410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa I - Kasvatussosiologia ennen ja nyt Kasvatussosiologia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana? 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Amerikka toisen eurooppalaisen muuttoaallon jälkeen; koekenttiä Toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskuntien rakentaminen; koulukuntakiistat 1980-luvulta eteenpäin; tutkimuksen pluralismi 1990-luvulla koulutuksen ekspansio ja koulutususkon inflaatio; postmoderni paniikki?
Sosiologeja Emile Durkheim (1858 1917) "kasvatussosiologian isä" Yhteiskunta on itseohjautuva, itseään ylläpitävä kokonaisjärjestelmä è Makro suhteellisen staattisten rakenteiden sosiologia: ihminen on yhteiskunnallisen dis/integraation passiivinen objekti, ei aktiivinen subjekti è funktionalismi (sosiaalisten toimintojen synty ja pysyvyys) Karl Marx (1818 1883) "tuotannon ja yhteiskunnallisen työnjaon historian isä" Yhteiskunta kehittyy ristiriitojen kautta è Makro historiallisten ja muuttuvien rakenteiden sosiologia: ihminen on aktiivinen, mutta taloudellisten yhteiskuntasuhteiden sitoma subjekti è kriittinen sosiologia (sosiaalisia toimintoja kahlehtivat piirteet) Max Weber (1864 1920) "byrokratian historiaa tulkitsevan ja ymmärtävän sosiologian isä" Ollakseen olemassa, kaikki sosiaaliset organisaatiomuodot tarvitsevat osallistujia (ideaalityyppi) è Mikro sosiaalista toimintaa tulkitseva sosiologia: ihminen on aktiivinen subjekti, joka liittää omaan ja muiden toimintaan merkityksiä è ymmärtävä sosiologia (sosiaalisille toiminnoille rakentuva mieli, merkitys) Edvard Westermark (1862 1939) Yhteiskunnan moraalisen todellisuuden ytimenä on institutionaalistumisen prosessi.
Kasvatussosiologeja Emile Durkheim (1858 1917) kollektiivinenomatunto representaatio initiaatio sosialisaatio (anomia) kasvatus on moraaliin pohjautuvaa systemaattista, metodista sosiaalistamista parhaiten tämä tapahtuu koulussa, jossa pedagogi edustaa yhteiskunnallista moraalia Karl Mannheim (1893 1947) (humanistinen tiedonsosiologi) tieto yhteiskunnallisesti määräytynyttä yhteisö(t) kasvattajana merkityksellisempi kuin yksittäinen kasvatussuhde; yksilön Minä syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, eri rooleissa, eri tilanteissa kasvatus aina yhteydessä yhteiskunnalliseen muutokseen, historiaan; karismaattinen à sivistävä à spesialistien kasvatus kaikkien elämänvaiheitten läpi à yhdellä elämänuralla pitävä
Florian Znaniecki (1882 1958) (elämäkerta/konfliktitutkija, humanistisen sosiologian edustaja) yksilölliset asenteet sosiaaliset arvot tulkinta tilanteen määrittely (neuvotteluprosessi); tulkinnassa on aina mukana humanistinen kerroin eli kaksoishermeneutiikka (vrt. Anthony Giddens) α β kasvatus on kulttuurisesti mallittunut ja yhteiskunnallisesti säädelty sosiaalinen prosessi ja järjestelmä; kasvatusprosessi on sosiaalisten suhteitten yksi alaluokka kasvatusjärjestelmässä sosiaaliset roolit ja ryhmät erikoistuvat kasvatustoimintaan; ihmisellä on erilaisia kasvatuksellisia ympäristöjä Willard Waller (The Sociology of Teaching, 1932) (kriittisen pedagogisen sosiologian edustaja) idea tilanteen määrittely sosiaalinen vuorovaikutus yhteisö organisaatio instituutio; koulu on sosiaalinen organismi koulun omien rituaalien ja seremonioiden, kirjoittamattomien sääntöjen (käyttäytymisen koodien) suhdetta yhteiskuntaan ja eri tahojen intresseihin määrittävät mukautuminen ja sulautuminen (vrt. Donald Broady: piilo-opetussuunnitelma) koulun tehtävänä on tuottaa sosiaalista liikkuvuutta ja valikoida
Matti Koskenniemi (1908 2001) koulun ja luokan rakenne aina sosiaalinen; sosiometristen mittausten sekä ryhmien ja yhteisöjen toimintaa koskevien sosialisaatiotutkimusten alku n. 1940 Kalevi Kivistö ja Tapio Vaherva (Kasvatussosiologia, 1972) koulutuspolitiikan, -suunnittelun ja koko koulutusjärjestelmän merkitys on suuri sekä yhteiskunnan rakentamisessa että nuorison sosiaalistumisessa ja koulutettavuudessa. 1980- luvulta eteenpäin Suomessa ovat tutkimuskohteet eriytyneet makro mikro akselilla jokseenkin tasaisesti. edelläkävijöinä mm. Erik Allardt ja Yrjö Littunen Koulutussosiologisia suuntauksia Kasvatussosiologisia tehtäväasetteluja à Durkheim kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisten tosiasioiden ja niiden yhteiskunnallisten funktioiden tutkimus kasvatuksen ja yhteiskunnan muutoksen välisten yhteyksien tutkimus eri kasvatusjärjestelmien vertaileva tutkimus koulun ja koululuokan sosiaalisen järjestelmän tutkimus
è Koulutuksen teknologis-funktionaaliset yhteiskunnalliset tehtävät (II MS:n jälkeen)? ammatillisten kvalifikaatioiden tuottaminen koulutukseen valikoituminen ja yhteiskuntarakenteiden eri kerrosten tuottaminen yhteiskuntaan integroituminen ja sosiaalistuminen è Koulutuksen laaja-alaisemmat (makro-) ja yksityiskohtaisemmat (mikro-) tehtävät? Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuuden lisääminen; koulutettavuuden yleistäminen koskemaan kaikkia kansanosia Oppilaan sosiaalisen taustan ja koulun sosiaalisen rakenteen merkityksen korostaminen koulumenestyksessä; segregaation ja integraation uusimpana inkluusion tuominen kouluihin Kielen ja kulttuurin tiedon aseman ja merkityksen korostaminen koulun ja luokan toiminnassa; fenomenologinen, yksittäisen ymmärryksen rakentumista pohtiva tiedonsosiologia asetti koulutuksen itsestäänselvyydet kyseenalaiseksi. "Uusi kasvatussosiologia" 1960-luvulta...
è Uusi kasvatussosiologia Koulutieto (OPS+opetus) aina sosiaalisesti, kulttuurisesti rakennettua Kulttuuriset kontekstit (historia+ihmiset) määrittävät tiedon pätevyysvaatimukset Miksi todellisuus rakentuu juuri sillä tavalla kuin se näyttää rakentuvan? Miksi koulutus näyttää uusintavan, jäljentävän ja jatkavan eli reprodusoivan yhteiskunnan luokkarakenteita ja kapitalistisia yhteiskuntasuhteita? Tutkimussuuntia: strukturalismi, etnografinen koulutustutkimus, uusweberiläisyys, jälki(post)strukturalismi ja vertaileva koulutustutkimus Strukturalismi koulutus ja työelämä vastaavat toisiaan, valtio kontrolloi koulutusta vallitseva yhteiskuntaluokka legitimoi koulutuksen kautta hegemonia-asemansa yhteiskunta rakentuu taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista kentistä, joiden pääomista kilpaillaan symbolisen väkivallan, esim. pedagogisen toiminnan legitimoinnin avulla yhteiskuntaluokat uusinnetaan alakulttuuristen elämän hahmottamisen tapojen (habitusten, ks. Pierre Bourdieu) ja vastarinnan avulla, jota koululaitos myös tukee (vrt. Paul Willis: Koulun penkiltä palkkatyöhön )
koulutus tuottaa sosiaalisia merkityksiä ja käytäntöjä; koulutettavien minä ja identiteetti rakentuu myös koulutuksen kautta. (vrt. koulumetaforat) Etnografinen, mikrotason merkitysjärjestelmiä tarkasteleva koulutustutkimus interaktionistinen, koulun sisäisten vuorovaikutuspiirteiden tutkimus (taustalla mm. DPA ~ sosiometriset mittaukset) fenomenologinen (-grafinen), koulun toimijoiden omia käsityksiä koskeva tutkimus etnometodologinen, koulun toimijoiden kokeman merkityksen ja ymmärtämisen tutkimus Uusweberiläisyys yksilöt antavat sosiaaliselle toiminnalleen aina merkityksiä, toimintaorientaatioita; ideaalityypit ovat: tavoite- ja arvorationaalinen toiminta, traditionaalinen toiminta sekä tunteisiin perustuva toiminta koulu edustaa tavoiterationaalista toimintaa, joka mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden; ääri-ilmiönä ns. kredentialismi, koulutuksen ammattistatusjärjestelmä ja reviirien puolustaminen
Jälki(post)strukturalismi meta(makro)kertomuksiin liittyvä epäusko; diskurssit (kohteelliset puhetavat) ja niiden tulkinta merkittävämpiä (esim. informaatio-, kulutus- tai jälkiteollinen (palvelu)yhteiskunta, johtaa koulutuksen tai informaation tuotteistamiseen tavaraksi ja markkinointiin) modernin yhteiskunnan ja postmodernin nuorison ongelmat myöhäismoderni yhteiskunta? Vertaileva koulutustutkimus koulutusjärjestelmän kronologisesti, ikäluokittain kasautuvan tiedon (alojen) luokitukset ja kvalifikaatiot organisoivat koko yhteiskuntaa è modernit koulutusjärjestelmät yhdenmukaistuvat