KITTILÄN KUNTA - LEVI UTSUNKULMAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Ote asemakaavakartasta 30.5.2016 1
Asemapiirros / havainnekuva uusista kortteleista. JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa tarkentaen kaavassa olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapaohjeet toimivat osana asemakaavan määräyksiä ja ovat Kittilän kunnan rakennusvalvonnan perusteena rakentamisen ohjauksessa, neuvonnassa ja rakennuslupien käsittelyssä. Ohjeiden tavoitteena on luoda Utsuvaaran ainutlaatuisen kauniiseen ja karuun ympäristöön sopivaa rakentamista, jota ohjataan omaleimaisuuteen siten, että se ulkonäöltään kuitenkin sopeutuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Suunnittelualue on jaettu kahteen osa-alueeseen, joilla on hieman erilaiset rakentamistapa- ja väritysohjeet. Tällä on pyritty luomaan alue, joka on tyyliltään yhteneväinen mutta sisältää kuitenkin monotonisuuden rikkovaa pientä vaihtelua. Värityksessä on käytetty luonnonaineisia kuultavia puunsuojia, jotka antavat puulle vaihtelevan pinnan ja sopeutuu hyvin luontoon. 2
SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET UTSUNKULMAN RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET : YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Huomioi yllä olevista asemakaavamääräyksistä kohdat: 2 (maanpinnan ja puuston säilyttäminen), 6 (johtojen upottaminen maahan)ja 9 (hulvedet) > Rakentamisalue tulee rajata mahdollisimman tiukasti, jotta ei vahingoiteta ympärillä olevaa aluskasvillisuutta ja maapohjaa. Rakentamisen tieltä kaadetaan mahdollisimman vähän puustoa. Uudisrakennuksen asemakaavapiirroksessa tulee esittää tontilla sijaitsevat puut sekä puut, jotka tullaan poistamaan rakentamisen tieltä. Tavoitetila tontilla rakentamisen jälkeen. Kunttavarvikko ja maaston kivet on säästetty. 3
Maa-aineiksia ja rakennusmateriaaleja ei saa kasata luontoon rakennusalueen ja tien viereen. rakennuskoneet eivät saa rikkoa luonnollista maanpintaa laajemmalta alueelta kuin on välttämätöntä. Tontille kuljettaessa on käytettävä tonttiliittymää. Pintakivet ja kasvillisuus, kuntta, asetellaan rakentamisen jälkeen rakennuksen ympärille, mikä liittää pihan ympäröivään maastoon. Sokkelin ympärille asetellaan vähintään 0,5 metrin leveydeltä ympäröivän maaston mukaisia luonnokiviä ja estetään pintakasvillisuuden leviäminen sokkelialueelle. Rakenne estää tai hidastaa tulipalon leviämistä maastosta rakennuksiin ja rakennelmiin. Tien alarinteen puolisten tonttien etupihat tulee täyttää koko tontin leveydeltä 50 cm 10 cm alemmaksi kuin viereisen kadunreunan korkeustaso. Korttelin kaikkien tonttien etupihojen tulee olla likimain saman korkuisia (+- 20 cm). Täyttöalue tulee salaojittaa ja ohjata hulevedet tonttien rajoille rakennettaviin sadevesikaivoihin tai kivikaivoihin niin, etteivät ylärinteestä ja kadulta valuvat hule- ja sulamisvedet kastele rakennusten perustuksia ja kellarikerroksia. Kadun alarinteen puolelle sijoittuvan rakennuksen välipohjan yläpinnan tulee olla vähintään samassa korkeustasossa katureunan kanssa. Kullekin tontille on varattava vähintään 2 tai 3 autopaikkaa. Autotalli ja pysäköintipaikat tulee rakentaa mahdollisimman lähelle kadunpuoleista rakennusalan rajaa ja ne tulee sijoittaa niin, etteivät ne haittaa huoneistojen eikä naapurin rakennuksen käyttöä eikä näkymiä. Avoimia autopaikkoja voi sijoittaa myös rakennusalan ja katualueen rajan väliin. Ajoneuvoliittymien leveys on 4-6 metriä. Liittymät tulee varustaa läpivirtausrummulla (vähintään 300 mm). 4
Tonttien ulkovalaistuksen tulee olla hillittyä ja mahdollisimman tarkoin kohdistettua. Valaistus, joka ei ole tarpeen turvallisuuden tai viihtyisyyden kannalta ja suuntautuu tai heijastuu horisontin yläpuolelle tai on tarpeettoman voimakas, on kielletty kaukomaisemaan kohdistuvan häiritsevyyden vuoksi. Yleiskaavamääräys: VR-alueen metsiä tulee hoitaa siten, että huomioidaan metsäisyys, liikkumiskelpoisuus ja luonnonmukaisuus sekä maisemalliset arvot luonnossa liikkuvan näkökannalta. Metsänhoito tulee suorittaa noudattaen Levin maisemanhoitosuunnitelmassa alueelle annettuja ohjeita ja suosituksia. RAKENNUKSIA KOSKEVAT OHJEET Loma-asunnossa saa olla kaksi erillistä huoneistoa. Jos huoneistot sijoittuvat harjan suunnassa rinnakkain, rakennusmassan tulee olla pitkä ja kapearunkoinen. Jos asunnot sijoittuvat peräkkäin rakennusmassasta tulee lyhyt ja leveärunkoinen, eli ns. sveitsiläistyyppinen rakennusmassa. Tonttien leveys/kapeus suosii pitkää ja kapearunkoista rakennusta, jos koko rakennusoikeus halutaan käyttää. Jos korkeusero katuun on hyvin suuri, kuten korttelissa 845, kellarikerros on syytä rakentaa normaalia korkeammaksi, ettei perustusta tarvitse korottaa alarinteen puolelta. Varastorakennus voidaan sijoittaa myös tontin perälle, jos siinä ei ole autokatoksia tai -tallia. Kullekin tontille on varattava vähintään 2-3 autopaikkaa kaavamääräyksen mukaan. 5
Jos tontin koko rakennusoikeus, 160 k-m 2 käytetään, siitä tulee 45 k-m 2 kellariin, 90 k-m 2 I-kerrokseen ja 25 k-m 2 ullakolle (1/2 k I u 1/3). Kellarikerroksen tiloista puolet (45 k-m 2 ) voi olla kerrosalaan laskematonta tilaa kuten varastoja ja teknisiä tiloja. Piharakennuksen koko on maksimissaan 30 k-m 2 ja siihen voi sijoittaa varastotiloja ja autokatokset /-tallit. Autotallit vievät tilasta 25 k-m 2. Rakennusten on muodostettava ulkoseinän päämateriaalin, värisävyn ja kattokaltevuuden suhteen kortteleittain tai kaavatiesivuittain yhtenäisiä ryhmiä. Rakennuksen päämuoto tulee olla suorakaide. Lautaverhousta julkisivuissa ei sallita lukuun ottamatta ikkunan listalaudoituksia. Höylähirren sijasta voidaan käyttää hirsijäljitelmänä höylättyä hirsipaneelia, jonka minimikorkeus on sama kuin massiivihirren korkeus. Paneelin paksuus tulee olla vähintään 28 mm ja korkeus vähintään 210 mm. Paneeliverhouksen tulee olla vaakasuuntainen. Mikäli käytetään hirsipaneelia, tulee käyttää irtonurkkia jäljitelemään perinteistä hirsirakentamista. Kattomuoto tulee olla harjakatto tai ns. katkaistu harjakatto, jonka lappeiden keskinäinen suhde saa olla enintään 1:2. Kattojen tulee olla avoräystäällisiä ja kattokannattajien tulee näkyä. Kotelointia ei sallita. Lappeen ja päädyn räystään tulee olla vähintään 70 cm ulkoneva. Suuret ikkunapinnat on jaettava pienempiin osiin ristikolla tai välipuitteilla. Värisävyn tulee olla vastaava kuin julkisivussa tai tummanharmaa. Mikäli kellarikerrosta ei rakenneta, tulee lattia porrastaa maaston mukaisesti siten, että sokkelin korkeus maanpinnasta mitattuna on korkeintaan yksi metri. 6
Mikäli sokkelin korkeus on yli puoli metriä maanpinnasta, tulee se verhoilla luonnonkivellä. Savupiipuissa käytetty tiili- tai harkkopinta tulee rapata tai verhoilla luonnonkivellä tai kivijäljitelmällä. Mikäli käytetään verhoiluun peltiä, tulee sen olla mattapintaista ja samanväristä kuin katemateriaali. Talousrakennus on rakennettava samalla julkisivu- ja katemateriaalilla ja maalattava samalla värillä kuin päärakennus. Ikkunapuitteet, otsalaudat, ulko-ovet ja muut listat tulee maalata sävytetyillä väreillä, jotka mukautuvat hillitysti rakennuksen pääväreihin (ei valkoista). RAKENTAMISOHJE KORTTELEITTAIN 7
KORTTELIT 843 846 Julkisivumateriaali höylähirsi tai hirsipaneeli. Kellarikerros / sokkeli luonnonkiviverhous. Katemateriaali musta tai tummanharmaa huopa. Julkisuvun värimallit: Kuultava harmaa: Tikkurilan Valtti Color sävyt 5083 (Kivi) ja 5087 (Poro) tai vastaava tummempi sävy Kuultava tummanharmaa: Tikkurilan Valtti Color sävyt 5088 (Turve) tai vastaava tummempi sävy. Kortteleihin 802 ja 843 sopii porrastettu katto. 8
KORTTELIT 847-849 JA 899 Julkisivumateriaali höylähirsi tai hirsipaneeli. Kellarikerros / sokkeli luonnonkiviverhous. Katemateriaali musta tai tummanharmaa huopa. Julkisivun värimallit: Kuultava ruskea, Tikkurilan Valtti Color sävyt 5071 Tatti ja 5072 Honka tai vastaava tummempi sävy. Kuultava tummanruskea, Tikkurilan Valtti Color sävyt 5073 Petäjä, 5074 Karhu ja 5077 Kanto tai vastaava tummempi sävy. Roslagin mahonki Utsunkulman alarinne. 9
YHTEYSTIEDOT Kaavoituksesta ja maankäytöstä vastavat Kittilän kunnassa tekninen johtaja Lauri Kurula, maanmittausinsinööri Marianne Kinnunen ja maanmittausteknikko Veli-Matti Virtanen. Rakennustapaohjeen laatija Valtatie 15, 99100 Kittilä, marianne.kinnunen@kittila.fi SWECO Ympäristö Oy, arkkitehti Riitta Yrjänheikki Mäkelininkatu 17 A, 90 100 Oulu, riitta.yrjanheikki@sweco.fi Oulussa 23.12.2016 10