Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2017-00062 VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK) 30.01.2017 Viite Asia Vallettan epäviralliset päämieskokoukset 3.2.; EU27-kokous unionin tulevaisuudesta Päämiehet jatkavat Bratislavassa syyskuussa 2016 aloitettua keskustelua 27 jäsenvaltion EU:n kehittämisestä. Tavoitteena on esittää yhteinen näkemys unionin haasteista ja kehittämistarpeista Rooman sopimuksen 60- vuotisjuhlan yhteydessä maaliskuussa 2017. Suomi pitää tärkeänä, että Bratislavan prosessi saatetaan päätökseen Rooman päämiestapaamisessa. Tämän jälkeen painopisteen tulee olla tehokkaassa toimeenpanossa. Suomen näkemyksen mukaan tavoitteenasettelun tulee olla realistinen. Uuden konventin käynnistäminen tai perussopimusten muuttaminen ei ole ajankohtaista. On tärkeää jatkaa EU:n kehittämistä tavalla, joka varmistaa unionin yhtenäisyyttä. Unionin on keskityttävä olennaiseen ja kyettävä uudistuksiin saadakseen takaisin kansalaisten luottamuksen. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Unionin on tarjottava välineitä kasvuun ja talouden vakauteen. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden tiivistämistä ja vapaakaupan edistämistä. Suomi pitää tärkeänä EU:n panostusta Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon. Energia- ja ilmastopolitiikan tulee tukea EU:n kilpailukykyä. EU:n tulee edistää bio- ja kiertotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja (cleantech). Suomen kannalta on oleellista, että EU säilyy relevanttina kauppapoliittisena toimijana. EU:n tulee pyrkiä vapaakauppasopimuksiin kolmansien maiden kanssa ja varmistaa niiden voimaantulo ja toimeenpano. Suomi pitää tärkeänä, että nuorisoa koskeviin haasteisiin vastattaessa hyödynnetään kansallisten toimien lisäksi jo olemassa olevia ja toimivia EUinstrumentteja. EU:n tulee olla yhtenäinen ja tehokas toimija kansainvälisellä areenalla, erityisesti unionin lähialueilla.
EU:n puolustusyhteistyötä tulee kehittää, jotta unioni ja sen jäsenvaltiot pystyisivät paremmin vastaamaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. EU:n tulee hyödyntää täysimääräisesti käytössään olevat välineet. 2 EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ja muita muuttoliikettä koskevia järjestelyitä tulee kehittää. Eteneminen muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden osalta on erityisen ajankohtaista. BRATISLAVAN PROSESSI EU27-jäsenmaat päättivät kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvoston yhteydessä käynnistää poliittisen pohdinnan 27 jäsenvaltion EU:n kehittämiseksi. Unionin tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Bratislavan päämiestapaamisessa syyskuussa 2016 aloitetussa prosessissa. Huomio on erityisesti muuttoliikkeessä, sisäisessä ja ulkoisessa turvallisuudessa, talouskasvussa sekä nuorison koulutus- ja työllistymismahdollisuuksissa. Asiakokonaisuuksia on käsitelty Eurooppa-neuvoston kokouksissa syksyn aikana. Aiheiden käsittely jatkuu Maltalla 3.2. järjestettävässä epävirallisessa päämieskokouksessa. Tavoitteena on saada prosessi päätökseen Rooman sopimuksen 60-vuotispäivän yhteydessä Roomassa järjestettävässä päämiestapaamisessa 25.3.2017 hyväksymällä julistus unionin tulevaisuudesta. ROOMAN JULISTUKSEN VALMISTELU Maltan päämieskokouksessa on tarkoitus keskustella tulevan Rooman julistuksen sisällöstä. Tarkoituksena on käsitellä ensinnäkin peruslähtökohtia (ml. integraation perusta, yhteiset arvot ja unionin saavutukset), toiseksi unionin toimintaympäristöä ja ajankohtaisiin haasteisiin vastaamista sekä kolmanneksi unionin kehitystarpeita. Tavoitteenasettelun tulee olla realistinen. Unionin on keskityttävä olennaiseen kasvun ja turvallisuuden edistämiseen sekä muuttoliikkeen tehokkaampaan hallintaan kansalaisten huoliin vastaamiseksi. Suomen näkökulmasta julistuksen valmistelussa tulisi huomioida erityisesti seuraavat näkökulmat. I Peruslähtökohdat Hallitusohjelman mukaisesti EU:n tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. EU perustuu länsimaisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. EU:n jäsenvaltioiden tulee olla täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen, näihin arvoihin ja siihen, että niihin kiinnitetään erityistä huomiota myös jäsenyysneuvotteluissa. On tärkeää, että kaikessa unionin toiminnassa huomioidaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet ja kunnioitetaan perussopimusten mukaista toimivallan jakoa. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta Suomi ei pidä perussopimusten muuttamista ajankohtaisena.
II Unionin toimintaympäristö ja haasteet 3(5) Euroopan unioni on uuden aikakauden edessä. Britannian ero merkitsee muutoksia niin unionin sisäisen kehityksen kuin sen ulkoisen aseman suhteen. Samaan aikaan EU:n turvallisuusympäristön nopea muutos, muuttoliike ja jäsenvaltioiden hitaana jatkuva talouskasvu edellyttävät unionilta ja sen jäsenvaltioilta yhtenäisyyttä ja uudistumiskykyä. Yleinen näkemys EU 27:n kesken on, että Britannian kanssa käytäviin neuvotteluihin tulee suhtautua rakentavasti. Tavoitteena on minimoida Britannian lähdön haitalliset vaikutukset. Tulevassa suhteessa oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Useat jäsenmaat ovat korostaneet, että EU 27:n tulevaisuus on EU:n ja Britannian välisen uuden suhteen sisältöä tärkeämpää. Olennaisinta on unionin yhtenäisyyden turvaaminen. Euroopan lähialueiden yhteiskuntien epävakaus ja konfliktit Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Itä- Euroopassa ovat muuttaneet EU:n turvallisuusympäristöä. Venäjä on pitkälti hylännyt yhteistyöhön perustuvan turvallisuuden ja haastaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen. Myös terrori-iskut ja terrorismin uhan kasvaminen Euroopassa ovat vaikuttaneet kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. On myös varauduttava siihen, että Yhdysvaltojen uuden hallinnon politiikkalinjauksilla on vaikutuksensa EU:n toimintaympäristöön. III Unionin kehittämistarpeet Unionin yhtenäisyyden varmistaminen on Suomelle keskeinen tavoite. Suomelle on tärkeää, että EU:n toimintakykyä vahvistetaan, jotta unioni kykenee tehokkaaseen päätöksentekoon jäsenvaltioiden ja kansalaisten etujen turvaamiseksi. Unionin on tarjottava välineitä kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämiseen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen sekä muuttoliikkeeseen vastaamiseen. EU:n ulkoista toimintaa tulee vahvistaa. Yhteisten arvojen noudattaminen ja sääntelyn toimivuuden parantaminen on olennaista kaikessa toiminnassa. Keskeisessä asemassa on jo päätettyjen asioiden tehokkaampi toimeenpano ja yhteisten sääntöjen noudattamisen vahvistaminen. 1) Kasvu, kestävä kehitys ja vakaus Sisämarkkinat Sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen ja niiden toimivuuden parantaminen on yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden etu ja samalla EU:n globaalin kilpailukyvyn edellytys. Lainsäädännön tehokkaampi täytäntöönpano ja oikea soveltaminen on keskeistä. EU-sääntelyn tulee edistää kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Sen on keskityttävä olennaisiin kysymyksiin ja oltava nykyistä kevyempää ja toimivampaa. Sosiaalinen ulottuvuus, nuoriso On tärkeää, että jäsenvaltiot edistyvät yhteisesti sovituissa työllisyys- ja sosiaalitavoitteissa. Keskeisintä ovat jäsenvaltioiden omat toimet ja niiden sitoutuminen tarvittaviin muutoksiin. Kansallisten toimien lisäksi tulisi hyödyntää jo olemassa olevia ja toimivia EU-instrumentteja. EU:n nuorisoa koskevaa Erasmus+ -ohjelmaa ja unionin tukea jäsenvaltioille nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on jo vahvistettu.
Investoinnit 4(5) Suomi tukee Euroopan investointiohjelmaa ja erityisesti investointien esteiden purkamista sekä yksityisten investointien edistämiseen tähtäävää työtä. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) mahdollistaa investoinnit korkeamman riskin hankkeisiin ja riskirahoituksen etenkin pkyrityksille. Energia- ja ilmastopolitiikka Pariisin sopimus tulee toimeenpanna määrätietoisesti sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Hiilineutraalisuuden tulisi olla EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteena. Energia- ja ilmastopolitiikan tulee tukea EU:n kilpailukykyä. Bio- ja kiertotalous EU:n tulee kehittää bio- ja kiertotaloutta ja puhtaita ratkaisuja (cleantech). Tämä on keskeistä teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvuedellytysten turvaamiseksi sekä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. EU-sääntelyn tulee edistää liiketoimintaa näillä sektoreilla. Kauppapolitiikka EU tulee säilyä relevanttina kauppapoliittisena toimijana ja edistää osaltaan monenvälisen kaupan vapauttamista. EU:n tulee pyrkiä vapaakauppasopimuksiin kolmansien maiden kanssa ja varmistaa niiden voimaantulo ja toimeenpano. EU:n sääntöjärjestelmä tulee säilyttää vapaakauppaa tukevana. Talous- ja rahaliitto Suomi on talous ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan. Suomi pyrkii palauttamaan no bail out -säännön uskottavuuden. EMU:a ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Lyhyellä aikavälillä jatkotyön tulee keskittyä erityisesti pankkiunionin loppuunsaattamiseen, talouden ja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseen ja euroalueen ulkoisen edustuksen vahvistamiseen. 2) Turvallisuus Sisäisen turvallisuuden kehittäminen Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti terrorismin, torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja. EU:n ja jäsenmaiden on parannettava yhteistyötään. Ulkoisen toiminnan ja turvallisuuden vahvistaminen EU:n tulee toimia tuloksekkaasti kansainvälisellä areenalla, erityisesti EU:n lähialueilla, vahvistaa yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa ja parantaa sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhteyksiä. EU:n toimintaa konfliktien ehkäisyssä ja niiden syihin vaikuttamisessa on vahvistettava.
5(5) Puolustusyhteistyön tiivistäminen vahvistaa EU:n ja sen kansalaisten turvallisuutta ja unionin roolia uskottavana globaalina toimijana. Joulukuun Eurooppa-neuvosto linjasi, miten puolustusyhteistyön tiivistämisessä edetään. 3) Muuttoliike Muuttoliikkeen parempi hallinta on yksi keskeisimmistä kysymyksistä EU:n tulevaisuuden kannalta. Muuttoliike vaatii EU:lta ja sen jäsenvaltioilta uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ja muita muuttoliikettä koskevia järjestelyjä tulee kehittää. EU-tason toimia muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi on vahvistettava. Unionin rajaturvallisuutta tulee kehittää edelleen. Kaikkien jäsenmaiden oikeasuhtainen osallistuminen taakanjakoon tulee varmistaa. Yhdessä sovittuja sääntöjä on noudatettava ja EU:n päätösten toimeenpanoa tehostettava. *** Unionin tuleva monivuotinen rahoituskehys (2021-) on keskeinen väline yllä mainittujen asiakokonaisuuksien tehokkaassa täytäntöönpanossa. Rahoituskehystä valmisteltaessa tulisi huolehtia, että rahoituksen painopisteet vastaavat ajankohtaisia tarpeita, kuten kasvu ja työllisyys, muuttoliike, ulkorajavalvonta ja puolustusyhteistyö. Rahoitettujen toimien on tähdättävä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen ja vaikuttavuuteen. Tärkeää on myös miettiä keinoja yksinkertaistaa menettelyjä. Seuraavissa rahoituskehysneuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria. Britannian eron myötä EU:n talousarvion menotasoa tulisi pienentää merkittävästi. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, EU:n tulevaisuus VNK ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VTV, YM