Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos Ammattikalastajien tiedotus- ja koulutusristeily tutkimuslaitos 5.22014
Suurin osa saaliista silakkaa Tn 140 000 Suomen kaupallinen saalis meressä 1980-2012 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Muu Turska Kilohaili Silakka
Yli puolet arvosta silakasta 1000 70 000 Suomen kaupallisen merisaaliin reaaliarvo 1980-2012 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Muu Turska Kilohaili Silakka
Merisaalis ja saaliin arvo vuonna 2012 Muu 4 % Turska 1 % 132 Milj. kg Muu 26 % 36 Milj. Kilohaili 7 % Silakka 88 % Turska 5 % Kilohaili 4 % Silakka 65 % Silakka ja kilohaili 126 Milj. kg 26 Milj. RKTL: Ammattikalastus merellä 2012
Silakka pyydetään pääosin troolilla Tn 140 000 Silakkasaalis pyydyksittäin vuonna 1980-2012 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Muu Verkot Rysät Troolit 93 % pyydettiin troolilla vuonna 2012
Silakka pyydetään pääosin Selkämereltä Tn 140 000 120 000 100 000 Silakkasaalis ICES-ruuduttain 1980-2012 32 Suomenlahti 31 Perämeri 30 Selkämeri 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 29 Saaristomeri 28 Gotlannista itään 27 Gotlannista länteen 26 Eteläinen Itämeri itäosa 25 Eteläinen Itämeri keskiosa 24 Eteläinen Itämeri länsiosa 80 % pyydettiin Selkämereltä vuonna 2012
Silakan pyyntialueiden muutos 1980-2010 1980 1990 2000 2010 Rannikon läheistä pyyntiä Troolausta ulompana Painopiste Selkämerellä Pyyntiä lähes koko Itämerellä
Troolikalastus keskittynyt ja hallinta siirtynyt ulkomaille 1993: 2012: 205 troolaria 57 troolaria Isot troolarit (> 100 GT) vuonna 2014: Hallinta: Alukset, kpl: % tonnistosta: Viro 10 44 % Suomi 8 43 % Ruotsi 1 8 % Tanska 1 5 %
Elintarvikesilakan purkupaikat ja kalasatamat 1992 ja 2013 1992: 6 kpl > 1000 tn 7 kpl 500-1000 tn 34 kpl 50-499 tn 53 kpl < 50 tn 2013:
Aiemmin silakka käytettiin kotimaassa 1981 79 Milj.kg Vienti, elintarvike 6 % Kulutuskalaksi kotimaa 13 % Jalostukseen kotimaassa 27 % Turkiseläinten rehuksi kotimaassa 54 % Suomalaiset söivät yli 30 miljoonaa kiloa silakkaa
Nykyisin pääosa viedään 1981 79 Milj.kg 2012 126 Milj. kg (sis. kilohaili) Vienti, elintarvike 6 % Kulutuskalaksi kotimaa 13 % Jalostukseen kotimaassa 27 % Turkiseläinten rehuksi kotimaassa 54 % Vienti, turkistarhat 16 % Kalajauho 15 % Vienti, elintarvike 24 % Kotimaa turkistarhaus 42 % Suomalaiset söivät yli 30 miljoonaa kiloa silakkaa (40% saaliista) 55 % saaliista vientiin Kotimaa, elintarvike 3 %
Elintarvikesilakan kysyntä kotimaassa vähentynyt Milj. kg 120,0 Kotimarkkinoiden kehitys 1981-2012 Kokonaisen kalan painona, paitsi muu tuontikala tuotepainona 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Punalihainen kasvatettu kala vienyt silakan markkinoita Muu tuontikala Muu kotimainen kala Silakka Tuotu lohikala Kotimainen kirjolohi
Kotimaan elintarvikekysynnän vähenemiseen monia syitä Kasvatetut lohikalat vieneet markkinoita Lohikalan kilpailuedut silakkaan nähden: Tasainen saatavuus Hyvä- ja tasalaatuinen Arvostettu, mutta edullinen Iso fileekala: Helppo jalostaa > hyvä business Silakan saatavuus Kiintiöt ja muut kalastusrajoitukset Fileekokoista silakkaa vähän Kalastuksen kannattavuus: Hintatuen poistuminen Kulutuskäyttäytyminen: Silakkaa arvostavien kuluttajien väheneminen Dioksiinikeskustelu
Silakan jalostus keskittynyt 1993 2011 Silakkaa fileoivia 27 5 yrityksiä, kpl
Fileet jalostuksen päätuote Tn 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Jalostusmäärät 2011 Raaka-ainepaino,tn Tuorefile Pakastefile Savu Suolattu/marinadi Puolisöilyke Muut Jalostukseen noin 3,5 miljoonaa kiloa kotimaista silakkaa Suomen elintarvikesilakan tuottaja-arvo n. 2 miljoonaa euroa RKTL: Kalanjalostus 2011
Kotimaan turkiseläimille silakkaa ja kilohailia 50-60 miljoonaa kiloa 60 000 Teollisuussilakan määrä 2006-2012 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lisäksi käytetään kilohailia
Hyvä kysyntä turkiseläinten rehuksi Turkiseläinten rehun raaka-aineeksi myydyn silakan ja kilohailin tuottaja-arvo noin 9 miljoonaa euroa vuonna 2012
Silakalle ja kilohailille kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla Vuonna 2012 noin 30 miljoonaa kiloa elintarvikkeeksi ja 20 miljoonaa kiloa turkiseläinten rehuksi (pääosin Tanskaan)
Silakan ja kilohailin elintarvikevientiä Itä-Eurooppaan Pakastettuna Venäjän säilyketeollisuudelle Viety tuoreena Viroon Tämän lisäksi kalastajat rantauttavat Viroon Viedyn elintarvikesilakan ja -kilohailin tuottaja-arvo noin 8,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 Viedyn teollisuussilakan ja -kilohailin tuottaja-arvo noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2012
Silakkaa ja kilohailia kalajauhon raaka-aineeksi 40 000 Tanskaan ja Ruotsiin rantautettu silakka ja kilohaili 2009-2013 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kalajauhon raaka-aineeksi päätyneen silakan ja kilohailin tuottaja-arvo noin 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2012
Silakan ja kilohailin tuottaja-arvo vuonna 2012 26 miljoonaa euroa Vienti, turkistarhat 13 % Kalajauho 13 % Kotimaa, turkistarhaus 34 % Vienti, elintarvike 32 % Kotimaa, elintarvike 8 %
Hinta ohjaa tarjontaa 0,60 0,50 Jalostus - 0-silakka (18-24 kpl/kg) /kg 0,40 0,30 Vienti - II-silakka (33-44 kpl/kg) 0,20 Teollisuussilakka 0,10 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kalajauhon maailmanmarkkinahinnat nousseet Ohjaako kalajauhon maailmanmarkkinahinta silakan hinnanmuodostusta?