. silti useat liitot ovat jättäneet Metallin jalkoihinsa tehdessään sopimuksia omille jäsenilleen. Edellisessä liittokokouksessa tuli linjattua, ettei paikallista sopimista lisätä. Sitä kuitenkin on uudessa sopimuksessa lisätty merkittävästi. Metallin liittovaltuusto tietääkseni varoitti neuvottelijoita siitä, ettei mitään heikennyksiä hyväksytä. Mutta toisin taas kävi. TAPIO HAKATIE LAHDEN AO.23 PUHEENJOHTAJA

6 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Juha Ulmanen: Metallin sopimuksessa on luvattoman paljon huononnuksia Metallin liittovaltuuston jäsen tä, Sandvikin työsuojeluvaltuutettua Juha Ulmasta harmittaa metallin sopimusratkaisu. Kyllähän se jotain antaakin mutta luvattoman paljon siinä on huononnuksia, hän toteaa. Erittäin huonona Ulmanen pitää sitä että sopimus on niin epämääräinen. Vain 75 prosenttia asioista on sovittu. Loput on sopimatta. Näihin keskeneräisiin asioihin Ulmanen listaa paikalliset järjestelyvarat. Lisäksi on perustettu työryhmä joka pohtii palvelusvuosilisän tarpeellisuutta. Niin kuin sitä tarvitsisi pohtia. Tällä työpaikalla ainakin ollaan sitä mieltä että palvelusvuosijärjestelmä on tarpeellinen eikä siitä pidä luopua. Yhden ylityön käsite Yksi epämääräisyyttä aiheuttava asia on yhden ylityön käsite jota nyt ollaan ajamassa sisään. Tämä merkitsisi sitä että työnantaja voisi maksaa yhdellä prosentilla kaikki työntekijän tekemät ylityöt. Huonoa on myös se että ylitöiden tarkastelu oli ennen mahdollista sopia joko joka neljännesvuosi tapahtuvaksi tai sitten tarkastelujaksona saattoi olla vuosi. Nyt tarkastelujaksona on ehdottomasti vain vuosi. Työntekijä voi näin ollen tehdä vaikka yhden neljänneksen aikana tehdä koko vuoden ylityöt. Se ei varmasti ole tervettä eikä terveellistä. Korvaavaa työtä sairaalle Sopimuksessa on myös nostettu vahvasti esiin toinen epämääräinen käsite, korvaava työ. Tämä pitää sisällään sen että sairauden tai tapaturman takia entiseen työhönsä kykenemätön voidaan määrätä korvaavaan työhön. Vaikka siinä mukana onkin lääkärin lausunto työntekijän soveltuvuudesta kyseiseen työhön niin tämä herättää melkoisia kysymyksiä, Ulmanen toteaa. Monilla pienillä työpaikoilla työterveyshuolto on hoidettu terveyskeskusten kautta. Onko terveyskeskuslääkäreillä riittävää ammattitaitoa ja työpaikan tuntemusta että voivat päätellä mikä työ sairaalle työntekijälle sopisi. Erityisen kiukkuinen Ulmanen on siitä että sopimuksessa ollaan taas vahvasti lisäämässä paikallista sopimista. Metallin liittokokouspäätöksissä todetaan että paikallista sopimista ei pidä lisätä. Tässä kuitenkin lisättiin ja roimasti. Esimerkiksi pekkaset voidaan myydä paikallisella sopimuksella. Ulmanen viittaa käytäntöön autokorjaamoalalla, jossa on yleistynyt seitsemän ja puolen tunnin työpäivä, jotta pekkasia ei tarvitsisi maksaa. Se on pelkkää keinottelua ja sitä me emme raskaaseen metalliin halua, Ulmanen jyrähtää. Ulmanen ei niinkään ole huolissaan oman työpaikkansa Sandvikin suhteen. Kun työpaikka on suhteellisen iso, työntekijät ovat yhteistyökykyisiä ja luottamushenkilöiden takana, niin asioita voidaankin sopia. Mutta liittovaltuuston jäsenenä hän tuntee huolta koko metallin kentästä. Monilla pienillä paikoilla edunvalvonta on retuperällä. Työnantaja voi painostaa työntekijöitä mihin sopimuksiin hyvänsä, hän arvelee. Ja sitä paitsi pienillä työpaikoilla yleistyvät huononnukset, epäterveet käytännöt tuovat paineita myös isoille työpaikoille. Samoilla markkinoillahan sitä ollaan ja kilpaillaan. Neuvottelijat peilin eteen Metalliliiton päättäjien pitäisikin mennä peilin eteen ja miettiä miksi ovat neuvottelijoita. Ammattiyhdistysliike on historiansa aikana saavuttanut monia voittoja. Työntekijöiden palkkausta ja työehtoja ollaan parannettu. Nyt viime aikoina on alkanut tuntua siltä kuin mentäisiin takapuoli edellä takaisin. Juha Ulmanen on sitä mieltä että metallin väellä ei ole mitään syytä nöyristellä. Meidän tulee tuntea oma arvomme ammattitaitoisina työntekijöinä, tämän maan kehityksen vetureina. Ja meillä on vastuu siitä, ettei saavutettuja etuja hukata. Uutta työsuojelua OHSAS 18001 standardi Toimivan yrityksen riskien minimoiminen on parasta turvaa henkilöstön hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja tuloksen saavuttamiselle. Työtehon ja motivaation kannalta on tärkeää luoda työntekijöille riskitön ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukainen työympäristö. Henkilöstön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden huomiointi yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa on keino ennakoida henkilöstöön kohdistuvia riskejä ja tapa säästää kustannuksia. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmässä (TTT-järjestelmä) yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. TTT-järjestelmä käsittää sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan työympäristön jatkuvaksi parantamiseksi Riskien tiedostaminen ja ennakoiva harjoittelu auttavat välttämään onnettomuustilanteita ja toimimaan oikein jos onnettomuus tapahtuu. Saavutettu etu voi olla korvaamaton. OHSAS 18001 Sandviikilla OHSAS 18001 otetaan tänä vuonna käyttöön Sandvikin Lahden ja Tampereen tehtailla, se luo hyvän pohjan viedä työsuojeluatyötä eteenpäin ja antaa mahdollisuuden henkilöstön laajamittaiseen työsuojelukoulutukseen. OHSAS-projekti alkoi jo viime talvena DVD (Det Norske Veritas) koulutuksella avainhenkilöille. Koulutus turvallisuus-auditointiin aiheutti paljon kysymyksiä mm. seuraavista aiheista : Riskikartoitukset Hallintaohjelmat Poikkeamien käsittely ja kirjaaminen Tietoisuus turvallisuusasioista Koulutus, perehdytys Lakisääteiset vaatimukset Hätätilanteet, pelastussuunnitelmat Ulkopuoliset toimijat Tämän vuoden aikana kaikkiin näihin kysymyksiin ollaan etsitty vastauksia, hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Joitain avoimia kohtia listalla vielä on, mutta niiden käsittely jatkuu. Työterveys- ja turvallisuuden sitominen laatujärjestelmään, luo hyvän pohjan pitkäaikaiselle työsuojelutyölle jossa korostetaan ennakoivaa toimintaa jälkien siivoamisen sijasta. TTT-järjestelmällä kootaan olemassa olevat käytännöt yhteen, parennetaan työhyvinvointia ja työkykyä. Ennen kaikkea TTT-järjestelmä on jatkuvaa parantamista jolla on johdon hyväksyntä. Oikein suunnattuna siitä on kaikille osapuolille hyötyä. JUHA ULMANEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa 2007 7 Herätys työnantajat! Työntekijä ei ole pelkkä käsipari, josta otetaan laskennallinen resurssi. Työntekijä on pikemminkin investointi, jolle pitäisi laatia sen laskennallisen käyttöiän lisäksi myös huolto- ja kuntoutusohjelma vuosiksi eteenpäin. Investointi työntekijä on myös siksi, että osaaminen kertyy ja työntekijän lähtiessä saman osaamistason saavuttamiseen uudella työntekijällä kuluu aikaa ja resursseja eli rahaa. Tämä puoli tahtoo vain unohtua liian usein. Metalliteollisuudessa on nyt ja lähitulevaisuudessa pulaa osaavista työntekijöistä. Niissä työtehtävissä missä tarvitaan korkeaa osaamista, sitoutumista ja joustavuutta joutuu yritykset miettimään millä pitävät henkilöstönsä tuloskunnossa tai ylipäätään yrityksessään. Ne jotka tässä onnistuvat jatkavat voittokulkuaan, jotka taas eivät tätä älyä hoitaa kuntoon jäävät läpikulkuyrityksiksi, sellaisiksi joissa vaihtuvuus on suuri ja osaamistaso pysyy matalalla. Palkka on arvostuksen mittari, mutta ei kuitenkaan kaikki mitä työstä saa. Useiden tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat varmuutta ja hyvää työyhteisöä suoran korvauksen edelle. Valitettavasti vain useat yritykset ovat vuosien saatossa irtisanomis- ja lomautusruletteineen menettäneet luotettavuuden varmana työantajana. Nyt sit- ten johto ihmettelee, miksi työntekijöiden sitoutumistaso on niin heikko. Sitoutumisen kun tulisi toimia molempiin suuntiin ja molempien eduksi. Etelä-Pirkanmaalla ainakin on nähtävissä jo voimakkaampaa liikehdintää työntekijöiden hakiessa parempia olosuhteita ja työehtoja. Työpaikan vaihtamisen syitä kysellessä esille nousee arvostuksen puute sekä palkallisesti, että muuten. Kun työpaikalla ei ole saatu hoidettua asioita kuntoon, niin on lähdetty etsimään sitten uutta. Kun tämä on uskallettu tehdä kerran, niin toisen kerran se on helpompaa. On myös yrityksiä, jotka pitävät henkilöstöstään huolta ja joissa nähdään kuukautta tai neljännesvuotta pidemmälle. Näiden ilmoittaessa avoimista työpaikoista on hakijoita paljon, eikä tarvitse lähteä Kiinasta asti hakemaan ja tyhjästä kouluttamaan. Näissä yrityksissä ei myöskään leikitä vuokratyövoimalla ja pätkätöillä. Sitoutumista löytyy ja ammattitaitoa kertyy. Työ tarvitsee tekijänsä ja tekijä arvostuksensa. MIKKO VIROLAINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES METALLITYÖVÄEN LIITON PIRKANMAAN PIIRIN PJ TOIJALAN METALLITYÖVÄEN AO 169 RY:N PJ Työsuojeluvaltuutetun haastattelu! Kuka olet? Minna Huhdanpää. Missä asut? Siurossa. Mitä teet? Purson konepajalla sahaajana ja työsuojeluvaltuutettuna. Valtuutetun työaikaa on yksipäivä/viikko ja se on nimetty tiistaiksi, tarvittaessa myös muinakin päivinä. Mikä on ammattisi? Sahaaja Millainen koulutus sinulla on? Vaatepukineiden valmistaja, ammattikoulusta Artesaanin opinnot jäi kesken, kun tulin Pursolle. Metallinkoulutusta minulla ei ole, mutta työ on opettanut tekijän. Aloitin pakkaamossa ja sieltä siirryin sahaajaksi, mutta tuuraan aina tarvittaessa pakkaamossa. Milloin tulit Metalliin? Tammikuussa 1996. Millainen on työsi? Sahaus on automaattisahalla, johon asetan 6 m mittaisia alumiini profiileja painoltaan 100 g 20 kg/ ja tarvittaessa käytän nostoapuvälinettä. Profiilit pätkitään 10 mm- 700 mm mittaisiksi ja sitten ne lähetetään, joko pakkaamoon tai suoraan sellaisenaan tilaa- jalle. Profiileja on erivärisiä, niistä alumiininvärisiä menee kuitenkin enemmän, siksi värillisiä välillä mukava työstää. Miten tulit työsuojeluun? Silloinen työsuojeluvaltuutettu Jyrki Saarinen kysyi lähtisinkö mukaan työsuojeluun. Ensin olin varavaltuutettuna ja työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2007 alusta. Miten koulutat itseäsi? Murikassa on käynyt palkkaustekniikan, työsuojelun perus ja jatko kurssit. Arvostatko työtäsi / arvostetaanko työtäsi? Arvostan omaa työtäni, mutta työn arvostus voisi olla suurempi ammattityön tekijöille. Työnantajakin voisi joskus tuoda julki työn arvostamisen, vaikka sanomalla se ääneen. Miten sovitat työsi ja muun elämän yhteen? Niin siinä sitä onkin sovittamista, kun mieskin tekee vuorotyötä. Lapsia meillä on kaksi poika ja tyttö. Onneksi on ihana mummo, joka tarvittaessa hoitaa lapsia. Onko työtehtäväsi muuttanut sinua? On muuttanut kaikki se tieto, joka on kertynyt tässä matkan varrella, pistää ajattelemaan asioita erilailla kuin ennen. Nykyään kiinnitän huomiota esim. onko työkaverilla suojaimet, niinkuin pitää, sillä näen nämä asiat toisin kuin ennen. Työn kehittäminen tuottaa ajatuksia mm. miten työntekijä voisi turvallisemmin/kevyemmin tehdä työnsä. Työkierron kehittäminen, toisi työhön vaihtelevuutta ja jaksamista. Lisäksi olen kasvanut vastuuntuntoisemmaksi ja oppinut ymmärtämään miten tärkeää on pitää itse huolta itsestään. Millaisia ajatuksia tulevaisuudesta? Toivoisin tulevaisuudessa Purson työsuojelun toimivan enemmän ennaltaehkäisevänä. Sekä yhteistyön kehittämissä olisi paljon parantamisen varaa esim. säännölliset yhteiset tapaamiset. HAASTATTELI SAIJA MÄKELÄ Minna Huhdanpään mielestä vapaa-aika ja työ on kokonaisuus, joka on oltava tasapainossa.

8 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Kameravalvonta työpaikalla (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 16 17 ) Kameravalvonnan käyttöä lisätään työpaikoilla, jopa lainvastaisin perustein. Perinteisillä metallin työpaikoilla kameravalvonta on työaikana hyvin harvoin lain mukaan perusteltavissa. Kameravalvonnan edellytykset Laissa säädetään oikeudesta toteuttaa yleensä kameravalvontaa tiloissa, joissa työskentelee työntekijöitä, vaikka tarkkailun tarkoituksena ei olisikaan työntekijöiden valvonta. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta taikka turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantaneiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei pääsäännön mukaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa tai henkilöstötiloissa ei saa olla kameravalvontaa. Se on kiellettyä myös sellaisissa työhuoneissa, jotka on osoitettu työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön. Jos kameravalvonta on välttämätöntä, voidaan se kuitenkin kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä, jos sen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän työhön liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa tai ilmeistä haittaa tai vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen tai tarkkailu on välttämätöntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän työtehtäviin kuuluu olennaisena osana käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä taikka työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu työntekijän pyyntöön. tuvien keinojen käyttömahdollisuudet. Tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolain 5 7, 10 ja 32 34 riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet henkilötietolain mukaisen henkilörekisterin. Tämä edellyttää esimerkiksi, että asiasta laaditaan rekisteriseloste. Työntekijöille on myös tiedotettava yt- tai kuulemismenettelyn jälkeen kameravalvonnan alkamisesta, toteuttamisesta ja siitä, miten ja missä tilanteissa tallenteita käytetään sekä kameroiden sijainnista, jos ne on kohdennettu työpisteisiin, joissa työskentelee työntekijöitä. Kameravalvonnasta on myös ilmoitettava näkyvällä tavalla siten, että siitä selviää, onko kysymys tallentavasta kameravalvonnasta vai ei. Kameravalvonnan avulla saatujen tallenteiden käyttötarkoitussidonnaisuudesta on myös tiettyjä poikkeuksia. Tallenteita saa käyttää vastoin alkuperäistä tarkoitusta työsuhteen päättämisen perusteen toteennäyttämiseksi, tasa-arvolaissa ja työturvallisuuslaissa tarkoitettujen häirinnän, ahdistelun tai epäasiallisen käytöksen selvittämiseksi tai toteennäyttämiseksi, jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä työntekijän syyllistyneen tällaiseen käytökseen, sekä työtapaturmien selvittämiseksi. Kameravalvonnalla saadut tallenteet on pääsääntöisesti hävitettävä heti, kun ne eivät ole tarpeen valvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluessa. Jos työnantaja tai hänen edustajansa edellyttää säännöksen vastaisesti toteuttaa kameravalvontaa tai rikkoo säännöksiä kameravalvonnan avoimuudesta, voidaan hänet tuomita työelämän tietosuojalain rikkomisesta sakkoon, ellei teko samalla täytä esimerkiksi ankaramman rangaistusasteikon mukaan tuomittavan salakatselun tunnusmerkistöä. Salakuuntelun rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. TIEDON MURUSET KERÄSI JOUNI MIETTINEN TYÖEHTOSIHTEERI Lähde: Työministeriö http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_ tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/ tme8013s_tietosuoja.pdf Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa Kameravalvonnan tulee olla mahdollisimman avointa ja välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi. Valvonnan avulla saatuja tallenteita saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten tarkkailua on suoritettu. Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa on selvitettävä työntekijöiden yksityisyyteen vähemmän puut- Ristikon vastauksen löydät: www.metallinvaikuttajat.fi