TUKIOPPILASTOIMINNAN JA KOULURAUHAN KARTOITUS LV

TUKIOPPILASTOIMINNAN JA KOULURAUHAN KARTOITUS LV 2010 2011 Raportti Tiia Posa 4.10.2011 1

Sisältö 1. KYSELYN TOTEUTUS... 3 1.1. TUKIOPPILASOHJAAJIEN TIEDOT... 4 1.2. TUKIOPPILASTOIMINNAN ORGANISOINTI JA TUKI KOULUSSA... 5 1.3. TIEDOT TUKIOPPILAISTA... 9 1.4. MLL:N TUKI TUKIOPPILASTOIMINNALLE... 10 1.5. TUKIOPPILASTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KEHITTÄMINEN... 12 2. KOULURAUHAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET... 13 2.1. KOULURAUHAN JULISTAMINEN... 13 3. MLL:N AINEISTOJEN JA TOIMINTAMUOTOJEN TUNNETTUUS... 13 4. JOHTOPÄÄTÖKSET... 16 2

1. KYSELYN TOTEUTUS Keväällä 2011 toteutettiin yläkouluille suunnattu kysely, jossa haluttiin kartoittaa sekä tukioppilastoimintaa että Koulurauhan julistuksen toteutumista. Näiden lisäksi selvitettiin myös, kuinka laajasti MLL:n aineistoja ja toimintamuotoja tunnetaan. Kysely lähetettiin huhtikuussa 830 yläkouluun. Osoitteet saatiin MLL:n omasta yläkoulujen osoiterekisteristä. Kyselyyn pystyi vastaamaan huhti-toukokuun aikana joko sähköisesti MLL:n verkkokaupan tukioppilasohjaajan sivuilta avautuvalla lomakkeella tai täyttämällä paperiversion ja toimittamalla sen MLL:n keskustoimistoon. Kyselyyn tuli 226 vastausta eli vastausprosentti oli noin 27. Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa kouluissa (n=223) oli tukioppilastoimintaa. Tähän tarkasteluun on osittain otettu mukaan myös ne koulut, jossa tukioppilastoimintaa ei vielä ole, koska on haluttu selvittää Koulurauhan julistuksen yleisyyttä ja MLL:n aineistojen käyttöä. Tukioppilastoimintaa käsitteleviä kysymyksiä varten on huomioitu vain niiden koulujen vastaukset, joissa on tukioppilastoimintaa. Vastauksia peilataan tukioppilastoiminnan laatusuosituksiin. Suomi jakaantuu kolmeentoista MLL:n piiriin. Jokaisen piirin alueelta saatiin vastauksia kyselyyn. Oheisesta taulukosta (kuva 1) näkyy, miten vastaukset jakaantuivat piireittäin. Raporttia laadittaessa ei ole ollut tarkkaa tietoa, kuinka paljon kunkin piirin alueella on kouluja, joten koulujen määrään suhteutettuja lukuja ei ole saatavissa. Oheiseen taulukkoon on kuitenkin merkitty piireiltä saadut lukumäärät kouluista, joissa on tai ei ole tukioppilastoimintaa. PIIRI Koulussa on Koulussa ei ole Prosentuaalinen osuus tukioppilastoimintaa tukioppilastoimintaa/ kyselyn vastauksista ei tietoa asiasta 1.) ETELÄ-SAVON PIIRI?? 5,9 % 2.) HÄMEEN PIIRI 91 5 14,9 % 3.) KAINUUN PIIRI 12 2 1,6 % 4.) KESKI-SUOMEN PIIRI 40 5 8,1 % 5.) KYMEN PIIRI 41 12 4,5 % 6.) LAPIN PIIRI 31 11 2,7 % 7.) POHJANMAAN PIIRI 24 4 12,2 % 8.) POHJOIS-KARJALAN PIIRI 28 7 3,2 % 9.) POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI 38 15 11,3 % 10.) POHJOIS-SAVON PIIRI 35 5 4,5 % 11.) SATAKUNNAN PIIRI 31 1 6,3 % 12.) UUDENMAAN PIIRI?? 17,6 % 13.) VARSINAIS-SUOMEN PIIRI 52 4 7,2 % Kuva 1: Vastausten jakautuminen MLL:n piirien kesken 3

1.1. TUKIOPPILASOHJAAJIEN TIEDOT Kyselyn perusteella tukioppilasohjaajat toimivat kouluissa yksin (57,4 %) tai työparin kanssa (41,3 %). Vain muutamissa kouluissa ilmoitettiin olevan kolme ohjaajaa (1,3 %). Vastanneissa kouluissa toimi yhteensä 321 tukioppilasohjaajaa. Neljän edellisen tukioppilastoimintaa kartoittavan raportin mukaan tilanne on pysynyt kohtalaisen samanlaisena. MLL suosittaa tukioppilastoimintaan työparia jakamaan vastuuta ja vahvistamaan toiminnan jatkuvuutta. Vastanneiden koulujen tukioppilasohjaajista oli suurin osa naisia (88 %), mutta myös miehiä (12 %) on mukana toiminnassa. Suurin osa tukioppilasohjaajista oli toiminut ohjaajana vähintään kaksi vuotta. Vain 24 % vastaajista kertoi olleensa ohjaajana vasta yhden vuoden. Lähes puolet ohjaajista (41 %) oli toiminut 2-4 vuotta. Pitkäaikaisiakin ohjaajia löytyy runsaasti. Kolmasosa vastaajista ilmoitti toimineensa ohjaajana vähintään viisi vuotta. Seitsemällä vastaajalla oli tukioppilasohjaajavuosia takanaan jopa yli 21 vuotta. Kyselyn vastausten mukaan tukioppilasohjaajat (kuva 2) ovat pääsääntöisesti aineenopettajia. Joukosta löytyy useiden yläkoulussa opetettavien aineiden opettajia ja erityisopettajia. Enemmistö vastaajista opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta (21 %) tai jotain vierasta kieltä kuten ruotsia, englantia tai saksaa (14,6 %). Myös oppilaanohjaajia ja kuraattoreita on joukossa useita. Tukioppilasohjaajina toimii myös koulunkäyntiavustajia ja nuorisotyöntekijöitä. Tukioppilasohjaajien ammatit aineenopettaja 77 % opintojenohjaaja kuraattori 13,80 % 8,90 % muu 21,00 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 2: Tukioppilasohjaajien ammattien jakautuminen prosentuaalisesti 4

1.2. TUKIOPPILASTOIMINNAN ORGANISOINTI JA TUKI KOULUSSA Tukioppilasohjaajista suurin osa (85 %) saa korvauksen ohjaajana toimimisesta (kuva 3). Osalle (44 %) ohjaajista lisätään palkkaan 0,5-2 vuosiviikkotuntia. Kerhokorvauksen toiminnastaan saa noin viidesosa (23,6 %) vastaajista. Myös koulun kehittämisrahoja tai tukiopetustunteja käytetään ohjaajien palkkaan. Vastaajista 15,1 % ilmoitti, ettei saa toiminnastaan tukioppilasohjaajana erillistä korvausta. Tähän voi vaikuttaa osaltaan se, että osa koulun henkilökunnasta on kokonaistyöajassa, joten toiminta ohjaajana sisältyy henkilön varsinaiseen toimenkuvaan. MLL:n tukioppilastoiminnan laatusuosituksissa todetaan, että toiminnan onnistumisen kannalta olisi tärkeää, että koulu varaisi riittävät resurssit toiminnan toteutumiseen. Tämä pitää sisällään niin ohjaajan saaman korvauksen kuin aika-, tila- ja tarvikeresurssienkin huomioon ottamisen. Toiminnasta saatava korvaus ei korvata mitenkään 15,1 % muu korvaus 17,8 % kerhokorvauksena 23,6 % 0,5 vuosiviikkotuntia 10,7 % 1 vuosiviikkotunti 25,3 % 1,5 vuosiviikkotuntia 1,8 % 2 vuosiviikkotuntia 5,8 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuva 3: Tukioppilastoiminnasta tukioppilasohjaajille maksettu korvaus MLL suosittaa tukioppilastoiminnan kirjaamista koulun opetussuunnitelmaan ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Tämä mahdollistaa sen, että koko koulun henkilökunta on tietoinen toiminnasta ja koulu sitoutuu toiminnan tavoitteisiin ja toteutukseen. On myös tärkeää, että tukioppilastoiminta tehdään näkyväksi oppilaiden huoltajille. Kyselyyn vastanneista ohjaajista 28 ilmoitti, että heidän koulussaan tukioppilastoiminta ei ole kirjattu opetussuunnitelmaan (kuva 4). Muiden vastaajien kouluissa se on osana opetussuunnitelmaa. Joissain kouluissa tukioppilastoimintaa toteutetaan valinnaisaineena tai kerhona. Useimmissa kouluissa toiminta oli kirjattu opetussuunnitelmaan erillisenä toimintona, kuten oppilaskuntatoiminta. 5

Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa kouluissa (82,2 %) tukioppilastoiminta on kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan. Yllättävää oli, että 14,2 % vastaajista ei tiennyt, onko toiminta osa koulun vuosisuunnitelmaan. Vain 3,6 % vastaajista ilmoitti suoraan, että näin ei ole. Toiminta on kirjattu opetussuunnitelmaan ei ole kirjattu 12,4 % kirjattu osaksi opetussuunnitelman aihekokonaisuutta, kuten ihmisenä kasvaminen tai kirjattu osaksi oppilashuoltoa 3,6 % 8,0 % oppilaskuntatoiminnan tapaan kirjattu omana erillisenä toimintona 58,7 % kerhotuntina valinnaisaineena 13,3 % 16,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 4: Tukioppilastoiminta osana koulun virallista suunnitelmaa MLL on määritellyt tukioppilastoiminnan yleiset tavoitteet: toiset huomioivan käyttäytymisen edistämisen, nuorten osallisuuden lisäämisen, ongelmien ennaltaehkäisyn ja yksilön kehittymisen tukemisen. Tukioppilastoiminnan tavoitteet ja toiminnan toteutuminen ovat aina koulukohtaisia. Toiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi ja nuorten osaamisen vahvistamiseksi MLL suosittaa, että tukioppilaille annetaan vähintään 16 oppitunnin mittainen peruskoulutus. Tämän lisäksi tukioppilasohjaajille on tuotettu monipuolisesti erilaisia koulutuspaketteja muun muassa päihdeja mediakasvatukseen. Tämän kyselyn mukaan, kaikki tukioppilaat saavat jonkinlaisen koulutuksen (kuva 5). Yleisimmin koulutuksen antaa koulun oma tukioppilasohjaaja. Joissain kouluissa oli toiminnan tukena käytetty koulutuksissa myös ulkopuolista kouluttajaa. Kouluttaja saattoi olla MLL:n kouluttaja tai esimerkiksi seurakunnan nuorisotyöntekijä. Myös vanhoja tukioppilaita ilmoitettiin käytettävän uusien tukioppilaiden kouluttajina. Yli puolet (60 %) tukioppilasta sai vähemmän peruskoulutusta kuin MLL suosittaa. Toisaalta viidesosa oppilasta sai suosituksia enemmän peruskoulutusta. 6

Tukioppilaiden peruskoulutus 1-5 tuntia 15,1 % 6-10 tuntia 25,3 % 11-15 tuntia 16 tuntia 18,7 % 18,7 % 17-20 tuntia 6,7 % yli 20 tuntia 15,1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuva 5: Tukioppilaiden peruskoulutuksen tuntimäärien jakautuminen Tukioppilaat toimivat (kuva 6) yleensä hyvin aktiivisesti varsinkin syksyn alussa seitsemänsien luokkien kouluun tutustumisen ja ryhmäyttämisen tukena. He järjestävät kouluille teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, välituntitoimintaa, osallistuvat Koulurauhan julistukseen ja pitävät aamunavauksia. Muutamissa kouluissa tukioppilaat ovat mukana vanhempainilloissa. Kaikenlainen kiusaamisen ennaltaehkäiseminen on vahvasti toiminnan taustalla. Tukioppilaat koulun arjessa ryhmäyttävät seitsemäsluokkalaisia 92,9 % pitävät kummiluokkatunteja 77,8 % järjestävät teemapäiviä ja tapahtumia 92,9 % järjestävät välituntitoimintaa 40,4 % toimivat kiusaamisen ehkäisemisen hyväksi 91,1 % ovat mukana vanhempainilloissa ovat mukana Koulurauhan julistuksessa 49,8 % 51,1 % muuta toimintaa 18,70 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 6: Tukioppilaiden toiminta koulun arjessa 7

Tukioppilasohjaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeinä he pitävät erilaisia toimintamuotoja (kuva 7). Sen lisäksi, että he ilmoittivat, millaista toimintaa heillä on, he merkitsivät kolme tärkeintä toimintaa. Ykköseksi he merkitsivät toiminnan, joka on erittäin tärkeää. Toiseksi nimettiin toiminta, joka on tärkeää ja kolmanneksi melko tärkeä toiminta. Kaikkein tärkeimmiksi toiminnoiksi nimettiin sekä tukioppilaiden tuki seitsemäsluokkalaisten ryhmäyttämisessä että heidän toimintansa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Sen lisäksi pidettiin tärkeänä erilaisten teemapäivien ja tapahtumien järjestämistä, sekä kummiluokille pidettäviä tunteja. Vain muutamissa kouluissa (7 %) pidettiin merkittävänä tukioppilaiden roolia vanhempainilloissa. Oheisessa kuvassa (kuva 7) on listattuna kaikki tukioppilasohjaajien vastaukset. Miten tärkeäksi toiminta koetaan? hyvin tärkeä tärkeä melko tärkeä ryhmäyttävät seitsemäsluokkalaisia pitävät kummitunteja järjestävät teemapäiviä ja tapahtumia järjestävät välituntitoimintaa toimivat kiusaamisen ehkäisemisen hyväksi ovat mukanan vanhempainilloissa ovat mukan Koulurauhan julistuksessa 0 20 40 60 80 100 120 140 Kuva7: Toiminnan tärkeysjärjestys tukioppilasohjaajien mukaan Kummiluokkatoiminta on yksi tukioppilastoiminnan työskentelymuoto. Siinä tukioppilaat toimivat pareittain tai pienissä ryhmissä nuorempien oppilaiden kummeina. Sen lisäksi, että tukioppilaat ovat kummiluokkiensa oppilaille tärkeitä tukijoita, he myös pitävät oppitunteja kummiluokilleen. Kyselyn perusteella enemmistö kummitunneista muodostui kouluun tutustumisesta ja ryhmäyttämiseen liittyvistä toiminnoista (kuva 8). Tukioppilaat pitivät paljon myös kiusaamista käsitteleviä tunteja. Vähän yli kolmasosa kummitunneista käsitteli ystävyyttä ja kaveruutta. Noin viidesosa kummitunneista liittyi päihteisiin. Hieman tätä pienempi määrä käsitteli 8

mediakasvatusta. Myös Tunteella-materiaalin tunnekasvatusta annettiin muutamissa kouluissa. Mukaan mahtui tämän lisäksi kouluja, joissa ei ole kummiluokkatoimintaa laisinkaan. Kummiluokkatoiminta kouluun tutustuminen 73,3 % ryhmäytyminen 83,1 % kiusaaminen 63,1 % päihteet 25,3 % ystävyys ja kaveruus 36,9 % turvallinen netin käyttö 15,1 % muuta ei laisinkaan kummiluokkatoimintaa 7,1 % 8,9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 8: Tukioppilaiden pitämien kummituntien sisällön erittely 1.3. TIEDOT TUKIOPPILAISTA Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoululaisia, jotka toimivat moninaisesti koko kouluyhteisön tukena. Tukioppilaiden määrään koulussa vaikuttaa koulun oppilasmäärä ja toimintakulttuuri. MLL:n arvioiden mukaan Suomessa toimii vuosittain noin 14 000 tukioppilasta ja lähes kaikissa yläkouluissa (90 %) on tukioppilastoimintaa. Yläkouluja on yhteensä 847, joten tukioppilastoimintaa harjoittavissa kouluissa on keskimäärin 18 tukioppilasta. 9

Tähän kyselyyn vastanneissa kouluissa oli tukioppilaita yhteensä 4723. Koulujen keskimääräinen tukioppilasluku oli noin 21. Heistä 70 % oli tyttöjä ja 30 % poikia (kuva 9). Tukioppilaista yhdeksäsluokkalaisia oli 55,5 %. Kahdeksasluokkalaisia oli 38,4 % ja seitsemäsluokkalaisia 6,1 %. Tämän kyselyn perusteella ei ilmene, eroaako eri luokkaasteiden toiminta toisistaan. Tukioppilastoiminnan uusi koulutusmateriaali pyrkii osaltaan tuomaan enemmän vaihtoehtoisia toimintamenetelmiä, jotta mahdollisimman moni nuori kokisi toiminnan omakseen. Kuva 9: Tukioppilaiden jakautuminen tyttöjen ja poikien kesken 1.4. MLL:N TUKI TUKIOPPILASTOIMINNALLE MLL pyrkii tuottamaan laadukasta ja helppokäyttöistä opetusmateriaali tukioppilasohjaajien käyttöön. Peruskoulutuksen lisäksi on tarjolla tukioppilaiden jatkokoulutusmateriaaleja. Materiaalia on saatavilla niin paperisina kuin sähköisinäkin, ja aineisto on kohdennettu juuri yläkouluikäisille. Osa oppitunneista on suunniteltu opettajien ja osa tukioppilaiden pitämiksi. Kyselyn mukaan toiminnan aikana yli puolet (64,4 %) tukioppilasta sai jatkokoulutusta, mutta kolmasosa (35,6 %) jäi ilman sitä. Jatkokoulutusmateriaaleja käytettiin pääsääntöisesti sovellettuna tai osittain (kuva 10). Kaikkein käytetyin materiaali oli koulukiusaamista käsittelevä Huomaan-materiaali. Myös itsetuntemusta käsittelevä Terve minä -materiaalia oli käytetty usein joko sellaisenaan tai soveltuvin osin. Suvaitsevaisuutta käsittelevä Tukari välittää ja tunnetaitoihin ohjaava Tunteella-materiaali olivat käytössä yli puolella vastaajista. Mediakasvatukseen liittyvää Viisaasti verkossa -materiaalia käytti 40 % vastaajista. Sen käyttö sellaisenaan oli kaikkein vähäisintä eli yleisimmin tätä aineistoa käytettiin vain joiltain osin. Noin kolmasosalla käyttäjistä oli koulutuksissa apuna osallisuutta käsittelevä Voima virtaa ja päihdekasvatuksen materiaali Lapselle selvä elämä. Edellisvuosien raportteihin verrattuna tulokset eivät ole kovin paljoa muuttuneet. Selkein ero on päihdekasvatusmateriaalin käytön väheneminen. Tämän kyselyn perusteella kaikkea tarjolla olevaa aineistoa ei käytetä. Hajonta materiaalien käytössä ja joidenkin aineistojen käyttämättömyys voi hyvinkin indikoida sitä, että tarjolla olevaa 10

materiaalia on runsaasti suhteessa tukioppilaille pidettävien opituntien määrään. Tämän kyselyn perusteella ei voi asiasta vetää varmoja johtopäätöksiä. Oletuksen mukaista on, että materiaali on ainakin sähköisesti kaikkien tavoitettavissa ja kaikille MLL:n tukioppilasohjaajakoulutuksen käyneille aineistot ovat kertaalleen esitelty. MLL:n jatkokoulutusmateriaalien käyttö sellaisenaan sovellettuna tai osittain emme ole Huomaan (koulukiusaaminen) 9,7 % 68,1 % 22,1 % Valintojen viidakossa (päihteet) 2,7 % 34,5 % 62,8 % Terve minä (itsetuntemus) 9,3 % 59,7 % 31,0 % Tukari välittää (suvaitsevaisuus) 8,0 % 56,2 % 35,8 % Viisaasti verkossa ( nettiturvallisuus) 1,3 % 38,9 % 59,7 % Lapselle selvä elämä (päihteet) 6,2 % 29,2 % 64,6 % Tunteella (tunnetaidot) 6,2 % 53,1 % 40,7 % Voima virtaa (osallisuus) 1,8 % 33,2 % 65,0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10: Jatkokoulutusmateriaalien käyttö tukioppilaiden koulutuksessa Tukioppilasohjaajille on laadittu Tukioppilastoiminnan opas. Suurin osa ohjaajista (88,1 %) on käyttänyt sitä työnsä tukena. Noin kymmenesosa (11,9 %) ilmoitti, että ei ollut käyttänyt opasta laisinkaan. Tukioppilastoiminnan materiaaleista koettiin yleisesti olevan hyötyä. Vain kymmenesosan mielestä materiaaleista oli hyötyä melko tai erittäin vähän. Suurin osa (89,4 %) koki, että niistä oli ollut hyötyä melko tai erittäin paljon. Yli puolet (61,1 %) vastaajista tekee yhteistyötä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa. Yhteistyö on usein taloudellista tukemista (61,3 %). Paikallisyhdistyksiltä saa tukea tukioppilaiden koulutuksiin, leireihin ja tarvittaviin materiaaleihin. Kouluille annettiin myös tukioppilaille lahjoitettavia stipendejä (36,6 %). Erilaisten tapahtumien järjestämisissä olivat paikallisyhdistykset olleet mukana aika usein (46,5 %). Edellä mainittujen lisäksi yksittäisenä jaettuna toimintamuotona nousi esiin myös Kevätilo-keräys. 11

MLL:ltä toivottiin jatkossa ennen kaikkea koulutuksia. Toiveena oli saada sekä peruskoulutuksia uusille ohjaajille että jatkokoulutuksia pidempään toimineille ohjaajille. Myös koulutusmateriaalia toivottiin tuotettavan lisää. Uudeksi materiaaliksi toivottiin eniten seksuaalikasvatukseen liittyvää aineistoa. Joissain vastauksissa ehdotettiin nykyisten materiaalien päivittämistä. MLL:n toivottiin taloudellisen tuen lisäksi lisäävän tukioppilastoiminnan näkyvyyttä ja merkityksen korostamista. 1.5. TUKIOPPILASTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA KEHITTÄMINEN Kyselyyn vastaajilta tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia tukioppilastoiminnalla on heidän mielestään tukioppilaille itselleen, muille oppilaille ja koko kouluyhteisölle. Toiminnan vaikutuksia pidettiin pelkästään positiivisina. Vaikutuksilla oli heijastuksia niin yksittäisten oppilaiden kouluviihtyvyyteen kuin koko koulun arjen toimivuuteen. Tukioppilastoiminnalla koettiin olevan positiivista vaikusta tukioppilaisiin hyvin monipuolisesti. Ensinnäkin toiminnan koettiin tarjoavan runsaasti iloa ja onnistumisen elämyksiä. Merkittävänä nähtiin myös ihmisenä kasvaminen. Useiden vastausten perusteella toiminta tukee itsetunnon myönteistä kehitystä, parantaa sosiaalisia taitoja, kehittää empatiakykyä ja lisää esiintymisvarmuutta. Monipuolinen toiminta tukee myös nuorten aktiivista osallisuutta ja vastuunottokykyä. Tilaisuuksien järjestäminen opettaa lisäksi organisointikykyä. Huomionarvoista oli myös se, että tukioppilastoiminnassa saattoi loistaa sellainen oppilas, jonka koulumenestys ei ollut merkittävää. Kaiken kaikkiaan toiminnan uskottiin tarjoavan henkiseen kasvuun liittyvien asioiden lisäksi myös runsaasti mukavia muistoja. Tukioppilastoiminnan koettiin ennen kaikkea lisäävän koulun yhteishenkeä. Yhteisöllisyyden koettiin vahvistuneen toiminnan myötä ja toisaalta koulukiusaamisen huomattiin vähentyneen. Aikuiset kokivat positiiviseksi sen, että oppilaat huomasivat voivansa vaikuttaa koulun toimintaa hyvin monipuolisesti. Moni ilmoitti toiminnan luovan turvallisuutta ja lisäävän arjen iloa. Kaikkein suurimmaksi haasteeksi koettiin ajanpuute. Niin tukioppilaat kuin heidän ohjaajansakin toteuttavat toimintaa pitkälti omalla vapaa-ajallaan. Toisinaan tukioppilaat joutuvat olemaan poissa omilta oppitunneiltaan. Tämä lisää heidän työtaakkaansa, sillä menetetyn oppitunnin tehtävät on suoritettava jälkikäteen. Myös taloudellisten resurssien riittämättömyys koettiin toimintaa hankaloittavana asiana. Lukujärjestykseen palkitetun ajan lisäksi tukioppilasohjaajille toivottiin todelliseen työmäärään suhteutettua korvausta. Muutamissa vastauksissa todettiin, että tukioppilastoiminnan saaminen valinnaisaineeksi lisäisi toimintaan tarvittavia resursseja olennaisesti. 12

2. KOULURAUHAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 2.1. KOULURAUHAN JULISTAMINEN Koulurauhan lukuvuodelle 2010 2011 oli julistanut lähes kaksi kolmasosaa (62,4 %) kyselyyn vastanneista kouluista. Jostain syystä aiempina vuosina Koulurauhan julistus oli ollut hieman yleisempää (69 %). Koulurauha julistettiin yleisimmin pitämällä aamunavaus (71,1 %). Koulurauhan julistus luettiin vähintään joka toisessa koulussa (57,7 %). Julistuksen oli kuunnellut YleX-radiokanavalta yli viidennes vastanneista kouluista (22,8 %). Muutamissa kouluissa oli järjestetty oma erillinen tapahtuma asian tiimoilta. Osa kouluista oli pyytänyt tapahtumaan mukaan paikallisia toimijoita ja osa toteutti näytelmiä tai teki julisteita aiheesta oman koulun tukioppilaiden kanssa. Julistuksen poisjäämiseen oli kaksi pääsyytä. Toinen oli inhimillinen unohdus ja toinen oli lukuvuoden alun kiireys. Useissa vastauksissa todettiin, että toiminta olisi hyvä saada pysyväksi osaksi kouluvuoden alkua, jotta suunnittelulle ja toteutukselle tulisi varattua paremmin aikaa. Moni uusista ohjaajista totesi, että ei ollut ollut tietoinen Koulurauhan julistuksesta. Vastauksissa korostettiin, että Koulurauhan julistus jää helposti yksittäiseksi tapahtumaksi lukuvuoden alussa. Koulurauhatyön jatkumista läpi lukuvuoden tulee korostaa entisestään. Ohjaajat kaipasivat konkreettisia ideoita asian toteuttamiseen. Vastauksissa annettiin muutamia käyttökelpoisia kehitysideoita. Ensinnäkin toivottiin asiaan liittyvää tehtävämonistetta, jotta aihetta voisi käsitellä oppilaiden kanssa syvällisemmin. Tämän lisäksi toivottiin erillistä Koulurauhasopimuslomaketta, jonka allekirjoittaminen velvoittaisi kaikkia tarkastelemaan omaa käytöstään koko lukuvuoden ajan. Vastauksissa toivottiin myös valmiita julisteita ja etukäteen suunniteltuja teematunteja ja -viikkoja. You Tuben käyttöä ehdotettiin julistuksen videointiin. 3. MLL:N AINEISTOJEN JA TOIMINTAMUOTOJEN TUNNETTUUS Kyselyn lopuksi selvitettiin, miten tunnettuja MLL:n materiaalit ja toimintamuodot olivat vastaajille. Ensimmäisenä käsiteltiin mediakasvatusaineistoa (kuva 11). Aineiston käyttö kokonaisuudessaan oli hyvin vähäistä. Viidesosa (22,6 %) vastaajista oli käyttänyt Viisaasti verkossa -videoita. Lähes yhtä monta (18,6 %) oli käyttänyt Nettiviisaaksi -oppituntipakettia. Muiden aineistojen käyttö oli jäänyt hyvin vähäiseksi. Digitaaliset pelit -aineisto oli suurimmalle osalle (81 %) vierasta. Näin oli tilanne myös Laki, nuoret ja netti -oppituntimateriaalin osalta, sillä 71,7 % vastaajista ilmoitti, että ei tuntenut materiaalia. 13

Mediakasvatusaineisto en tunne olen nähnyt olen hyödyntänyt Nettiviisaaksi -oppituntipaketti 46,5 % 35,0 % 18,6 % Laki, nuoret ja netti -oppituntipaketti 71,7 % 23,9 % 4,4 % Digitaaliset pelit -aineisto 81,0 % 16,8 % 2,2 % Viisaasti verkossa -videot 35,8 % 41,6 % 22,6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 11: Mediakasvatusaineiston tunnettuus ja käyttö Päihdekasvatusaineistostakin iso osa oli vastaajille tuntematonta (kuva 12). Kuitenkin aineistosta erottui positiivisesti Lapselle selvä elämä -ohjelma. Kolmasosa (30,1 %) ilmoitti hyödyntäneensä aineistoa. Viidesosa (19,5 %) oli käyttänyt Tarinoita itsetunnosta -materiaalia. Kymmenesosa vastaajista (12,4 %) oli käyttänyt alkoholiaineistoa hyväkseen. Päihdekasvatusaineisto En tunne Olen nähnyt Olen hyödyntänyt Lapselle selvä elämä -ohjelma 19,0 % 50,9 % 30,1 % Kassi täynnä asiaa -vapaa-ajan kartoitus 66,4 % 26,5 % 7,1 % Hyvinvointipäivä -aineisto 75,2 % 21,2 % 3,5 % Tarinoita itsetunnosta -materiaali 43,4 % 37,2 % 19,5 % Alkoholi -jokaisen oma asia? -materiaali 51,8 % 35,8 % 12,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 12: Päihdekasvatusaineiston tunnettuus ja käyttö 14

Koulukiusaamisen käsittelyyn valmistettu ettei kukaan jää yksin -dvd oli erittäin hyvin tunnettu ja opetuksessa myöskin hyödynnetty (kuva 13). MLL:n nuorten verkkosivusto ja Koulurauha - ohjelman verkkosivusto olivat myös hyvin tunnettuja ja useasti hyödynnettyjä. Nuortennettiä kertoi käyttäneen 42,5 % vastaajista ja Koulurauha-verkkosivustoa 43,8 %. Kolmasosa vastaajista tiesi tai oli hyödyntänyt koulukiusaamista käsittelevää sarjakuva-aineistoa Koulun arjen sankarit. Muut aineistot ja toimintamuodot en tunne olen nähnyt olen hyödyntänyt ettei kukaan jää yksin -videot 16,8 % 19,9 % 63,3 % Koulun arjen sankarit -sarjakuva-aineisto 67,7 % 24,3 % 8,0 % Nuortennetti -verkkosivusto 14,6 % 42,9 % 42,5 % Koulurauha -verkkosivusto 23,5 32,7 43,8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 13: MLL:n muiden aineistojen ja toimintamuotojen tunnettuus ja käyttö MLL:n palveluista lähes kaikki (95,6 %) tiesivät Lasten ja nuorten puhelimen ja netin (kuva 14). Muutkin palvelut olivat varsin tunnettuja. Vanhempainnetin -verkkosivuston tunsi 58,8 % vastaajista. Opettaja-lehden liitteenä olleen Open Omenan tuntisi 53,5 % ja lähes yhtä moni (49,6 %) tunsi Vanhempainpuhelimen ja kirjepalvelun. Palvelut En tunne Tunnen Lasten ja nuorten puhelin ja netti 4,4 % 95,6 % Vanhempainpuhelin ja kirjepalvelu Vanhempainnetti -verkkosivusto Opettaja-lehden liite Open Omena 41,2 50,4 % 46,5 % 58,8 49,6 % 53,5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 14: MLL:n palveluiden tunnettuus 15

4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tukioppilastoiminnan koettiin vaikuttavan todella monipuolisesti ja positiivisesti niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Ensinnäkin toiminnan vaikutusta tukioppilaiden omaan henkiseen kasvuun ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen korostettiin vastauksissa hyvin paljon. Tämän lisäksi muiden oppilaiden joskus jopa haasteellisen aseman ja turvallisuuden nähtiin paranevan ennaltaehkäisevän koulurauhatyön avulla. Yhteisöllisyyden lisääntyminen, iloisen ilmapiirin leviäminen koulun arkeen ja nuorten osallisuuden vahvistuminen olivat kaikki heijasteita aktiivisesta tukioppilastoiminnasta. Tukioppilasohjaajat tekevät tärkeää ja haasteellista työtä. Kyselyn perusteella he kokevat ongelmalliseksi ajan ja taloudellisten resurssien puutteen. Yhdeksi ratkaisuksi asiaan ehdotettiin tukioppilastoiminnan ottamista valinnaisaineeksi. Tämä inhimillistäisi niiden muutamien toiminnassa aktiivisesti mukana olevien työtaakkaa ja mahdollistaisi toiminnan laajentamisen. Vastausten perusteella näytti siltä, että tukioppilastoiminnan yleiset tavoitteet tulivat kouluissa tavoitettua varsin hyvin. Kuitenkin useissa tapauksissa jäätiin reilusti alle MLL:n suositusten mukaisia koulutusmääriä. Tämä kysely ei antanut asiaan suoria syitä. Ilmeisesti ainakin ajanpuute aiheuttaa sen, että koulutuksen määristä tingitään. Kyselyn perusteella suureksi haasteeksi voisi nostaa MLL:n tuottaman materiaalin tunnettuuden lisäämisen. Monet aineistot olivat vastaajille vieraita. Useimpien materiaalien kohdalla aineiston käyttö vastaajien toimesta jäi reilusti alle kolmasosaan. Jos näihin tuloksiin halutaan muutosta, materiaalin markkinointiin ja käyttäjien tavoittamiseen tulisi jatkossa panostaa enemmän. Positiivista oli, että useat MLL:n verkkosivustot tunnettiin varsin hyvin ja niiden käyttö oli kohtalaisen aktiivista. Kyselyssä voisi jatkossa tiedustella esimerkiksi tukioppilastoiminnan nettisivujen käyttö, sillä sieltä löytyy kaikki aineisto, joka liittyy tukioppilastoimintaan. 16