Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

n.20,5 ha

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsäpolitikkafoorumi

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Suomen metsien inventointi

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Heikkotuottoiset ojitusalueet

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Metsän uudistaminen.

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsäohjelman seuranta

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Tukien pääperiaatteita

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Tehokkuutta taimikonhoitoon

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Yhteensä Mänty Kuusi

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

UPM Metsäsuunnitelma

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

UPM Metsäsuunnitelma

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

UPM Metsäsuunnitelma

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

UPM Metsäsuunnitelma

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Jyväskylän kaupungin metsät

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Uusimmat metsävaratiedot

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Energiapuu ja metsänhoito

Transkriptio:

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus

Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht. 4,43 milj. ha, josta puuntuotannon metsämaalla 4,05 milj. ha Yleisin tyyppi puolukkaturvekangas 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2

Turvekankaitten puusto Etelä-Suomessa (VMI10) 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 3

18.12.2014 Suomen metsäkeskus 4

18.12.2014 Suomen metsäkeskus 5

18.12.2014 Suomen metsäkeskus 6

Kehitysluokkajakauma Uudistuskypsiä turvekankaita 300 000 ha 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 7

Uudistushakkuut turvemailla Tällä vuosikymmenellä uudistushakkuita on mahdollista lisätä 2,5 kertaiseksi 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 8

Uudistamisen ajankohta (kasvun perusteella) Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas Etelä-pohjanmaalla Uudistamisen ajankohta vuotuisen kasvun ja keskikasvun leikkauskohdassa 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 9

Uudistamisen ajankohta (arvokasvun perusteella) Mitä suurempi korkovaatimus, sitä nuorempana uudistetaan 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 10

Uudistamisen ajankohta metsänhoitosuosituksissa Lämpösumma > 1 200 d.d. (Etelä-Suomi) 1 000 1 200 d.d. (Väli-Suomi) 750 1 000 d.d. (Pohjois-Suomi) Metsikkökuvion pääpuulaji Kasvupaikka Puuston keskiläpimitta*, cm Mänty Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas Kuiva kangas ja varputurvekangas 26 32 25 30 22 26 24 28 23 27 22 25 23 27 22 26 21 25 Kuusi Lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas Tuore kangas ja mustikkaturvekangas 28 32 26 30 26 30 25 28 23 26 22 25 Rauduskoivu Lehtomainen tai viljavampi kangas Tuore kangas 28 32 27 30 27 30 26 28 21 23 21 23 Lämpösumma > 1 200 d.d. (Etelä-Suomi) 1 000 1 200 d.d. (Väli-Suomi) 750 1 000 d.d. (Pohjois-Suomi) Metsikkökuvion pääpuulaji Kasvupaikka Puuston keski-ikä, v Hieskoivu Kivennäismaat Turvemaat 40 50 50 60* 40 50 50 60* 40 50 50 60* 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 11

Nettotulojen nykyarvon laskennan periaate Uudistamiskustannus (maanmuokkaus+metsänviljely) 1 090 /ha Taimikon varhaishoidon kustannus 200 /ha Taimikon harvennuksen kustannus 300 /ha Ensiharvennustulot 850 /ha Toisen harvennuksen tulot 3 125 /ha Päätehakkuutulot 15 500 /ha 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 12

Nettotulojen nykyarvon laskennan periaate Tulevaisuuden tulot ja menot diskontattu nykyhetkeen 3 %:n korkokannalla Nettotulojen nykyarvo = tulojen nykyarvo - menojen nykyarvo = 1821 /ha 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 13

Esimerkkilaskelma 1 Puolukkaturvekangas (Ptkg) Etelä-Pohjanmaalla (1118 dd) Ojitettu 30 v sitten Nuoren kasvatusmetsän männikkö PPA 21 m2/ha Valtapituus 12,5 m Keskiläpimitta 15 cm Puuston tilavuus 117 m3/ha Laskelmat tehty Motti-simulaattorilla 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 14

Kasvatusvaihtoehdot ptkg Mh-suositusten mukainen (harvennus ja kunnostusojitus 10 v:n kuluttua, uudistushakkuu 70 v:n kuluttua, klp 24 cm) Heti uudistushakkuu, klp 15 cm Uudistushakkuu 10 v kuluttua, klp 16 cm Harvennus ja kunnostusojitus 10 v:n kuluttua, uudistushakku 35 v:n kuluttua, klp 21 cm Ei tehdä mitään, uudistaminen 35 v:n kuluttua, klp 19 cm 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 15

Kasvatusvaihtoehdot ptkg Harvennus, kunnostusojitus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 16

Tulokset: ptkg ainespuukertymä 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 17

Tulokset: ptkg kannattavuus Nettotulojen nykyarvossa huomioitu tulevat sukupolvet 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 18

Esimerkkilaskelma 2 Mustikkaturvekangas (Mtkg) Etelä-Pohjanmaalla (1118 dd) Ojitettu 30 v sitten Varttuneen kasvatusmetsän kuusikko PPA 22 m2/ha Valtapituus 23 m Keskiläpimitta 20 cm Puuston tilavuus 213 m3/ha Laskelmat tehty Motti-simulaattorilla 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 19

Kasvatusvaihtoehdot mtkg Mh-suositusten mukainen, uudistushakkuu 32 v:n kuluttua, klp 27 cm Heti uudistushakkuu, klp 21 cm Uudistushakkuu 15 v kuluttua, klp 24 cm 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 20

Tulokset: mtkg ainespuukertymä 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 21

Tulokset: mtkg kannattavuus Nettotulojen nykyarvossa huomioitu tulevat sukupolvet 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 22

Esimerkkilaskelma 3 Varputurvekankaan (Vatkg) uudistaminen Etelä- Pohjanmaalla Laikutus, männyn kylvö, taimikonhoito 15 v:n iässä Kasvatusvaihtoehdot Metsänhoitosuositusten mukainen kasvatus Ensiharvennus ja kunnostusojitus 64 v Toinen harvennus 87 v Päätehakkuu 115 v (lpm 22,5 cm) Uudistaminen 102 v Ensiharvennus ja kunnostusojitus 64 v Toinen harvennus 87 v Päätehakkuu 102 v (lpm 21,5 cm) Uudistaminen 87 v Ensiharvennus ja kunnostusojitus 64 v 18.12.2014 Päätehakkuu 87 v (lpm Suomen 18,3 metsäkeskus cm) 23

Vatkg kasvatusvaihtoehdot 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 24

Tulokset: vatkg ainespuukertymä 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 25

Tulokset: vatkg kannattavuus Nettotulojen nykyarvossa huomioitu tulevat sukupolvet 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 26

Johtopäätöksiä Ojitetuilla turvemailla puusto kannattaa yleensä uudistaa varhaisemmassa vaiheessa kuin vastaavilla kivennäismailla tai kuin metsänhoitosuosituksissa on suositeltu Puiden ikävaihtelu suurta Pieni tukkiosuus Runkojen laatu usein heikko Vaihteleva puuston rakenne Viljavilla turvekankailla usein hieskoivua paljon Varputurvekankaiden uudistaminen kannattaa vain pienillä koroilla Pohjois-Suomessa kannattamatonta Vaihtoehtoja Alikasvoksen hyödyntäminen (kaksijaksoiset metsät) Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 27