MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

Samankaltaiset tiedostot
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Matematiikka B1 - TUDI

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3

Mat Matematiikan peruskurssi K2

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Mat Matematiikan peruskurssi C2

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Hyvä uusi opiskelija!

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Gaussin lause eli divergenssilause 1

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

Täydellisyysaksiooman kertaus

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

Matematiikan tukikurssi

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Differentiaalilaskennan tehtäviä

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Funktion derivoituvuus pisteessä

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

= ( F dx F dy F dz).

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Demonstraatioharjoitus 1, pe 17.1

Differentiaalilaskenta 1.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

Transkriptio:

MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 26. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( 9k 7 ) 3k + 2 4k 2, b) 5k + 7 k (4x + ) 3 dx, e) ( 2 ln(k 3 ) k 3e k ), c) cos(3πx) dx, f) k 3 9x 2 + dx k e k k 2 5kx dx 2. Olkoon a k = (k + 3) 2 (k + 4) 2, k =, 2, 3,... lukujono. Laske lukujonosta kolme ensimmäistä termiä, ja määrää lukujonon raja-arvo, jos jono suppenee. 3. Määritellään tehtävän 2 lukujonon avulla uusi lukujono ( n ) n= siten, että n [ n = (k + 3) 2 (k + 4) 2], n =, 2, 3,.... Laske näin määritellyn lukujonon kolme ensimmäistä termiä. Mikä on lauseke termille n? Määrää lukujonon ( n ) n= raja-arvo, jos jono suppenee. Mitä voit sanoa sarjan (k + 3) 2 (k + 4) 2] suppenemisesta? Osaatko laskea [ sarjan summan? 4. Olkoon a R. Tarkastellaan suppenevaa sarjaa (a) = 8a 4 (4k )(4k + 3). Laske sarjan summa (a) ja määrää reaaliluku a siten, että (a) = 54. 5. Tutki tarkasti perustellen seuraavien sarjojen suppenemista: 3 sin(k) + 7 a) k 3, b) e k (e k + ) 2, c), d) 2k + 6. Määrää seuraavien potenssisarjojen suppenemissäde R: a) 5 ( ) k k k + xk, b) 3k + (x + 2)k, c) ( 4) k k k+ xk, d) Millä reaaliluvun x arvoilla potenssisarja varmasti suppenee? Opastus: 7. Olkoon a reaaliluku. Määrää potenssisarjan ( ) k 2ka k (x a)k lim k suppenemissäde R a. Millä reaaliluvun x arvoilla potenssisarja varmasti suppenee? 8. a) Laske potenssisarjojen avulla raja-arvo lim x x cos(3x) + sinh(3x) 4x x 2 arc tan(x 3. ) b) Määrää potenssisarjojen avulla reaaliluku a siten, että raja-arvo sin(x) xe x2 ax 3 lim x ln( + x 5 ) on olemassa ja äärellinen. Laske myös raja-arvo! 7 5 3 k 3. k 3k k + 2 (x e)k. ( + k ) k = e..,

9. Hahmottele 2π-jaksollisen funktion f(x) = { x, kun x π, 2π x, kun π < x < 2π kuvaaja ja määrää funktion Fourier-sarja (x). Laske tuloksen (π) = f(π) avulla sarjan (2k ) 2 summalle tarkka arvo. Opastus: Osittaisintegroinnilla voidaan johtaa seuraavat kaavat: t cos(kt) dt = k 2 [cos(kt) + kt sin(kt)] +, t sin(kt) dt = k 2 [sin(kt) kt cos(kt)] +.. Määrää seuraavien funktioiden määritysjoukot ja piirrä ne xy- tai xyz-koordinaatistoon: a) f(x, y) = y 2x 2 +, b) f(x, y) = ln(ln( x 2 y 2 )), c) f(x, y, z) = 4 x2 y 2 z, d) f(x, y, z) = y 2 (z + 2)( x 2 z 2 ).. Piirrä xyz-koordinaatistoon seuraavat pinnat: a) x 2 + y 2 + z 2 = 3, b) z x =, c) z = 2 + x 2 + y 2, d) z = 3 x 2 y 2, e) y 2 + z 2 = 4. Mitkä eo. pinnoista ovat kahden muuttujan funktion z = f(x, y) kuvaajia? 2. lueessa {(x, y) R 2 2 x 2, 4 y } erään puuttoman mäen pohjoisrinteen korkeus voidaan esittää funktiona z = h(x, y) = ( 5 y 4. Piirrä xy-koordinaatistoon arvoja.8,,.25 ) x2 ja.5625 vastaavat tasa-arvokäyrät. Hahmottele funktion h kuvaaja xyz-koordinaatistoon tasaarvokäyrien perusteella. x-, y- ja z-koordinaattien yksikkö on metri. 3. Tutki, onko seuraava raja-arvo olemassa: lim (x,y) (,) 5x 2 y 6 x 4 + y 2. alitse lähestymistieksi origon kautta kulkevat suora y = x sekä käyrä y = 3 x. 4. Olkoon z(x, y) = x c e y x, missä c R on vakio. Määrää vakio c siten, että kaikilla (x, y) R + R. z x = y 2 z y 2 + z y 5. Olkoot a ja b reaalilukuja. Tarkastellaan kahden muuttujan reaaliarvoista funktiota f(x, y) = ax 6 + by 3. a) Laske f(a, b). b) Olkoon u = 4 ı + ȷ suuntavektori. Ratkaise luvut a, b R yhtälöparista { f(a, ) = 6 ı, u f(a, b) =. 6. Olkoon f(u, v) = 3u 2 uv 2 3v kahden muuttujan reaaliarvoinen funktio. Tarkastellaan tämän funktion käyttäytymistä pisteessä (, ). a) Laske suunnattu derivaatta vektorin 3 ı 4 ȷ suuntaan. b) Mikä on funktion suunnatun derivaatan suurin arvo? c) Mihin suuntaan funktion arvot vähenevät voimakkaimmin? d) Mihin suuntaan funktion arvot muuttuvat vähiten?

7. Olkoon a reaaliluku. Olkoot edelleen f(x, y) = ax 2 y 3 ja g(x, y) = ax 2 + y 3 kahden muuttujan reaaliarvoisia funktiota sekä u = ı 2 ȷ suuntavektori. Määrää reaaliluku a siten, että u f(, 2) = u g(, 2). 8. Kappale liikkuu xy-koordinaatistossa käyrää x(t) = t ı + t ȷ pitkin, missä t kuvaa aikaa sekunneissa ja x- ja y- koordinaattien yksikkö on cm. Kappaleen lämpötila ( ) pisteessä (x, y) R 2 on T (x, y) = 3e 2x2 +y 2. Laske ketjusäännön avulla kappaleen lämpötilan muutosnopeus ( /s) hetkellä t >. Johtopäätös? Millä ajan t hetkellä kappaleen lämpötila on suurin? Missä tason R 2 pisteessä kappale tällöin on? 9. Olkoon f(x, y) = x 4 e 3y kahden muuttujan reaaliarvoinen funktio sekä x = x(s, t) = 2s 2 2t 2, y = y(s, t) = 3st. Käytä ketjusääntöä ja esitä osittaisderivaatat f s ja f t muuttujien s ja t avulla. 2. a) Määrää funktion f(x, y) = 24xy 4xy 2 2x 3 kaikkien kriittisten pisteiden laatu. b) Olkoot a < ja b reaalilukuja. Määrää kahden muuttujan funktion f(x, y) = ax 3 3ax + e by by kaikkien kriittisten pisteiden laatu. 2. a) Määrää Lagrangen menetelmällä funktion f(x, y, z) = 8x y + 8z suurin arvo lisäehdolla y = 3x 2 + 2z 2. b) Peltisakset ja hitsauspuikko kädessä syntynyt Impi Ikiteekkari suunnittelee itselleen kannetonta, lieriönmuotoista paperikoria, jonka korkeus on h ja pohjaympyrän säde r sekä tilavuus. Impi haluaa määrätä korkeuden ja säteen suhteen niin, että peltiä kuluu paperikoriin mahdollisimman vähän. Määrää Lagrangen menetelmällä suhde h r siten, että paperikorin pinta-ala on mahdollisimman pieni, kun paperikorilla on vakio tilavuus =. Mikä on paperikorin pienin pinta-ala? Opastus: Lieriön pinta-ala on 2πrh ja tilavuus πr 2 h, ympyrän pinta-ala on πr 2. 22. Laske a) 3 3 x 2 x 2 3 24xy dy dx, b) 2 4y Piirrä kuvat tasoalueista, joiden yli integrointi suoritetaan. y 4x 2 e y4 dx dy. 23. a) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu käyrien y = x 2 ja y = x 2 sekä suorien x = ja x = 3 leikatessa toisensa. Laske 2x(y + 2) 2 d. b) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu suorien y = 3x, y = 3x ja y = 3 leikatessa toisensa. Laske 9 (y 2 + 3) 4 d. Piirrä kuvat tasoalueista.

24. a) Laske integrointijärjestystä vaihtamalla 8 2 3 x 28x(y 7 + 2) 3 dy dx. Piirrä kuva tasoalueesta, jonka yli integrointi suoritetaan. b) Olkoon M reaaliluku. Laske integrointijärjestystä vaihtamalla I M = M 2 M 2 y cos(m 2 x 2 ) M 2 dx dy. Määrää lim M I M. Piirrä kuva tasoalueesta, jonka yli integrointi suoritetaan. 25. Laske 48xyz d, missä = {(x, y, z) R 3 x 3, y 9 x 2, z 9 x 2 y 2 }. 26. Laske sen kappaleen tilavuus, jota ylhäältä rajoittaa paraboloidipinta z = f(x, y) = 4 x 2 y 2, alhaalta taso z = sekä sivuilta tasot y =, x = ja y = 2 x. Piirrä kuva kappaleesta. 27. a) Laske napakoordinaattien avulla 4 25 x2 y 2 dy dx. 4 6 x 2 Piirrä kuva tasoalueesta, jonka yli integrointi suoritetaan. b) Olkoon se osa xy-tason ympyrärengasta {(x, y) R 2 2 x 2 + y 2 2 2 }, jolle x, y. Laske napakoordinaattien avulla 7x (x 2 + y 2 ) 5 d. 28. Kappaletta rajoittaa ylhäältä paraboloidipinta z = x 2 y 2 + 5 ja alhaalta pallopinta z = 5 x 2 y 2 sekä sivuilta lieriöpinta x 2 + y 2 = 3. Laske sylinterikoordinaattien avulla kappaleen tilavuus. 29. Laske sylinterikoordinaattien avulla 2 x 2 +y 2 + 2 4 x 2 x 2 +y 2 2z x 2 + y 2 dz dy dx. + Hahmottele kuva kappaleesta, jota integrointirajat kuvaavat.

3. a) Olkoon kappale se osa palloa x 2 + y 2 + z 2 ( 2) 2, jolle x, y ja z. Laske pallokoordinaattien avulla x2 + y 2 + z 2 e (x2 +y 2 +z 2 ) 2 4 d. b) Olkoon R > reaaliluku. Olkoon edelleen kappale = {(x, y, z) R 3 x 2 + y 2 + z 2 R 2, x, y, z }. Laske pallokoordinaattien avulla I R = 96z 3 [(x 2 + y 2 + z 2 ) 3 + 3] 3 d. Määrää lim R I R. 3. Tutki seuraavien vektorikenttien lähteettömyys ja pyörteettömyys, kun (x, y, z) R 3 : a) v(x, y, z) = (3yz 2 + 5yz + 4z 2 ) ı + (3xz 2 + 5xz + 7) ȷ + (6xyz + 5xy + 8xz) k, b) v(x, y, z) = 2ze x sin y ı + 8ze x cos y ȷ + 3z 2 e x sin y k. 32. Olkoon F (x, y, z) = P (x, y, z) ı + Q(x, y, z) ȷ + R(x, y, z) k : R 3 R 3 vektorikenttä ja f(x, y, z) : R 3 R funktio. Oletetaan, että funktioiden P, Q, R ja f toisen kertaluvun osittaisderivaatat ovat jatkuvia. Osoita, että a) vektorikenttä F on lähteetön, b) vektorikenttä f on pyörteetön. 33. Totea, että vektorikenttä F (x, y, z) = (6xy+4) ı+(3x 2 4yz 3 ) ȷ+( 6y 2 z 2 +4z 3 ) k on konservatiivinen. Määrää potentiaalifunktio U(x, y, z). 34. a) Laske käyräintegraali (7x y 2 ) dx + 4xy dy, kun on käyrä y = 3 x pisteestä (, 3) pisteeseen (9, 9). b) Olkoon a > reaaliluku. Olkoon edelleen käyrä y = 3x 3 2 pisteestä (, 2) pisteeseen (a, 3a 3 2). Laske käyräintegraalin 6x(y + 2) dx + (x 2 5) dy arvo. Määrää reaaliluku a > siten, että 6x(y + 2) dx + (x 2 5) dy =.

35. a) Laske käyräintegraali 3x 2 yz dx + z dy y dz, kun on käyrä x(t) = t ı + e t ȷ + e t k, t. b) Olkoon b reaaliluku. Olkoot edelleen a ja c reaalilukuja. Laske käyräintegraali F d x, kun F (x, y, z) = axy ı + byz ȷ + cxz k on vektorikenttä ja on käyrä x(t) = 5t ı + 6t ȷ + t 2 k pisteestä (,, ) pisteeseen (5, 6, ). Jos b =, niin mikä on lukujen c ja a suhde c a, jotta F d x =. 36. Olkoon käyrä x(t) = sin 3 (t) ı + cos(2t) ȷ, t π 2. Laske käyräintegraali (9x 2 4xy 3 ) dx + ( 6x 2 y 2 + 2y 3 ) dy. 37. Laske (6xy + 4) dx + (3x 2 4yz 3 ) dy + ( 6y 2 z 2 + 4z 3 ) dz, kun on käyrä a) x(t) = (2t 3 ) ı + t 2 sin( π 2 t) ȷ + t cos(πt) k, t, b) x(t) = 5 cos(πt) ı + 5 sin(πt) ȷ + 3 k, t 2. 38. a) Laske Greenin lauseen avulla (7x + 2y 3 ) dx 6xy 2 dy, kun muodostuu seuraavasti: pisteestä (, ) pisteeseen (, 2) suora y = 2x, pisteestä (, 2) pisteeseen (, ) suora x =, pisteestä (, ) pisteeseen (, ) suora y = x. b) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu suorien y = ja y = x + 2 sekä ympyrän kaaren y = 4 x 2, x, leikatessa toisensa. Piirrä kuva tasoalueesta ja laske Greenin lauseen avulla (5x 2 + 3xy) dx + (6xy y 5 ) dy. Opastus: Jaa alue kahteen osaan, joista toiseen sovellat napakoordinaatteja. 39. a) Laske pintaintegraali 37 4z d, kun on se osa paraboloidipintaa z = f(x, y) = 9 x 2 y 2, joka jää tasoalueen = {(x, y) R 2 x, 2x y } yläpuolelle. b) Laske napakoordinaattien avulla pintaintegraali z 3 36 x 2 y 2 d, kun on se osa pallopintaa z = f(x, y) = 36 x 2 y 2, joka jää ympyrärenkaan osan = {(x, y) R 2 5 x 2 + y 2 7, y, x } yläpuolelle.

4. a) Olkoon se osa paraboloidipintaa z = f(x, y) = 25 x 2 y 2, joka on tasoalueen = {(x, y) R 2 x, y 3x} yläpuolella. Määrää pinnan ulkoinen yksikkönormaalivektori n ja laske vektorikentän F (x, y, z) = (3x + 5y) ı + (7x + 3y) ȷ + (6z 5) k vuo pinnan läpi. b) Laske napakoordinaattien avulla vektorikentän F (x, y, z) = (6y 7yz) ı + ( 6x + 7xz) ȷ + (8xy + 5(z 5) 3 ) k vuo sen kartiopinnan z = f(x, y) = 5 + x 2 + y 2 osan läpi, joka rajoittuu tasojen z = 6 ja z = 8 väliin. 4. a) Olkoon F (x, y, z) = (6x 5) ı + yz 2 ȷ (2z + 3) k vektorikenttä. Olkoon edelleen pinta se osa funktiopintaa z = f(x, y) = xy, joka on kolmion = {(x, y) R 2 x, y 6x} yläpuolella ja jonka ulkoinen yksikkönormaalivektori on n = ( y, x, ) x2 + y 2 +. Olkoon edelleen pinnan suljettu reunakäyrä. Laske käyräintegraalin F d x = (6x 5) dx + yz 2 dy (2z + 3) dz arvo tokesin lauseen avulla. b) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu ympyrän kaarten y = x 2, x, ja y = 9 x 2, x, sekä suorien x = ja y = leikatessa toisensa. Olkoon edelleen pinta se osa paraboloidipintaa z = f(x, y) = 6 x 2 y 2, joka on tasoalueen yläpuolella. Pinnan suljettu reunakäyrä olkoon. Määrää pinnan ulkoinen yksikkönormaalivektori n ja laske käyräintegraalin 4x dx + z 2 dy + 7yz dz arvo tokesin lauseen sekä napakoordinaattien avulla. 42. a) Olkoon suljettu kappale, jota ylhäältä rajoittaa paraboloidipinta z = f(x, y) = 4 x 2 y 2 ja alhaalta pallopinta z = g(x, y) = 4 x 2 y 2. Laske divergenssilauseen avulla vektorikentän F (x, y, z) = (5x 6xy 2 ) ı + (2y 3 + 7y) ȷ + (3xy + 6z 2 ) k vuo kappaleen pinnan läpi. Käytä sylinterikoordinaatteja! b) Olkoon suljettu kappale, jota alhaalta rajoittaa taso z = sekä ylhäältä ja sivuilta pallopinta z = f(x, y) = 9 x 2 y 2. Laske divergenssilauseen avulla vektorikentän F (x, y, z) = (2x 3xz + 5) ı + (6 2y + 3yz) ȷ + (2x 2 z 2 + 2y 2 z 2 7) k vuo kappaleen pinnan läpi. Käytä pallokoordinaatteja!

astauksia harjoitustehtäviin kevät 26. a) hajaantuu b) suppenee, raja-arvo = c) suppenee, raja-arvo = π 2 arc tan(3) d) suppenee, raja-arvo = 2 e) suppenee, raja-arvo = f) suppenee, raja-arvo = 2. suppenee, raja-arvo = 3. n = 6 (n+4), sarja suppenee, sarjan summa = 2 6 4. (a) = 2a4 3, a = ±3 5. a) suppenee b) suppenee c) hajaantuu d) hajaantuu 6. a) R = 5, 5 < x < 5 b) R =, 3 < x < c) R =, < x < d) R =, x = e 7. R a = 2 a, 2 a + a < x < 2 a + a 8. a) 5 2 5 b) a = 59 6, raja-arvo = 2 9. (x) = π 2 4 π(2k ) cos[(2k )x], 2 (2k ) = π2 2 8. a) {(x, y) R 2 y 2x 2 } b) {(x, y) R 2 x 2 + y 2 < 3 2 } c) {(x, y, z) R 3 x 2 + y 2 + z 2 < 2 2 } d) {(x, y, z) R 3 z 2 ja x 2 + z 2 2 }. pinnat b), c), d) 2. tasa-arvokäyrät: y = x 2 +, missä = +,,, 2 3. raja-arvo ei ole olemassa 4. c = 5. a) f(a, b) = 6a 6 ı + 3b 3 ȷ b) a = ± ja b = 2 6. a) 3 4 5 b) 26 c) 5 ı + ȷ d) ±( ı + 5 ȷ) 7. a = 4 7 dt 8. dt = ( 2t + +t, 3)e 2t2 kappale lämpenee, kun s < t <.25 s, kappale jäähtyy, kun t >.25 s, lämpötila suurin, kun t =.25 s, tason piste (.25 cm,.5 cm) 9. f s = 8(s 2 t 2 ) 3 e 9st (8s 2 t + 6s 8t 3 ), f t = 8(s 2 t 2 ) 3 e 9st (8s 3 8st 2 6t) 2. a) (, ) ja (, 6) satulapisteitä, ( 6, 3) paikallinen maksimipiste, ( 6, 3) paikallinen minimipiste b) (, ) paikallinen minimipiste, (, ) satulapiste 2. a) suurin arvo f(3, 35, 2) = 35 a) suhde h r =, pienin pinta-ala f( 3 π, 3 π ) = 3 3 π 2 22. a) 27 b) 2(e 6 ) 23. a) ln 5 b) 7 92 24. a) 2 9 28 b) sin(m 6 ) 2M, raja-arvo = 6 2 25. 729 26. 7 3 27. a) π 5 (25 5 9 3) b) 27 28 28. π 6 (63 + 2 5 8 2) 29. 2π arc tan 2 3. a) π 8 ( e 4 ) b) I R = π( 9 (R 6 +3) 2 ), raja-arvo = π 9 3. a) ei lähteetön, pyörteetön b) lähteetön, ei pyörteetön 33. U(x, y, z) = 3x 2 y + 4x 2y 2 z 3 + z 4 + 34. a) 64 b) käyräintegraalin arvo = 27 5 a5 5a 3, a = 2 3 35. a) b) 5a + 9b + 2c, c a = 25 36. U(x, y) = 3x 3 2x 2 y 3 + 5y 4 +, käyräintegraalin arvo = 5 37. a) 4 b) 38. a) 9 b) 28 39. a) 5 2 3 b) 3π 5 (96 3 84 29) 4. a) 27 b) 484π 4. a) 8 b) 278 42. a) 24π b) 458π

x y z KKOKOELM ÄLI- J LOPPUKOKEIIIN cos x = sin x = e x = cosh x = sinh x = ln( + x) = arc tan x = a = π 2π x k k! = + x + x2 2! + x3 3! +, x R ( ) k x 2k (2k)! ( ) k x 2k+ (2k + )! = x2 2! + x4 4! x6 6! +, x R = x x3 3! + x5 5! x7 7! +, x R x 2k (2k)! = + x2 2! + x4 4! + x6 6! +, x R x 2k+ (2k + )! = x + x3 3! + x5 5! + x7 7! +, x R x = x k = + x + x 2 + x 3 +, x < ( ) k x k+ f(t) dt k + ( ) k x 2k+ 2k + = x x2 2 + x3 3 x4 4 +, x < = x x3 3 + x5 5 x7 7 +, x < (x) = a 2 + [a k cos(kx) + b k sin(kx)] a k = π 2π f(t) cos(kt) dt b k = π 2π f(t) sin(kt) dt D(x, y) = f xx (x, y)f yy (x, y) [f xy (x, y)] 2 = ρ sin θ cos φ ( = ρ sin θ sin φ (x, y, z) (ρ, θ, φ) = ρ2 sin θ Q P dx + Q dy = x P ) d y = ρ cos θ F (x, y, z) d = F (x, y, f(x, y)) + [f x (x, y)] 2 + [f y (x, y)] 2 d F d x = F n d D( f(x) g(x) ) = f (x)g(x) g (x)f(x) [g(x)] 2 F n d = F d D(f(x)g(x)) = f (x)g(x) + f(x)g (x) Dx n = nx n D([f(x)] n ) = n[f(x)] n f (x) De f(x) = e f(x) f (x) D ln f(x) = f (x) f(x) D arc tan x = + x 2 D sin x = cos x D cos x = sin x x n dx = xn+ + (n ) n + f (x)[f(x)] n dx = [f(x)]n+ + (n ) n + f (x)e f(x) dx = e f(x) + sin x dx = cos x + dx = ln x + x f (x) dx = ln f(x) + f(x) dx = arc tan x + + x2 cos x dx = sin x +