Ulkoasiainministeriö MINVA UM2016-01147 POL-30 Lee Stefan(UM) 12.10.2016 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 17.10.2016;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 17.10.2016 Luxemburgissa. Asialistalla ovat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia, Tunisia sekä muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus. Lisäksi Syyrian konfliktin ajankohtainen tilanne on keskusteluaiheena epävirallisella lounaalla. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Suomi katsoo, että UAN:ssa annettavissa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa koskevissa päätelmissä on 1) viestitettävä strategian keskeisistä linjauksista ja näiden tuomista muutoksista EU:n toimintaan ja 2) esiteltävä keskeiset toimeenpanoraiteet aikatauluineen. Tuemme KE Mogherinin esittämiä pääraiteita globaalistrategian toimeenpanossa huomioiden, että joiltakin osin on vielä sovittava tarkemmin etenemistavoista. Suomelle keskeisimmät toimeenpanoraiteet ovat turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma sekä integroitu lähestymistapa konflikteihin ja kriiseihin yhdistettynä kriisinsietokyvyn kasvattamiseen. Tuemme nopeaa etenemistä turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelman laadinnassa. Toimeenpanoasiakirjassa tulee määritellä EU:n tavoitetaso ja siitä johdettavat suorituskykytavoitteet lähtökohtana globaalistrategiassa määritelty tehtäväkenttä: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Toimeenpanosuunnitelman tulee tukea puolustusyhteistyön syventämistä ja systematisointia. Globaalistrategian toimeenpanon tulee tapahtua jäsenmaiden, EUH:n ja komission yhteistyönä kaikki relevantit tahot huomioiden. Tunisia Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Tunisian demokraattiselle ja taloudelliselle siirtymäprosessille, joka toimii esimerkkinä alueen muille transitiota läpikäyville maille. Suomi tukee tiedonannossa esitettyjä toimia EU:n tuen vahvistamiseksi Tunisialle. Muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus Suomi katsoo, että EU:n tulee tiivistää yhteistyötä pakolaisten ja siirtolaisten laajamittaisia muuttoliikkeitä koskevan 19.9. pidetyn YK:n korkean tason kokouksen seurannassa ja korostaa globaalia vastuunjakoa pakolaiskriiseihin vastaamisessa ja paremman siirtolaisuudenhallinnan globaaleissa ratkaisuissa. EU:n uuteen kumppanuuskehykseen pohjautuvien muuttoliikekompaktien toimeenpanossa on edettävä ripeästi. Jäsenmaat on pidettävä ajan tasalla kumppanimaiden yhteistyöhalukkuudesta sekä maatasolla etenevien keskustelujen tilanteesta. Kompaktien täytäntöönpanoa tulee seurata tarkoin, säännöllisesti ja täsmällisin mittarein. Muuttoliikekompaktien tulee johtaa paitsi sääntöjen vastaisen muuttoliikkeen vähenemiseen ja palautusten kasvuun myös lähtö- ja kauttakulkumaiden kehitykseen ja alueelliseen vakauteen Uusien muuttoliikekompaktien valmistelu Afganistanin, Irakin ja Somalian kanssa on aloitettava mahdollisimman pian.
2(16) Syyria Tavoitteena on saada väkivaltaisuudet loppumaan Syyriassa, mahdollistaa humanitaarisen avun toimittaminen koko maassa sekä edistää poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin. EU:n tulee vaikuttaa konfliktin osapuoliin, etenkin Venäjään em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi tuomitsee jyrkästi siviilejä ja siviilikohteita vastaan kohdistuneet sotilastoimet, jotka ovat ennennäkemättömällä tasolla Yhdysvaltojen ja Venäjän syyskuussa neuvotteleman tulitaukosopimuksen romahdettua. Erityisesti Itä-Aleppon tilanne on katastrofaalinen. Al- Assadin hallinto ja Venäjä kantavat suurimman vastuun konfliktin eskaloitumisesta ja siviilien kärsimyksestä Itä-Aleppossa. Suomi tukee vahvasti EU:n aloitetta, jonka tavoitteena on toimittaa humanitaarista apua Itä-Aleppoon sekä turvata haavoittuneiden ja sairaiden evakuointi kaupunginosasta. Myös Iranin vastuu al-assadin tukijana on huomioitava ja edellytettävä maalta rakentavia toimia Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi. EU:n ja Iranin suhteet ovat tiivistyneet ja Syyria tulee huomioida keskusteluissa. Suomi pitää tärkeänä, että sotarikokset tutkitaan ja niihin syyllistyneet saatetaan oikeudelliseen vastuuseen. Tarvittaessa Suomi on valmis tarkastelemaan Syyrian hallintoa vastaan asetettujen pakotteiden laajentamista.
Asialista: EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia s.4 Tunisia s.7 Muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus s.10 Syyria s.13 3(16)
4(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO POL-30 Sari Rautio 6.10.2016 Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Asiakirjat Globaalistrategia: Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta ja annetaan tätä koskevat päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE UAN:ssa annettavissa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa koskevissa päätelmissä on 1) viestitettävä strategian keskeisistä linjauksista ja näiden tuomista muutoksista EU:n toimintaan ja 2) esiteltävä keskeiset toimeenpanoraiteet aikatauluineen. Tuemme KE Mogherinin esittämiä pääraiteita globaalistrategian toimeenpanossa huomioiden, että joiltakin osin on vielä sovittava tarkemmin etenemistavoista. Suomelle keskeisimmät toimeenpanoraiteet ovat turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma sekä integroitu lähestymistapa konflikteihin ja kriiseihin yhdistettynä kriisinsietokyvyn kasvattamiseen. Tuemme nopeaa etenemistä turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelman laadinnassa. Toimeenpanoasiakirjassa tulee määritellä EU:n tavoitetaso ja siitä johdettavat suorituskykytavoitteet lähtökohtana globaalistrategiassa määritelty tehtäväkenttä: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Toimeenpanosuunnitelman tulee tukea puolustusyhteistyön syventämistä ja systematisointia. Kriisinhallinnassa tulee tarkastella uudelleen sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan tavoitteita, rakenteita ja suorituskykyjä. Integroitu lähestymistapa konflikteihin ja kriiseihin edellyttää nykyistä ennakoivampaa toimintaa, jossa hyödynnetään tehokkaammin mm. varhaisvaroitusjärjestelmät. Rauhanvälitys tulee integroida keskeisenä välineenä konfliktisyklin eri vaiheisiin. Konfliktinestoon ja rauhanvälitystoimiin on osoitettava riittävät resurssit. Globaalistrategian toimeenpanon tulee tapahtua jäsenmaiden, EUH:n ja komission yhteistyönä kaikki relevantit tahot huomioiden. Globaalistrategian yleiset linjaukset on huomioitava kaikessa EU:n kanssakäymisessä kumppaneiden kanssa. On myös varmistettava johdonmukaisuus globaalistrategian ja muiden keskeisten politiikkalinjausten välillä. EU:n tulee panostaa ulkosuhteiden eri instrumenttien johdonmukaiseen ja joustavampaan käyttöön kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi.
3. NEUVOTTELUTILANNE 5(16) Korkea edustaja Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2016. Strategian keskeisestä sisällöstä ja linjausten toimeenpanosta on käyty alustavia keskusteluita heinäkuun ulkoasiainneuvostossa sekä syyskuun epävirallisissa ulko-, puolustus- ja kehitysministerikokouksissa. UAN:ssa 17.10. on tarkoitus antaa päätelmät, joissa viestitään strategian keskeisistä linjauksista sekä toimeenpanon pääraiteista. 4. TAUSTA Kesäkuun 2016 lopussa julkistettu uusi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia "Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe" on tärkeä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnannäyttäjä tuleville vuosille. Strategia osoittaa EU:n päättäväisyyden ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä muuttuneessa toimintaympäristössä, ml. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos huomioiden. Jäsenmaat antoivat vahvan panoksensa strategian laatimiseen ja sen toimeenpano eri osa-alueilla edellyttää myös jäsenmaiden vahvaa omistajuutta. Strategian viisi prioriteettia ovat 1) vahvempi EU (ml. puolustuksen kehittäminen, terrorismin vastainen toiminta, kyberturvallisuus, energiaturvallisuus ja strateginen viestintä); 2) EU:ta ympäröivien alueiden kestokyvyn vahvistaminen (ml. laajentumispolitiikka, naapuruuspolitiikka, kriisinsietokyvyn vahvistaminen); 3) integroitu lähestymistapa konflikteihin; 3) alueelliset kysymykset / alueellisen yhteistyön vahvistaminen; 5) Globaalihallinnan vahvistaminen (järjestelmän uudistustarpeet, kumppanuudet). Strategiassa määritellään EU:n käytössä olevien välineiden, resurssien, suorituskykyjen, instituutioiden ja toimintatapojen kehittämistarpeita em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi onnistui hyvin tavoitteidensa saamisessa strategiaan. KE Mogherini on esittänyt strategian toimeenpanon pääraiteiksi seuraavia: 1) integroitu lähestymistapa konflikteihin sekä kriisinsietokyvyn vahvistaminen EU:n naapurustossa; 2) turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma; 3) sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden vahvistaminen, erityisesti turvallisuusnäkökulmasta; 4) olemassa olevien maantieteellisten ja temaattisten strategioiden toimeenpanon arviointi, päivitys ja tarvearviointi uusien strategioiden osalta; 5) julkisuusdiplomatia strategian tavoitteiden edistämiseksi. Jäsenmaat, ml. Suomi, ovat ilmaisseet tukensa näille pääraiteille. Suomelle keskeisimmät toimeenpanoraiteet ovat turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma sekä integroitu lähestymistapa konflikteihin ja kriiseihin yhdistettynä kriisinsietokyvyn kasvattamiseen. Turvallisuus- ja puolustussektorilla toimeenpanosta laaditaan erillinen asiakirja, joka on tarkoitus esitellä marraskuun ulkoasiainneuvostossa (ulko- ja puolustusministerit) ja vahvistaa joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Toimeenpanosuunnitelmassa keskitytään EU:n tavoitetasoon, suorituskykyihin, kriisinhallintarakenteisiin ja kumppaniyhteistyöhön. Lisäksi jatkotyön on määrä antaa suuntaviivoja puolustusyhteistyön tiivistämiselle. Toimeenpanoasiakirjan lähtökohtana on globaalistrategiassa määritelty tehtäväkenttä: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Nämä kolme prioriteettia tukevat toinen toisiaan ja tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Euroopan suojelun osalta jatkotyön tulee vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia keskinäiseen avunantoon ja solidaarisuuteen. EU:n ja jäsenmaiden valmiuksien kehittäminen hybridiuhkiin vastaamiseksi on samoin keskeistä.
6(16) Toimeenpanon pääraiteista integroitu lähestymistapa konflikteihin ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen EU:n naapurustossa edellyttävät vielä tarkentavia keskusteluita siitä, miten nämä toimet määritellään ja millaisessa prosessissa yhteistyössä jäsenmaiden, EUH.n ja komission kesken linjausten toimeenpano suunnitellaan ja viedään läpi. EU:n konfliktinestotoimien vahvistaminen edellyttää tarvittavan asiantuntemuksen ja resurssien varmistamista sekä priorisointia. Rauhanvälitys tulee integroida keskeisenä välineenä konfliktisyklin eri vaiheisiin liittyviin toimiin. Pidämme tärkeänä, että EU huomioi paikallisen omistajuuden merkityksen, rauhanprosessien inklusiivisuuden sekä naisten roolin edistämisen läpileikkaavina teemoina kaikissa rauhanvälitysponnisteluissa.
7(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Piiparinen Touko 11.10.2016 Asia Tunisia 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Neuvoston on määrä keskustella EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 29.9. julkaisemasta tiedonannosta koskien EU:n vahvistettua tukea Tunisian uudistussuunnitelmille. Neuvoston on määrä vahvistaa tiedonanto päätelmien muodossa. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Tunisian demokraattiselle ja taloudelliselle siirtymäprosessille, joka toimii esimerkkinä alueen muille transitiota läpikäyville maille. Suomi tukee tiedonannossa esitettyjä toimia EU:n tuen vahvistamiseksi Tunisialle. Tiedonannon pääpainopisteet ovat oikein asetettuja. Ulkoasiainneuvoston tulee päätelmien muodossa vahvistaa ja antaa tukensa tiedonannolle. Päätelmissä nostettava tiedonannon prioriteettiteemoja, joista Suomen mukaan keskeisiä ovat nuorisotyöttömyys, naisten taloudellinen asema, alueellinen eriarvoisuus ja verojärjestelmän kehittäminen osana talouden rakenteiden uudistamista. Suomi on pitänyt tärkeänä myös turvallisuussektorin uudistamista. EU:n tulee tehostaa olemassa olevien tuki-instrumenttien käyttöä, niiden välistä koordinaatiota ja joustavuutta. EU:n tulee kannustaa Tunisiaa hyväksymään ja toimeenpanemaan pikaisesti liiketoimintaympäristöä parantavat lainsäädännön uudistukset. EU:n tulisi edelleen korostaa Tunisian kansalaisjärjestösektorin integroimista neuvotteluihin syvästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta (DCFTA). 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteinen tiedonanto koskien EU:n vahvistettua tukea Tunisialle julkaistiin 29.9. Tiedonannossa esitetään toimia, joilla EU pyrkii tukemaan Tunisiaa vastaamaan sen kriittisiin haasteisiin ja edistämään maan vakautta, hyvää hallintoa, sosio-ekonomista kehitystä ja turvallisuutta. Nämä toimet ovat lisänä 300 miljoonan euron avulle, jonka EU on osoittanut Tunisialle vuodelle 2017. EU:n rahoituslaitoksilta odotetaan lisätukea, jonka suuruus olisi noin 800 miljoonaa euroa vuosittain v. 2020 mennessä. Tiedonannossa esitetään myös toimia EU:n yhteistyön vahvistamiseksi Tunisian kanssa maahanmuuttokysymyksen ratkaisussa ja syvästä ja laaja-alaisesta vapaakauppaalueesta käytävien neuvottelujen loppuunsaattamiseksi vuoteen 2019 mennessä.
8(16) Tiedonannossa myös esitetään EU:n ja Tunisian välisten korkean tason vierailujen lisäämistä. EU pyrkii esitetyillä toimilla vastaamaan Tunisian viisivuotissuunnitelman pääpainopisteisiin ja asettaa prioriteeteiksi seuraavat alat: nuoriso, sosioekonomisen kehityksen edistäminen, sosiaalisen ja maantieteellisen eriarvoisuuden vähentäminen, Tunisian kansalaisyhteiskunnan tukeminen, julkishallinnon reformin edistäminen, siirtolaisuuden ja liikkuvuuden hallinta, korruption hallinta sekä turvallisuushaasteisiin vastaaminen. Tiedonannon painopisteet vastaavat hyvin Suomen tavoitteita, mikä on jo tuotu esiin poliittisten ja turvallisuusasiain komiteassa. 4. TAUSTA Vuonna 2014 Tunisia saavutti merkittäviä edistysaskelia demokraattisessa siirtymäprosessissa, mukaan lukien vapaat parlamentti- ja presidentinvaalit ja uusi perustuslaki, joka turvaa tasa-arvon, ihmisoikeudet sekä sanan- ja ilmaisunvapauden. Nobelin rauhanpalkinto 2015 myönnettiin Tunisian kansallisen dialogin kvartetille. Helmikuussa 2015 aloitti toimikautensa Tunisian historiallinen koalitiohallitus, johon kuuluivat sekä maltillinen Nidaa Tounes -puolue että islamilainen Ennahdapuolue. Pääministeri Habib Essidin hallitus joutui kuitenkin eroamaan parlamentin epäluottamuslauseen jälkeen kesällä 2016. Vallankumouksen jälkeen jo seitsemäs pääministeri ministereineen vannoi virkavalansa 27.8.2016. Youssef Chahedin johtama hallitus on sekin koalitiohallitus, jolla on laaja tuki parlamentissa. Uuden hallituksen suurimpia haasteita ovat maan talouden uudistaminen ml. työllisyyden parantaminen sekä terrorismin vastainen taistelu. Vuonna 2015 suoritetut kolme terrori-iskua hidastivat uudistusprosessia. Maan turismi on kärsinyt suuresti terrori-iskujen johdosta, ja Tunisian talouden kasvuennustetta on laskettu toistuvasti. Ihmisoikeustoimijat tarkastelevat iskujen jälkeen hyväksytyn terrrorismilain tulkintaa kriittisellä silmällä, koska sen on katsottu mahdollistavan ihmisoikeuksien loukkaamisen mm. sananvapautta rajoittamalla. Vuoden 2016 alussa Tunisiassa esiintyi myös Arabivallankumouksen viisivuotispäivän jälkeen useita mielenosoituksia, jotka kumpuavat maan edelleen heikosta sosio-ekonomisesta tilanteesta, varsinkin nuorisotyöttömyydestä. Maan työttömyysaste on korkea, noin 15 %. Maan sisäosissa työttömyysluvut ovat vielä huomattavasti suuremmat. Huomionarvoista on se, että yli 40 % työttömistä on 15-25-vuotiaita. Uusia työpaikkoja syntyy vuosittain alle kolmasosa vallankumousta edeltäneestä määrästä. Yksityinen sektori ei kasva riittävästi eikä luo työpaikkoja. Tunisian talous on vahvasti riippuvainen Euroopasta sekä naapurimaiden taloudellisesta kehityksestä. Tunisian makrotaloudellinen tilanne on ollut haavoittuva vallankumouksesta lähtien. Maan taloutta rasittaa suuri julkinen sektori. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta on yli 50 prosenttia. Veronkeruujärjestelmä on heikko, ja harmaa talous kukoistaa. Korruptio on ongelma. Perushyödykkeiden subventio hintojen pitämiseksi alhaisina on myös ongelma. EU:n avustustuki Tunisialle on ollut yhteensä yli miljardi euroa vallankumouksen jälkeen. EU:n ja Tunisian välisiä suhteita sääntelee vuonna 1998 voimaan tullut assosiaatiosopimus. Uusin toimintasuunnitelma erityiskumppanuudesta hyväksyttiin vuosiksi 2014 2017 (Privileged Partnership 2014-2017) 14.4.2014. Toimintasuunnitelma sisältää yhteisen sitoutumisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämiseen, ihmisoikeuksiin, kauppaan, kuljetukseen (lentoliikenne), energiaan ja maahanmuuttoon liittyvien asioiden edistämiseen EU:n ja Tunisian välillä.
9(16) Assosiaationeuvoston kokouksessa 18.4.2016 keskusteluja käytiin mm. maahanmuuttoon, Libyan kriisiin, Tunisian sosio-ekonomiseen, turvallisuustilanteeseen ja terrorismiin liittyen sekä koskien perustuslain jalkauttamista Tunisiassa. Myös Tunisian nuorten tukeminen ja työllistäminen nousivat esiin olennaisena seikkana. EU ilmaisi tarkastelevansa mahdollisia taloudellisia lisätukimuotoja. EU:n ja Tunisian vapaakauppasopimusneuvottelut (DCFTA) aloitettiin lokakuussa 2015. Tärkeänä elementtinä EU:n ja Tunisian välisissä suhteissa on myös liikkuvuuskumppanuussopimus. Neuvosto teki syksyllä 2014 päätöksen komission valtuuttamisesta aloittaa neuvottelut EU:n ja Tunisian välisestä viisumihelpotussopimuksesta ja takaisinottosopimuksesta, mutta asia on edelleen vireillä. EU ja Tunisia ovat myös tiivistäneet turvallisuussektorin yhteistyötä erityisesti terrorismin vastaisessa taistelussa. Tunisia on ensimmäinen maa, jonka kanssa EU käynnisti nykyiset kohdennetut ja vahvennetut turvallisuus- ja CT-dialogit osana ulkosuhdetoimintaa. Dialogit ovat osa helmikuun 2015 ulkoasiainneuvoston päätelmien täytäntöönpanoa. Kokonaisuuteen kuuluu turvallisuus- ja terrorisminvastaisen toiminnan asiantuntijoiden lähettäminen EU-delegaatioihin. Tunisian kanssa ensimmäinen vahvennettu dialogi pidettiin syksyllä 2015, ja kuluvana vuonna on käynnistynyt 23 miljoonan euron SSR-hanke (Security Sector Reform). Hankkeeseen kuuluu esimerkiksi strategisen kapasiteetin vahvistaminen muun muassa perustamalla kansallinen CT-koordinaattorin tehtävä. Ulkoasiainneuvoston 17.10. kokouksella EU pyrkii osoittamaan vahvistetun tukensa Tunisialle, ja se edeltää 29. 30.11.2016 järjestettävää konferenssia. Tunisia järjestää yhteistyössä Ranskan ja Qatarin kanssa taloustuki- ja investointikonferenssin (international conference on economic support and investments), jonka tarkoituksena on esitellä kansainvälisille toimijoille Tunisian viisivuotissuunnitelmaa (2016 2020 Development Plan). Suunnitelmaan kuuluu vihreän talouden edistäminen ja Tunisian kehittäminen talouden alueelliseksi solmukohdaksi. Viisivuotissuunnitelman toteuttamiseksi toimeenpannaan projekteja, joihin Tunisia konferenssin avulla pyrkii osallistamaan kansainvälisiä kumppaneita investointien ja liikekumppanuuksien muodossa. Myös Suomi osallistuu konferenssiin. Suomi tukee Tunisian demokraattista siirtymäprosessia neljän instrumentin kautta: instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI); monenkeskiset alueelliset hankkeet ja rahastot (ml. UN Women, ILO, IOM, EBRD, Maailmanpankki); kansalaisjärjestötuki; ja paikallisen yhteistyön määräraha (PYM). Naisten poliittinen ja taloudellinen voimaannuttaminen on yksi keskeinen prioriteetti Suomen yhteistyöhankkeissa Tunisiassa. IKI-hankkeet ovat yhteisarvoltaan yli miljoona euroa. Poliisiammattikorkeakoulun IKI-projektilla tuetaan Tunisian turvallisuussektorin reformia ja Luonnonvarakeskuksen IKI-projektilla ruokaturvallisuutta. Suomen Tunisin-suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahasta toteutettavat hankkeet keskittyvät tasa-arvon edistämiseen ja naisten voimaannuttamiseen, työllisyyden tukemiseen sekä hyvään hallintoon. Suomi tukee myös Tunisian parlamentaarisen järjestelmän kehittymistä. Suomen ja Tunisian vierailuvaihto on tiivistynyt. Suomen ja Tunisian väliset poliittiset konsultaatiot järjestettiin viimeksi helmikuussa 2016.
10(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-20 Hyvönen Pekka 07.10.2016 Asia Muuttoliike 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Muuttoliike on esillä UAN:issa erityisesti YK:n 71.yleiskokouksen yhteydessä järjestetyn huippukokouksen jatkotoimia koskien. Myös EU:n uuden muuttoliikeagendaan pohjautuvan kumppanuuskehyksen etenemistä on määrä tarkastella etenkin muuttoliikekumppanuuksien eli kompaktien osalta. UAN-päätelmiä ei esitetä annettaviksi. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee tiivistää yhteistyötä pakolaisten ja siirtolaisten laajamittaisia muuttoliikkeitä koskevan 19.9. pidetyn YK:n korkean tason kokouksen seurannassa ja korostaa globaalia vastuunjakoa pakolaiskriiseihin vastaamisessa ja paremman siirtolaisuudenhallinnan globaaleissa ratkaisuissa. 19.9. kokouksen seuranta ja neuvottelut tulisi keskittää Geneveen, jossa tekninen osaaminen ja toimijat ovat. EU:n tulisi olla proaktiivinen New York Declaration julistuksen liitteiden, pakolaisia ja siirtolaisia koskevien globaalien kompaktien, seurantaprosessissa. Seurantaprosessi tulee olemaan jossain määrin eriytynyttä ja esimerkiksi siirtolaiskompaktin osalta on hyvä vaikuttaa jo fasilitaattoreiden valintaan ja tehtävänmäärittelyyn. Pakolaisia ja siirtolaisia koskevat globaalit kompaktit on tarkoitus hyväksyä vuonna 2018, ja EU:n tulee tukea sitä, että neuvottelut käydään avoimesti ja läpinäkyvästi. EU:n tulee New Yorkin julistuksen neuvottelujen tavoin edistää mm. kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia. UNHCR:n ja IOM:n omistajuus prosesseista on keskeistä, mutta EU:n tulee edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n uuteen kumppanuuskehykseen pohjautuvien muuttoliikekompaktien toimeenpanossa on edettävä ripeästi. Jäsenmaat on pidettävä ajan tasalla kumppanimaiden yhteistyöhalukkuudesta sekä maatasolla etenevien keskustelujen tilanteesta. Kompaktien täytäntöönpanoa tulee seurata tarkoin, säännöllisesti ja täsmällisin mittarein. Muuttoliikekompaktien tulee johtaa paitsi sääntöjen vastaisen muuttoliikkeen vähenemiseen ja palautusten kasvuun myös lähtö- ja kauttakulkumaiden kehitykseen ja alueelliseen vakauteen Uusien muuttoliikekompaktien valmistelu Afganistanin, Irakin ja Somalian kanssa on aloitettava mahdollisimman pian. Muuttoliikkeen ulkosuhderahoitus tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa. Meneillään olevassa monivuotisen rahoituskehyksen tarkastelussa tulee
rahoitusta kohdentaa uudelleen vastaamaan tämänhetkisiä tarpeita ml. muuttoliikkeen osalta. 11(16) On perusteltua edistää EU:n yhteisillä varoilla investointeja muuttoliikkeen kannalta keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kehitykseen ulkoisen investointiohjelman kautta. Tavoitteena tulee olla kasvun ja työllisyyden tukeminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen näissä maissa. Kestävän kehityksen rahaston osalta olemassa olevien rakenteiden ja prosessien, erityisesti Euroopan investointipankin, hyödyntäminen on tärkeää. Kaikkien osapuolten tulee pitää EU-Turkki julkilausuman sitoumuksista kiinni. Julkilausuma on toiminut ja on EU:n etu ja myös vastuu että julkilausuma tuottaa tulosta jatkossakin. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Kumppanuuskehysten eteneminen ja tulokset tulee olemaan OSA-neuvoston lounasaiheena 13.10. 2016. UAN:n ohella muuttoliike on sekä loka- että joulukuun 2016 Eurooppa-neuvostojen agendalla. Komission tiedonanto Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta on komiteakäsittelyssä ja kansallinen kannanmuodostus on kesken, mutta asia voi nousta esille kokouksessa. YK:n korkean tason pakolaisten ja siirtolaisten laajamittaista muuttoliikkeitä koskevan huippukokouksen toimeenpano käynnistetään erikseen pakolaisuus- ja siirtolaiskompaktien osalta. YK:n 71. Yleiskokouksen yhteydessä pidettiin pakolaisten ja siirtolaisten laajamittaisia muuttoliikkeitä käsittelevä korkean tason kokous 19.9 ja seuraavana päivänä presidentti Obama isännöi pakolaishuippukokouksen johon osallistui 52 maata tai järjestöä, ml Suomi. Kokoukset korostivat globaalia vastuuta pakolaisten aseman parantamiseksi ja siirtolaisuusasioiden kestäväksi hallitsemiseksi. Kummatkin kokoukset olivat onnistuneita. 19.9. hyväksyttiin IOM:n liittäminen YK:n osaksi ja päätöslauselmatasoinen, jo heinäkuussa neuvoteltu New York Declaration for Refugees and Migrants. Päätöslauselman liitteinä hyväksyttiin pakolaisia ja siirtolaisia koskevat "compactit", jotka on tarkoitus hyväksyä 2018. EU:n tulisi parantaa näihin liittyvää koordinaatiota ja aktiivisuutta. Pakolaiskompaktin teksti on jo neuvoteltu ja prosessi on UNHCR:n käsissä. Siirtolaisia koskevan kompaktin työ sen sijaan on alussa, ja siinä keskeisin taho on IOM. Siirtolaiskompaktin osalta on perusteltua huomioida se, ettei IOM:llä ole kansainväliseen oikeuteen perustuvaa mandaattia (kuten UNHCR:llä). Pakolais- ja siirtolaisasioiden asiantuntemus on Genevessä, jossa neuvottelut olisi täten luonnollista käydä. Yhdysvaltain pakolaishuippukokous oli konkreettisempi, keskittyi tukilupauksiin ja muihin kontribuutioihin. EU:sta 17 jäsenmaata osallistui. Yhdysvallat on tyytyväinen huippukokouksen tuloksiin ja listaa, että 11 maata on kaksinkertaistanut humanitaarisen apunsa, 18 maata aloittanut tai merkittävästi laajentanut uudelleensijoittamista, 7 maata kymmenkertaistanut pakolaiskiintiönsä, 17 maata tukenut pakolaisten koulunkäyntiä ja 15 maata helpottanut pakolaisten työskentelymahdollisuuksia. Myös Suomen pitää varautua raportoimaan Yhdysvalloille annetuista lupauksista. Yhdysvallat kaavailee vuoden kuluttua pidettävää samankaltaista kokousta, jossa voitaisiin myös tarkastella sitoumuksien toteutumista.
12(16) Kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden kokonaisvaltaisen lähestymistavan kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskien (New Migration Partnership Framework). Ideana on yhdistää EU-instituutioiden, EU-jäsenmaiden ja kumppanimaiden resurssit muuttoliikekysymysten hoitamiseksi mahdollisimman kokonaisvaltaisella tavalla. Kehys konkretisoituu keskeisten kumppanimaiden kanssa laadittavissa, maakohtaisesti räätälöidyissä kumppanuussopimuksissa eli kompakteissa. Kokonaistavoite on, että kompaktit toimisivat pohjana kaikelle yhteistyölle EUn ja kolmannen maan välillä. Kumppanuusmaat pyritään saamaan mukaan yhteistyöhön käyttämällä tuloksellisia kannustimia ja riittävää ehdollisuutta. positiivisia ja negatiivisia kannustimia. Yhteistyö takaisinotossa ja palautuksissa tulee olemaan kumppanuuden avaintesti. Komissio antoi 14.9.2016 Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta tiedonannon, jossa esitetään uutta Euroopan ulkoista investointiohjelmaa, joka koostuu kolmesta osasta; investointien vauhdittamisesta uuden Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) avulla, teknisen avun tehostamisesta ja taloudellisten sekä rakenteellisten uudistusten tukemisesta liiketoimintaympäristön kehittämiseksi. Suomen kannanmuodostus uuden investointiohjelman osalta on paraikaa valmisteilla. Kompaktien rahoitus ja yhteys Vallettassa luotuun Afrikka-hätärahastoon sekä esitettyyn Eurooppalaiseen ulkoiseen investointisuunnitelmaan kaipaa selkeyttämistä. Takuurahaston varojen yhteissumma 750 miljoonaa euroa kerättäisiin EU:n budjetin otsakkeelta 4 Globaali Eurooppa, jolta allokoitaisiin 350 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastosta, josta allokoitaisiin 400 miljoonaa euroa. Samalla kuitenkin edellytetään koherenttia ja koordinoitua eri rahoitusikkunoiden käyttöä. EU Turkki -yhteistyö on muuttoliikkeen osalta jatkunut toistaiseksi normaalisti, vaikka maahanmuuttajien määrässä Turkista Kreikkaan on ollut lievää nousua elo-syyskuun aikana. Turkista Kreikkaan tulee keskimäärin 81 maahanmuuttajaa päivässä. Ongelmana ovat hitaat palautukset Kreikasta Turkkiin, koska Kreikan turvapaikkahakuprosessi on hidas ja ruuhkautunut EU:n avusta huolimatta. Komission kolmannen evaluaatioraportin mukaan 578 henkilöä on tähän mennessä palautettu EU-Turkki -julkilausuman puitteissa. Turkista EU-maihin on uudelleensijoitettu noin 1614 syyrialaista, josta Suomi on vastaanottanut 62.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 13(16) ALI-10Halkilahti Jukka 11.10.2016 Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 17.10.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa on esillä Syyrian konfliktin ajankohtainen tilanne. Käsittely on jatkoa YK:n yleiskokousviikolla käydylle EU:n ulkoministereiden keskustelulle. Esillä olevia kysymyksiä ovat mm. Aleppon sotilaallinen ja humanitaarinen tilanne, EU:n aloite humanitaarisen avun toimittamisesta Aleppoon, Venäjän toimet Syyriassa, kansainvälisen Syyrian tukiryhmän työ sekä Syyrian poliittisen prosessin saaminen takaisin raiteilleen. On odotettavissa, että ulkoasiainneuvosto antaa Syyriasta päätelmät. Keskustelua on odotettavissa myös pakotteiden laajentamisesta Syyrian hallinnon osalta. 2. SUOMEN TAVOITE Tavoitteena on saada väkivaltaisuudet loppumaan Syyriassa, mahdollistaa humanitaarisen avun toimittaminen koko maassa sekä edistää poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin. EU:n tulee vaikuttaa konfliktin osapuoliin, etenkin Venäjään em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi tuomitsee jyrkästi siviilejä ja siviilikohteita vastaan kohdistuneet sotilastoimet, jotka ovat ennennäkemättömällä tasolla Yhdysvaltojen ja Venäjän syyskuussa neuvotteleman tulitaukosopimuksen romahdettua. Erityisesti Itä-Aleppon tilanne on katastrofaalinen. Al-Assadin hallinto ja Venäjä kantavat suurimman vastuun konfliktin eskaloitumisesta ja siviilien kärsimyksestä Itä-Aleppossa. Suomi tukee vahvasti EU:n aloitetta, jonka tavoitteena on toimittaa humanitaarista apua Itä-Aleppoon sekä turvata haavoittuneiden ja sairaiden evakuointi kaupunginosasta. Myös Iranin vastuu al-assadin tukijana on huomioitava ja edellytettävä maalta rakentavia toimia Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi. EU:n ja Iranin suhteet ovat tiivistyneet ja Syyria tulee huomioida keskusteluissa. Suomi pitää tärkeänä, että sotarikokset tutkitaan ja niihin syyllistyneet saatetaan oikeudelliseen vastuuseen. Tarvittaessa Suomi on valmis tarkastelemaan Syyrian hallintoa vastaan asetettujen pakotteiden laajentamista. 3. NEUVOTTELUTILANNE Syyria on ulkoasiainneuvoston agendalla maan tilanteen muututtua entistä kriittisemmäksi. Väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet ennennäkemättömälle tasolle Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvotteleman tulitaukoa, humanitaarisen avun toimittamista ja yhteisiä terrorisminvastaisia
4. TAUSTA 14(16) toimia koskevan sopimuksen romahdettua. Tilanne erityisesti Aleppon kaupungissa on kestämätön ja kaupunki elää jo humanitaarista katastrofia. YK:n välittämät Bashar al-assadin hallinnon ja opposition väliset neuvottelut ovat umpikujassa. Ulkoasiainneuvosto käsitteli Syyrian tilannetta omana asiakohtanaan edellisen kerran 18.1.2016 järjestetyssä kokouksessa. Seuraavan kerran ulkoasiainneuvosto keskusteli Syyrian tilanteesta 23.5.2016 järjestetyssä kokouksessa, jolloin keskustelun aiheena oli EU:n alueellinen strategia Syyrian ja Irakin osalta sekä ISILin/Daeshin uhkaan vastaamiseksi. Ulkoasiainneuvosto antoi toukokuun kokouksessa EU:n strategiasta ja Syyriasta myös päätelmät. Yhdysvaltojen ja Venäjän 9.9. neuvottelema sopimus tulitauosta, humanitaarisen avun toimittamisesta ja terrorisminvastaisista toimista Syyriassa romuttui täysin 19.9. alkaneen YK:n yleiskokousviikon kuluessa. Bashar al-assadin hallinto ilmoitti maanantaina 19.9. yksipuolisesti tulitauon päättymisestä syyttäen oppositiota tulitauon rikkomuksista. Samana iltana Syyrian Punaisen puolikuun YK:n avustustarvikkeita kuljettavaan avustussaattueeseen osui ilmaisku tuhoten 31 kuorma-autoa ja tappaen 18 avustustyöntekijää. Kyseessä oli ensimmäinen ilmaisku avustussaattueeseen konfliktin aikana. YK:n pääsihteeri on perustanut tutkintalautakunnan selvittämään saattueeseen kohdistunutta iskua. Väkivaltaisuudet kiihtyivät Assadin hallinnon aloitettua 22.9. hyökkäyksen hallinnon saartamaan opposition hallinnassa olevaan Itä-Aleppoon. Hyökkäys toteutetaan Venäjän ilmavoimien ja Iranin tukemien sotilasjoukkojen tuella. Itä-Aleppossa asuu 275 000 asukasta joista yli 100 000 on lapsia. Humanitaarista apua sinne on viimeksi pystytty toimittamaan heinäkuun alussa. Assadin hallinnon ja sen liittolaisten ilmaiskut ovat osuneet Itä-Aleppossa siviileihin ja siviilikohteisiin kuten apuvarastoihin, sairaaloihin ja vedenjakelujärjestelmään. YK:n hätäapukoordinaattori Stephen O'Brien mukaan hyökkäyksen alettua 320 siviiliä ml. yli 100 lasta on kuollut ja 765 loukkaantunut. Itä- Aleppossa on jäljellä enää viisi toimintakuntoista sairaalaa ja alle 30 lääkäriä. Kaupunginosan terveyssektori on täydellisen romahtamisen partaalla. YK on vaatinut vähintään 48 tunnin viikoittaisia taukoja taisteluihin, jotta humanitaarista apua saadaan toimitettua kaupunkiin. Suomi tuomitsee jyrkästi sotatoimien kohdistamisen siviileihin ja siviilikohteisiin kuten sairaaloihin. Iskut saattavat täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Konfliktin osapuolten tulisi noudattaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita ja sääntöjä sekä lopettaa välittömästi siviileihin kohdistuva väkivalta. EU on 3.10. julkaissut aloitteen, jonka tavoitteena on toimittaa humanitaarista apua Itä-Aleppoon sekä turvata haavoittuneiden ja sairaiden evakuointi kaupunginosasta. Suunnitelma toteutettaisiin YK:n ja muiden humanitaaristen järjestöjen kanssa, joiden avulla vettä, ruokaa ja lääkintätarvikkeita toimitettaisiin Itä-Aleppoon. Samanaikaisesti pyrittäisiin järjestämään lääkinnällisiä evakuointeja eniten tarvitseville keskittyen erityisesti naisiin, lapsiin ja vanhuksiin. EU on vedonnut konfliktin osapuoliin, jotta ne tukevat aloitetta ja mahdollistavat sen toteuttamisen. Suomi antaa täyden tukensa aloitteelle. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui Aleppon tilanteen johdosta sunnuntaina 25.9. hätäistuntoon. Kokouksessa Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia tuomitsivat Assadin hallinnon ja Venäjän kiihtyneet summittaiset ilmaiskut siviileihin ja siviilikohteisiin Itä-Aleppossa. Iskut saattavat täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Yhdysvaltojen YK-suurlähettiläs totesi, että Venäjän toimet eivät ole terrorismin vastaista toimintaa vaan barbarismia. Venäjän YK-suurlähettiläs syytti Syyrian oppositiota tulitauon romahtamisesta. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian edustajat kävelivät ulos kokouksesta Assadin hallinnon edustajan aloittaessa puheenvuoronsa. Yhdysvallat ilmoitti 3.10. lopettavansa 9.9. solmittuun sopimukseen perustuneen yhteistyön Venäjän kanssa. Yhdysvaltojen
15(16) mukaan Venäjä ei ole ollut halukas sitoutumaan sovittuun tulitaukoon, vaan on yhdessä Assadin hallinnon kanssa lähtenyt hakemaan ratkaisua sotilaallisesti ja kiihdyttänyt iskuja siviilikohteisiin. Yhdysvaltojen mukaan keskustelut voivat kuitenkin jatkua, mikäli Venäjän toimet tukevat keskustelujen jatkamista ja tulitaukoa. YK:n turvallisuusneuvosto äänesti lauantaina 8.10. kahdesta päätöslauselmaehdotuksesta: 1) Ranskan ja Espanjan ehdotus Aleppon ilmapommitusten lopettamiseksi ja 2) Venäjän ehdotus, jossa muun muassa vaadittiin Venäjän ja Yhdysvaltojen sopimuksen palauttamista voimaan. Päätöslauselmaehdotuksia ei hyväksytty. Valtaosa turvallisuusneuvoston jäsenistä äänesti Ranskan ja Espanjan päätöslauselmaehdotuksen puolesta, mutta Venäjä kaatoi sen veto-oikeudellaan. Venäjän päätöslauselmaehdotus ei saanut taakseen hyväksymiseen vaadittavaa yhdeksää ääntä. Neljä turvallisuusneuvoston jäsentä äänesti Venäjän ehdotuksen puolesta. Syyrian konfliktin eskaloituminen on johtanut YK:n välittämät Assadin hallinnon ja opposition väliset neuvottelut umpikujaan. YK:n Syyria erityislähettiläs Staffan de Mistura on todennut, että neuvottelujen jatkaminen nykytilanteessa on hyvin vaikeaa. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini on ilmoittanut, että EU on valmis tukemaan Syyrian jälleenrakennusta vain mikäli poliittisessa prosessissa päästään eteenpäin. Syyrian oppositiokoalitio julkaisi syyskuussa yksityiskohtaisen suunnitelman poliittisen prosessin ja tulevan poliittisen järjestelmän periaatteista. EU on tätä toivonut oppositiokoalitiolta. Oppositiokoalition suunnitelma on myönteinen askel eteenpäin ja se osaltaan tukee poliittista prosessia. Suomi korostaa, että Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain poliittisten neuvottelujen kautta. Neuvottelut eivät voi jatkua ilman laajamittaista tulitaukoa ja edistystä humanitaarisen avun perillepääsyssä. Suomi myös pitää tärkeänä, että kiinnitetään huomiota rankaisemattomuuden torjuntaan koskien kaikkein vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, joihin konfliktin osapuolet ovat mahdollisesti syyllistyneet. Ilman tätä on vaikea saavuttaa kestävää kansallista sovintoa. EU on vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon Syyrian tilanteen siirtämiseksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court) käsiteltäväksi. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon pyysi 10.10. YK:n turvallisuusneuvostoa tekemään virallisen pyynnön kansainväliselle rikostuomioistuimelle, jotta se aloittaisi tutkinnan sotarikoksista Syyriassa. Arvioiden mukaan noin 300 000 ihmistä on kuollut yli viisi vuotta kestäneessä konfliktissa. Syyrian sisällä yli 13 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa ja yli kuusi miljoonaa ihmistä on joutunut vaihtamaan asuinpaikkaa maan sisällä. Lähes viisi miljoonaa syyrialaista on paennut naapurimaihin lähinnä Libanoniin, Turkkiin, Jordaniaan ja Irakiin. YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan tänä vuonna Eurooppaan tulleista 300 000 turvapaikanhakijasta 28 prosenttia on kotoisin Syyriasta. Suomi on osallistunut Syyrian konfliktin aiheuttaman inhimillisen hädän lievittämiseen ja konfliktin seurauksista kärsivien naapurimaiden tukemiseen. Suomen tuki Syyrian konfliktin uhrien hyväksi on vuonna 2016 vähintään 25 miljoonaa euroa, josta 15 miljoonaa euroa annetaan humanitaarisena apuna ja 10 miljoonaa euroa kehitysyhteistyönä. Suomen kokonaistuki on vuodesta 2011 lähtien yhteensä 107 miljoonaa euroa. Suomen kehitysyhteistyötuki suuntautuu etenkin lapsille, naisille, opetukselle ja työllistymiselle. Suomi on tarjoutunut isännöimään YK:n Syyrian konfliktin apusuunnitelmien 2017-2019 julkistamistilaisuuden yhteistyössä YK:n kehitysohjelman (UNDP), YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikön (OCHA) kanssa. Tilaisuus on tarkoitus järjestää tammikuussa 2017. LIITTEET
16(16) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi muuttoliike, Tunisia, UAN Ulkoasiainneuvosto, YUTP, YUTP kehittäminen, YUTP Korkea edustaja, Syyria UM EUE, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNK, YM