MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET 20.5.2014
Esipuhe Kanta-Hämeen valmisteilla olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan mm. Moreenin ja Harvialan alueiden liikennekysymyksiä. Yksi niistä on ns. Harvialan orsi Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien rajavyöhykkeellä. Hämeenlinnan kaupunki pitää tärkeänä, että kaavaan tulee yhteystarvemerkintä valtatieltä 3 itään. Syynä on huoli valtatien 3 länsipuolella olevan Moreenin alueen liikenteen hoitaminen. Tässä työssä on tarkasteltu alueen liikenneväylätarpeita aikaisempien selvitysten pohjalta. Selvitystä on ohjannut suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta. Selvitys on laadittu WSP Finland Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Timo Kärkinen. 2
Sisältö 1 Työn tausta ja tavoitteet... 4 2 Moreenin alue... 5 2.1 Nykyinen maankäyttö ja suunnitelmat... 5 2.2 Liikenne-ennusteet... 6 3 Arvio liikenneväylätarpeista... 9 3.1 Harvialan orsi... 9 3.2 Moreenin eritasoliittymä... 10 3.3 Muut reitit... 11 3
1 Työn tausta ja tavoitteet Moreenin alue on merkittävä työpaikka-alue Hämeenlinnassa. Se vastaa kooltaan ja luonteeltaan valtakunnallista logistiikkakeskusta / yrityspuistoaluetta. Alue sijaitsee Hattelmalan eritasoliittymän lounaispuolella. Tällä hetkellä alueen liikenneverkko kytkeytyy pohjoisessa valtatiehen 10 ja idässä moottoritien alittaen maantiehen 130. Etäisyys Hämeenlinnan keskustaan on noin 6 km. Moreenin alueelle sijoittuvat toiminnot synnyttävät ennusteiden mukaan tulevaisuudessa runsaasti liikennettä, myös raskasta liikennettä, jonka hoitaminen edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä. Hämeenlinnan kaupunki pitää yhteyttä Moreenin alueelta Harvialantielle (mt 290) tarpeellisena. Kaupungin mielestä yhteys on tarpeen Moreenin maankäytön laajentuessa. Alueen kehittämisen näkökulmasta Hämeenlinnan kaupunki epäilee, että Moreenin merkitystä ei ole otettu aikaisemmissa selvityksissä riittävästi huomioon. Harvialan orren tarpeellisuutta ja roolia liikenneverkossa tarkasteltiin työssä Hämeenlinnan ja Janakkalan raja-alueen liikenneselvitys (HAJALI, Hämeen liitto 2012). Työssä pääpaino oli Harvialan alueen kehittämisen mahdollisuuksien tarkastelussa ja Harvialan orren tarpeellisuuden arvioinnissa. Selvityksessä todettiin orren vaikeuttavan merkittävästi Harvialan alueen kehittämistä asumisalueena. Selvityksestä pyydettiin lausunnot usealta taholta, mm. ELY-keskukselta ja Liikennevirastolta, ja lausunnoissa todettiin, että orrelle ei ole maankäyttöön liittyvää, liikenteellistä tai liikennetaloudellista tarvetta. Harvialan orsi -kysymystä ei lopullisesti ratkaistu HAJALI-selvityksessä, vaan päätös oli määrä tehdä vasta sen jälkeen laaditussa Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Siinä esitettiin maakuntakaavassa oleva merkintä kumottavaksi, mutta samalla tulevaan maakuntakaavaan esitettiin yhteystarvemerkintää. Merkinnästä olisi kaksi vaihtoehtoa: joko valtatieltä 3 Moreenin eritasoliittymästä Harvialantielle saakka tai vain Vanajaveden itäpuolelta Harvialantielle (rautatien ylittävä yhteystarve). Hämeenlinnan kaupunki teetti vuonna 2012 Moreenin alueesta Yrityspuiston kehittämissuunnitelman. Siinä tarkasteltiin laaja-alaisesti alueen kehittämistä, mm. syntyvän liikenteen määriä ja suuntautumista sekä alueelle tarvittavaa tie- ja katuverkkoa. Suunnitelmassa ei tuotu esiin tarvetta Harvialan orren toteuttamiselle. Moreenin alueen on edellä mainittujen selvitysten ja suunnitelmien jälkeen kaavailtu kasvavan aikaisempaa laajemmaksi. HHT-käytän suunnittelun yhteydessä on myös Janakkalan puolella olevan Rastikankaan työpaikka-alueen arvioitu olevan aiemmin suunniteltua laajempi ja kasvavan yhteen Moreenin alueen kanssa. Kasvulla on tietenkin vaikutusta alueiden synnyttämän liikenteen määriin. Tämän suppean selvityksen tavoitteena on tarkastella Moreenin alueen liikenteen hoitamista sekä sen edellyttämien uusia väyliä ja yhteyksiä em selvitysten pohjalta. Lähtökohtana on ollut myös Moreenin yrityspuistoalueen sekä Rastikankaan työpaikka-alueen aikaisempaa suurempi mitoitus. 4
2 Moreenin alue 2.1 Nykyinen maankäyttö ja suunnitelmat Moreenin alueella oli vuonna 2012 noin 50 yritystä, lähinnä pienteollisuutta, varastointia, logistiikkaa, yrityspalveluja ja ympäristötekniikkaa, ja yhteensä noin 1 000 työpaikkaa. Vuosina 2012-2013 alueelle sijoittuivat mm. Can-Pak ja Packor, yhteensä 320 työpaikkaa. Työpaikat sijaitsivat pääosin alueen pohjoisosassa Orsitien tuntumassa. Käytössä olleen alueen laajuus oli noin 90 hehtaaria. Alueesta laaditussa visiossa Moreeni laajenee vaiheittain vuoteen 2030 mennessä 600 hehtaarin ja 5 000 työntekijän viihtyisäksi yrityspuistoksi, jossa on tilaa erikokoisille toimijoille. Alueelle toivotaan monenlaista yritystoimintaa. Maankäyttö alueella levittäytyy Orsitien ja valtatien 3 suuntaisesti etelään siten, että alueen eteläreuna tulee käyttöön vuonna 2030. Hämeenlinnan kaupungin teettämän Moreenin alueen kehittämissuunnitelman mukainen alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön sijoittuminen on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Moreenin alueen maankäytön suunniteltu kehitys (lähde: Yrityspuiston kehittämissuunnitelma) Kehittämissuunnitelmassa Moreenin alueelle on esitetty liikenneverkko, joka kytkee alueen minimissään nykyiseen tapaan Orsitiehen sekä maantiehen 130. Maakuntakaavassa on esitetty eritasoliittymä moottoritiehen Moreenin alueen eteläreunaan, mutta sen toteutus on epävarmaa. HAJALI-selvityksessä ja kehittämissuunnitelmassa on esitetty tämän vuoksi mahdollisuutta jatkaa alueen katuyhteyttä Viralan eritasoliittymään. Tämä on hyvä ratkaisu, mikäli Moreenin eritasoliittymä ei toteudu ja mikäli se ei ole ristiriidassa Janakkalan kehittämistavoitteiden kanssa. 5
2.2 Liikenne-ennusteet HAJALI-selvityksessä laadittua liikenne-ennustetta varten kaupungilta saadussa aineistossa Moreenin alueelle ennustettiin vuodeksi 2030 yhteensä 4000 työpaikkaa. HAJALI-työssä laadittu liikenne-ennuste oli luonteeltaan strateginen, ja sen aluejako oli siksi varsin karkea. HAJALI-selvityksen jälkeen laaditussa Yrityspuiston kehittämissuunnitelmassa työpaikkamäärä samana ennusteajankohtana oli 5000. Osa kasvaneesta työpaikkamäärästä sijoittunee valtatien 3 ja maantien 130 väliselle alueelle. Työn yhteydessä laadittiin myös liikenneennuste, jossa aluetta käsiteltiin tarkemmin jakamalla se useaan osa-alueeseen. HAJALI-selvityksessä yhden työpaikan laskettiin vuoden 2030 tilanteessa synnyttävän noin 3,3 ajoneuvomatkaa vuorokaudessa. Yrityspuiston kehittämissuunnitelmassa vastaava arvo on 3,6-5,0 ajoneuvomatkaa työpaikkaa kohden. Tuotoskertoimella on suuri merkitys alueen synnyttämän liikenteen määrään. Kerroin riippuu paljon siitä millaisia toimintoja alueelle sijoittuu, joten tarkkoja arvoja ei voida sanoa. Lisäksi nykyiset tuotoskertoimet varmasti muuttuvat seuraavien 15 vuoden aikana. Edellisen lisäksi työntekijöiden kulkumuodoilla on suuri merkitys alueen synnyttämän ajoneuvoliikenteen määrään. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn nykyistä merkittävämpi rooli vähentäisi syntyvän autoliikenteen määrää. Kehittämissuunnitelman yhteydessä laaditussa liikenne-ennusteessa Moreenin alueen on arvioitu synnyttävän noin 20 000 ajoneuvomatkaa vuorokaudessa vuonna 2030. Niistä noin viidesosa on raskasta liikennettä. Liikenne-ennuste osa-alueittain ja liikenteen suuntautuminen on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Moreenin alueen liikenne-ennuste vuodelle 2030 (lähde: Yrityspuiston kehittämissuunnitelma) Liikenneverkon kehittämisen ja erityisesti Harvialan orren näkökulmasta olennaista on liikenteen suuntautuminen. Yrityspuiston kehittämissuunnitelman ennusteen mukaan suurin osa Moreenin toimintojen liikenteestä, 60 %, suuntautuu etelään ja pohjoiseen. Länteen samoin kuin Hämeenlinnan keskustaan suuntautuu kumpaankin 14 % alueen synnyttämästä liikenteestä. Itään suuntautuu ennusteen mukaan kaikesta liikenteestä 12 %, raskaasta liikenteestä 10 %. 6
Moreenin alueelta itään suuntautuu ennusteen mukaan vuoden 2030 tilanteessa siis yhteensä 2 100-2 910 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 300-450 olisi raskaita. Näistä matkoista vähintään kolmannes syntyy Moreenin alueen koillisosassa siten, että ne eivät kulkisi orren kautta. Näin ollen ortta käyttävän liikenteen maksimikuormitus olisi 1 400-1 950 ajoneuvoa vuorokaudessa olettaen, että kaikki Moreenin eteläosista itään suuntautuva liikenne käyttäisi ortta. HAJALI-tarkastelussa Rastikankaan alueelle oli vuoden 2030 tilanteessa oletettu 1 400 työpaikkaa. Näiden synnyttämä liikennemäärä on noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän liikenteen voi olettaa suuntautuvan samoin kuin Moreenin alueen liikenne. Tällöin itään valtatielle 10 kulkisi noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Moreenin ja Rastikankaan työpaikka-alueiden vuoden 2030 tilanteessa synnyttämät liikennevirrat on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Moreenin ja Rastikankaan työpaikka-alueiden v. 2030 tilanteessa synnyttämät liikennevirrat (Yrityspuiston kehittämissuunnitelma) Vuoden 2030 ennusteiden mukaan itään suuntautuvan liikenteen määrä on noin 2 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ortta voisi teoreettisesti niistä käyttää noin 1 900-2 400 ajoneuvoa. Ne ovat pieniä liikennemääriä uudelle tieyhteydelle, mutta ne toisivat suuren muutoksen Harvialan nykyiseen tiettömään ympäristöön. Vuoden 2030 tilanteessa maakuntakaavan mukaisista aluevarauksista osa on vielä vapaana yritystoiminnoille. Rakennemallin lopputilanteen liikenteellisen ennustamisen kannalta aikajänne muodostuu kuitenkin jo niin pitkäksi, että ennusteiden laatiminen sisältää hyvin suuria epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi yritystoiminnan laatu ja kuljetusintensiteetti saattavat tulevina vuosikymmeninä muuttua. Tämän vuoksi tarkkojen alueellisten liikennemääräarvioiden laatiminen ei ole perusteltua. 7
Kattavimman kuvan liikenteen kehityksestä tulevina vuosikymmeninä Suomessa antaa valtakunnallinen liikenne-ennuste. Liikennevirasto on juuri laatinut uudet koko maan kattavat liikenne-ennusteet. Niissä kevyt ajoneuvoliikenne kasvaa nykytilanteesta, mutta hieman hitaammin mutta pitempään kuin aikaisemmissa ennusteissa. Raskaan liikenteen ennuste sen sijaan poikkeaa huomattavasti aikaisemmista ennusteista, sillä raskaan liikenteen määrän arvioidaan lähivuosikymmeninä kasvavan vain hieman nykyisestä. Taustalla on teollisen toiminnan rakenteen muutos sekä toisaalta kuorma-autojen uudet, aikaisempaa suuremmat kokonaispainot. Liikenteen kehitysnäkymät ovat siis muuttumassa. Kuva 4. Valtakunnallinen raskaan liikenteen ennuste (lähde: Liikennevirasto) 8
3 Arvio liikenneväylätarpeista 3.1 Harvialan orsi Moreenin alue laajenee suuremmaksi kuin aikaisemmissa selvityksissä on arvioitu. Alueen laajeneminen valtatien 3 ja maantien 130 välille siirtää sen painopistettä nykyistä enemmän etelään ja moottoritien suuntaan. Samaan suuntaan vaikuttaa Janakkalan puolella olevan Rastikankaan työpaikka-alueen kehittyminen. Moreeni rakentuu pitkän ajan kuluessa. Vuoteen 2030 mennessä ehtii tapahtua paljon sellaista, millä voi olla vaikutusta myös alueen synnyttämiin liikennemääriin ja sitä kautta liikenneverkkoon. Mahdollisuudet Moreenin alueen kehittämiseen liikenteen kannalta ovat hyvät. Valtatie 3 pystyy hoitamaan Moreenin alueen synnyttämästä liikenteestä suurimman osan eli pohjoiseteläsuunnan liikenteen kauemmin kuin mihin nykyiset liikenne-ennusteet ulottuvat. Itälänsisuunnassa liikenne keskittyy valtatielle 10. Sen toimivuus Hämeenlinnan alueella edellyttää toimenpiteitä tulevaisuudessa, mutta niitä on tarkasteltu tiestä laadituissa suunnitelmissa. Mahdollisuus toteuttaa sujuvuutta, turvallisuutta ja välityskykyä parantavia toimenpiteitä vaiheittain ja kohteittain tilanteen mukaan tekee nykyisen tien kehittämisen selkeästi uuden väylän rakentamista helpommaksi niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös kunnossapitokustannusten kannalta nykyisen tien parantaminen on pitkän aikavälin tarkastelussa parempi vaihtoehto kuin uuden tien rakentaminen. Vaikka Moreenin alueen liikennetuotos vuonna 2030 olisi HAJALI-selvityksessä arvioitua suurempi, ei Harvialan orsi helpota tilannetta yhtään työssä arvioitua enempää. Jos orsi jatkuisi Harvialantielle, siirtäisi se mahdollisesti osan Moreenin liikenteestä uudelle reitille. Liikenne siirtyisi orrelle valtatieltä 10 Hattelmalan ja Katuman liittymien väliltä. Tällä osuudella ei ole liikenteen sujuvuutta heikentäviä liittymiä, joten liikenteen siirtäminen pois tältä osuudelta ei ole tarpeen. Liikenne kulkisi joka tapauksessa Katuman ja Katisen liittymien kautta ja siitä eteenpäin samaa reittiä kuin orsi-vaihtoehdossakin eikä helpottaisi yhtään kyseisen välin kapasiteettiongelmia. Ajatus valtatien rinnalle rakennettavasta uudesta, korkeatasoisesta väylästä hoitamaan osaa valtatien liikennettä ei ole järkevä. Raskaan liikenteen ohjaaminen valtatieverkolta alemmalle tieverkolle ja mahdollisesti vielä asutuksen keskelle on kestämätön vaihtoehto. Harvialan orsi ei ole Moreenin kehittämisen kannalta välttämätön eikä edellytys alueen liikenteen hoitamiselle. 9
3.2 Moreenin eritasoliittymä Maakuntakaavassa oleva eritasoliittymävaraus Moreenin eteläreunalla muuttuu ajankohtaiseksi Moreenin kehittämissuunnitelman mukaan vuoden 2025 jälkeen. Sitä ennen on hyvää aikaa seurata kehittyykö alue suunnitelman mukaisesti ja vastaako sen synnyttämä liikenne vuonna 2012 laadittua ennustetta. Valtatien 3 ja maantien 130 välisen alueen ottaminen mukaan siirtää koko Moreenin alueen painopisteen aikaisempiin tarkasteluihin verrattuna lähemmäs moottoritielle suunniteltua eritasoliittymää. Samaan suuntaan vaikuttaa Rastikankaan alueen kehittyminen, tosin se varsinkin eteläosistaan kytkeytyy hyvin Viralan eritasoliittymään. Ennen Moreenin eritasoliittymää yksi vaihtoehto hoitaa alueen liikennettä on katuyhteys Viralan eritasoliittymään. Tämä vaihtoehto tarjoaa häiriöttömän ja liikenteen määrään hyvin kapasiteettia tarjoavan vaihtoehdon. HHT-käytävän rakennemalliluonnoksessa on tarkasteltu Moreenin ja Rastikankaan yhdessä muodostamaa laajaa työpaikka-aluetta. Alueen merkintä on ulotettu Janakkalankin puolella valtatien 3 länsipuolelle. Tämä rajaus puoltaisi valtatien länsipuolelle sijoittuvan katuyhteyden toteuttamista. Yhteyden toteuttaminen puolestaan antaa lisäaikaa Moreenin eritasoliittymän toteuttamiselle. Kuva 5. Ote HHT-Rakennemallista (Luonnos 27.3.2014) 10
3.3 Muut reitit HAJALI-selvityksessä nostettiin esiin Riihimäen pohjoispuolelle sijoittuva kantatie 54 vaihtoehtona pitkämatkaiselle valtatietä 10 käyttävälle raskaalle liikenteelle. Työn yhteydessä todettiin, että merkittävä osa pitkämatkaisesta itä-länsisuuntaisesta raskaasta liikenteestä oli jo valinnut se reitikseen. Pitkämatkaisen liikenteen lisäksi kt 54 on vaihtoehto myös nyt tarkasteltavalle alueelle. Esimerkiksi Rastikankaan alueelta Lahteen suuntautuvalle raskaalle liikenteelle matka-aika ja matkan pituus valtatietä 10 pitkin on hyvin tarkasti sama kuin kantatien 54 kautta, kevyemmille ajoneuvoille reitti kt 54:n kautta on nopeampi. Kuva 6. Google Mapsin antamat reittivaihtoehdot Rastikankaan eteläosasta Lahteen Parhaillaan (kevät 2014) on käynnissä Liikenneviraston johdolla valtatien 10 ja kantatien 54 rooleja liikennejärjestelmässä selvittävä työ. Sen tulokset vaikuttavat molempien em. tieyhteyksien korjaustoimenpiteisiin tulevaisuudessa. Roolit vaikuttavat mm. myös siihen kuinka maankäyttöä on mahdollista kytkeä tai liittää väyliin. 11