qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf TIES462 Jyväskylän yliopisto ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Harjoitustyö 28.12.2009 löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz Bohm Kari xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Virtuaalisen oppimisympäristön komponentit... 3 3. Noodlen käytettävyys... 3 3.1 Noodlen käyttö yleensä... 4 3.2 Navigointi... 5 3.3 Virheet... 6 3.3 Chat ja keskustelufoorumi... 6 4. Pedagoginen käytettävyys ja Noodle... 8 4.1 Graafinen ulkoasu ja selkeys... 8 4.2 Opittavuus ja muistettavuus... 9 4.3 Soveltuvuudesta erilaisille oppijoille... 10 4.4 Digitaalinen oppimateriaali ja Noodle... 11 4.5 Motivaatio ja sosiaalisuus... 11 5. Noodlen käyttöönotto ja ylläpito... 11 5.1 Oppimateriaalin ylläpito... 12 5.2 Tietokannan ylläpito... 12 6. Noodlen tietoturva... 13 6.1 Luottamuksellisuus ja todennus... 13 6.2 Tiedonsiirto... 14 6.3 Lähdekoodi... 15 7. Opetuksen laatu toimijanäkökulmassa... 16 8. Yhteenveto... 17
1. Johdanto Hyviä oppimisalustoja on paljon ja niistä osa on ilmaisia. Ilmaisissa oppimisalustoissa saattaa olla mainoksia tai ominaisuuksia, jotka olisi voitu tehdä paremmin. Minä tein oman oppimisalustan yliopistokurssin TJTA270 harjoitustyönä. Tekemäni oppimisalusta valmistui kesällä 2009 ja versiossa 1.0 on chat, keskustelufoorumi ja oppimateriaali. Chat- ja keskustelufoorumi viestit tallennetaan SQLite3-tietokantaan. Oppimisalustani nimi on Noodle ja tässä dokumentissa tarkastellaan Noodlen komponentteja, käytettävyyttä, ylläpitoa, tietoturvaa ja verkko-opetuksen laatua. 2. Virtuaalisen oppimisympäristön komponentit Virtuaalisen oppimisympäristön muodostavat oppija, ohjaus, oppimateriaali ja näiden välillä tapahtuva vuorovaikutus (Hiltunen Leena, 2009). Virtuaalisen oppimisympäristön komponentit ovat kognitiiviset työkalut, kommunikointityökalut ja oppimateriaali (Multisilta, 1997). Noodlen tärkein kognitiivinen työkalu on keskustelufoorumi ja kommunikointityökaluina toimivat chat, keskustelufoorumi ja sähköposti. Oppimateriaalia Noodleen voi lisätä xhtml-tiedostoina. Pedagogisista malleista Noodlessa voi käyttää esimerkiksi sosiokonstruktivismia, jolloin oppiminen voi tapahtua ryhmissä oppilaskeskeisesti opettajan ohjatessa oppimisprosessia. 3. Noodlen käytettävyys Käytettävyydellä tarkoitetaan helppokäyttöisyyttä ja sitä miten hyvin haluttu tehtävä voidaan suorittaa (tehokkuus, laatu, helppous jne.)
3.1 Noodlen käyttö yleensä Noodlea voi käyttää yleisimmillä nykyaikaisilla WWW-selaimilla. Kuvassa 1. Noodlea käytetään Ubuntu Linuxilla ja Firefox WWW -selaimella. Jos saman näkymän avaa Internet Explorerilla, kuvassa 1. näkyvät pyöreäkulmaiset ikkunat näkyvät suorakulmioina. Firefox on toimintavarmin vaihtoehto, koska Firefox 3.x tukee hyvin CSS2- ja CSS3-tyylimäärityksiä. Esimerkiksi Internet Explorer (IE) ei näytä CSS3-tyylejä - ei ainakaan kaikkia. Noodle toimii hyvin IE:lläkin, mutta Noodlen sisältämä oppimateriaali saattaa näkyä väärin IE:llä ja käyttöliittymä näkyy hieman eri tavalla kuten jo aiemmin todettiin. Jos oppimateriaalissa on esimerkiksi CSS3:llä tehty lukujen numerointi, IE ei osaa näyttää numerointia. Firefox 3.x näyttää lukujen numeroinnin oikein ja Noodlea testattaessa Firefox toimi muutoinkin moitteetta. Noodlen oppimateriaali on xhtml-muodossa ja Noodle tarkistaa xhtmltiedostojen validiuden, jotta tiedostoissa ei ole koodausvirheitä. Noodle ei voi vaikuttaa oppimateriaalin yhteensopivuuteen eri selainten kanssa, jolloin yhteensopivuus jää oppimateriaalin tuottajan vastuulle. Yhteensopivuus siis tarkoittaa sitä, että vaikka xhtml-koodi ja CSS-koodi olisi validia, eri WWWselaimet saattavat näyttää tiedot eri tavalla. Kuva 1. Noodlen aloitusnäkymä.
3.2 Navigointi Noodlen ensimmäisen version navigointi on yksinkertainen, mutta toimii hyvin. Navigointi on tehty siten, että oppimateriaalin lisäys/käyttö olisi helppoa. Kun oppimateriaalia lisätään xhtml-tiedostoina, oppimateriaali saa automaattisesti kuvassa 1. näkyvän navigoinnin, sommittelumallin ja ulkoasun. Navigoinnin vaihtoehdot ovat "<<<<", "Oppimateriaali", "Foorumi", "Chat", "Omat tiedot" ja "Noodlen jäsenet". Noodlessa oppimateriaali tallennetaan siten, että yhdessä kansiossa on yksi xhtml-tiedosto. Kun käyttäjä painaa "<<<<", Noodle siirtyy näyttämään tiedostorakenteen hierarkiassa ylemmän/edellisen kansion xhtml-tiedostoa. "<<<<" mahdollistaa sen, että oppimateriaalin xhtml-koodiin ei ole pakko koodata takaisin painiketta jokaiseen xhtml-tiedostoon. Painikkeesta "Oppimateriaali" pääsee oppimateriaaliin, "Foorumista" pääsee keskustelufoorumiin/keskustelualueelle ja "Chatista" pääsee reaaliaikaiseen tekstipohjaiseen keskusteluun. Navigointia olisi mahdollista tehdä paremmaksi. Nyt oikeassa reunassa on perusnavigointitoiminnot ja sen lisäksi olisi mahdollista tehdä "murupolku". Murupolku on sellainen, että lähtöpiste on aloitussivu ja polussa näkyy paikat, joiden kautta on tultu senhetkiselle sivulle. Jokainen murupolussa oleva paikka on linkki, jota klikkaamalla pääsee suoraan aiemmin käydylle sivulle. Ilman murupolkua pitää napsutella peruutusnappia ja siten peruuttaa aiemmin käydylle sivulle tai käyttää muita perusnavigoinnin toimintoja. Murupolun tuotekehitysongelma on siinä, että murupolku pitäisi tulla uusillekkin xhtmloppimateriaalisivuille automaattisesti ilman koodausta eli koodia ei kannata koodata käsin jokaiseen xhtml-tiedostoon, vaan murupolku tulisi luoda dynaamisesti/automaattisesti php-kielen avulla. Murupolussa on siis suuunnittelutyötä, jotta käytettävyys olisi mahdollisimman hyvä. Murupolkunavigoinnin tuotekehitys ei mahtunut Noodlen ensimmäisen version aikatauluun.
3.3 Virheet Noodlen ensimmäisessä versiossa on ohjelmistovirheitä kuten kaikissa muissakin ohjelmistoissa. Virheiden määrään vaikuttaa testauksen määrä; Noodlea ei ole testattu paljoa, koska Noodle on yliopiston harjoitustyö ja resurssit rajallisia. Version 1.0 selkein vika on oppimateriaalin tulostuksessa. Noodlessa on oma CSS-tiedosto tulostusta varten, jotta tulostettaessa paperille tulee ainoastaan oppimateriaali eikä esimerkiksi navigointinappu loita. CSS-tiedoston käytöstä huolimatta oppimateriaalin tulostusulkoasu on virheellinen ja se estää tulostuksen. 3.3 Chat ja keskustelufoorumi Noodlen chat ja keskustelufoorumi on toteutettu Ajaxin prototype-kirjastolla ja PHP-kielellä. Ajaxin ansiosta viestinäkymät päivittyvät automattisesti uusien viestien tullessa tietokantaan. Noodlessa on käyttäjäntunnistus ja viesteihin tulee automaattisesti lähettäjän henkilötiedot ja aikaleima. Kuvassa 2. on yksi näkymä keskustelualueelta. Kuva 2. Noodlen keskustelufoorumin keskustelunäkymä. Kuvassa 2. näkyy lyhyitä testiviestejä ja jokaiseen viestiin tulee automaattisesti vastausnappi. Kun viestiin vastataan, painetaan viestin nappia
"Vastaa", jolloin näytön alaosaan ilmestyy viestin id, johon ollaan vastaamassa. Näytön alaosassa on editointikenttä, jonne vastaus kirjoitetaan. Painettaessa nappia "Lähetä", viesti tallentuu tietokantaan ja kuvassa 2. näkyvä viestinäkymä päivittyy automaattisesti. Chatin keskustelunäkymä näkyy kuvassa 4. Keskustelufoorumissa on kolme näkymää eli kolme hierarkiatasoa. Ensimmäisellä tasolla näkyy yleiset keskusteluaiheet kuten vaikka kissat, koirat autot, jne (katso kuva 3.). Jokaista ensimmäisen tason aihetta kohden on oma toisen tason näkymä, esimerkiksi mäyräkoira, susikoira, jne. Toisen tason jokaista aihetta kohden on yksi kuvan 2. kaltainen näkymä, jossa keskustellaan annetusta aiheesta. Kuva 3. Noodlen keskustelufoorumin keskusteluaiheita. Noodlessa on kahdenlaisia käyttäjiä, joista toinen on oppilas ja toinen on opettaja. Kuvan 3. käyttäjä on oppilaan oikeuksilla, jolloin kuvan alaosassa näkyvä editointikenttä on pois käytöstä. Opettajan oikeuksilla kuvassa 3. näkyvä editointikenttä ja nappula muuttuu aktiivisiksi, jolloin opettaja voi lisätä uusia keskusteluaiheita. Samanlainen toiminta on käytössä myös seuraavan foorumitason aliaiheita lisättäessä.
Kuva 4. Noodlen chat-keskustelunäkymä. 4. Pedagoginen käytettävyys ja Noodle Noodlen pedagoginen käytettävyys on heikko oppimateriaalin tehottoman tuottamisen vuoksi. Toisaalta laadukkaan oppimateriaalin tuottamisen jälkeen oppimateriaalin käyttö on helppoa ja oppimateriaalin muokkaaminenkin on melko helppoa. 4.1 Graafinen ulkoasu ja selkeys Noodlen käyttöliittymä on yksinkertainen ja selkeä. Kuvassa 1. näkyy Noodlen käyttöliittymä, jossa vasemmassa reunassa on linkkilista, oikeassa reunassa on navigonti ja keskellä olevan ikkunan tietoja voi muuttaa navigointipainikkeilla. Noodlen ulkoasua voi muuttaa CSS-tiedostoa muuttamalla. Esimerkiksi taustakuva/taustaväri, ikkunoiden sijainti ja ikkunoiden koko määritellään muutamalla rivillä CSS-tiedostossa. Kuvan 1. vasemman reunan hyperlinkkejä ja oikean reunan navigointivaihtoehtoja voi muokata helposti yhdellä XML-tiedostolla, joka on Noodlen XMLtemplatepohja. XML-tiedostosta siis rakennetaan Noodlen globaalit linkit ja navigointi, CSS-tiedostosta saadaan Noodlen ulkoasumääritykset. XML- ja CSS-määritykset kasataan automaattisesti PHP-kielen avulla läpinäkyvästi
siten, että opettajan tarvitsee ainoastaan lisätä oppimateriaalia xhtmltiedostoina. Ulkoasun muokkauksessa ja oppimateriaalin lisäyksessä hyvää on, että Noodleen saa tehdä vapaasti haluamansa ulkoasun ja oppimateriaalin. Huonoa taas on se, että pitää osata CSS- ja XHTML-koodausta eli ulkoasulle ei ole valmiina kuin yksi vaihtoehto. Tosin oletusulkoasu on selkeä, värit hillittyjä ja kontrasti on melko hyvä. Parempi kontrasti olisi saatu väriyhdistelmällä musta & valkoinen, mutta yhdistelmä harmaa & musta osoittautui miellyttäväksi lukea normaalisti näkevälle. Perusvärejä on helppo muuttaa CSS-tiedostosta ja esimerkiksi tekstin taustan värin voi määritellä yhdellä rivillä koodia: background-color: white; // tässä tausta on valkoinen ja // tarkoittaa kommenttitekstiä. Heikkonäköisille fonttikokoa ja värejä tulisi muuttaa selkeämmiksi ja fonttikokoa muutetaan CSS-tiedostosta yhdellä koodirivillä näin: font-size: 12pt; // Noodlen oletusfonttikoko on 12, joka on melko pieni. 4.2 Opittavuus ja muistettavuus Noodlen käyttöliittymä on yksinkertainen ja selkeä (katso kuva 1). Ominaisuuksia ei ole paljoa, mutta etuna on helppokäyttöisyys, loogisuus ja siten Noodlen käytön oppii nopeasti. Koska Noodlen käyttöliittymä on mielestäni looginen, yksinkertainen ja muistettavia asioita on vähän, Noodlen käytön muistaa helposti eli muistettavuus on hyvä. Mielestäni Noodlea ei tarvitse edes opiskella eli yleensä Noodlea osaa käyttää heti Noodlen WWWsivulle tultaessa. Näin siis Noodlen käyttöliittymän osalta. Oppimateriaalin laatuun Noodle ei ota kantaa eli opettaja joutuu tekemään itse XHTMLmuotoisen oppimateriaalin. Todettakoon, että XHTML-kieli on melko yksinkertaista ja sillä on mahdollista tehdä laadukkaampaa oppimateriaalia kuin vaikkapa normaali oppikirja on. XHTML-oppimateriaalin etuna on mm hyperlinkit, joita ei ole mahdollista laittaa tavalliseen oppikirjaan. Hyperlinkit mahdollistavat oppimateriaalin helppokäyttöisyyden, tehokkuuden ja hyperlinkkien käyttö ei vaadi opiskelijalta hyperlinkkeihin perehtymistä, koska hyperlinkki on looginen ja helppokäyttöinen.
Noodlen käyttöönotto ja ylläpito vaatii erikoisosaamista ja siten Noodle sopii parhaiten tietotekniikan opettajan käyttöön. Noodlen ylläpidosta ja oppimateriaalin lisäyksestä kerrotaan yksityiskohtaisemmin luvussa Noodlen käyttöönotto ja ylläpito. 4.3 Soveltuvuudesta erilaisille oppijoille Opiskelijan kannalta tekninen taitovaatimus on alhainen, koska Noodle on yksinkertainen käyttää. Varsinkin vanhempien ihmisten ATK-taidot ovat usein alhaiset, mutta hekin usein osaavat käyttää Noodlea. Suurin este Noodlen käytölle on heikko näkökyky ja myös nuori ihminen voi olla heikkonäköinen. Noodlen oppimateriaali on pedagogisesti joustavaa, koska opettaja saa tehdä haluamansa oppimateriaalin. Mielestäni Noodlen oppimateriaalin joustavuus on mennyt liiankin pitkälle, koska opettaja joutuu koodaamaan koko oppimateriaalin itse. Jotta Noodle olisi kilpailukykyinen vaihtoehto, Noodlessa tulisi olla helppokäyttöinen editori oppimateriaalin tuottamiseen ilman XHTMLkoodausvaatimusta; Noodlen tulisi itse osata tehdä XHTML-tiedosto eli opettajaa ei saisi laittaa koodaamaan oppimateriaalia. Itse voisin käyttää Noodlea opetuksen tukena eli jakaa oppimateriaalia verkossa ja pitää kurssin aiheeseen liittyvää keskustelualuetta ja chatia. Minun mielestä verkkokurssi on vaativa ja sopii parhaiten aikuisille - esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille. Normaalia oppimista tukevaksi ympäristöksi Noodle sopii lähes kaikille opiskelijoille. Vaikka aiemmin oli puhe oppimateriaalin teon vaikeudesta, esimerkiksi kotitehtävät voi laittaa vaikkapa Noodlen keskustelualueelle helposti ilman koodaustarvetta. Esimerkkinä voisi olla vaikka tämä: keskustelualueen ylimpänä otsikkona lukee kurssikoodi, seuraavan tason otsikkona lukee vaikka demo 1, jonka alla on tehtävät. Tässä on helppokäyttöisyyden lisäksi sekin etu, että samalla keskustelualueella voi keskustella demon 1 asioista. Toinen vaihtoehto olisi laitaa demotehtävät XHTML-sivuna tai PDF-tiedostona.
4.4 Digitaalinen oppimateriaali ja Noodle Noodlessa saadaan digitaalisen oppimateriaalin hyötyjä, joita ovat mm kustannustehokkuus, tiedon jakamisen helppous ja hyperlinkkien käyttömahdollisuus. Opettajan kannalta olennaista on oppimateriaalin tuottamisen tehokkuus ja laatu. Noodleen on mahdollista tuottaa laadukasta oppimateriaalia, mutta oppimateriaalin tuottaminen on vaativaa XHTMLkoodausvaatimuksen vuoksi. Useimmille opettajille Noodlen käyttöä ei voi suositella. Syynä on lähinnä versio 1.0, jossa ei ole huomioitu opettajien tarpeita riittävän hyvin ja XHTML-vaatimus on yksi esimerkki. Noodlen ylläpidosta ja oppimateriaalin lisäyksestä kerrotaan yksityiskohtaisemmin luvussa Noodlen käyttöönotto ja ylläpito. 4.5 Motivaatio ja sosiaalisuus Sosiaalisuutta tukee keskustelualue ja chat. Edellä mainittujen käyttöön opettaja voi vaikuttaa - opettaja voi esimerkiksi toimia ohjaajana chatin tai keskustelualueen välityksellä. Uskoisin, että chatin tai keskustelualueen aktiivinen käyttö opetuksessa lisää oppilaiden aktiivisuutta ja motivaatio kurssin asioihin, jolloin oppilaat saavat parempia numeroita. Motivaatiota myös lisää helppokäyttöisyys: oppimateriaali ja keskustelualueet ovat kaikki samassa paikassa. Motivaatioon vaikuttaa suurelta osin myös oppimateriaalin laatu, mutta se on opettajan vastuulla. Tosin Noodle ei kannusta oppimateriaalin tekoon - oppimateriaalin teko on vaikeaa verrattuna useaan muuhun opetusalustaan. 5. Noodlen käyttöönotto ja ylläpito Noodle tarvitsee toimiakseen Anakonda WWW -palvelinohjelmiston, PHPympäristön ja SQLite3-tietokannan. Anakonda, PHP ja SQLite3 ovat ilmaisia ohjelmistoja ja ne voi asentaa ilmaiseen Linux-käyttöjärjestelmään. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston palvelinkoneella on Anakonda, PHP ja SQLite3. Noodle 1.0 toimii nyt yliopiston palvelinkoneella. Palvelinympäristön
pystyy asentamaan myös omalle koneelle, mutta se on työlästä. Lisäksi palvelin ei toimi normaalilla koti-internetliittymällä ja palvelinta varten joutuu hankkimaan maksullisia internetpalveluita. Kun palvelinympäristö on valmis Noodlen käyttöön, Noodlen koodi siirretään salatun ftp-yhteyden avulla palvelimen tiedostojärjestelmään. Tietokanta saadaan käyttöön suorittamalla palvelinkoneella yksi SQL-tiedosto, joka luo/tyhjentää tietokannan. Kun koulun palvelimella on valmiina Anakonda, PHP ja SQLite3 - Noodlen asennus onnistuu nopeasti ja helposti. 5.1 Oppimateriaalin ylläpito Noodlessa oppimateriaali on xhtml-muodossa, joka rajoittaa käytettävyyttä. Kun oppimateriaali on xhtml-muodossa, oppimateriaali siirretään ftpohjelmalla Noodlen oppimateriaalikansioon. Noodle tarkastaa saamansa oppimateriaalin ja hyväksyy ainoastaan validit xhtml-tiedostot. Käytettävyyden kannalta oppimateriaalin ftp-ylläpidossa on montakin ongelmaa. Seuraavassa Noodlen versiossa voisi olla ominaisuus, joka mahdollistaisi oppimateriaalin siirron Noodlen WWW-käyttöliittymän kautta. Lisäksi Noodlessa voisi olla oma sivueditori, jolla olisi mahdollista tehdä uutta oppimateriaalia ilman xhtml-osaamista. Nyt opettajalta vaaditaan xhtml- ja ftp-osaamista. 5.2 Tietokannan ylläpito Noodlessa käyttäjät ovat joko opilaita tai opettajia ja tiedot tallennetaan SQLite3-tietokantaan. Opettajilla on oppilaita enemmän oikeuksia ja opettajat lisäävät uudet oppilaat järjestelmään. Opettaja lisää oppilaat ja keskusteluaiheet Noodlen käyttöliittymän avulla. Seuraavassa Noodlessa oppilaat eivät pysty käyttämään opettajille tarkoitettuja toimintoja, mutta 1.0 Noodlessa osa opettajille tarkoitetuista toiminnoista on oppilaidenkin käytössä. Muita Noodlen alkutaipaleen ongelmia ovat useat samanaikaiset kurssit. Nyt
Noodlen kaikki käyttäjät näkevät kaikkien kurssien keskustelut ja oppimateriaalin. Opettajien lisääminen Noodleen tapahtuu SQL-komentojen avulla. Nyt käytössä on yksi tiedosto, jolla opettajia voi lisätä. Seuraavaan Noodlen versioon voisi tehdä niin, että yksi admin tulisi järjestelmään automaattisesti ja adminin tunnuksilla lisättäisiin opettajat Noodlen WWW-käyttöliittymästä. Noodlen SQLite3-tietokantaan tallennetaan oppilaiden-, opettajien tiedot ja kaikki chat- ja forum keskustelut. Oppimateriaali tallennetaan Noodlen hakemistorakenteeseen xhtml-tiedostoina. Noodlessa ei ole automatisoitua varmuuskopiointia, joten varmuuskopioinnissa käytetään ftp-ohjelmaa, jolla kopioidaan tietokanta ja oppimateriaali. 6. Noodlen tietoturva Tietoturvan osa-alueita ovat luottamuksellisuus, eheys, todennus, kiistämättömyys, pääsynvalvonta ja saavutettavuus/käytettävyys (Hiltunen Leena, 2009). 6.1 Luottamuksellisuus ja todennus Luottamuksellisuus tarkoittaa, että tietoon on pääsy ja se on käytössä vain niille, joille se on tarkoitettu. Todennus on käyttäjien tunnistusta ja ilman todennusta ei ole luottamuksellisuuttakaan. Todennus voidaan toteuttaa monella tapaa ja Noodlen todennuksessa käytetään käyttäjätunnuksia ja salasanoja, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus ja salasana. Todennus vaaditaan myöskin kiistämättömyyteen ja esimerkiksi keskustelualueiden viestit tunnistetaan käyttäjän salasanan perusteella. Salasana ei ole koskaan täydellisen turvallinen vaihtoehto, koska salasana voi joutua vihamielisen tahon haltuun. Normaalia salasanaa turvalisempi vaihtoehto on pankkipalveluissa käytössä oleva kertakäyttösalasana eli salasana on joka kerta eri. Oppimisalustoissa huipputurvalliset menetelmät
ovat usein liian vaikeakäyttöisiä, joten esimerkiksi kertakäyttösalasanoja ei ole käytössä. Noodlen login-ikkuna näkyy kuvassa 5. Kuva 5. Noodlen login-näkymä. Ikkuna "Varmentaminen vaadittu" tulee näkyviin, kun painaa linkkiä "Login". Kuvassa 5. näkyy linkki "Rekisteröidy" ja siitä virheellisesti kuka tahansa voi rekisteröityä järjestelmään. Oikea tapa tehdä rekisteröityminen olisi se, että uusien käyttäjien lisääminen olisi mahdollista ainoastaan Noodlen sisällä ja silloinkin vain, jos käyttäjällä on opettajan oikeudet. Tämä rekisteröitymisen turva-aukko on toistaiseksi käytössä ja poistuu jatkossa. Tietoturvan kannalta tärkeää on myös se, missä tiedot fyysisesti sijaitsee. Esimerkiksi Noodlessa palvelinlaitteistoa ylläpitävällä taholla on aina halutessaan pääsy tietokannan tietoihin. Kun on oppimisympäristöstä kyse, luotettava paikka on esimerkiksi yliopiston oma palvelin. 6.2 Tiedonsiirto Luottamuksellisuuteen liittyy todennuksen lisäksi tiedon siirto. Kun tietoa siirretään internetissä, tieto usein siirtyy salaamattomana, jolloin vihamielinen taho saattaa saada tiedon ja jopa muuttaa tietoa tiedonsiirron aikana (eheysvaatimus). Luottamuksellisuuden takaamiseksi olisi hyvä, että tiedonsiirto tapahtuisi salatun yhteyden kautta. Tässä hyvänä esimerkkinä
ovat internetin pankkipalvelut, joissa tieto siirtyy aina salatun yhteyden kautta. Noodlessa ei ole salattua tiedonsiirtoa, eikä ole kaikissa muissakaan oppimisalustoissa. Salatun yhteyden puute oppimisympäristössä on haitta, mutta käyttäjäntunnistus yleensä estää vieraiden pääsyn suoraan oppimisalustaan eli tuntemattoman on hyvin vaikea lisätä viestejä tai lukea niitä. Tosin käyttäjäntunnistuksessa tieto olisi hyvä siirtyä salattuna, koska muutoin salasana saattaa joutua vääriin käsiin. Yleensä oppimisympäristön tieto ei ole rikollisille eritysen mielenkiintoista, joten tietomurrot jää usein tekemättä vaikkei salaus olisi käytössä. Tietoturvaa ei kuitenkaan kannata heikentää tietoisesti, joten oppimisympäristöä valittaessa salattujen yhteyksien käyttö on huomioitava. Vaikkei Noodlessa salausta ole, esimerkiksi ilmainen Moodle-oppimisympäristö käyttää salattuja yhteyksiä. Tiedonsiirrossa eheys, eli muuttumattomuus, voidaan varmistaa erilaisten tarkistusarvojen ja matemaattisten kaavojen avulla, mutta Noodlessa eheyttä ei tarkisteta. Eheyden tarkistus ei ole Noodlessa välttämätöntä. Kun käyttäjä lisää viestin, viesti menee tietokantaan. Viestin lisättyä, Noodle hakee sen tietokannasta ja näyttää kaikille käyttäjille, jolloin viestin luoja näkee mikäli viestin eheys on muuttunut. Testeissä viestien eheys säilyi aina eli eheys ei ole yleensä ongelma Noodlea käytettäessä. Eheyden kannalta suurin ongelma saattaa olla erikoismerkit, koska ne saattavat näkyä väärin WWWympäristössä. Noodlen kesän 2009 testeissä havaittiinkin monenlaisia merkistöongelmia, mutta kaikki havaitut ongelmat on korjattu. Tosin uudessa ohjelmistossa saattaa aina olla vikoja ja ne yleensä löytyvät ajan myötä. 6.3 Lähdekoodi Noodlen ohjelmakoodi on suurelta osin dynaamista PHP-koodia, joka takaa kohtuullisen tietoturvan ohjelmakoodille. PHP-koodin suorittaa palvelinkone, joka antaa loppukäyttäjän WWW-selaimelle xhtml-koodatun WWW-sivun.
Loppukäyttäjä ei koskaan näe Noodlen koodia, vaan Noodlen dynaamisesti luomia xhtml-sivuja. 7. Opetuksen laatu toimijanäkökulmassa Opetuksen laadussa voidaan huomioida oppilas, huoltajat, opettaja ja koulu. Noodlessa laatu on oppilaan kannalta hyvä, koska Noodlessa on kaikki oppimisympäristön peruskomponentit ja oppilaalle niiden käyttö on helppoa. Oppilaan huoltajienkin kannalta Noodlen käyttö on hyvä asia, sillä halutessaan huoltajat voivat seurata oppilaan opiskelua. Yhden opettajan käytössä Noodle toimii, mutta Noodlen käyttö on työlästä verrattuna useisiin muihin oppimisalustoihin. Työläys näkyy esimerkiksi oppimateriaalin teon vaikeutena. Noodlessa on useita asioita, jotka tulisi tehdä seuraavaan versioon paremmin käytettävyyden vuoksi. Noodlella kuitenkin voi tehdä nykyaikaisen verkkokurssin, joka on oppilaille mielekäs ja oppilaskeskeinen. Koulun ja usean opettajan näkökulmasta Noodle on huono, koska Noodle ei toimi oikein, kun siinä on useita samanaikaisia kursseja ja lisäksi Noodlen ylläpito ei ole riittävän helppoa. Virheellinen toiminta kurssien osalta tarkoittaa sitä, että kurssien tiedot näkyvät kaikille Noodlen käyttäjille. Kokonaisuudessaan Noodle on huonompi kuin useat muut oppimisalustat.
8. Yhteenveto Noodle 1.0 on kokeilumielellä tehty opetusalusta, jonka suurin heikkous on oppimateriaalin tuottamisen vaikeus. Nykyisellään Noodlen keskustelualuetta ja chatia voi käyttää helposti opetuskäytössä, mutta oppimateriaalin lisäykseen vaaditaan XHTML-koodausta, jota useat opettajat eivät osaa. Noodlea voi tällaisenaan käyttää osaava tietotekniikan opettaja tai opettaja, joka haluaa oman ja hyvän keskustelualueen tai chatin. Noodlessa kaikki keskustelut tallentuu automaattisesti tietokantaan ja viestejä voi selata Noodlen käyttöliittymällä. Noodlen käyttöä rajoittaa se, että Noodlen versio 1.0 ei ole julkisesti saatavana edes maksua vastaan. Tämä siksi, että ensimmäistä versiota ei ole testattu paljoa ja siinä todennäköisesti on useita koodausvirheitä ja myös toiminnallisia puutteita. 1.0 version kokemuksien avulla on hyvä alkaa tekemään seuraavaa Noodlen versiota.