KAAVOITUSKATSAUS 2016 Keuruu Kaupunginhallitus 5.9.2016 204 Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut
ãï ééõï 1 YLEISTÄ... 2 2 KAAVOITUSPROSESSI JA OSALLISTUMINEN... 3 3 MAAKUNTAKAAVA... 4 3.1 Keski-Suomen maakuntakaavat... 5 Keski-Suomen maakuntakaava... 5 1. vaihemaakuntakaava, Jätkä... 5 2. vaihemaakuntakaava, Poski... 5 3. vaihemaakuntakaava, Turva... 5 4. vaihemaakuntakaava, Paikko... 5 Pirkanmaan 1. maakuntakaava... 6 3.2 Maakuntakaavan tarkistus... 6 4 YLEISKAAVAT... 6 4.1 Vireillä olevat yleiskaavat... 7 Vt18 ja Mt621 sekä Mt621 eteläosan osayleiskaavat... 7 Keurusselän länsiosan rantaosayleiskaava... 7 4.2 Vireille tulevat yleiskaavat... 8 Keuruun keskustan osayleiskaava... 8 5 ASEMAKAAVAT... 8 5.1 Vireillä olevat asemakaavat... 8 Kippavuoren alue... 8 Karjola pohjoinen... 8 Kortteli 97, osa korttelista 96 sekä niihin liittyviä katu-, liikenne- ja virkistysalueita (S- Marketin alue ja ympäristö)... 8 Keuruun kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Valkeisen alueelle... 9 5.2 Vireillä olevat ranta-asemakaavat... 9 Rekolan ranta-asemakaava (Pihlajavesi)... 9 Keurusselän ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (Keurusselkä, Hepolampi ja Pajulampi)... 9 6 LISÄTIEDOT... 10 7 LIITEKARTAT... 10
ͳ! Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on informoida kuntalaisia ja saada heidät osallistumaan kaavoitukseen. Kaavoituskatsauksessa kuvataan kaavoitusprosessin eteneminen sekä osallistumismahdollisuudet kaavan laadinnan eri vaiheissa (s. 4 kaavio). Katsauksessa kuvataan lyhyesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista kaavajärjestelmää (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) sekä selostetaan kunkin kaavatason kohdalla vireillä olevat kaavahankkeet sekä tiedossa olevat vireille tulevat kaavahankkeet. Varsinaiseen kaavajärjestelmään kuulumattomana, mutta sitä täydentävänä MRL sisältää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näistä tavoitteista päättää valtioneuvosto ja ne tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa (maakuntakaavassa) ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Valtioneuvosto on 13.11.2008 hyväksynyt tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja päätös on tullut voimaan 1.3.2009. 2
ʹ Keuruulla kaavat (yleiskaava ja asemakaava) tulevat vireille kaupungin omasta tai maanomistajan aloitteesta. Päätöksen kaavahankkeen valmisteluun ryhtymisestä tekee kaupunginhallitus. Keuruulla kaavat valmistellaan kaupunginhallituksen johdolla kaavoituspalveluissa. Alueelle, jolle yleiskaavan tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, voi kaupunginhallitus antaa rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Kaavan laatimispäätöksen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä tärkeitä vaiheita ovat vireille tulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja sen tiedoksi saattaminen osallisille sekä tarvittaessa viranomaisneuvottelu ja niiden jälkeen kaavan varsinainen valmisteluvaihe ja ehdotuksen laatiminen. Kun kaavaehdotus on saatu valmiiksi, se pannaan julkisesti nähtäville sekä pyydetään ehdotuksesta tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan tai siihen rajoittuvat alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vuorovaikutusmenettely kaavaa valmisteltaessa riippuu kaavan laajuudesta ja siitä, onko kysymyksessä asema- vai yleiskaava. Näin ollen valmisteluvaiheen vuorovaikutusmenettely määritellään kunkin hankkeen osalta erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan valmistelun aloittamisesta (vireilletulosta), nähtävillä olosta ja hyväksymisestä tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä. Tiedottamisella varmistetaan, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavan valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat kaupunginhallitus). Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen (Hämeenlinnan hallinto-oikeus). Kaavaprosessin eteneminen ja osallistumismahdollisuudet kaavaprosessin eri vaiheissa on kuvattu seuraavalla sivulla. 3
4
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koske- ΞΧΧ ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧ/ΧΧΜΩΠςΧΜΧΧΞΧΘΠ ΞΩΘΦΓΠ ΡκκϑκΠ ΩΝΘςςΩΞΧ[ΝΓΚΥΡΚΚΤςΓΚΠΓΠ suunnitelma alueiden käytöstä ja alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Helmikuussa 2016 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen jälkeen maakuntakaava ei enää tarvitse ympäristöministeriön vahvistusta (MRL 31, 8.1.2016/28) Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa aihekokonaisuutta. Lisätietoja Keski-Suomen maakuntakaavoituksesta saa Keski-Suomen liiton verkkosivuilta osoitteesta: http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava. ǤͳáïçãǦóëèáêèÉÉçóêñÉçÉÉòÉñ áïçãǧóëèáêèééçóêñéçééòé Kaavan sisältö koostuu seuraavista teemoista: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. (vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009) ͳǥòéãäáèééçóêñéçééòéǡ ñç Teemat: tekninen huolto (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). (vahvistus 16.12.2009, lainvoima 4.2.2011) ʹǤòÉãäáèÉÉçóêñÉçÉÉòÉǡëïçã Teemat: luonnonvarat, pohjavesi ja luonnonsuojelu. (vahvistus 11.5.2011, lainvoima 20.11.2012) ǤòÉãäáèÉÉçóêñÉçÉÉòÉǡóîòÉ Teemat: luonnonvarat, tekninen huolto ja luonnonsuojelu (vahvistus 5.12.2014) ͶǤòÉãäáèÉÉçóêñÉçÉÉòÉǡÉãççë Teemat: päivittää osaa Keski-Suomen maakuntakaavan seuraavien teemojen sisällöstä: asutusrakenne, liikenne, erityistoiminnot ja virkistys. Näiden osalta muutettiin myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava Längelmäen alueelta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa. (vahvistus 24.9.2014, lainvoima 25.10.2014) 5
ãîçéêèééêͳǥèééçóêñéçééòé Jämsän Länkipohjan alue. (vahvistus 29.3.2007, lainvoima 20.3.2008) ǤʹÉÉçóêñÉçÉÉòÉêñÉîçãïñóï Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Kaavaluonnos on nähtävillä Keski-Suomen liiton verkkosivuilla 16.9.2016 asti. Tavoitteena on, että kaavaehdotus ovat nähtävillä loppuvuodesta 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. (http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavantarkistus) Ͷ Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen (asemakaavoituksen), muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Kunnan on huolehdittava tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus. Yleiskaavaan voidaan sisällyttää määräyksiä, joiden perusteella kaavalla on tiettyjä oikeusvaikutuksia (rakentamisrajoitus ja toimenpiderajoitus). Samoin yleiskaavassa voidaan määrätä sen käyttämisestä rantarakentamisessa tai kylärakentamisessa rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava voidaan laatia myös sellaiseksi, että sillä ei ole MRL:ssa mainittuja oikeusvaikutuksia (oikeusvaikutukseton yleiskaava). Keuruun kaupungin oikeusvaikutteiset yleiskaavat: á Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava (1995) á Pihlajaveden osayleiskaava (1996) á Pihlajaveden Asemakylän-Sahankylän osayleiskaava (2002) á Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaava (2013) á Pohjoisjärven osayleiskaava (2016) 6
Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: á Keurusselän rantaosayleiskaava (1980) á Keskustan osayleiskaava (1991) ͶǤͳãîáãéé ëéáòéñõéáãïçééòéñ ñͳͺåéñʹͳïáç ñʹͳáñáé ëïéêëïéõéáãïçééòéñ Kaupunginhallitus päätti 12.9.2011 käynnistää osayleiskaavan laadinnan. Vt18 ja mt621 osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Keuruun pohjoisosassa. Se rajoittuu lännessä maakuntarajaan, joka on myös Ähtärin ja Keuruun välinen raja, ja idässä Multian ja Keuruun väliseen rajaan. Alueeseen kuuluu myös nykyisen maantien 621 ympäristö, joka ulottuu lähelle Keuruun keskustaa. Osayleiskaavan keskeinen tavoite on uuden valtatien 18 väylävarauksen ja maantien 621 linjauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Muu kaava-alueelle sijoittuva toiminta, mukaan lukien asuminen, esitetään nykytilanteen toteavana. Mt621 eteläosan osayleiskaava Kaava-alue rajoittuu idässä Suolahdenjärveen, kaakossa Kaivoslahteen sekä Ketveleenlahteen. Lännessä suunnittelualueen rajaus kulkee Uskalinlammen ja Välilammen halki. Hartunlampi jää kokonaan kaava-alueen sisään. Etelässä kaava-alue rajoittuu Ketvelniemen asemakaava-alueeseen. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Lankkuan tilakeskuksen pohjoispuolelle. Osayleiskaavan keskeinen tavoite on osoittaa kaava-alueelle uusia rakennuspaikkoja emätilaselvitykseen perustuen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suoraan rakennuslupia kaavassa määritellyille rakennuspaikθκννγ /4. Ü /4. Ü ΠΚΚΠ ΤΧΠςΧΞ[{ϑ[ΜΜΓΓΝΝκ ΜΩΚΠ ΜΩΚΞΧΝΝΧ ΟΧΧΝΝΧΜΚΠ ΧΧΞΧalueen eteläisimmät osat ovat asemakaavan lievealuetta, joka osoitetaan suunnittelutarvealueena. Kaavassa esitetty uusi rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutetaan alueen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon. Ranta-rakentamisen osalta yhtenä tärkeänä suunnittelukriteerinä on pyrkiä säilyttämään riittävä määrä yhtenäisiä rakentamattomia alueita. Kaavaehdotukset olivat nähtävillä 2.5. 1.6.2016. Hyväksymisvaiheeseen kaavat etenevät loppuvuodesta 2016. áóîóïïáé êé êïãëïéêîéêñéëïéõéáãïçééòé Osayleiskaavalla on tarkoitus suunnitella maankäyttö niillä Keurusselän länsirannoilla, jotka sijaitsevat Mustalahden eteläpuolella. Lisäksi kaavaan otetaan mukaan muihin yleiskaavoihin sisältymättömät Keurusselän keskiosan saaret. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.3.2003 kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet sekä mitoitusperusteet. Suunnittelualueella on tehty luontoselvityksen päivitys ja maanomistajakohtaisen rakennusoikeuden määrittämiseen tarvittava emätilaselvitys. Kaavoitusta jatketaan resurssien puitteissa. 7
ͶǤʹãîáãééáñóéáòÉñõéáãïçÉÉòÉñ áóîóóêçáïçóïñéêëïéõéáãïçééòé Osayleiskaavaan tavoitteena on luoda edellytykset monipuoliselle asumiselle, työnteolle, palveluille, virkistäytymiselle ja liikenteelle taajamassa, infrastruktuurin taloudellisuus näkökohdat ja kaupungin vetovoimaisuus tekijät huomioiden. Kaavoitustyön tavoitteena on mahdollistaa elinkeinojen, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen kehittäminen. Osayleiskaavalla osoitetaan sopivat alueet rakentamiselle siten, että tärkeät luonnon-, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvot säilyvät. Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen ja pyritään kehittämään kevyen liikenteen verkostoa. Kaavan tavoitevuosi on 2030. Kaavamuutos on tarkoitus käynnistää vuoden 2016 aikana. ͷ Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten ja siinä osoitetaan tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Keuruulla tällaisten vähämerkityksellisten asemakaavojen hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Rakennuslupaprosessiin liittyy rakentamista ohjaavan kaavan ajantasaisuustarkastelu. Kaavan ajantasaisuudesta päättää kaavoitusjohtaja. ͷǥͳãîáãéé ëéáòéñéïáèéçééòéñ ãííéòóëîáêééóá Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. mahdollistaa asuinhuoneistojen ja liiketilojen uudisrakentaminen kaava-alueelle siten, että alueen erityispiirteet, kuten säilytettävä rakennuskanta, museoalue, luontoarvot sekä alueelle sijoittuvien toimintojen luonne huomioidaan. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan virastotalon sekä rivitalon korjausrakentamista ja purkamista. Lisäksi tarkastellaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä. Kaavamuutoksen eteneminen odottaa kirkkoherranviraston kuntoselvityksen valmistumista. ÉîåëéÉíëäåëãêáê Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen logistiikkapalvelujen kehittäminen ja laajentaminen sekä rekkaparkkitoimintojen mahdollistaminen. Samalla tarkistetaan alueen teollisuustonttien rajauksia tarvittavilta osin. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa paikka hyödyntämiskelpoisia ylijäämämaa-aineksia jatkokäyttöön jalostavalle maa-ainesasemalle. Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. 7.6.2016. Kaavaehdotus tulee nähtäville loppuvuodesta 2016. ëîññáéã ͻǡ ëïéçëîññáéãïñé ͻïáç êããäãêéããññõòã çéñóǧǡéããçáêêáǧåé òãîçãïñõïééóáãñé ȋǧ ÉîçáñãêÉéóáåÉõèí îãïñ Ȍ Asemakaavan muutos on tullut vireille 19.11.2009. 8
Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä liikerakentamisen ja asuinkerrostalorakentamisen ohjaamisella. Suunnittelun yhteydessä on tarkoitus ratkaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelutarve. Alueen suunnitteluun vaadittavat kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitykset on tehty vuoden 2009 aikana. Kaavaluonnos oli nähtävillä 15.3 Kaavamuutos on ollut sen jälkeen pysähdyksissä useita vuosia ja se katsotaan rauenneeksi. áóîóóêçãîçëêïáóüóêéïáèéçééòéêèóóñëïåééééåáêêóïééçáãïáêééóááééá Asemakaava on tullut vireille 20.11.2012. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 ha ja se sijaitsee Keuruun keskustasta n. 2,5 km kaakkoon. Alue käsittää Valkeinen-järven länsirannan alueen. Asemakaavan tavoitteena on laatia rantaan tukeutuva, nykyistä asutusta täydentävä korkealuokkainen asuinalue. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 31.8.2015 38. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. ͷǥʹãîáãéé ëéáòéñîéêñéǧéïáèéçééòéñ áçëééêîéêñéǧéïáèéçééòéȋãäééåéòáïãȍ Ranta-asemakaavan laatiminen Keuruun Rekola Oy:n aloitteesta on tullut vireille 25.6.2007. SuunnΚςςΓΝΩΧΝΩΓ ΜκΥΚςςκκ ςκνχπ ΧΤΟΧΧϑΩΤΥςΚ 40Θ 2ΚϑΝΧΛΧΞΓΦΓΠ ΤΧΠΠΧΝΝΧ ΧΧΞΧΠ ς a- voitteena on mahdollistaa loma-asuminen tilan alueella sekä tilan rakennusten käyttö matkailupalveluihin. Osallistumis- ΛΧΧΤΞΚΘΚΠςΚΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΘΠΘΝΝΩςΠκϑςκΞΚΝΝκ 07. Kaava-muutos on ollut sen jälkeen pysähdyksissä maanomistajien tavoitteiden tarkentumista varten. áóîóïïáé êîéêñéǧéïáèéçééòéê èóóñëï åééééåáêêóï ȋáóîóïïáéç ǡáíëééèíãåééåóǧ ééèíãȍ Ranta-asemakaava on tullut vireille 16.12.2013. Kaavan tavoitteena on määrittää kaava-alueen tilojen ranta-alueille mitoituksen sallima määrä uutta loma-asuntorakentamista lähinnä omarantaisina rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella selvitetään myös tarpeet voimassa olevan hotellialueen ranta-asemakaavan osan muuttamiseksi maanomistajien nykyisten tavoitteiden mukaiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan 16.11.2015 55. Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallintooikeus hylkäsi valituksen 16.6.2016. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 9
! Keuruun kaupungin alueella voimassa olevat kaavat ovat nähtävissä kaupungin kaavoituspalveluissa. Ville Korhonen Karri Hakala kaavasuunnittelija kaavavalmistelija puh. 040 3568208 puh. 040 3525730 ville.korhonen@keuruu.fi karri.hakala@keuruu.fi Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU Kaavoituskatsauksen liitekarttoihin on merkitty katsauksessa luetellut kaava-alueet. 10
;. +5 ##8#6 7477 8ΚΤΓΚΝΝκ ΘΝΓΞΧς [ΝΓΚΥΜΧΧΞΧς 8ς /ς ΛΧ Ος ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΓςΓΝκΘΥΧΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΓΩΤΩΥΥΓΝκΠ ΝκΠΥΚΘΥΧΠ ΤΧΠςΧΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 1ΚΜΓΩΥΞΧΚΜΩςςΓΚΥΓς [ΝΓΚΥΜΧΧΞΧς 2ΚϑΝΧΛΧΞΓΦΓΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 2ΚϑΝΧΛΧΞΓΦΓΠ #ΥΓΟΧΠΜ[ΝκΠ 5ΧϑΧΠΜ[ΝκΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ,ΩΜΘΛκΤΞΓΠ 2ΘϑΛΘΚΥΛκΤΞΓΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 2ΘϑΛΘΚΥΛκΤΞΓΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ.ΚΩΜΜΘ κμμκυγπ ΤΧΠςΧΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 1ΚΜΓΩΥΞΧΚΜΩςΩΜΥΓςςΘΟΧς [ΝΓΚΥΜΧΧΞΧς ΓΥΜΩΥςΧΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΓΩΤΩΥΥΓΝκΠ ΤΧΠςΧΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΜΟ 6ΧΩΥςΧΜΧΤςςΧΤΧΥςΓΤΚ //.
#5 /# ##8#6 7477 8ΚΤΓΚΝΝκΘΝΓΞΧςΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧς ΚΡΡΧΞΩΘΤΓΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ ΧΤΛΘΝΧΡΘϑΛΘΚΠΓΠ [ΞκΜΥ[ς[ςΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧς 8ΧΝΜΓΚΥΓΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ 8ΘΚΟΧΧΠςΩΝΝΓΓςΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧς 7ΤϑΓΚΝΩΡΩΚΥςΘΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ 8ΧΤΚΥΥΧΧΤΓΠΝκΠΥΚΛΧΓςΓΝκΘΥΧΠ ΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ ΧΠΙΧΥΟΧΠΠΚΝΧΠςΚΓΠΛΧ 4ΘΠΜΧΞΩΘΤΓΠςΚΓΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ 6ΧΩΥςΧΜΧΤςςΧΤΧΥςΓΤΚã//. ΜΟ