Tilusjärjestelyt Salaojituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Johtaja Timo Potka 10.2.2015
Tilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Tarveselvitykset (selvitys kannattavuudesta ja kannatuksesta) 65 000 ha 42 kpl Tuotanto (toteutuksessa olevat hankkeet) 73 000 ha 59 kpl Vuonna 2014 valmistui 13 hanketta Samanaikaisesti käynnissä olevien tilusjärjestelyjen määrää pienennetään.
Tilusjärjestelyjen vastuualueet Visa Korhonen Ismo Mäki-Valkama Kalle Konttinen
MMM Tilusjärjestelystrategia Visio 2020 Tilusjärjestely on yhteiskunnan käytettävissä oleva monipuolinen kiinteistörakenteen kehittämisen väline. Tilusjärjestelytoimintaa toteutetaan toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti yhteiskunnan tuki tarkoituksenmukaisesti kohdentaen. 1. Tilusjärjestely on toimiva, hallittu ja hyväksytty kiinteistörakenteen kehittämisen väline koko yhteiskunnan käyttöön. 2. Tilusjärjestelytoiminta on vaikuttavaa ja tarkoituksenmukaisesti kohdennettua. 3. Tilusjärjestelyjen tukea käytetään tehokkaasti.
Tilusjärjestelyjen haastavat puitteet 1. Tilusjärjestelyille asetetut reunaehdot ovat tiukentuneet. 2. Toimintaan on tullut paljon lisää hallinnollista byrokratiaa mm. kilpailuttamislainsäädännön, EU-tukijärjestelmän ja verottajalle tehtävien ilmoitusten takia. 3. Valtiontalouden tilanne vaikuttaa tilusjärjestelyjen rahoitusmahdollisuuksiin. 4. Maaomistajat toimivat entistä voimakkaammin omien tavoitteidensa ohjaamina. Yhteisöllisyys on vähentynyt. 5. Tilusjärjestelyhenkilöstön määrä on pienentynyt ja on tällä hetkellä minimitasolla.
Kiinteistörakenne edellyttää toimenpiteitä
Tarve kehittää kiinteistörakennetta tilusjärjestelykeinoin 2000-luvun tekniikkaa käytetään 1800- luvun kiinteistörakenteella. Nykyiset maanomistajat ovat syyttömiä tilanteeseen. Merkittävät alueelliset parannukset eivät ole mahdollisia maanomistajien omin toimenpitein. Kohtuuhintaista kotimaista ruokaa pitää olla saatavilla myös jatkossa.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tilusjärjestelyt ovat muuttuneet 80- ja 90-luvun uusjakoihin verrattuna pienemmiksi. Tilusjärjestelyn läpimenoaikaa on lyhennetty. Tilusjärjestelyillä vastataan entistä paremmin maankäytön- ja kiinteistörakenteen kehittämistarpeisiin sekä yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin. Tilusjärjestelyillä on pystytty mm. parantamaan liikenneturvallisuutta, tulva- ja vesiensuojelua sekä ympäristön viihtyisyyttä. Lisäksi monen kunnan alueella on toteutettu samanaikaisesti tai peräkkäin useita tilusjärjestelyjä, joilla on päästy alueellisesti isoon vaikuttavuuteen.
Tilusjärjestelyt Rahoitus
Toimintaa ohjaavat Laki uusjakojen tukemisesta (24/1981) ja (1423/2014) Asetus uusjakojen tukemisesta (211/1981) ja (1449/2014) Eu-tukipolitiikka (ryhmäpoikkeusasetus) (EU) N:o 702/2014 Kiinteistönmuodostamislaki Mukauttamistoimenpiteiden kriteeristö MML prosessiohje 30.6.2009
Laki uusjakojen tukemisesta 6 Investointituen edellytykset Investointituen edellytyksenä on, että: 1) toimenpide on alueellinen; 2) toimenpide on tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatima ja välttämätön; sekä 3) toimenpide on esitetty suoritettavaksi uusjakotoimituksessa. Jos toimenpiteen suorittamista tuetaan valtion varoista muun kuin tämän lain nojalla, toimenpiteeseen ei myönnetä tässä laissa tarkoitettua investointitukea.
Mukauttamistoimenpiteiden kriteeristö Toteutus samoin kriteerein koko maassa = Keskitetty rahoituskäsittely Mukauttamistoimenpiteet toteutetaan vasta lopullisen jakosuunnitelman jälkeen / uuden tilussijoituksen vahvistamisen jälkeen. Poikkeustapauksessa suunnittelua voi aloitella aikaisemmin Ensimmäiset toimenpiteet luovat toimituksen linjan (ja samalla määrittävät rahoituksen kokonaistarpeen) Suunnitelma uuden kiinteistöjaotuksen vaatimista toimenpiteistä!
Peruskuivatus / valtaojitus Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimia alueellisia (välttämättömiä) ojituksia Toimituksen osa-alueen peruskuivatuksen runkoa Palvelevat vaihtuvien lohkojen kuivatusta Rahoitettavan ojituksen tulee palvella vaihtuvien tilusten peruskuivatusta Rumpujen uusimista pyritään välttämään
Peruskuivatus / valtaojitus Putkitukset Kuivatus hoidetaan pääsääntöisesti avouomilla Lohkokokoa ei saa kasvattaa pelkästään putkituksella Putkituksen tulee aina rajoittua vaihtuvaan lohkoon Suurin rahoitettava putkikoko on 250 mm Suurempaa putkikokoa saa käyttää ainoastaan teknisistä syistä rakennusten läheisyys maalaji Riittävää kuivatussyvyyttä ei muuten saavuteta
Mukauttamissalaojitus (sisältää piiriojituksen) Tilusjärjestelystä johtuvia välttämättömiä ja tarkoituksenmukaisia salaojaverkon muutostöitä Vanha toimiva salaojitus pyrittävä hyödyntämään Lohkon kuivatus ja viljeltävyys vaativat ojitusta Rahoitettavan ojaston tulee sijaita vaihtuvalla alueella Vaihtumattoman alueen salaojitusta rahoitetaan vain, jos se on välttämätöntä vaihtuvan alueen tarkoituksenmukaiselle käytölle Salaojituksen yhteydessä toteutettavat yksittäiset putkitukset (max. 250 mm) Tarvittaessa luovutettujen ja saatujen ojitusten vertailu
Haasteet Suunnittelun aikataulu toimitusvarmuus Oikea aikataulu mahdollistaa suunnitelmien laadukkaan käsittelyn, kilpailutuksen laadukkuuden ja toteuttamisen hyvän aikataulun. Suunnitelmien laatutasossa on kirjavuutta Kustannustason nousu Vuonna 2014 kuivatuskustannusten osuus 90 % kaikkien hankkeiden (tiet ja kuivatukset) kustannuksista Suunnitelman mukainen yhtenäinen linja toteuduttava koko tilusjärjestelyalueella valvonta, työnjohto!!
Tilusjärjestelyt Salaojituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Johtaja Timo Potka 10.2.2015