Ammatillisten tavoitteiden laatiminen

Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

GAS kokeilut Aslakilla - hankkeen tulokset

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

SMART! Tavoitteen asettaminen.

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

GAS-menetelmää käytetty

GAS:N (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA. Tutkimus- ja kehittämishanke Aslak -kuntoutuksessa

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Lataa Kehittävän kuntoutuksen mahdollisuudet - Hilkka Ylisassi. Lataa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Työpajojen purku- Haasteet ja ratkaisut ammatillisessa kuntoutuksessa

Kela kuntouttaja 2009

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Miten ammatillisia tavoitteita voidaan aikaansaada?

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

GAS -MENETELMÄN (GOAL ATTAINMENT SCALING) KÄYTTÖ AMMATILLISESSA (TYÖHÖN LIITTYVÄSSÄ) KUNTOUTUKSESSA

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Palveluntuottajien vuosiraportti

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Ammatillisen kuntoutuksen käytännön haasteet

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti v

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Pysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Erityinen tuki-webinaari

Transkriptio:

Ammatillisten tavoitteiden laatiminen Gas koulutuspäivä Kela 30.11.11 Helsinki Hilkka Ylisassi Verve Consulting

Esityksen sisältö Ammatillisten tavoitteiden laatimisen haasteita tuloksia gas käyttöönoton kokeilusta Aslak kuntoutuksessa Tavoitteiden laatiminen ammatillisessa kuntoutuksessa tapausesimerkit kuntoutustutkimuksesta ja työkokeilusta koettuja haasteita ja hyviä puolia

Ammatillisten tavoitteiden laatimisen haasteita tuloksia gas kokeilusta Aslak kuntoutuksessa

GAS kokeiluhanke Aslak - kuntoutuksessa Toteutus kolmessa kuntoutuslaitoksessa 2010-2011 Rahoittajana Kela ja STM, toteuttajana Verve Consulting 1 Nykyisen tavoitteen asettamiskäytännön tutkiminen ja tulosten arviointi (maalis-toukok.-10) 2 GAS koulutus ja vertailu nykyiseen tavoitteenasettamiskäytäntöön (touko-elokuu -10) 3 GASin käyttöönoton suunnittelu pilottikurssilla (kesä-elokuu -10) 4 GASin käyttöönotto, pilottikurssit: -tavoitteiden asettaminen Aslakin 1. jaksolla - tavoitteiden arviointi ja uusien tavoitteiden asettaminen seuraavilla jaksoilla (kesäkuu -10 lokakuu -11) 5 Kokeilujen arviointi, käyttöönoton laajentamisen ja jatkokehittämisen suunnittelu (I: syksy -10, II: syksy -11) 6 Raportointi (I: kevät -11; II kevät -12)

Lisävälineet : Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineet ja smart periaatteiden avaaminen Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineet Työasioiden avaamiseen ja työhön liittyviin tavoitteisiin motivoivat apukysymykset, rohkaiseminen toimijuuteen oman työn suhteen; työohjeiksi ja apuvälineiksi kuntoutustyöntekijöille Smart periaatteiden avaaminen: apukysymyksiä, joita käytetään tavoitteiden ohjaamisessa ja tavoitekeskustelussa tavoitteita muotoiltaessa ja asteikkoa tehtäessä

Ammatillisten tavoitteiden virittämisen välineitä 1. Yleisten kuntoutusodotusten ja työn käsittelyyn liittyvän ristiriidan avaaminen 2. Kelan asettamat, nimenomaan työhön liittyvät yleiset tavoitteet Aslakille ja Tykille 3. Ohjataan kuntoutuja pohtimaan tavoitteitaan työnsä kautta 4. Käsitellään ammatillisiin tavoitteisiin usein liitettyjä esteitä ja mahdottomuuksia, ja rohkaistaan kuntoutujia tarttumaan asioihin

Lisävälineet : SMART periaatteen avaaminen Esimerkki SPESIFIC (spesifinen, yksilöity, yksilöllinen, määritetty) = onko tavoite selkeä, konkreettinen, muiden ymmärrettävissä. Apukysymyksiä: mitä tämä käytännössä tarkoittaa? mitä tämä pitää sisällään arjessa? mitä tämä juuri sinun tapauksessasi / tilanteessasi / elämässäsi / työssäsi tarkoittaa?

SMART periaatteen avaaminen esimerkki MEASURABLE (mitattavissa) = onko tavoitteen saavuttaminen mitattavissa laadullisesti (kriteerit) tai määrällisesti (mitta-asteikko) Apukysymyksiä: mistä tiedät / mistä huomaat että olet saavuttanut tai päässyt lähemmäksi tätä asettamaasi tavoitetta? (vastaus saattaa sisältää mitta-asteikon periaatteet tavoitteen asteikon luomista varten) mikä on muuttunut jos olet saavuttanut tavoitteen? miten tavoitteen saavuttamista voisi parhaiten mitata?

SMART periaatteen avaaminen esimerkki TIMED (mahdollinen aikatauluttaa) = onko asetettu tavoite saavutettavissa kuntoutusprosessin aikana? Apukysymyksiä: onko asettamasi tavoite nyt tämän kuntoutuksen / välijakson aikana saavutettavissa? mikä osatavoite siitä olisi nyt kuntoutuksen aikana saavutettavissa?

Tuloksia ja johtopäätöksiä Tähänastinen käytäntö: VANHA Kuntoutujat asettavat tavoitteensa ilman ohjausta tavoitteita tulee liikaa tavoitteet ovat yleisluontoisia ammatillisia tavoitteita tulee vähän Terveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyvät osiot tarjoavat aineksia kuntoutujakohtaiseen tilanneanalyysiin Ammatillinen osio on heikoimmin toimiva sisältöalue työn käsittelyn tulokset jäävät ryhmätason tuloksiksi ei viritä yksittäisten kuntoutujien työhön liittyvää tavoitteenmuodostamista Gas käyttöönoton kokeilu: UUSI Tavoitteen asettamisen tapa muuttui: kuntoutujia tuettiin yksilöllisesti tavoitteiden asettamisessa Kuntoutusohjelman sisällöt linkitettiin tavoitteiden asettamiseen tavoitteiden määrä väheni, laatu ja sisältö parani Tavoitteiden asettamisessa ja asteikkojen laatimisessa vaikeuksia ja virheitä, keinot määritettiin puutteellisesti tavoitteiden eteenpäin vieminen hankaloituu arvioimisen hankaluuksia Arviointi ei johda uusien tavoitteiden muodostamiseen vaikka tarvetta olisi

Tuloksia ja johtopäätöksiä Ammatillisten tavoitteiden virittämisvälineiden käyttö tai smart periaatteiden noudattaminen tuottivat jonkin verran lisää ammatillisia tavoitteita ja nostivat ammatillisten tavoitteiden tasoa, mutta virittämisvälineet eivät riitä sellaisten työhön liittyvien tavoitteiden synnyttämiseksi, jotka auttavat asiakasta hänen ongelmissaan muuttuvassa työssä. ammatillisen osion ongelma!

Miten parantaa tavoitteen asettamista jatkossa? Tavoitteiden asettamisen prosessin kehittäminen tavoitteiden asettamisen parempi pohjustaminen välineitä sekä työryhmälle että kuntoutujille itselleen kuntoutujakohtaisen tilannearvion tekemiseen tavoitteiden arviointiin ja uusien tavoitteiden muodostamiseen enemmän huomiota ja aikaa Ammatillisten osuuksien kehittäminen työn käsittelyn välineiden ja osaamisen kehittäminen Ammatillisten sisältöjen entistä parempi hyödyntäminen tavoitteiden asettamisessa

Tavoitteen asettamisen ja arvioinnin prosessi Yksilöllinen tilanneanalyysi: kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän yhteisesti muodostama näkemys Yhteistyössä tapahtuva yksilöllisten tavoitteiden muodostaminen ja arviointiasteikon laadinta Keinojen miettiminen ja suunnitelman rakentaminen Kuntoutujan toiminta suunnitelman avulla tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteiden saavuttamisen arviointi asteikon avulla (GAS) ja tilanneanalyysin arviointi Uusi tavoitteiden muodostaminen jne

Tavoitteiden laatiminen ammatillisessa kuntoutuksessa - tapausesimerkit kuntoutustutkimuksesta ja työkokeilusta

CASE 1 Kuntoutustutkimus TAVOITE: SUUNNAN LÖYTYMINEN TYÖELÄMÄÄN Asteikko Puolen vuoden kuluttua ei ole ammatillista suunnitelmaa lainkaan Selvästi odotettua matalampi -2 Arviointi pvm Puolen vuoden kuluttua minulla on joitain alustavia ajatuksia ammatillisesta kuntoutuksesta Jonkin verran odotettua matalampi -1 Puolen vuoden kuluttua on ammatillisia vaihtoehtoja, joita selvitellään Tavoitetaso 0 16.8.2011 Puolen vuoden kuluttua ammatillinen suunnitelma selvillä Puolen vuoden kuluttua ammatillinen suunnitelma käynnistynyt Jonkin verran odotettua korkeampi +1 Selvästi odotettua korkeampi +2

Ohjaajan kommentit, Case 1 Kuntoutustutkimuksen kesto oli 12 vrk + seurantapäivä Arviointi seurantapäivänä: ammatillisia vaihtoehtoja oli löytynyt ja niitä oli käsillä. Seurantapäivä toteutui jo aiemmin kuin puolen vuoden päästä. Kuntoutuja on tällä hetkellä (syksy 2011) ammatillisella kuntoutuskurssilla, menee työharjoitteluun, omaa alaa vielä miettii em. tavoite on tyypillinen tyypillisiä tavoitteita ovat sopivan alan tai työn etsiminen/ löytäminen haasteena, miten sitä prosessia palastellaan pieniksi askeliksi kuntoutustutkimus- ja työkokeiluasiakkailla tulee harvemmin muita kuin ammatillisia tavoitteita; jonkin verran terveyteen ja kuntoon liittyviä Tavoitteenasettamisprosessi: ryhmässä ohjeistetaan tavoitteenasettaminen ja lähdetään miettimään jo alustavasti omia tavoitealueita tavoitteet asetetaan ja muotoillaan + asteikot viimeistellään yksilöllisissä tavoitekeskusteluissa tavoitekeskustelu on 5. päivänä; siinä vaiheessa tavoitteet ei välttämättä ole vielä valmiina, joten niiden työstämistä jatketaan kuntoutustutkimuksen aikana arviointi seurantapäivänä yksilöllisesti (kuntoutuja + omaohjaaja, tarpeen mukaan muita työryhmän jäseniä)

CASE 2 Työkokeilu TAVOITE: SITOUTUMINEN TYÖKOKEILUUN Asteikko Rokulipäiviä yli 2 työkokeilun aikana tai potkut Selvästi odotettua matalampi -2 Arviointi pvm Rokulipäiviä korkeintaan 2 työkokeilun aikana Jonkin verran odotettua matalampi -1 Ei rokulipäiviä Tavoitetaso 0 Teen työkokeilussa enemmän kuin välttämättömän Jonkin verran odotettua korkeampi +1 Työnantajan arvio hyvä Selvästi odotettua korkeampi +2 15.6.2011

Ohjaajan kommentteja, Case 2 kuntoutuja itse keksi mittarin; hänellä oli ollut aikaisemmin taipumusta pinnata, pitää omia vapaita ( rokulipäiviä ) > kuntoutujalle merkittävä tavoite ja selkeä mittari mittari vaikuttaa hyvältä mittaamaan sitoutumisen astetta ryhmässä annettiin ohjeistus ja tehtiin pienimuotoista harjoittelua tavoitteen ja mittarin kanssa tavoite laadittiin 3 päivän aikana kuntoutuslaitoksessa; tavoite muotoillaan kuntoutujakohtaisissa keskusteluissa (työryhmä + kja) > työkokeilupaikka ja työkokeilu > arviointi kuntoutuslaitoksessa

Koettuja haasteita ja hyviä puolia

Haasteita tavoitteenasettamisprosessissa haaste: löytää lyhyen ajan järkevä tavoite > lyhyt aikajänne aiheuttaa haasteita asettaa sopivanmittainen ja mitattava tavoite tavoitteiden asettaminen pelkästään kuntoutustutkimuksen ajalle (max 12 pv:lle) tuntuu liian lyhyeltä, järkevämpi asettaa niin, että niiden arviointi tapahtuu vasta seurantapäivänä asiakkaat haluavat isoja tavoitteita, tavoitteiden realistisuutta ja saavutettavuutta (lyhyt aikajänne > pienet askelet) joutuu painottamaan jos tavoite on asetettu liian kauas (asiakkaat haluavat pitemmän tähtäimen tavoitteita) eikä tavoitetta pystytä arvioimaan kuntoutustutkimusprosessin puitteissa, onko järkevää asettaa sellaisia tavoitteita tavoitteiden ainekset saadaan lähetteistä (tulon syyt) ja kuntoutujan kanssa käydyistä keskusteluista kaikki kuntoutuksessa käytettävät mittarit eivät ole relevantteja ajatellen kuntoutustutkimus- tai työkokeiluasiakkaita; esim TKI ei voi hyödyntää tavoitteenasettamisessa henkilöillä joilla ei ole työtä gas -tavoitteiden laatiminen on työlästä

Haasteita ammatillisia tavoitteita syntyy, mutta mittarit ovat haastavia, keinot tärkeitä mutta jäävät vähemmälle huomiolle mikä on tavoitteiden, asteikon ja keinojen suhde? Asteikosta tulee herkästi itsetarkoitus jota tuijotetaan liikaa, eikä mittarista tule silloin tavoitteen saavuttamisen indikaattoria; itse tavoite saattaa jää hämäräksi (mihin pyrin ja miten se vie minua eteenpäin). arvioinnissa punnitaan mittarin hyvyys. Epämääräiset ilmaisut (esim. jonkin verran, vähän jne.) vaikea arvioida jälkeenpäin menetelmä ei aukea helposti asiakkaalle; asteikkoa ei aina ymmärretä, riippuu asiakkaan kyvyistäkin haaste ohjaajalle, miten selittää ja ohjata tavoitetaso 0 on hämmentävä monille asiakkaille, ja numerot asteikolla muutenkin > mittarin ongelma maahanmuuttajataustaiset: kieliongelma heikkolahjaiset: joutuu erityisesti miettimään, ovatko ymmärtäneet tavoitteensa ja mittarin > riski että syötetään asiakkaalle ohjaajan näkemyksiä vain Kelan asiakkaille laaditaan gas-tavoitteet; pitäisikö muillekin?

GASin tuomat hyvät puolet toisinaan huomaa kuinka asiakas itse havahtuu tilanteeseensa ja aktivoituu tavoitteiden miettimisen kautta tavoitteiden saavuttamisen arviointi tulee oikeasti mietittäväksi; aiemmin tämä puoli ei ole ollut niin tärkeä; tavoitteet on asetettu, mutta niiden arviointi on jäänyt epämääräiseksi tai joko-tai tyyppiseksi (tavoite joko toteutunut tai ei ole toteutunut)