Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Samankaltaiset tiedostot
Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Sujuvampi arki, parempi työkyky

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Seinäjoen työhyvinvointiseminaari

Työkykyjohtamisen tila

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Strateginen työkykyjohtaminen SOTE-muutoksessa ( ) Hankkeen esittely

Kuva tähän. Miten saamme kaiken potentiaalin käyttöön, Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Työkykyriskit ennakoiden haltuun

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

Opetus- ja kasvatusalan sekä hallinto- ja toimistohenkilöstön sairauspoissaolot ja työkyvyttömyydet

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy , Vanha ylioppilastalo

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Työkykyjohtamisen benchmark-hanke 2012 Loppuraportti

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

MITEN TUKEA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYTTÄ TYÖSSÄ?

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Inspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen. Tomi Kasurinen

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

Työhyvinvointi ja johtaminen

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika

MONIAINEISTO- JA MONIMENETELMÄTUTKIMUS

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Työssä vai työkyvyttömänä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Tekemättömän työn vuosikatsaus Jens Jensen, kaupallinen johtaja Sini Nordström, kehityspäällikkö

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Verkostoissa on voimaa! Tukea työkykyjohtamiseen verkostotoiminnalla. Kainuun maakuntatilaisuus Keva, Susanna Gardemeister

Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Transkriptio:

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri timo.leino@ttl.fi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 1

Taustaa Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 2

Menetetyn työpanoksen kustannukset Rissanen & Kaseva 2014, STM 24 miljardia /v 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 3

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Aura ym 2014 386 organisaatiota, seitsemän toimialaa Investoinnit olivat keskim. vv. 2009-14 780 /henkilö/v 2 miljardia /v 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 4

Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä Monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu liiallinen työkuormitus huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset) ammatillisen osaamisen puutteet vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät esimiehen tuki työn imu työhönpaluun tuki ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä yhteistyössä työpaikan kanssa 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 5

Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa on saatu vähenemään toimintatavoilla ja ohjelmilla, joilla on johdon tuki jotka on suunniteltu huolellisesti joissa työntekijät ovat olleet mukana tavoitteiden määrittämisessä joissa on järjestetty koulutusta joissa tiedotus ja tiedonvaihto ovat olleet tehokasta joissa tuloksellisuutta on arvioitu Amic 2000, Pelletier 2009 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 6

Työpaikan terveydenedistämisellä on saatu kustannussäästöä Baicker et al 2013 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 8

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -hanke Työterveyslaitos toteutti hankkeen vuosina 2014-2016 Työsuojelurahaston tuella Tutkimusryhmä: Pehkonen Irmeli, Turunen Jarno, Juvonen-Posti Pirjo, Henriksson Lea, Uitti Jukka, Liira Juha, Vihtonen Tiina, Seppänen Johanna ja Leino Timo 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 10

Työkykyjohtaminen Sisältää toimet, jotka tehdään työpaikalla itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai muiden asiantuntijatahojen kanssa työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä työssä jatkamisen tukemiseksi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 11

Tavoite ja aineisto Tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua. 10 suuryritystä, 20 yksikköä Teollisuusyrityksiä neljä, palveluyrityksiä kuusi Henkilöstömäärä Suomessa 600-11500 henkilöä Seitsemässä yrityksessä tarkastelu konsernitasolla, kolmessa yrityksessä mukana 4-5 tulosyksikköä Tietoja selvitettiin takautuvasti vuosilta 2008-2013 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 12

Asetelma Investoinnit työkyvyttömyyttä ehkäisevään toimintaan /v 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 13

Menetelmät 14 yrityksestä ja yksiköstä saatiin kerättyä kaikki tiedot vuosilta 2010-2013 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 14

Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista vertailevaa analyysia (QCA) Cragun ym. (2015) Tulosmuuttujia selittävien ehtojen (prime implicants) löytämiseen käytettiin Boolean minimisaatiota DOI:10.1177/1558689815572023 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 15

Tulokset Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 16

Työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyt investoinnit olivat keskimäärin 900 /htv 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 17

Työkyvyttömyyskustannukset olivat keskimäärin 2600 /htv Sairauspoissaolojen aiheuttamien kustannusten osuus (%) kaikista työkyvyttömyyskustannuksista A 72-79 B 49-64 C1 70-75 C2 56-70 D 68-72 E 73-78 F 75-83 G 58-74 H1 67-77 H2 48-78 H3 75-79 H4 50-69 I 79-83 J 68-80 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 18

Muutos työkyvyttömyyskustannuksissa ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyissä investoinneissa osuutena palkkasummasta 2010 2013 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 19

Datamatriisi Haimme sellaisia ehtoja, joita voitiin käyttää työkykyjohtamisen vertailevaan arviointiin tapauskuvauksia ja muuta käytettävissä olevaa aineistoa käyttäen. TTT-toiminta = työterveys-, työturvallisuus- ja työkykytoiminta Ehdot Tapaukset A B C1 C2 D E F G H H H H I J 1 2 3 4 Prosessi Oliko työn luonteesta tai organisaatiomallista johtuvat 1 0 0 0 1 1 1 0 1 1 1 1 0 0 työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät ratkaistu? Prosessi Näkyivätkö työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet 1 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 työkykyjohtamisen käytännössä. Prosessi Kohdentuivatko työkykyjohtamisen toimenpiteet kattavasti 1 1 0 0 1 1 1 0 1 1 1 1 0 0 yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin? Prosessi Osallistuivatko esimiehet aktiivisesti TTT-toiminnan 1 0 0 0 0 1 1 0 0 1 0 1 0 1 toteuttamiseen? Prosessi Tukivatko työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku 1 0 0 0 1 1 1 0 1 1 1 1 0 1 monitoimijaista yhteistyötä? Prosessi Oliko henkilöstö aktiivisesti mukana TTT-toiminnan 0 0 0 0 0 1 1 1 0 1 1 0 1 0 toteuttamisessa? Prosessi Hyödynnettiinkö mittareita systemaattisesti TTT-toiminnan 1 0 0 0 1 1 1 0 0 1 0 1 1 0 tuloksellisuuden seurannassa ja kehittämisessä? Tulos Laskiko sairauspoissaoloprosentti? 1 0 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 0 1 Tulos Alenivatko sairauspoissaolokustannukset? 0 0 0 0 1 1 1 0 0 0 0 1 0 0 Tulos Laskiko tapaturmataajuus? 1 1 0 0 0 1 0 1 1 0 1 1 1 1 Tulos Alenivatko työtapaturmavakuutusmaksut? 0 0 1 0 0 1 1 0 1 0 1 0 1 0 Tulos Vähenivätkö alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet? 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 0 1 Tulos Alenivatko työkyvyttömyyseläkemaksut? 1 1 0 1 1 0 0 0 1 1 1 0 1 0 Tulos Alenivatko työkyvyttömyyskustannukset yhteensä? 1 0 0 0 1 1 1 1 0 1 1 1 0 0 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 20

Työkyvyttömyyskustannusten ja sairauspoissaoloprosentin alenemista selittivät Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä. 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 21

Tapaturmataajuuden alenemista selittivät Miesvaltaisissa teollisuustyöpaikoissa Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyminen työkykyjohtamisen käytännössä. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen TTT-toimintaan. Naisvaltaisissa palveluorganisaatioissa Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä. 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 22

Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku Lähes kaikissa (12/14) tapauksissa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus väheni Mikään tutkituista tekijöistä ei selittänyt laskua muita syitä voi olla esim. lainsäädännön muutokset 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 23

Ehtojen määrä nettovoittoa saavuttaneilla ja häviäjillä Muutos kustannuksissa ja panostuksissa 2010-13, prosenttia palkkasummasta 2.5 'Menettäjät: Muutos panostuksissa > Muutos kustannuksissa 1 1.5 2 0 C1-1.5-1 -.5.5 0 6 H4 3 J 7 E 4 H1 6 A 7 7 H2 0 F 5 1 C2 5 D H3 B 3 I -2.5-2 'Nettohyötyjät': Muutos panostuksissa < Muutos kustannuksissa -2.5-2 -1.5-1 -.5 0.5 1 1.5 2 2.5 Panostukset työkykyyn, muutos 2 G 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 24

Pohdintaa Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, monitoimijainen yhteistyö sekä tavoitteiden vieminen käytäntöön kohdennetusti ja kattavasti selittivät työkyvyttömyyskustannusten laskua. Erityisen tärkeitä nämä olivat muutostilanteissa. Työkyvyttömyyttä ehkäiseviin toimiin laitetun taloudellisen panostuksen ja työkyvyttömyysmenojen muutoksen välinen suhde seuranta-aikana oli edullinen kuudessa neljästätoista tutkitusta yrityksestä ja niiden yksiköstä. 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 25

Jo prosenttiyksikön muutos nettohyödyssä merkitsee isoissa yrityksissä miljoona-luokan säästöä tai tappiota. Tutkimuksessa mukana olevat yritykset olivat huonosti tietoisia työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyistä investoinneista verrattuna työkyvyttömyyskustannuksiin Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa tehtiin aktiivisempaa yhteistyötä kuin tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Yrityksillä oli tarve luoda yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta toiminta ei olisi niin henkilöriippuvaista. 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 26

KIITOS ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos