Sisällysluettelo: Länsi-Suomen lääni Huhtikuu 2/2010 Osoitteellinen jakelu s. 2-4 lastensuojelu s. 5-6 vanhustenhoito ja hoitokodit s. 6-7 kuntoutus s. 8 mielenterveys s. 9-12 muita toimijoita LAADUKASTA KOULUTUSTA SINUA VARTEN HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA-KOULUTUS 26.8.2010-9.6.2011 (15 op) Henkilökohtaisena avustajana toimiville tai sitä suunnitteleville. Ei pohjakoulutusvaatimuksia. Sisältöinä mm. henkilökohtainen avustajajärjestelmä, avustustyön lainsäädännöllinen kehys, sähköinen asiointi ja palveluohjaus. Lisätiedot: Marika Vanhatuuna p. 044 772 9246 tai marika.vanhatuuna@kankaanpaa.fi MUISTIHOITAJAKOULUTUS (15 op) TAMPEREELLA JA PORISSA Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena on antaa uusia valmiuksia muistisairaan varhaiseen tunnistamiseen, hoitamiseen ja palveluohjaukseen. VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Uudistunein tutkinnon perustein käynnistyy syksyllä 2010. Edellytyksenä vähintään sosiaali- tai terveydenhuollon perustutkinto sekä työkokemusta vanhustyöstä. Lisätiedot: Kaarina Ketola p. 044 772 9229 tai kaarina.ketola@kankaanpaa.fi Tavallista taitavammaksi www.kankaanpaanopisto.fi
2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Veikka-Koti Suvaitsevaisuutta ja iloista asennetta! Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa. Lastensuojelutoimenpitein autetaan lasta tai nuorta silloin, kun hänen elämäntilanteensa on sellainen, että hänen terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet vaarantuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Porissa sijaitsevan Veikka-kodin tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti. Lastenkodin hoitava arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa. -Tarkoituksemme on antaa lapsille ja nuorille turvallinen koti, jossa he voivat kasvaa ja kehittyä tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Keskeistä kasvatuksessa on selkeät turvalliset rajat ja jatkuvuus, Veikka-Kodin omistaja, psykiatrian ja sis.kir. sairaanhoitaja Aila Ketonen määrittelee lastenkodin toimintaa. Ketosen yhtiökumppanina toimii lähihoitaja Anna-Mari Tikka. Veikka-Koti Oy:n osakkaat ovat kokeneita yrittäjyyden sekä lastensuojelun ammattilaisia ja he toimivat itse mukana arjen työssä työyhteisön jäseninä. -Vuonna-2005 perustettu lastenkotimme on seitsemänpaikkainen huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitseville 5 18 vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitettu yksityinen ympärivuorokautinen kaupunkikoti. Lisäksi lastenkodissamme on jälkihuolto- ja tukiasunto yhdelle nuorelle. Mahdollisesti kesällä vapautunee lastenkodissamme yksi paikka, Ketonen mainitsee. Veikka-Kodissa aktivoiva toiminta on tärkeää - Veikka-Koti tarjoaa turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille. Kotimme sijaitsee rauhallisella asuinalueella, kilometrin päässä Porin keskustasta, puiston laidalla kiinteistössä, joka on peruskorjattu vuonna 2006. Lastenkodin ruoka valmistetaan omassa keittiössä. Toiminnallisuus on ollut selkeänä tavoitteena alusta alkaen ja siihen kaupunkimaisen Veikka-Kodin ympäristö luo hyvät mahdollisuudet. Toiminnassamme pyrimme löytämään sopivia ja hyviä ratkaisuja eri tilanteisiin ja lasten ja nuorten henkilökohtaisia taitoja ja kykyjä tuetaan mm. harrastustoiminnan kautta. Lähiympäristössä on hyviä harrastusmahdollisuuksia, Isomäen urheilukeskus ja maauimala. Veikka-Kodin läheisyydessä on ala- ja yläaste sekä useita ammatillisia oppilaitoksia. Lähialueella sijaitsee lisäksi erityisluokkia ja -kouluja. Lapsia ja nuoria tuetaan heidän vahvuuksien ja kiinnostusten mukaisiin harrastustoimiin, Ketonen kertoo. Veikka-Kodin kasvupolussa toimitaan ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti -Lastenkotimme perusarvona on lasten / nuorten kunnioittaminen yksilöinä. Heidän erilaisuutensa sekä yksilöllisyytensä ymmärretään hoito- ja kasvatustyön lähtökohtana. Lapsia ja nuoria tuetaan hyväksymään toistensa erilaisuus ja ainutkertaisuus. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori saa tuntea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi, että hän saa onnistumisen tunteita, luottamuksen kokemuksia ja ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Veikka-Kodin kasvupolussa toimitaan ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti yhteistyössä lapsen vanhempien ja lapselle tärkeiden lähi- ja tukiverkostojen kanssa, Ketonen korostaa. Turvallisia aikuisia, joiden kanssa on hyvä olla Veikka-Kodissa lapsia ja nuoria kasvattaa, opettaa ja huoltaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat huolehtivat kasvatuksesta ja kehityksestä yhteistyössä lapsen perheen sekä sosiaali-, terveys- ja koulutoimen viranomaisten kanssa. -Lastenkodin työntekijät työskentelevät ratkaisukeskeisesti ja innostavasti. Lapsille ja nuorille laaditaan kasvu- ja tavoitesuunnitelma. Työkaluina tavoitteeseen pääsemiseksi jokaisella lapsella on omaohjaaja ja säännöllinen viikko-ohjelma, joiden avulla saavutetaan hallittu arki. -Ohjaajat toimivat yhdessä lasten ja nuorten kanssa harrastusryhmissä esim. musiikki- ja liikuntaryhmissä. Veikka-Kodin yhteydessä olevassa itsenäistymis- ja tukiasunnossa nuori voi asua 18-21 vuotiaana. Jälkihoito auttaa yksilöllisin keinoin nuorta hänen siirtyessään aikuisuuteen ja itsenäiseen elämään, Aila Ketonen korostaa. Veikka-Koti Oy Yhteyshenkilö: Aila Ketonen, Toiminnanjohtaja GSM: 040 574 8707 veikkakoti @gmail.com www.veikkakoti.net
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Perhekoti Rauhanlinna on toimintaperiaatteeltaan ja hoitoideologialtaan kehitetty vastaamaan ajankohtaisiin lastensuojelullisiin haasteisiin: turvallinen ja lapsilähtöinen kasvatus, virikkeellinen, kodinomainen kasvuympäristö, yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa toteuttaen. Vuonna 2005 perustettu Perhekoti Rauhanlinna on huostaanotettujen ja itsenäistyvien lasten ja nuorten asumispalveluita tuottava perhekoti Raumalla. Kodissa on 7 sijoituspaikkaa 5-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Nuoren jälkihoito voi kestää 21v saakka. Kaikessa toiminnassa painotetaan lapsen ja nuoren vuorovaikutusta sosiaalisen ympäristönsä kanssa ja menettelyjä eri tilanteissa hänen pyrkiessään ratkaisemaan ongelmiaan. Toiminnan tavoitteena hyvä pohja nuoren tulevaisuudelle. Tavoitteena on opettaa nuorelle sellaisia elämäntaitoja ja käyttäytymismalleja, jotka lisäävät hänen elämänlaatuaan ja haluaan selviytyä. Turvallisen ympäristön ja ammattitaitoisten aikuisten kanssa yhdessä arkielämän eläminen luo pohjaa tulevaisuutta varten Selkeät ja turvalliset rajat Kukin lapsi voi kokea itsensä ainutkertaiseksi yksilöksi, jonka mielipiteet ja tunteet ovat merkityksellisiä ja otetaan vakavasti. Keskinäisen luottamuksen rakentumiseen varataan riittävästi aikaa ja lapselle asetetut, hänen kasvuaan suojaavat ja tukevat rajat perustellaan Lasten ja nuorten arjenhallintaan erikoistunut Perhekoti Rauhanlinna Rauhankatu 20 26100 Rauma Puh.040 508 5040 Lasten ja nuorten arjenhallintaan erikoistunut Perhekoti Rauhanlinna Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lastensuojelu on työtä lasten ja perheiden hyväksi, tavoitteena on lasten suotuisten kasvuolojen turvaaminen ja vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Nuorelle vastuuta Arjen selviytymistä tukee se, että yhteisössä vastuuta on siirretty nuorelle itselleen pienissä erissä, niin että hän oppii huomaamaan oman toimintansa merkityksen ja oppii huomaamaan oman vastuunsa asioiden hoitamisessa. Perhekodissa painotetaan erityisesti ajanhallintaa sekä aikuisten läsnäoloa, rajoja ja koulun käynnin tärkeyttä. Tärkeää yhteistyötä Yhdessä lapsen sosiaalityöntekijän, biologisten vanhempien ja perhekodin isän ja äidin sekä henkilökunnan kanssa laaditaan henkilökohtainen kasvatus- ja hoitosuunnitelma. Tarvittaessa otetaan huomioon myös muut lasta hoitaneet tahot.teemme tiivistä yhteistyötä meille sijoittavan kunnan sosiaalitoimen ja koulujen kanssa. Tuemme myös lapsen ja hänen biologisen perheensä välistä suhdetta. Arjen rakenne Arki koostuu perhekodissamme koulunkäynnistä, kotiaskareista ja harrastuksista. Harrastustoimintaan kannustaminen ja sopivan harrastuksen löytäminen ovat merkittävällä sijalla perhekodin toiminnassa. Jokaiselle lapselle halutaan löytää sellainen aktiviteetti, joka häntä kiinnostaa ja lisää motivoituneisuutta. Perhehoidossa voidaan luontevalla tavalla toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä. Perhehoito voi olla myös korjaavaa ja tukea antavaa. "Entä miten sinä voit, sanoi Nalle Puh. Ihaa pudisteli päätään. En oikein voi hän sanoi. On ottanut voimille". (c) A. A. Milne: Nalle Puh, suomentanut Kersti Juva. Kuntouttava Pienryhmäkoti Pikkumetsä avasi ovensa kaksi vuotta sitten maaliskuussa, jolloin ensimmäiset lapset tulivat kotiin asumaan. Kodissa on on mahdollista saada peruskouluikäisille oman erityispedagogin tuella tehostettua koulutyön tukea räätälöidyillä kotona tapahtuvan opetuksen jaksoilla, ja kodin hoitava arki keskittyy erityisen intensiivisesti lapsen psyykkisen kehityksen tukemiseen. Pikkumetsä toteuttaa tavoitteellista hoitoa ja huolenpitoa määrittäen kuntouttavan polun lapselle ja hänen läheisverkostolleen. Tämä on mahdollista omalääkärinä toimivan lastenpsykiatrin, neuropsykologin, erityistason perheterapeutin ja neuropsykiatrisiin ongelmiin (Asperger, ADHD) perehtyneen terapeutin toimiessa kiinteässä vuorovaikutuksessa monialaisen ammattipätevyyden omaavien ohjaajien rinnalla. Pikkumetsän seitsemän paikkaa ovat täyttyneet alusta alkaen tasaisesti. Avohuollon tukitoimena sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten kuntoutuksen halutaan täällä etenevän määrätietoisesti. Pienryhmäkodin toiminnan tärkeimmäksi pilariksi on noussut hoitava arki, jossa lasten ja heidän läheistensä kanssa tehtävä työ näkyy läpinäkyvästi kaikille osapuolille. Pikkumetsän henkilökunta haluaa asettautua kulkemaan lapsen rinnalla riittävän pitkän matkan niin, että että lapsen elämä jatkuu sijoituksen jälkeenkin mahdollisimman hyvissä merkeissä. - Kuten riittävän hyvässä vanhemmuudessakin, haemme tervettä ikätasoista suhtautumista lapseen. Lasta ei voi omistaa tai pelastaa, vaan voimme kulkea hänen rinnallaan tukien häntä ja hänen läheisiään hyvään elämään. Hyvän arjen eläminen on joskus tylsääkin ja sitä pitää oppia sietämään. Usein sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksena voi olla liian nopea elämän tempo, joten arkea on hyvä hidastaa, jotta oleelliset kehitysvaiheet tulevat läpikäydyiksi, perustelee Pikkumetsän erityispedagogi Tapani Jokela. - Meillä on halua intensiiviseen työskentelyyn. Haluamme nopeasti yksilön tasapainoista kehitystä turvaaviin ydinkysymyksiin kiinni. Sijoitus on joka tapauksessa aina lapselle ja nuorelle trauma, sitä ei voi kieltää. Optimaalisen ja realistisen tuen tarjoaminen jokaiselle sijoitetulle on haaste. Verkostomme kautta voimme vastata näihin tarpeisiin laajaalaisesti ja ammattitaitoisesti huolehtimalla haasteellista kasvatustyötä tekevien työnohjauksesta ja jatkuvasta koulutuksesta. Pikkumetsän yksi kuntoutuksen väline on ratsastusterapia. Kuluvana vuonna aloitettiin yhteistyö myös terapiakoirien omistajien kanssa. Vahvaa yhteistyötä ja verkostoitumista Jokelan mukaan Pikkumetsän ehdoton vahvuus on sen tapa tehdä töitä verkostossa. - Omaohjaajajärjestelmän lisäksi lapsen kasvun tukena ovat mukana Pikkumetsän oma lastenpsykiatri, neuropsykologi, erityistason perheterapeutti ja neuropsykiatrisiin ongelmiin perehtynyt terapeutti. Koska olemme kuntouttava pienryhmäkoti, etsimme aina ne punaiset langat lapsen elämästä, joita seuraten edetään tarvittaviin muutoksiin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että lapsen omalääkärisysteemi toimii ja hän voi ohjata lapsen tarvittaessa nopeastikin optimaaliseen terapiasuhteeseen, kertoo Jokela. Jos lapsen kasvuympäristö on ollut kuormittava, ei normaalin perhetyön intensiteetillä tahdota edetä muutoksiin tarpeeksi nopeasti ja vaikuttavasti. - Erikoisosaajat Pikkumetsän omaohjaajien tuella realisoivat vanhemmille ja lapsen läheisverkostolle ne tavoitteet, jotka pitää saavuttaa, jotta lapsi voitaisiin sijoittaa takaisin omaan kotiinsa. Lapsen kannalta on tärkeää saada vanhemmat ja muu läheisverkosto ymmärtämään, mistä sijoituksessa on kysymys. Epätietoisuus ja taisteluasenne eivät auta lasta eivätkä tue läheisiä saavuttamaan riittävää vanhemmuutta. Nämä ovat ydinkysymyksiä onnistuneen kuntouttavan polun kulkemiseen onnelliseen loppuunsa Kuntouttava Pienryhmäkoti Pikkumetsän kautta. Kuntouttava Pienryhmäkoti Pikkumetsä Raiviontie 22 21600 PARAINEN Irmeli Toivanen kasvatusvastaava Puh. 050-3106870 Tapani Jokela erityispedagoki Puh. 050 3106 871 www.pikkumetsa.net
4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vasemmalla Eemelin vastaanottokoti ja oikealla lastensuojelulaitos Lastensuojelulaitos Eemeli lisää avohuollon palveluitaan Yksityinen lastensuojelulaitos Eemeli on avannut ovensa marraskuussa 2003. Eemeli tarjoaa viihtyisän ja lämminhenkisen kodin 12 huostaanotetulle, tai muulla tavoin sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle ja nuorelle. Eemelin rinnalla samassa pihapiirissä toimiva vastaanottokoti avasi uudet ovensa marraskuussa. Tänä keväänä Eemelissä on kehitetty voimakkaasti myös muita avopuolen palveluita; taloon on palkattu perheterapeutti ja perhetyön palvelut tullaan kokonaisuudessaan aloittamaan kesän alussa. Vastaanottokodin neuvotteluhuone Jussi Rinne Lastensuojelulaitos Eemelistä luonnehtii perhetyötä ajan trendiksi. - Tarkoituksenamme on uusilla avohuollon palveluillamme vastata tämän ajan tarpeisiin, ja se on mielestämme aivan oikea toimintamalli. Olemme aikaisemmin pyrkineet vastaamaan samaan tarpeeseen vastaanottokotimme palveluilla. Perhetyöllä ja -terapialla voidaan välttää pitkäaikaisia huostaanottoja ja sijoituksia, sillä kuntouttava työote pääsee suurempaan rooliin ja perhettä voidaan huomioida ja tukea kokonaisvaltaisesti, Rinne kuvailee. Eemelin vastaanottokoti on uusien toimintojen tukipiste. - Tarkoituksenamme on luoda palveluistamme saumaton kokonaisuus. Olemme kaikki samassa pihapiirissä, ja nyt kun laajennamme perhetyöhön ja avohuollon palveluihin, voimme periaatteessa tarjota kaikista pehmeimmät menetelmät avohuollon puolelta, sekä tarvittaessa vastata tilanteisiin myös vastaanottokodin tai lastenkodin palveluilla. Luonnollisesti sijoitustilanteissa arvioimme parhaan sijoituspaikan tapauskohtaisesti, joten se ei välttämättä ole oma lastenkotimme, muistuttaa Rinne. Eemelin kehittämispäällikkö Mirja Peltonen toimii myös perheterapeuttina. Hän on aloittanut työnsä tämän vuoden helmikuussa.. Lisäksi alkuvuodesta aloitettiin Mira Norrängin johdolla Eetu-projekti, jonka tarkoituksena on luoda Eemelille ennaltaehkäisevän perhetyön toimintamalli lapsuuden ja vanhemmuuden tukemiseen. - Haluamme tuottaa sellaisia palveluita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kehittyä ajan mukana, lisää Rinne. Lastensuojelulaitos Eemeli Satakunnantie 93 29200 Harjavalta Puh. 044 574 6363 www.lsleemeli.fi Vastaanottokodin yleiset tilat
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Olemme toimineet helmikuun alusta lähtien uusissa tiloissamme, jotka ovat osoitteessa Rantakatu 2 B. Muutimme tänne saman kadun toisesta päästä. Meillä on nyt oikein hyvät ja toimivat tilat, sillä pääsimme vaikuttamaan ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa, kertoo toimitusjohtaja Reijo Niemelä. Terveysasema ChydAntin ja Kotihoidon lisäksi samassa kerroksessa ovat myös yrityksen hallinnolliset tilat. ChydAntti on kaikille avoin terveysasema Uudet tilat Kokkolan ydinkeskustassa Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy on lähellä ihmistä Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy on puskenut läpi talven uusia tuulia mielessään. Kaksi yksiköistä, Terveysasema ChydAntti ja Kotihoito ovat muuttaneet uusiin tiloihin Kauppakeskus Chydenia III:een Kokkolan ydinkeskustassa. Yritys on parhaillaan etsimässä uusia ratkaisuja myös palveluasumisen puolella oleville asiakkailleen. Vuoden 2006 toimintansa aloittanut Työterveysasema TyöSyke on muutettu Terveysasema ChydAntti nimiseksi samalla, kun se on muuttanut Kauppakeskus Chydeniaan. Olemme nyt valmiita palvelemaan entistä laajempaa asiakaskuntaa, emmekä enää keskity pelkästään työterveyshuoltoon. ChydAntti on kaikille avoin terveysasema. Toimintaajatuksenamme on tarjota myös yksityisvastaanottopalveluja vaihtoehtona julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon palveluille. Terveysasemalle voi kuka tahansa tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta arkiaamuisin klo 8 10. Haluamme tarjota mahdollisuuden päästä nopeasti lääkärin puheille. Nythän ongelmana on usein se, että lääkärille pääsee vasta viikkojen kuluttua. Meillä ajan saa viimeistään seuraavaksi päiväksi, Niemelä lupaa. Yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanoton lisäksi terveysasemalla on saatavilla terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja psykologin palveluja sekä laboratoriopalveluja. Terveysasemalla hoituvat Kotipolku on lyhytaikaisen hoidon ja saattohoidon keskus. myös rokotukset ja allergian siedätyshoidot, haavahoidot, näytteenotot, verenpaineen seuranta ja muut pienimuotoiset toimenpiteet. Jatkohoitoa edellyttävissä tapauksissa ohjaamme asiakkaamme asianmukaisen hoidon piiriin, Niemelä mainitsee. Tasokasta työterveyshuoltoa Yksityisvastaanottopalvelujen lisäksi Terveysasema Chyd - Antti tuottaa laadukkaita, kilpailukykyisiä ja joustavia asiakkaiden tarpeista lähteviä työterveyshuollon palveluja Keski- Pohjanmaan alueen yrityksille ja yrittäjille. ChydAntin vahvuuteen kuuluu kolme lääkäriä, viisi työterveyshoitajaa, kaksi työfysioterapeuttia ja työpsykologi. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia palveluja. Asiakaskuntaamme kuuluu nyt noin 160 yritystä ja noin 2500 henkilöasiakasta. Niemelä muistuttaa, että työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. ChydAntissa työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaa ammattitaitoinen ja hyvään palveluun sitoutunut henkilökunta. Korostamme työssämme moniammatillisuutta ja yhteistyötä asiakasyritysten johdon ja henkilöstön kanssa. Kotihoito on vaihtoehto laitoshoidolle Intervallihoitoa ja palveluasumista Yrityksen alkuperäisimpiä palvelumuotoja ovat kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Olemme yhdistäneet nämä palvelut Kotihoito-nimen alle. Hoidamme lähes kaikkia sairauksia aina syöpähoitoihin ja saattohoitoon saakka. Palveluksessamme on sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, lähihoitajan, perushoitajan, kodinhoitajan ja kotiavustajan ammatillisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, Niemelä selvittää. Varsinaisen hoitotyön ohella hoitajat auttavat kodin perustehtävissä, laittavat ruokaa, siivoavat, asioivat kaupassa ja virastoissa sekä hoitavat muitakin erikseen sovittuja tehtäviä. Palvelumme lähtökohta on asiakkaan kokema tarve. Jos asiakas haluaa sairastaa kotona, pyrimme toteuttamaan hoidon kotiin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n toimintaan on vuodesta 2006 lähtien kuulunut Palvelukoti Kokkolan Terapiatalo, jossa sijaitseva 11-paikkainen hoito-osasto Kotipolku on lyhytaikaisen hoidon ja saattohoidon keskus. Terapiatalossa on myös omistus- ja vuokrahuoneistoja sekä keittiö-ruokala. Suunnittelemme Palvelukodin jatkeeksi uutta rakennusta, jo- Sertifioitua laatua hon sijoittuvat tehostetun palveluasumisen osasto ja dementiaosasto. Uuteen osaan tulee myös tilavia ja laadukkaita vuokra-asuntoja. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2011 2012, Niemelä valottaa. Yrityksen sosiaalipalvelutoimintaa edustaa puolestaan 9- paikkainen Karelia-koti, joka on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Karelia-koti toimii toistaiseksi omakotitalotyyppisessä kiinteistössä. Tavoitteenamme on saada Karelia-kodille uudet tilat vuoden 2011 alkuun mennessä. Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy on sertifioitu maaliskuussa 2008 ISO 9001:2008 laatustandardin vaatimusten mukaisesti. Sertifiointi koskee Terveysasema CydAntin lisäksi yrityksen kotisairaanhoitoa ja palvelukoti Kokkolan Terapiatalon hoito-osastotoimintaa. Sertifioinnin on suorittanut SGS Fimko Oy. Olemme alusta lähtien panostaneet siihen, että laatu näkyy kaikilla toimintamme tasoilla. Maltillinen kasvu tavoitteena Reijo Niemelän mukaan Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n tavoitteena on jatkossakin maltillinen, hallittu kasvu. Kehitämme koko ajan toimintaamme ja etsimme uusia ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kasvu on meille kuitenkin ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline, eikä itseisarvo. Tärkein on aina asiakas. Hoitaja auttaa ruokailussa.
6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Hyvä vanhustenhoito on tahdon asia Hoitokoti Arwola tekee vanhustenhoitotyön pioneerityötä. Laadukas hoitotyö takaa jokaiselle vanhukselle arjen, joka on elämisen arvoista. Ketään ei jätetä petiin makaamaan, vaan vanhuksia kannustetaan ulkoiluun, toimintaan ja osallistumiseen. Lähimmäisenrakkaus antaa toiminnalle syyn ja oikeat toimintamallit. Hoitokoti Arwola on kahden sisaruksen, Tea Toivion ja Rea Gussanderin, omistama ja perustama yritys. Viiden toimintavuoden aikana siskokset ovat saaneet toiminnastaan niin hyvää palautetta, että tällä hetkellä he vetävät vanhusten hoitokotitoimintaa Toijalassa, Lempäälässä ja Nokialla. -Me emme niin sanotusti säilö vanhuksia, vaan pyrimme ennenkaikkea laadukkaaseen hoitotyöhön. Vanhukset saavat elää meillä täysipainoista elämää, ja he saavat tavallaan mahdollisuuden uuteen elämään meillä asuessaan. Sloganimme hyvä vanhustenhoito on tahdon asia pitää paikkansa arjessamme. Kun tahtoa on, keksimme keinot tavoitteidemme saavuttamiseksi; ei säilyttävään vaan jokaisen asukkaan virikkeelliseen arkeen, kertoo Gussander hoitokotien toiminta-ajatuksesta. Gussander lisää, että vaikka juhlat ovat juhlia, on mielekäs arki kaiken a ja o. -Hyvään arkeen kuuluu hoitokodeissamme kaksi viriketuokiota päivässä sekä päivittäinen ulkoilu, jonka täytyy olla mahdollistettu kaikille. Kun se on päivän runko, ollaan vanhustenhoidossa jo pitkällä. Silloin jokainen saa varmasti jotain. Sanastossamme ei ole vuodepotilasta, vaan liikuntarajoitteisia, ja heilläkin on oikeus nousta joka päivä ylös sängystään useita kertoja, ja heillä on yhtälainen oikeus osallistua ulkoiluun ja viriketuokioihin. Ketään ei jätetä sänkyynsä makaamaan. Ulkoilu on erittäin tärkeää; Se tuo vaihtelua, Kuvassa yrittäjät Rea Gussander ja Tea Toivio yhdessä tyytyväisen asukkaan Tauno Pajusen kanssa. ja vanhus saa kokemuksen lähtemisestä ja palaamisesta, jota meistä jokainen on tehnyt koko elämänsä ajan käydessään kaupassa tai töissä, perustelee Gussander. Kaunis koti, kaunis mieli Arwolan hoitokodeissa eletään jokaista päivää elämisen arvoisesti. Koska talo on todennäköisimmin asukkaan viimeinen koti, on virikkeiden lisäksi ympäristöön panostettu totuttua enemmän. -Hoitokotimme ovat esteettisesti kauniita, sillä mielestämme vanhus on ympäristönsä arvoinen. Sisustukseen on panostettu ja vanhusten mieltymykset on otettu siinä tarkasti huomioon. Huonekalut ovat antiikkia, kruunukalustetyyliä ja -laatua. Vanhukset saavat nauttia kauniista kodista ja näemme kuinka he nauttivat ja ihailevat fyysisesti kaunista ympäristöä, kertoo Gussander. Kauneus on Arwolassa myös sisäistä, sillä alunperin sisarukset halusivat luoda unelmien työpaikan niin itselleen kuin työkavereilleenkin. -Meillä ei ole perinteistä sairaalahierarkiaa. Suomalainen sairaalakulttuuri ei sovi missään nimessä vanhusten hoitoon. Vanhusten hoidon pitäisi olla kodinomaista. Jokainen työntekijä saa käyttää omaa luovuuttaan ja vahvuuksiaan ja hyväksymme sen,että olemme kaikki erilaisia työntekijöitä. Kun hyväksymme itsemme ja toisemme omina itsenämme, voi henkilöstökin työssään hyvin, Gussander muistuttaa. Hoitokoti Arwola www.arwola.net Tea Toivio Puh. 040 708 8349 Rea Gussander Puh. 040 725 1065 Kuntoutusresurssit kaikkien käytössä Terveyskoti tarjoaa kuntoutusta, laitoshuoltoa ja päivätoimintaa pääasiassa sotainvalideille, rintamaveteraaneille ja heidän aviopuolisoilleen. Terveyskodin palveluita voi käyttää myös itsemaksavana, Kelan maksusitoumuksella tai erilaisten järjestöjen tai säätiöiden kustantamana. Terveyskoti toimii myös jatkokuntoutuspaikkana sairaalajakson jälkeen. Sairaanhoitaja Pia Pihlava avustaa tasofordin kanssa kävelevää asukasta. - Koska nykyinen asiakaskuntamme luonnollisesti vähenee ja loppuu, täytyy jotain jatkokäyttöä kaikille resursseillemme miettiä jo nyt. Talomme on ottanut uusiksi painotusalueikseen muistihäiriöisten hoidon sekä postoperatiivisen ja neurologisen hoidon ja kuntoutuksen. Moniammatillisen henkilökuntamme voimin kuntoutuksia voidaan tarjota hyvin monipuolisesti ja laadukkaasti, kuten olemme tehneet tähänkin saakka. Lisäksi tilamme ovat ajanmukaiset ja apuvälineistöä on käytössä runsaasti, kiteyttää sairaanhoitaja Pia Pihlava. - Jos omat iäkkäät asiakkaamme ovat kaatuneet ja loukanneet lonkkansa, olemme hoitaneet ja kuntouttaneet heitä täällä heti kirurgisen toimenpiteen jälkeen. Tälle keväälle on tulossa muutama asiakas tekonivelleikkauksesta, joiden jatkokuntoutuspaikka on varattu meiltä. Se on suunta, johon pyrimme tulevaisuudessakin, Pihlava painottaa. Pihlavan kollega Jaana Lehmuskallio lisää, että myös neurologisen kuntoutuksen puolella tilanne ja tavoitteet ovat samat. - Jatkokuntoutuspaikkaa Sairaanhoitaja Jaana Lehmuskallio näyttää asukkaalle kuvakortteja kannattaa ehdottomasti hakea jo siinä vaiheessa, kun leikkausajankohta on lyöty lukkoon. Kunnat ja sairaanhoitopiirit pitäisi saada tähän yhteistyöhön mukaan. Mitä aikaisemmin esimerkiksi aivohalvauksen jälkeinen kuntoutus päästään aloittamaan, sitä parempi lopputulos saavutetaan. Resursseja kyllä riittää, hän muistuttaa. Laitilan terveyskodin henkilökunta on markkinoinut itseään viime aikoina entistä voimakkaammin, jotta saisi heräteltyä maksajatahoja huomioimaan terveyskodin kapasiteettia. Vaikka osastoilla on kierretty ahkeraan, eivät hoitajat voi tehdä päätöksiä. -Toivommekin että kunnat huomaisivat meidät vaihtoehtona viimeistään siinä vaiheessa, kun heidän oma tarjonta ei pysty vastaamaan tarpeeseen, Pihlava huomauttaa. Laitilan terveyskoti on panostanut henkilöstönsä kouluttamiseen kuntoutusten suhteen. - Ammattitaitomme lisäksi ehdoton valttimme on ystävällinen ja palvelualtis henkilökunta. Olemme loppujen lopuksi pieni ja kodinomainen yksikkö, jossa henkilökunta tulee pian tutuksi, lisää Lehmuskallio. Laitilan terveyskoti Sairaalantie 8 23801 LAITILA Puh. 02 875 81 www.terveyskoti.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Yksilöllistä ammatillista kuntoutusta Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka auttaa uuteen alkuun Invalidiliiton Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka on itsenäinen, puolueeton, omasta toiminnastaan rahoituksen saava yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa vajaakuntoisille asiakkaille laadukkaita ja yksilöllisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Useimmat asiakkaat ovat Keski-Suomen maakunnasta, mutta toiminta-aluetta ei ole maantieteellisesti rajattu. Uudet Kelan ammatilliset kuntoutuskurssit kohdentuvat Kelan Länsi- Suomen vakuutusalueelle. Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka on tarjonnut ammatillista kuntoutusta yli 40 vuotta. Työtä jatketaan vankan kokemuksen ja osaamisen pohjalta edelleen ja pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin niin hyvin kuin mahdollista. Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka on perustettu vuonna 1967. Vuonna 1986 rakennettiin uudet työklinikkatoimintaan suunnitellut tilat Huhtasuon alueelle ja vuonna 2005 vuokrattiin lähistöltä käyttöön lisätiloja. -Meillä on viihtyisät, ajanmukaiset ja toimivat tilat. Käytössämme on toimistopuolen lisäksi ryhmätiloja, atk-luokka ja työsaleja, jossa voidaan seurata toimintakykyä eri tehtävissä, kertoo kuntoutussuunnittelija Raija Rönkkö. Marraskuussa alkavalla aikuisten kuntoutuskurssilla on vielä tilaa. Kurssin kohderyhmänä 26-60-vuotiaat henkilöt, - joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai - joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Lyhytkestoinen kurssi sopii esim. silloin kun: - kuntoutujalla on jo ammatillinen koulutus - kyseessä on lähinnä työllistymisen ongelma eli vajaakuntoisuus ja elämänhallinnan vaikeudet rajoittavat työllistymistä Asuntoa tarvitseville on tarjolla majoitus läheisessä kerrostalossa. Kaikki asiakkaat saavat lounaan ja päiväkahvin ja asujille järjestetään myös aamu- ja iltapala sekä päivällinen. Kela ja työ- ja elinkeinotoimistot suurimpia lähettäjäasiakkaita -Eniten asiakkaita Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikalle lähettävät Kela ja työvoimahallinto Asiakkaita tulee jonkin verran myös vakuutuslaitosten kautta. Palveluihin kuuluu muun muassa kuntoutustutkimuksia, työkyvyn arviointia, työhönpaluusuunnitelmien laatimista, työkokeiluja, työhönvalmennusta, hylättyihin eläkepäätöksiin liittyviä selvityksiä sekä erilaisia kursseja. Kuntoutus- ja työklinikan palveluja tarvitsevan henkilön kannattaa keskustella lääkärinsä tai lähettävän tahon kanssa maksusitoumuksen saamiseksi. Myös suoraan kuntoutusja työklinikkaan voi ottaa yhteyttä, Rönkkö opastaa. -Toimimme riippumattomasti eri osapuolten välissä ja pyrimme löytämään jokaisessa tapauksessa oikean ja realistisen ratkaisun, onpa se sitten kuntoutus, koulutus uuteen ammattiin tai mahdollisesti eläke, Rönkkö määrittelee. Kuntoutus- ja työklinikalla on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lääkäri (fysiatrian erikoislääkäri), kuntoutuspsykologi, kuntoutussosiaalityöntekijä, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja sekä fysio- ja toimintaterapeutti. Lisäksi tehdään yhteistyötä konsultoivien erikoislääkärien kanssa. Ammatillinen kuntoutus voi olla yksi väylä työelämään, kun tarvitaan tehokkaampia keinoja työllistymisen edistämiseksi - Kuntoutus on tavoitteellista ja yksilöllisesti suunniteltua moniammatillista työskentelyä, jossa lähtökohtana ovat aina asiakkaan tilanne ja omat tarpeet. Ammatillinen kuntoutus tähtää asiakkaan työkyvyn ylläpitoon monin keinoin. Ammatillinen kuntoutus on myös työssä pysymiseen tähtäävää kuntoutusta. Vallankin nuoria tulisi aktivoida kouluttautumaan, ja tarjota heille mahdollisuuksia kokeilla osaamistaan erilaisissa tehtävissä ja ihmisten välisissä tilanteissa. Näin nuori saa realistisen käsityksen kyvyistään, taipumuksistaan ja suhteestaan sosiaaliseen ympäristöönsä sekä samalla palautetta ja ohjausta toiminnastaan. Jos nuori ei onnistu saamaan näitä kokemuksia ja tietoa, ei ammatillisilla kuntoutussuunnitelmilla myöskään ole kestävää pohjaa. Uhkana on passivoituminen, elinpiirin kaventuminen ja syrjäytyminen, Rönkkö muistuttaa. Joustavaa ja inhimillistä palvelua - Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikalla tehdään joustavasti ja yksilöllisesti ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia. Meillä on mahdollisuus arvioida asiakkaan työ- ja toimintakykyä käytännön työtehtävissä. Teemme tiivistä yhteistyötä käytännön työelämän kanssa; mm. työkokeilut järjestetään oikeilla työpaikoilla. Meille on helppo tulla; olemme pieni yksikkö, jossa asiakas tunnetaan ja jossa asiakas on yksilö. Vahvuutenamme on se, että pienenä yksikkönä pystymme toimimaan joustavasti sekä lähettäjä- että henkilöasiakkaidemme tarpeet huomioiden. Toimintaperiaatteitamme ovatkin inhimillinen asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, yksityisyys, avoimuus ja yhteistoiminnallisuus. Tavoitteenamme on edistää vajaakuntoisten tai muiden tukea tarvitsevien asiakkaiden työssä ja muussa elämässä selviytymistä. Pidämme myös jatkuvasti huolta työmme tasosta ja arvioimme ja kehitämme toimintaamme Euroopan Laatupalkintomallin avulla, Rönkkö selvittää. Suosituksemme esim. eläkkeen tai työllistymisen osalta ovat toteutuneet n. 90 %:sti. Innostava ilmapiiri ja ohjaus Ammatillinen kuntoutus ja sen selvittely on kokonaisvaltainen prosessi. Sillä tuetaan työntekijän jaksamista omassa työssään, edistetään vajaakuntoisen henkilön selviytymistä työelämässä sekä tuetaan vammautumisen tai sairastumisen jälkeistä työhön paluuta ja pääsyä työelämään. Yksilöllinen ammatillinen kuntoutussuunnitelma luodaan yhteistyössä kuntoutujan, hänen yhteistyöverkostonsa ja työryhmän kanssa. -Arvokkaana pidämme sitä, että asiakaspalautteet ovat jo vuosien ajan olleet erittäin hyviä. Asiakkailtamme on tullut kiitettävästi kannustavia kommentteja, mm. että Täällä sain olla oma itseni ja itsetunto oli koko ajan tosi korkealla. Teillä paneudutaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin ja palvelemiseen ja ilmapiiri on ystävällinen ja ymmärtäväinen. Ja että Henkilökunta on ihanaa, yhteishenki hyvä. Rakentava palaute kannustaa meitä jatkamaan tavoitteellista ja tuloksellista toimintaamme, Raija Rönkkö toteaa tyytyväisenä. Syyskuussa alkavalla aikuisten pitkäkestoisella kuntoutuskurssilla on tilaa. Kurssin kohderyhmänä 26-60-vuotiaat henkilöt, - joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai - joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Pitkäkestoinen kurssi sopii esim. silloin kun: - kuntoutujalla ei ole ammatillista koulutusta - sairauden lisäksi syrjäytyminen ja elämänhallinnan puute haittaavat työllistymistä - kuntoutuja tarvitsee moniammatillista tukea ja ohjausta sekä pitkää työharjoittelua työelämävalmiuksien selvittämiseksi ja työelämään sitoutumiseksi - kuntoutuja tarvitsee ryhmän vertaistukea työelämään suuntautumisessa Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit alkavat 9.8.2010 ja 7.12.2010 Kohderyhmänä 18-25-vuotiaat henkilöt, - joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai - joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen - voivat olla myös elämänhallinnan puute ja syrjäytyminen Kuntoutujat ovat: - koulutusta vailla olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä nuoria - ammattiin valmistuneita nuoria, joiden on vaikea työllistyä Kurssien tavoitteena on työkyvyn parantaminen/ säilyttäminen ja työelämään palaaminen. Kurssit sisältävät mm. yksilöhaastatteluja, ryhmäkeskusteluja (aiheina mm. työ ja opiskelu, terveys, psykososiaalinen ja fyysinen aktivointi ja ohjaus), toiminnallisia harjoituksia ja työharjoittelun. Kurssin ajalta voi hakea Kelan kuntoutusrahaa. Hakuaika kurssille päättyy pääsääntöisesti 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Esivalinnan jälkeen Kela tekee lopulliset valinnat ja päätökset. Lisätietoja: kuntoutussuunnittelija Raija Rönkkö puh. 044 358 4850, 014 338 4121 raija.ronkko@invalidiliitto.fi Laadukkaat ja työelämätavoitteiset ammatillisen kuntoutuksen palvelut! (ammatilliset suunnitelmat, työkokeilut, valmennukset, työkykyarviot, Kelan ammatilliset kuntoutuskurssit) Tarjoamme palveluja sopimuksen mukaan myös muualla. Lisätietoja: kuntoutussuunnittelija Raija Rönkkö 044 358 4850, raija.ronkko@invalidiliitto.fi sekä www.invalidiliitto.fi Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka Betonitie 4, 40340 Jyväskylä puh. 014 338 4100 www.tyoklinikka.fi Kuopion kuntoutus- ja työklinikka Puijonkatu 19 B 4 krs., 70100 KUOPIO puh. 017 288 7250 www.invalidiliitto.fi/portal/tyoklinikat/iktk www.invalidiliitto.fi
8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Loiston päivät täynnä toimintaa Ihattula Oy tuottaa työtoimintaa ja asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Tätä varten kehitetty Loisto-palvelutuoteperhe pitää sisällään monenlaista toimintaa, työtä ja yhteisöllistä elämistä Lokalahden keskustassa. Ihattula Oy tuottaa työtoimintaa ja asumispalvelua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Tätä varten kehitetty Loisto-palvelutuoteperhe pitää sisällään monenlaista toimintaa, työtä ja yhteisöllistä elämistä Lokalahden keskustassa. Toimitusjohtaja Esa Ihattulan mukaan heidän asukkaansa valikoituvat niin, että palveluja käyttävät juuri sellaiset kuntoutujat, jotka tarvitsevat aktiivista toimintaa. -Me tarjoamme päiviin töitä ja tekemistä, jolloin joutilaat asiat eivät tule mieleen. Ei riitä, että on katto pään päällä ja saa ruokaa, vaan toimintaa pitää olla. Se pitää mielen vireänä ja aika ei käy pitkäksi. Asukkaamme saa kokea olonsa tärkeäksi, kun hänellä on mielekästä tekemistä ja hän saa toteuttaa itseään. Usein asukkaamme ovat myös hyvin lyhytjänteisiä, joten on tärkeää että voimme tarjota heille monipuolista tekemistä, kertoo Ihattula. -Loisto on saanut alkunsa siitä, että alueella oli selkeät tarve sellaisten henkilöiden palveluille, jotka ovat ns. väliinputoajia. Tällä hetkellä suurin osa asukkaistamme on meillä kaksois- tai kolmoisdiagnoosilla. Henkilöt ovat hyväkuntoisia, eivätkä he oikein sovi mihinkään kategoriaan, mutta samalla sopivat vähän kaikkiin. Paikkana me olemme täsmälleen samanlainen, kuvailee Ihattula. Töitä joka lähtöön Loiston tarjoaa palveluitaan niin yksityisille kuin yrityksillekin. He tekevät muun muassa Työn touhussa muuttokeikkoja paketti- ja kuorma-autolla pakkauksineen päivineen. Lisäksi metalli- ja rakennusalan työt ovat tulleet tutuiksi Uudenkaupungin urakoissa. -Metallityömme koostuvat suurimmaksi osaksi alihankintana tehtävistä hevos- ja ponikärryistä sekä niiden osista. Rakennustöitä olemme tehneet mm. Uudenkaupungin keskustassa, jossa remontoitavassa talossa purimme koko talon sisustan aina lattioita myöten. Lisäksi olemme tehneet maalaustöitä esimerkiksi kaupungin päiväkotien lasten kiipeilytelineisiin, joita olemme kunnostaneet ja maalanneet. Myös joitakin taloja on maalattu. Mukana on myös viheralueiden hoitoa ja kunnossapitoa, veneiden huoltoa ja ruohonleikkureiden korjausta, luettelee Ihattula. Yhteisöllistä tekemistä, elämistä ja oppimista Vaikka jokaisella Loiston asukkaalla on oma yksiönsä keittiöineen ja vessoineen, ovat he työtoiminnan kautta mukana sosiaalisessa toiminnassa. -Sosiaalinen kanssakäyminen työn ohessa on asukkaillemme erittäin tärkeää. Jos jollakulla on häiriökäyttäytymistä, voi hän työympäristössä oppia tulemaan toisten ihmisten kanssa toimeen. Ihmiset reagoivat työntekoon eri tavalla; toiset ottavat vastoinkäymiset tai suoritukset raskaammin kuin toiset. Joskus jos Elämän koskien pelastusliivit Jämsän Palvelukoti Oy pinna menee, voimme käsitellä tilanteen välittömästi, ja käydä läpi keinoja, joilla tilanteesta voisi selvitä. Emme tarvitse erikseen terapiasessioita, sillä keskustelu käy luontevasti työn ohessa myös positiivisessa hengessä. Kun henkilö suoriutuu tehtävistään hyvin, tai pystyy korjaamaan oman epäsosiaalisen käyttäytymisensä tilanteessa, voimme antaa hänelle heti palautetta, eikä tilanteita tarvitse etsiä terapiaistunnoissa, painottaa Ihattula. Päivätöiden lisäksi asukkaiden vastuulle kuuluu omat kotityöt. Oma koti täytyy itää siistinä ja pitää itsestään huolta. Ihattula lisää, että mikäli joku ei osaa tehdä ruokaa, he kyllä auttavat ja opettavat. Oman yksiön lisäksi asukkailla on käytössään yhteinen pesutupa ja harrastustila, jossa on mm. biljardipöytä ja kuntolaitteita. Asumisyksikkö Loisto Papinpellontie 5, 23450 Lokalahti Puh. 040 861 6200 Jämsän Palvelukoti Oy on tarjonnut palveluitaan vuodesta 2004 alkaen. Tänä keväänä yritys laajentaa toimintaansa palvelukoti Koskenpää kodista toiseen yksikköön Koskikotiin. Molempia yksiköitä yhdistää muun muassa moniammatillinen henkilöstö, joka ammattitaitoisesti tarjoaa tukea ja hoivaa mielenterveysongelmista kärsiville henkilöille. Koskenpääkoti Koskenpääkodin virkistävässä ympäristössä mielenterveyskuntoutujat ja lievästi kehitysvammaiset henkilöt saavat ympärivuorokautista asumispalvelua ja tehostettua tukiasumispalvelua. - Koskenpään asukkailla on psyykkisiä ja fyysisiä toimintarajoitteita. Jokaiselle kuntoutujalle luodaan yksilökohtainen hoitosuunnitelma yhdessä asukkaan perheen ja kunnan toimijoiden kanssa. Ympärivuorokautisen hoidon lisäksi Koskenpäällä järjestetään myös tuettua asumista, jos kuntoutuja kykenee asumaan omassa vuokraasunnossaan, mutta ei täysin selviydy itsenäisessä asumisessa. Kuntoutujat viettävät päivät palvelukodin tiloissa, ja tavoitteenamme on turvata ja tukea heidän jokapäiväistä elämänhallintaansa, harjaannuttaa sosiaalisia taitoja sekä huolehtia lääkehoidosta yksilökohtaisten toiveiden mukaisesti, kertoo yritysjohtaja Maija-Liisa Lehtinen. Kodissa on yhteensä 18 asukaspaikkaa, kaksi intervallipaikkaa ja kaksi tuettuun asumiseen soveltuvaa rivitaloasuntoa. - Toinen intervallipaikka on tällä hetkellä pitkäaikaiskäytössä, sillä asukaspaikkoja tarvittaisiin enemmän kuin pystymme tarjoamaan, lisää toiminnanjohtaja Pirkko-Anneli Lahtinen. Koskikoti Hotellitie 1:ssä sijaitseva Koskikoti avaa ovensa pääsiäisenä. Hikinen remonttitalvi on viety kunnialla läpi, ja nyt on aika aloittaa työt. - Koskikodissa tullaan järjestämään vaativaa tehostettua palveluasumista. Koti on suunnattu henkilöille, jotka ovat psyykkisesti vaikeasti toimintarajoitteisia ja tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, valvontaa ja tukea. Fyysisesti asukas voi olla kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta ei pärjää yksin psyykkisten ongelmien, kuten itsetuhoisuuden, vakavien persoonallisuushäiriöiden, masennuksen tai psykoottisuuden vuoksi. Koskikoti tulee toimimaan moniammatillisen henkilöstön voimin niin kutsutulla 24 h + -mallilla, kertoo Lehtinen. Lehtisen mukaan Koskikotiin on tarkoitus järjestää myös tehostettua palveluasumista, jossa kuntoutuja ei ole voimakkaasti toimintarajoitteinen, mutta tarvitsee silti hoitoa, ohjausta, tukea ja valvontaa. Erona on, että kuntoutuja kykenee alentuneen toimintakykynsä rajoissa hyödyntämään erilaisia ammatillisia ja ympäristö- ja yhteisöpainotteisia toimintoja. Lisäpanostus avopalveluihin Molemmissa palveluyksiköissä myös virkistystoiminnalla on rooli kuntoutujan elämässä ja sitä tahdotaan tulevaisuudessa lisätä. - Suunnitelmissamme on avata viriketoimintaamme niin, että se olisi myös päiväkävijöille mahdollista toimintaa. Samoin suunnitelmissa on kotikäyntipalveluiden käynnistäminen. Kotipalvelu sopii henkilöille, jotka asuvat itsenäisesti mutta tarvitsevat tukea ja ohjausta omaan kotiinsa. Tuolloin työntekijämme käyvät kuntoutujan kotona tukemassa hänen arkipäiväistä selviytymistään, kertoo Lahtinen. Lehtinen ja Lahtinen ovat molemmat taustaltaan sairaanhoitajia, jotka ovat erikoistuneet perhe-, kriisi- ja voimavarakeskeiseen psykoterapiaan. Lehtisen mukaan psykoterapeutin ammattitaitoa tullaan käyttämään jatkossa molemmissa yksiköissä. Jämsän Palvelukoti Oy Hotellitie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI toiminnanjohtaja Pirkko-Anneli Lahtinen Puh. 0400 647 832 Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa. www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Teollisuuskatu 11 80100 Joensuu Email: joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700 Fax. 013-312 199 Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Email: ilmoitus.annika@yritma.fi ilmoitus.kari@yritma.fi Toimittajat: Eini Kettunen Puh. 010 820 5715 Toni Valha Puh. 050 439 2281 Laura Kotilainen Puh. 010 820 5728 Ilmoitukset: Ani Tiirikainen Puh. 010 820 5717 Liisa Kinnunen Puh. 010 820 5722 Sirpa Törrönen Puh. 010 820 5723 Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Osoitelähde: Itella TGM Yrityskohderyhmät
Aurinkokulma Erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville tarkoitettu monitoimitalo Aurinkoleirillä Perheet, jotka hoitavat vammaisia tai vammautuneita lapsiaan kotona, ovat sidottuja hoitotyöhön ympäri vuorokauden, usein ilman taukoja. Erityisesti omaiset, jotka oman työnsä ohella hoitavat vammaista tai pitkäaikaissairasta perheenjäsentään tarvitsevat lomaa. Lyhytaikaisja tilapäishoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle levähdystauko. Aurinkokulma Ky on Noormarkussa toimiva yksityinen hoiva-alan yritys, jonka perustivat Mari ja Marko Yli-Anttila kesällä 2005. - Aurinkokulma tarjoaa ympärivuorokautista, ohjattua, autettua ja kodinomaista asumispalvelua vammaisille. Asuminen voi olla joko vakinaista tai tilapäistä. Pyrkimyksenämme on kehitysvammaisen elämänlaadun parantaminen ja osallisuuden vahvistaminen. Lähtökohtana on voimavarakeskeisyys, moniammatillinen työote, palveluohjaus, sekä kehitysvammaisten ja heidän perheiden tuen tarpeiden tunnistaminen, Mari Yli-Anttila luonnehtii Aurinkokulman toimintaperiaatteita. -Hoidon pituus ja ajankohta sovitaan perheen ja sosiaalitoimen välillä. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää esimerkiksi viikonlopun. Hoitoa voi hakea myös esimerkiksi vanhempien lomien ajaksi. Erityisesti pienten SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 vammaisten lasten vanhemmat ovat haasteiden edessä tasapainoillessaan arjessa työnsä, parisuhteensa ja perheen muiden lasten tarvitseman ajan kanssa. Tarkoituksena on tukea vanhempien jaksamista tarjoamalla heille mahdollisuus lepoon ja virkistäytymiseen, Mari sanoo. - Me vaalimme kiireettömyyttä ja läheisyyttä. Aurinkokulmassa käytetään kuntouttavan työotteen menetelmää, joka tarkoittaa sitä, että asukkaat tekevät itse kaikki ne jokapäiväisiin toimintoihin liittyvät asiat, jotka hän kykenee. Niissä toiminnoissa, joissa asukkaat tarvitsevat apua, häntä ohjataan, tuetaan yrittämään ja opettelemaan tekemään toimintoja itsenäisesti. Henkilökunnan rooli on avustava. Elämää eletään normaalin elämänvaiheen mukaisesti ja osallistutaan oman ikäisten toimintaan. Huomioimme myös asukkaan omaisia pitämällä heihin yhteyttä, Mari kuvailee Aurinkokulman toimintaa. Asukkaan tulee tuntea olonsa turvalliseksi -Tärkeää on huolehtia myös terveydestä, kuten ruokavalioista ja päivittäisestä ulkoilusta. Teemme myös retkiä ja matkoja, viime kesänä kävimme mm. Tallinnassa ja Pärnussa. Kerran viikossa käymme uimassa ja keilaamassa. Käymme myös urheilutalolla harrastamassa eri liikuntalajeja. Järjestämme monipuolista leiri- ja kerhotoimintaa. Järjestämme mm. englanninkielen-, kokki-, rentoutus-, kasvikerhoja. Erittäin suosittuja ovat myös ns. Kauneudenhoitokerhomme: jalka-, käsi- ja kasvohoitokerhot. Kerran kuussa järjestämme Aurinkotansseja. Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota hyviä yhteisiä hetkiä ryhmässä, virkistäytymistä ja mielihyvää, myönteisen minäkuvan perustaksi, Mari täsmentää. Arjen asioita strukturoidaan -Meillä on käytössä kuvastruktuurit, jotka johdattelevat arjessa eteenpäin. Vammaisille se tarkoittaa arjen selkeyttä, järjestystä ja ennustettavuutta. Struktuurit tuovat turvallisuutta, ja auttavat erilaisissa tilanteissa, Mari selvittää. Tallinnan retki 2009. Aurinkokulman tilat on suunniteltu turvallisiksi ja kodinomaisiksi Toimintaa on kolmessa kerroksessa. Asuntola on 16-paikkainen. Ylimmässä kerroksessa on 12 asukashuonetta ja keskimmäisessä kerroksessa on 4 asukashuonetta. Keskimmäisessä kerroksessa eli katutasossa on myös työpaja. Alimmaisessa kerroksessa on vapaa-ajan tilat eli kerhokellari ja saunatilat. -Aurinkokulmassa on mahdollisuus asua yhden hengen huoneissa. Oman huoneensa jokainen asukas voi kalustaa haluamallansa tavalla. Asukas voi tuoda omat kalusteensa mukanansa tai tarvittaessa kalusteita järjestetään myös talon puolesta asukkaan käyttöön. Aurinkokulma sijaitsee aivan Noormarkun keskustan välittömässä läheisyydessä. Näin ollen Tukea itsenäistyvän nuoren arkeen Turun Kaupunkilähetys ry on organisoinut Tuetun asumisen (TUAS) toimintaa Turussa vuodesta 1998 alkaen. Toiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä elämää aloittavia 18 25-vuotiaita nuoria selviytymään arkielämän haasteissa ja ehkäistä vakavien ongelmien syn-tymistä. Nuoria tuetaan vapaaehtoistyöhön perustuvan ammatillisesti ohjatun tukihenkilö-toiminnan ja poikkisektorillisen verkostotyön keinoin. TUAS-toiminnassa tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä nuorta tukevien ja hoitavien tahojen kanssa. Vuosittain noin 20 nuorta saa toiminnan avulla tukea itsenäisen elämän aloittamisessa. Tuen piirissä on vuosittain noin 20 nuorta. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. keskustan palvelut ovat myös lähellä, ja erilaiset asioinnit sujuvat vaivattomasti. Ruoka valmistuu Aurinkokulman keittiössä ammattitaidolla. Henkilökunta on koulutettua, motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta. Asukkaiden hoidon lähtökohtana on hyvä elämä ja sen mahdollistaminen. Siksi hoitohenkilökuntamme päivittääkin tietojaan ja taitojaan osallistumalla erilaisiin koulutustapahtumiin sekä erikoistumisopinnoilla, Mari kertoo. Yhteystiedot: Aurinkokulma Ky p. 050 9184172 Finpyyntie 6, 29600 Noormarkku www.aurinkokulma.fi Mari Yli-Anttila sosionomi, neuropsykiatrinen valmentaja mari.ylianttila@aurinkokulma.fi p.044 3425564 Nuoruusikä on monien muutosten ja haasteiden aikaa. Esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muutto, opiskelujen aloittaminen ja tiukka taloudellinen tilanne voi yllättää, varsinkin jos ei ole ketään luotettavaa aikuista tukena. TUAS-toimintaan ohjautuu nuoria monenlaisten syiden takia. Taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia, jolloin perheessä ei ole voimavaroja itsenäistyvän nuoren tukemiseen. Joillakin nuorilla erityisen tuen tarvetta lisää neurologiset tai psyykkiset ongelmat. Tukea tarvitsevilla nuoril-la voi olla taustalla kokemus esimerkiksi koulukiusaamisesta. Nuori voi tuntea itsensä myös yksinäiseksi ja huolilla on taipumus kasvaa kun niitä murehtii yksin. TUAS-toiminnassa jokainen nuori saa oman vapaaehtoisen tukihenkilön, joka auttaa nuor-ta yhteisesti sovituissa käytännön asioissa. Tukihenkilö on luotettava aikuinen, jonka kanssa voi esimerkiksi jutella arkipäivän asioista ja tehdä jotain yhdessä. Nuoresta välittä-vän vapaaehtoisen ihmisen antama tuki ja aika on usein nuorelle kullanarvoista. Tukihenkilöt tapaavat nuoria tavallisesti viikon tai kahden viikon välein. Tukihenkilöt saavat toimintaan peruskoulutuksen ja työnohjausta. Lisäksi vapaaehtoisille tukihenkilöille järjes-tetään säännöllisesti laadukasta jatkokoulutusta ja virkistystä. Tukisuhteen alussa tehtävässä tukisopimuksessa tehdään yksilöllinen suunnitelma tarvit-tavasta tuesta. Tukisopimus tehdään vuodeksi kerrallaan ja sitä tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Tarvittaessa nuorta autetaan asunnon hakemisessa. Nuoret saavat tukea oman elämän suunnittelussa ja itsenäiseen asumiseen ja elämiseen liittyvien asioiden hoitami-sessa, kuten rahaasioissa ja kotitöiden hoitamisessa. Lisäksi nuoria tuetaan opiskelu- tai työpaikan haussa sekä opintojen suorittamisessa. Mielialaongelmat, jännitysoireet ja sosi-aaliset pelot vaikeuttavat merkittävästi ystävyyssuhteiden luomista sekä harrastustoiminnan pariin hakeutumista. Yksinäisyys ja mielekkäiden vapaaajanviettotapojen puute voivat myös osaltaan laskea mielialaa. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden avulla nuoria on voitu oh-jata myös harrastusten ja virikkeellisen vapaa-ajanvieton pariin.
10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Optima aikuisopisto tarjoaa koulutusosaamistaan asiakaslähtöisesti Optiman tarjoamissa palveluissa on koulusta enemmän kysymys yksilön ja yhteisön kehittämisestä, joiden kautta yritykselle saavutetaan erilaisia kilpailuetuja. Aikuiskoulutus ei tähtää pelkästään yksilön kehittämiseen, vaan kehittämisessä on aina mukana koko työyhteisö. Optima aikuisopiston aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen päällikkö Sune Sunabacka kertoo, että yritys on lähes aina mukana suunnittelemassa heille toteutettavaa koulutusta. "Tarjoamme yrityksille työelämäpalveluita, joiden puitteissa voimme tarjota hyvin paljon muutakin kuin pelkkää koulutusta, kyseessä voi olla myös työyhteisön kehittäminen, osaamiskartoitoitukset tai jonkun prosessin dokumentointi. Me hankimme ja etsimme verkostomme kautta ihmisiä ja osaajia, jotka osaavat toteuttaa yritysten spesiaalitarpeita. Toimimme siis tavallaan alueemme osaajien välittäjänä." Sunabackan mukaan tarvittava osaaminen löytyy yleensä Suomesta, mutta tarvittaessa sitä haetaan vaikka ulkomailta. "Hankimme tarvittavan osaamisen aina projektikohtaisesti." Jos näyttötutkintojärjestelmästä löytyy joku sopiva tutkinto, on se hyvä vaihtoehto koulutukseen, koska tällöin osanottajalle jää käteen virallinen todistus osaamisesta, jota tämä voi käyttää yrityksen sisäisessä urapolussa tai uuden työpaikan haussa. Kyseessä on virallinen Suomessa hyväksytty todistus. Kaikki perustuu yksilön ja työyhteisön kehittämiseen, niin että yritykselle saadaan koulutuksen kautta kilpailuetua." Erilainen lähestymis tapa koulutustarpeisiin "Haluamme palvella alueemme työlämää asiakaslähtöisesti. Haemme ensin tarpeen mikä organisaatiossa tai verkostossa on olemassa ja vasta sen jälkeen teemme siihen liittyvän ehdotuksen. Yritys on koko ajan mukana tässä kehittämisprosessissa, ennen kuin saavutamme lopullisen tavoiteemme", Sunabacka kuvailee. Optima aikuisopisto on ollut mm. kehittämässä työnjohtajien toimenkuvaa ja sen sisältöä yrityksissä. Kartoituksissa Optima on käyttänyt ulkopuolista osaamista ja saadut tulokset ovat jääneet yrityksen itsensä käyttöön. "Olemme suunnanneet aika paljon voimavarojamme johtamistaitojen kehittämiseen, koska ne ovat kuitenkin avainasemassa kun Suomen taloutta nostetaan takaisin huipulle. Jos meillä on hyvät johtajat jotka tietävät mitä tehdä ja mihin suuntaan mennä, silloin onnistumme. Johtaminen on kaikilla tasoilla hyvin tärkeä asia, aivan kuten yrittäjyyskin on", Sunabacka perustelee. Taantumissa reagoitava nopeasti Oppisopimuspuolella, yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, Optima aikuisopisto pyrkii Sunabackan mukaan jatkuvasti parantamaan ja tiivistämään yhteistyötään Suomen Yrittäjät ry:n kanssa. "Valtiovalta on koko ajan tukenut yhteistyöverkkoamme, niin että saisimme aikaiseksi entistä enemmän yhteistyötä yrittäjien kanssa ja tätä kautta pystyisimme tukemaan heitä toimintojensa kehittämisessä." Yritykset joutuvat reagoimaan nopeasti talouden taantumiin, eikä kuitenkaan ole kenenkään edun mukaista laittaa henkilökuntaa pihalle, jos vaihtoehtoja on olemassa. Optima aikuisopistossa tehdään mm. lomauttamiskoulutusta yhteistyössä TE-Keskusten ja TE-toimistojen kanssa. "Yrityksen henkilökunnasta löytyy usein henkilöitä jotka voisivat toimia kouluttajan tai ohjaajan roolissa muille työntekijöille, juuri heidän erikoisosaamisensa ansiosta. Yrityksen omilla työntekijöillä on paljon ns. hiljaista osaamista, jota talon ulkopuoliselta kouluttajalta ei välttämättä löydy. Tällaisena huonona aikana onkin oivallinen tilaisuus laajentaa yrityksen sisäistä osaamista, sillä osaamisen tulee olla huippuluokkaa edelleen kiristyvässä kilpailussa", painottaa Sunabacka. Päämäärät kannattaa terävöittää laivan koko henkilökunnalle! Ainakin työturvallisuuskorttiasiat on nyt hyvä pistää ajantasalle, niin ne eivät kuormita enää sitten kun kiire taas alkaa. Samalla voi myöskin miettiä millaista osaamista talon sisällä on ja voisiko sitä siirtää muille työntekijöille. "Johtotason kannattaisi varmistaa että henkilökunta on tietoinen laivan suunnasta ja ymmärtää sen. Näin henkilökunta voi antaa omaa työpanostaan ihan eri tavalla kuin epätietoisuuden tilassa kyseessä on varsin merkittävä ero työtehoa ajatellen", Sunabacka muistuttaa. Kehittämis- ja työelämäpalveluita Ottakaa yhteyttä koulutuslaitoksiin, joissa on mukana kehittämis- ja työelämäpalveluita, sillä se käsittää paljon muutakin kuin pelkkää kurssitoimintaa. Puhutaan työelämän kehittämispalveluista (TYKE), jotka ovat suhteellisen edullisia, joskus jopa täysin ilmaisia palveluita, jotka valtio tarjoaa kauttamme yrityksille", Sunabacka painottaa loppuun.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Kankaanpään opiston koulutusuutuudet vastaavat työelämän tarpeisiin Kankaanpään opisto tarjoaa tänäkin vuonna mielenkiintoisia ja monipuolisia koulutuksia. Uutuutena ensi syksynä alkavat muun muassa Henkilökohtainen avustaja sekä Muistisairauksien kuntoutusmenetelmä TTAP -koulutukset. Myös perinteistä vanhustyön koulutusohjelmaa on tuotu tähän päivään, ja opintoja voi ensi syksystä alkaen suorittaa myös verkko-opintoina. Henkilökohtainen avustaja tukena ja apuna monessa arkipäivän tilanteessa Henkilökohtaisen avustajan koulutusta järjestetään Kankaanpään opistossa ensi syksynä ensimmäistä kertaa. Koulutus on suunnattu vammaishuollon parissa työskenteleville avustajille. - Kouluttautujille on noin 20 opiskelijapaikkaa, joista 15 on varattu Porin oppisopimustoimistolle. Omaehtoisia opiskelijoita otetaan mukaan noin viisi henkilöä kysyntälähtöisesti. Opetus on monimuotoista, ja sen keskeiset toimialueet ovat henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kriteerit ja toiminta, vammaisen henkilön avustajakäytäntö, työergonomia, apuvälineet ja laiteet, ravitsemustietous, kuntoutus ja työnohjaus sekä sähköisen asioinnin opettaminen. Vammaiset henkilöt voivat hakea muun muassa erilaisia etuuksia verkosta, joten on hyvä jos hänen avustajansa osaisi opastaa häntä siihen, kertoo Kankaanpään opiston koulutussuunnittelija Kaarina Ketola. Koulutuksen laajuus on noin 10 opintoviikkoa (15 opintopistettä). Ajatus avustajakoulutuksesta on tunnistettu työelämän tarpeista ja siellä esille tulleista ideoista. Alalle ei ole minkäänlaista valmista koulutusta, vaikka henkilökohtaisen avustajalla täytyy olla useita eri taitoja. Henkilökohtaisen avustajan palkkaaja on aina avun tarvitsija itse, kunnan vammaishuolto voi tosin opastaa avun tarvitsijaa tässä prosessissa. TTAP-metodilla apua muistisairaille Niinikään syksyllä Kankaanpään opistossa alkaa uutuutena myös taiteita hyödyntävä muistisairauden kuntoutusmenetelmä Therapeutic Thematic Arts Programming for The Older Population, lyhyemmin TTAP. Aivoja monipuolisesti aktivoivan muistikuntoutuksen on kehittänyt professori Linda Levine Madori. Yhdeksänvaiheisessa prosessissa aktivoidaan ikäihmisen aivopuoliskoja kommunikoimaan keskenään muun muassa musiikin, tanssin, runouden, valokuvauksen ja piirtämisen keinoin. Stimuloimalla useita aivolohkoja TTAP- menetelmä kehittää luovuutta ja motivoi ikäihmisiä käyttämään jäljellä olevia voimavaroja ja resursseja. Menetelmää käyttämällä on voitu hidastaa muistisairauden etenemistä, kehittää ja pitää yllä karkea- ja hienomotorisia toimintoja - Malli hyödyntää taideterapiasta saatuja hyviä kokemuksia eri asiakasryhmien tarpeisiin. Taideterapia on toiminnallista, kokemuksellista ja oivaltavaa. Opetusministeriö on lanseerannut hyvinvoinnin lisäämiseksi taiteen ja kulttuurin käyttöä ikäihmisten hoidossa. TTAP-kuntoutusmenetelmä vastaa ja sopii tähän tarpeeseen täydellisesti, lisää itsekin TTAP:sta opinnäytetyönsä tehnyt Ketola. Vanhustyön opinnot onnistuvat myös verkossa Kankaanpään opistossa voi lähitulevaisuudessa opiskella vanhustyön erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen myös verkko-opintoina. - Näin voimme tarjota joustavaa aikataulua opintoihin ja niissä etenemiseen, sillä opiskelija voi edetä opinnoissaan omaan tahtiinsa. Mukaan on tulossa myös monikulttuurinen osio, jota työstetään yhdessä Sataedun kanssa. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan opistoltamme, opastaa Ketola. Kankaanpään opisto koulutussuunnittelija Kaarina Ketola Puh. 044 772 9229 www.kankaanpaa.fi/opisto Oikealla TTPA:n kehittäjä PhD Linda Levine Madori St. Thomas Aguinas Collegesta Yhdysvalloista sekä Kankaanpään opiston koulutussuunnittelija Kaarina Ketola. RegiOnline kehittää yrityksille ja julkisille organisaatioille suunnattuja IT-palveluita RegiOnline tulee jatkossa kehittämään edelleen yrityksille ja julkisille organisaatioille suunnattuja palveluita. Erityisesti olemme kehittäneet paikallisia konesalipalveluitamme. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä painottaa kaikessa toiminnassaan hyviä yhteyksiä työelämään ja haluamme osaltamme olla niitä kehittämässä. Vahvuutemme on paikallinen osaaminen. Palveluidemme ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää melkoista asiantuntemusta ja sitä RegiOnlinella on. Keskipohjanmaalaiset yritykset saavat tarvitsemansa palvelut läheltä, kertoo IT-päällikkö Taisto Mattila. RegiOnline on kehittänyt konesalitoimintaansa ja tehnyt uusiin järjestelmiin merkittäviä investointeja. Meillä on nyt Innogatessa seudun uudenaikaisin konesali, toteavat konesalin kehittämisestä ja ylläpidosta vastaava IT -suunnittelija Johannes Lyttbacka ja Taisto Mattila RegiOnline on Kokkolan seutukunnalla toimiva Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän alainen IT-palveluyksikkö. RegiOnlinen keskeisiä tuotteita ovat it-tukipalvelut, tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito sekä tietoliikenne-, tietoturva- ja palvelinpalvelut. RegiOnlinella on kolme vahvaa toimialaa: vastaamme Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja osittain myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opetus- ja projektitoiminnan IT-palveluista, jotka sisältävät mm. tietoverkkojen-, tietoturvan-, mikrotuen- ja palvelimien kehittämis- ja ylläpitopalvelut. Lisäksi hoidamme erilaisten projektien IT-palveluita. Toinen keskeinen toimintamuoto on seudullinen IT-yhteistyö. RegiOnline on koordinoinut 10 vuotta Kokkolan seutukunnan julkisten organisaatioiden IT-toimintaa. Tähän toimintaan kuuluvat mm atk-laitteiden yhteishankinnat, keskitetyt palvelinpalvelut, tietoliikenne - ja tietoturvan kehittämis- ja ylläpitopalvelut. RegiOnlinen toimintaan kuuluvat myös konesali- ja tallennuspalvelut, toteaa Taisto Mattila. Kolmas osa-alue on liiketoiminta yhdessä Kokkolan Puhelin Oy:n kanssa. Olemme hoitaneet heille alihankintana ADSL-laajakaistayhteyksiin liittyviä Internet -palveluja. Tästä toiminnasta olemme luopumassa, jatkossa niistä huolehtii Anvia. Yritysten paikallinen yhteistyökumppani RegiOnline on myös yritysten yhteistyökumppani. Palvelutarjontaan kuuluvat mm. virtuaalipalvelimet, varmistus- ja tallennuspalvelut sekä web-hotellipalvelut. Voimme tarjota yrityksille paikallisia konesalipalveluja. Varsinkin tietojen varmistus on monille yrityksille tärkeää. Voimme auttaa yrityksiä myös niiden kehittämistarpeiden arvioinnissa. Toimimme samoissa tiloissa Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus KETEK:n kanssa ja teemme heidän kanssaan yhteistyötä erilaisissa yritysten tietotekniikan kartoitushankkeissa ja projekteissa. RegiOnline tulee jatkossa kehittämään edelleen yrityksille ja julkisille organisaatioille suunnattuja palveluita. Vahvuutemme on paikallinen osaaminen. Palveluidemme ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää melkoista asiantuntemusta ja sitä RegiOnlinella on. Keskipohjanmaalaiset yritykset saavat tarvitsemansa palvelut läheltä, kertoo IT-päällikkö Taisto Mattila Investointeja konesalin kehittämiseen Taisto Mattila toteaa, että RegiOnlinella on konesalipalveluihin erinomaiset edellytykset. Meillä on Innogatessa seudun uudenaikaisin konesali, jonka kehittämiseen on tehty merkittäviä investointeja. Konesalin jäähdytys- ja sähkönsyöttö- ja hälytysjärjestelmät on uudistettu viime kesän aikana. Nykyään meillä on käytössämme tehokas kaappikohtainen jäähdytysjärjestelmä. Nykyaikaiset palvelintekniikkakorttipalvelimet ja tallennusjärjestelmät on pakattu niin tiheästi, ettei huonekohtainen jäähdytys enää riitä. Kun kaappien sisällä on erilliset jäähdytys-, sammutus ja sähkönsyöttöjärjestelmät, laitteiden toimintavarmuus on selvästi parempi. Tällainen järjestelmä säästää myös energiaa, kertoo Taisto Mattila. Uudistusten myötä konesalin toimintavarmuus ja paranee ja vikasietoisuus lisääntyy. Konesalin kapasiteettia ja sitä kautta liiketoimintaa voidaan myös kasvattaa. Olemme uusineet tallennusjärjestelmämme ja korttipalvelimia mahtuu hyvin lisää. Yritysten on helppo tallentaa ja varmistaa tietonsa meillä paikallisesti.
12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Teijo-Talot Oy:n uusi tuotekonsepti tarjoaa joustavan ratkaisun myös väliaikaisiin tilaongelmiin Teijo-Talot on laajentanut palveluvalikoimaansa aivan uudella Teijo-Rent -vuokrakonseptilla. Kyseessä on palvelu, jota suunnataan erityisesti kunnille ja kaupungeille. Ratkaisu tarjoaa joustavan mahdollisuuden tilojen hankintaan, joka ei sido pääomia kohteeseen vuosikymmeniksi eteenpäin, vaan antaa mahdollisuuden liikutella tai jopa luopua kohteesta tilatarpeen ehtyessä. Yritys toteuttaa ja toimittaa siirreltäviä moduulirakenteisia kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja. Kohteiden käyttöpintaalaa voidaan moduulien avulla joko lisätä tai vähentää, toki tontin rakennusoikeuden sallimissa rajoissa. Kyse ei ole kuitenkaan vain väliaikaisesta ratkaisusta, sillä kyseessä on vankkarakenteinen ja kaikki rakennusmääräykset täyttävä rakennus, joka lisäksi ovat liikuteltavissa. - Rakennukset rakennetaan samaan tapaan kuin paikanpäällä tehtävät rakennukset, vaikkakin ne valmistetaan jo täysin valmiiksi tehtaalla. Teijo-Talo-konsepti tarjoaa siirreltävyyden option, jolloin pystytään tarjoamaan vankkarakenteisia rakennuksia, joissa on aina lisäoptio siihen, että ne voidaan tarvittaessa siirtää. Olemme laatineet aivan uuden perusmalliston, joka käsittää tiettyjä käyttötarkoituksia varten valitut moduulit. Kyseiset moduulit on nimenomaisesti suunniteltuja vuokrauspuolen käyttöön. Olemme tehneet myös räätälöityjä, tilaajan omien tarpeiden ja toiveiden mukaan toteutettuja kohteita, liiketoiminnanjohtaja Mari Ojanen kertoo. Pelkästään vuokrakohteeksi tuleviin kohteisiin Teijo-Talot suosittelee perusmoduuliratkaisua, jonka kautta on mahdollista toteuttaa varsin monipuolisia ratkaisuja hyvin erilaisiin tarpeisiin. Valmiit tilamoduulit tuodaan perustuksineen tontille. Perustuksen ratkaisuna käytetään massiivista teräsbetonilaattaa, joka on todella kestävä ja tukeva. Esimerkiksi 1000 neliön koulurakennus muodostuu useammasta erillisestä tilamoduulista. Moduulit sisältävät kaiken, aina pinnoitteista lähtien. Kaikki talomoduuleissa käytetyt materiaalit ovat laadukkaita ja käyttötarkoituksen mukaan valittuja. -Vuokrauksen lisäksi me myös myymme näitä tilaratkaisuijamme. Jos liikkeelle lähdetään vuokrasopimuksella, on siihen mahdollista sisällyttää lunastusoptio, jolloin lunastus voidaan tehdä myöhemmin. Ratkaisumme kautta kunnalliseen hankintatoimeen saadaan joustoa, sillä päättäjien ei tarvitse enää sitoa päätöksiä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Jos tilantarve ehtyykin muutaman vuoden kuluttua, voidaan rakennus siirtää kohteeseen, jossa sitä tarvitaan tai vaihtoehtoisesti irtisanoa vuokrasopimus, jolloin me viemme kohteen johonkin toiseen kuntaan. Näin vältytään kunnan taloutta kuormittavilta investoinneilta, Ojanen perustelee ratkaisun mielekkyyttä. Nerokas ja ekologinen vaihtoehto Teijo-Rent -palvelussa ei ole mittavan virheinvestoinnin mahdollisuutta, koska jos kohde ei toimi alkuperäisessä paikassaan voidaan se siirtää. Tiloja voidaan lisäksi muunnella jälkikäteen, kunhan tämä optio on sisällytetty alkuperäiseen tilaukseen. Tiloja voidaan siis laajentaa tilatarpeen kasvaessa. Uusia tiloja voidaan tuoda lisää, sitten kun niitä tarvitaan, mutta osia voidaan myös vaihdella ja viedä pois. Esimerkiksi päiväkoti voidaan helposti muuttaa kouluksi, joka onnistuu helposti vain moduulirakenteita vaihtamalla. Päiväkotimoduulit viedään pois ja tilalle tuodaan koulumoduuleita. Tämä tuo aivan uutta joustavuutta ajatteluun. Moduulivaihdokset tai -lisäykset eivät myöskään vaikuta tilan käyttöön, kun se suunnitellaan hyvin etukäteen. - Tarjoamamme ratkaisu soveltuu hyvin myös yrityksille, jolloin tilat rakennetaan yrityksen tarpeita vastaavaksi ja ne myös muuntuvat kätevästi. Jos yrityksen toiminta joskus siirtyy, voidaan tilat ottaa kätevästi mukaan tai myydä ne ihan minne tahansa. Investoinnin arvo ei näin ollen ole sidottuna yhteen paikkaan, Ojanen painottaa. Tuki- ja palveluasuntokäyttöön soveltuvat ratkaisut - Tarjoamme monipuolisen valikoiman palvelu- ja tukiasuntokäyttöön soveltuvia ratkaisuita. Tilamme soveltuvat myöskin vuokra-asuntokäyttöön, jolloin kunta voi tilata pieniä omakotitaloja määrittämälleen alueelle, jonne näistä voidaan rakentaa esimerkiksi parija rivitaloja. Rajoitteita ei mahdollisuuksille juurikaan ole, sillä Teijo-Talo taipuu moneen eri tarpeeseen. Kiinteistöjen kokoakin rajoittaa käytännössä pelkästään tontin mahdollistama rakennusoikeus sekä tontin sijainti. Toimitus tapahtuu isoina moduuleina, joten ainoan rajoitteen muodostaa väylä jota pitkin moduulien tulisi mahtua tontille tulemaan. - Jos kaavaillaan myöhemmin mahdollisesti toimitettavia lisäosia, on tämä hyvä huomioida jo ensimmäisen toimituksen yhteydessä. Kun mahdollista laajennusta suunnitellaan jo alusta lähtien, ei tarpeen aktivoituessa aiheudu kummallekaan osapuolelle ylimääräistä päänvaivaa. Samalla saadaan mietittyä tarvittavat liitännät ja kytkennät, eli valmiudet vedelle viemäreille sekä sähkölle, jolloin kokonaisuuden helppo laajennettavuus saadaan säilytettyä, Ojanen muistuttaa. Tontilla tarvitsee tehdä vain maanrakennustyöt ja liitäntävalmiuksien vedot, jonka päälle rakennus toimitetaan ja huolehditaan tarvittavista kytkennöistä. Myös katoksilla ja terasseilla tehtävät viimeistelyt tehdään useimmiten paikanpäällä kohteessa. - Pystymme tekemään lisätilatoimitukset jopa muutamien kuukausien varoitusajalla, mutta tämä edellyttää valmiiden suunnitelmien käyttöä sekä tuotannossa sopivaa ajankohtaa. Tontilla tapahtuva rakentaminen saadaan ratkaisumme kautta minimiin. Esimerkiksi Järvenpäähän toimittamamme 1100 neliöinen päiväkoti saatiin toimintakuntoon kahdessa viikossa. Teimme pienen kyläkoulun laajennusosan toimituksen, kytkentöineen, viikonlopun aikana. Ei siis tarvittu työmaanaikaista suojausta tai siivousta. Liitettävyys jo olemassa oleviin rakennuksiinkin on mahdollista. Kytkeminen edellyttää usein jonkin liitososan käyttämistä, joka voi olla esimerkiksi katos, lämmin kuisti tai käytävä. Täysin kiinteäkin kytkeminen on periaatteessa mahdollista. Kaikki valmiina - Jos tilauksessa on määritelty, että moduulista löytyy jakelu- tai keskuskeittiö, on se rakennettu sinne valmiiksi. Näin myös muiden kiinteiden kalusteiden osalta. Meillä on oma tilaohjelma, joka soveltuu erilaisten sisäpintojen suunnitteluun. Nämä voidaan tehdä suhteelliseen vapaasti, riippuen kohteesta mitä niissä olisi suositeltavaa käyttää. Periaatteessa sisätilat voivat olla juuri sellaiset kuin asiakas haluaa, voimme käyttää markkinoilla olevia eri valmistajien tuotteita, Ojanen toteaa.