ESIPUHE Tämä raportti on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uusiutuvia liikenteeseen - hankkeen toteuttama sähköautoilua käsittelevä raportti. Raportti koostuu sähköautoilun yleisestä esittelystä sekä Pohjois-Karjalassa toteutetun sähköautoiluun liittyvän kyselyn tuloksien esittelystä. Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen tavoitteena on kehittää liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvien liikennepolttoaineiden alalla Pohjois-Karjalan alueella. Projektin tavoitteisiin pääsemme jakamalla tietoa tehokkaasti ja tarjoamalla laadukasta koulutusta aiheesta. Lisätietoa projektista ja tapahtumista löydätte projektin kotisivuilta. Vastaamme mielellämme kaikkiin mieleesi tuleviin kysymyksiin liittyen sähköautoiluun ja laajemmin uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Ota rohkeasti yhteyttä! Joensuussa 14.8.2012 www.uusiutuvialiikenteeseen.fi ISBN 978-952-275-028-0 (painettu) ISBN 978-952-275-029-7 (pdf) Julkaisija: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Uusiutuvia liikenteeseen hanke Joensuu 2012 Tekijät: Riku Tapio Ville Kuittinen Jarkko Peiponen Ilari Havukainen Anna-Maija Kontturi
2 JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta sähköautoilua kohtaan. Raportissa esitellään sähköautoilun mahdollisuuksia ja kerrotaan sähkön käytöstä liikenteessä. Lisäksi raportissa esitellään Pohjois-Karjalassa toteutetun sekä yrityksille että yksityisille kuluttajille suunnatun sähköautoiluun liittyvän kyselyn tuloksia. Sähköauto on ja on ollut vaihtoehto polttomoottoriautoille Ilmastonmuutos ja muut liikenteen ympäristövaikutukset sekä raakaöljyn tuotannon ja hinnan nykytaso lisäävät tarvetta vaihtoehtoisille liikennepolttoaineille. Sähköautoilulla on historiallisesti pitkä perinne ja 1900-luvun taitteessa sähkö oli yleinen ajoneuvojen polttoaine. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosina 1899 ja 1900 sähkö oli uusien autojen yleisin polttoaine 1. Polttomoottoritekniikka kuitenkin syrjäytti sähkön liikenteessä jo viime vuosisadan alkupuolella 2. Nyt vuosisata myöhemmin sähköautoilu tekee jälleen tuloaan markkinoille. Useat ajoneuvovalmistajat ovat viime vuosina tuoneet markkinoille oman sähköautomallinsa, ja muunnosautojen saama huomio mediassa on ollut merkittävää. Mikä sähköauto on? Sähköautolla (Electric Vehicle) tarkoitetaan autoa, jossa ei ole lainkaan polttomoottoria eikä generaattoria. Hybridiauto (Hybrid Electric Vehicle) ei siis ole sähköauto, sillä hybridissä voimanlähteinä toimivat sekä polttomoottori että sähkömoottori. Sähköauto puolestaan toimii pelkällä sähkömoottorilla, ja kaikki auton käyttämä energia on varastoitu sen akkuihin. Sähköautoilun haasteet liittyvät juuri akkuihin. Akkujen kapasiteetti edellyttää kehittymistä, jotta sähköauto kykenee täysimittaisesti haastamaan polttomoottoriautot käyttöominaisuuksiltaan. Autonvalmistajat tekevät jatkuvasti työtä parantaakseen akkujen kapasiteettia ja siten myös sähköautojen toimintamatkaa. Toimintamatkalla tarkoitetaan ajomatkaa, jonka sähköautolla kykenee ajamaan yhdellä latauskerralla. Teknologian kehittyminen vaatii aikaa, mutta jo nykyisellään sähköauto on erinomainen vaihtoehto perinteiselle polttomoottoriautolle.
3 Sähkön käyttö liikenteessä Sähkön käyttö liikenteessä on edullinen ja tuotantotavasta riippuen myös erittäin ekologinen vaihtoehto. Käyttämällä sähköautossa uusiutuvilla energialähteillä kuten vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettua ns. vihreää sähköä voidaan sähköautolla ajaa erittäin ekologisesti. Tällä hetkellä vihreä sähkö on biokaasun rinnalla ainut liikennepolttoaine, jota käyttämällä liikenteessä voidaan saavuttaa lähes täysi päästöttömyys (n. 5 g. CO 2 /km) 3. Joulukuussa 2008 vahvistettu EUdirektiivi edellyttää, että liikenteen energiasta 10 % on uusiutuvaa vuonna 2020 4. Käyttämällä uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä autojen polttoaineena voidaan edistää tavoitteisiin pääsemistä. Alueellisesti Pohjois-Karjalassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteita enemmän 5, mikä edellyttää moninaisia toimenpiteitä, joista sähköautoilun lisääminen on yksi. Sähköautojen uusi tuleminen vaatii tukea ja toimenpiteitä Toistaiseksi sähköautojen uusi tuleminen on ollut hidasta. Suomessa rekisteröitiin tammitoukokuun 2012 aikana yhteensä vain 20 sähköautoa, joka on vain murto-osa kaikista rekisteröidyistä autoista 6. Sähköautoilun tulevaisuuteen vaikuttaa suuresti teknologian kehittyminen, mutta myös lainsäädäntö ja verotus. Toistaiseksi sähköautojen hankintahinnat ovat Suomessa merkittävästi korkeammat kuin polttomoottoriautojen, mikä edellyttäisi merkittäviä tukitoimia sähköautojen yleistymiseksi. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa sähköautojen hankintaan kannustetaan tuhansien eurojen arvoisilla tuilla 7. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen sähköautoilun lisäämisen avulla onnistuu parhaiten maissa, joissa sähköntuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa kulutetun sähkön tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat selkeästi EU:n keskiarvoa matalammat 8. Näin ollen korvaamalla nykyisiä polttomoottoriautoja sähköautoilla voidaan hiilidioksidipäästöjä laskea Suomessa keskimäärin suhteessa monia muita EU-maita, kuten korkean sähköautotuen maita Iso-Britanniaa ja Italiaa tehokkaammin 9. Kaiken kaikkiaan sähköauto tuottaa hiilidioksidipäästöjä alle puolet polttomoottoriautoon verrattuna koko EU:n nykyisellä keskimääräisellä sähköntuotantoportfoliolla 3.
4 Sähköautoilu on kotimainen ja paikallinen mahdollisuus Sähköautoilu mahdollistaa kotimaisen ja paikallisen energian hyödyntämisen liikenteessä. Sähköauton polttoaine on mahdollista ostaa valitsemaltaan sähkönmyyjältä aivan kuten kotitaloussähkökin. Ladatessaan sähköauton omasta pistorasiastaan kuluttaja voi omilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa siihen, millaisella tuotantotavalla ja missä polttoaine on tuotettu. Valinnoillaan kuluttaja myös ohjaa sitä, mihin suuntaan sähköntuotanto Suomessa kehittyy. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto toteuttavat yhteistyössä Uusiutuvia liikenteeseen -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää sähköautoilua Pohjois-Karjalassa. Sähköautoilu mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen Pohjois-Karjalan alueelle ja edistää siten paikallistalouden kehittymistä. Uusiutuvia liikenteeseen -hanke on ollut mukana tukemassa paikallisen yrityksen käynnistämää sähköautoilun ympärille rakennettua liiketoimintaa. Yritys muuntaa polttomoottoriautoja sähköautoiksi ja edistää näin kestävää kehitystä alueellamme. Käynnistetty liiketoiminta on yksi esimerkki siitä, että sähköautoilun mahdollisuudet eivät Pohjois-Karjalassa rajoitu vain sähköautojen käyttöön. Sähköautoiluun liittyy Pohjois-Karjalassa paljon mahdollisuuksia. Sähköautoilu on yksi niistä keinoista, joiden avulla voidaan edistää uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä. Parhaimmillaan sähköautoilu mahdollistaa paitsi ekologisen myös paikallisen energian hyödyntämisen liikenteessä. Sähköautoilun lisääntyminen ja alueellisen energiantuotannon kehittyminen voivat merkittävästi parantaa Pohjois-Karjalan alueen elinvoimaisuutta ja omavaraisuutta. Sähköautoilu on yksi monista keinoista saavuttaa Uusiutuvilla Energinen Maakunta. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Uusiutuvia liikenteeseen -hanke toteutti touko-kesäkuun 2012 aikana sähköautoiluun liittyvän kyselyn sekä yrityksille että yksityisille henkilöille Pohjois-Karjalan alueella. Yritysten kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä sähköpostin välityksellä, ja yksityishenkilöiden kysely Karjalan Messuilla 8.-10.6.2012. Kyselyyn vastasi yhteensä 168 yrityksen edustajaa ja 94 yksityishenkilöä. Kyselyjen tarkoituksena oli kartoittaa yritysten ja yksityishenkilöiden kiinnostusta hankkia sähköauto
5 lähivuosina, sähköautoon liittyviä odotuksia, hankintaan vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä motivaatiotekijöitä, sekä sähköautoihin liittyvien mielikuvien vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto lähivuosina. Kyselyt olivat pääosin sisällöltään samanlaisia, mutta osaa kysymyksistä on muokattu soveltumaan paremmin kontekstiin. Tutkimuksen analysointiin käytetystä tutkimusmenetelmästä voitte lukea tämän raportin viimeisestä luvusta. TUTKIMUKSEN ANALYSOINTI Sähköautot näyttäisivät sopivan pohjoiskarjalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön melko hyvin. Kiinnostus sähköauton hankintaan kuitenkin on vielä melko vähäistä. Sähköautojen koetaan olevan nykyisellään melko kalliita, mikä näyttäisi rajoittavan kiinnostusta sähköautoilua kohtaan. Vastaajat kokevat sähköautoihin liittyvän sellaisia tekijöitä, jotka rajoittavat kiinnostusta sähköauton hankkimiseen, mutta samaan aikaan sähköautoihin liitetään positiivisia tekijöitä, jotka lisäävät kiinnostusta hankkia sähköauto. Seuraavissa luvuissa on tarkasteltu tarkemmin kyselyn tuloksia. Yrityksiltä kerätyn aineiston analysointi Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pohjoiskarjalaisten yritysten päivittäiset ajomatkat ja ajoajat huomioon ottaen, sähköautot soveltuisivat valtaosalle yrityksistä varsin hyvin jo nykyisen tekniikan puitteissa. Lähes kahdella kolmanneksella kyselyyn vastanneista yrityksistä päivittäinen ajomatka on enintään 150 km, ja vuorokaudessa ajoneuvot ovat ajossa enintään 12 tuntia. Nykyisillä sähköautojen akkukapasiteeteilla kyetään vastaamaan edellä mainittuihin tarpeisiin melko hyvin. Vastausten perusteella akkujen lataamiselle jää yrityksissä melko paljon aikaa vuorokaudessa, jolloin latausaikakaan ei muodostu ongelmaksi. Myöskään latauspisteiden määrä ei muodosta ongelmaa, sillä ajoneuvojen lataaminen voidaan toteuttaa yrityksen omalla latauspisteellä. Sähköautoilla kyettäisiin siis suorittamaan valtaosa pohjoiskarjalaisten yritysten ajosta. Tutkimuksen perusteella auton käyttötarpeet eivät näyttäisi olevan sähköautoilun yleistymiselle este Pohjois-Karjalassa.
6 Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisista sähköautotyypeistä yritykset olisivat kiinnostuneimpia. Tulosten perusteella yritykset olisivat kiinnostuneimpia hankkimaan käyttöönsä sähköhenkilöauton tai sähköpakettiauton (ks. kuvio 1). Eniten kiinnostusta olisi sähköpakettiauton hankintaan. Tilastollisesti kiinnostuneimpia sähköauton hankinnasta olivat kuitenkin sellaiset yritykset, jotka kokivat pienen henkilöauton sopivan parhaiten heidän käyttöönsä. Vaikka siis sähköpakettiauto koettiin sopivimmaksi sähköauton luokaksi, kiinnostuneimpia sähköauton hankinnasta olivat sellaiset yritykset, joiden käyttöön pieni sähköhenkilöauto olisi sopiva. Tuloksen kohdalla lienee tarpeellista muistaa, että tällä hetkellä sähköautoja ei ole tarjolla juuri muissa ajoneuvoluokassa kuin nimenomaan pienissä henkilöautoissa. Näin ollen on mahdollista, että tarjonnan nykytila vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseen ja tekijä näyttäytyy siksi tässä tutkimuksessa merkitsevänä. Minkälainen sähköauto olisi sopiva yrityksenne käyttöön? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Pieni henkilöauto (2-3 hengen) Henkilöauto (4-5 hengen) Tila-auto (yli 5 hengen) Pakettiauto Kuorma-auto Pienoislinja-auto (max. 9 hengen) Linja-auto Muu Kuvio 1. Sopivimmat sähköautotyypit yritysten käyttöön Yrityksille merkittävimmät syyt hankkia sähköauto olisivat päästöttömyys ja ekologisuus, käyttökustannukset sekä käyttämisestä saatava pr-arvo (ks. kuvio 2). Huomattavaa tuloksissa on kuitenkin, että tilastollisesti aikomukseen hankkia sähköauto vaikuttaa eniten sähköauton käyttömukavuus. Vastaajat, joille käyttömukavuus on motivaatiotekijä hankkimiselle, ovat todennäköisempiä sähköauton hankkijoita tulevina vuosina. Yleisesti autojen tärkeimpänä ominaisuutena on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan juuri käyttömukavuus 2. Näin ollen sähköautolta
7 näytettäisiin odottavan käyttömukavuutta aivan kuten perinteisiltä polttomoottoriautoiltakin, jotta kiinnostus hankkia lisääntyisi. Vastaajan oli mahdollista valita kysymykseen useampi vaihtoehto. Tulosten tarkastelu osoittaa, että mitä useamman syyn vastaajat mainitsevat sitä todennäköisemmin he ovat kiinnostuneita sähköauton hankinnasta. Kiinnostus sähköauton hankkimiselle näyttäisi siis edellyttävän useampaa syytä hankkimiselle. Kyselyn mukaan asiakkaiden vaatimukset tai odotukset eivät tällä hetkellä vaikuta yritysten kiinnostukseen hankkia käyttöönsä sähköauto. Kuluttajien odotukset eivät siis ainakaan toistaiseksi ole asettaneet yrityksille paineita sähköauton hankkimiselle. Toisaalta samaan aikaan melko monet vastaajat mainitsivat sähköauton käyttämisestä saatavan pr-arvon yhdeksi syyksi hankkia sähköauto. Tämä viittaa siihen, että yritykset ovat kiinnostuneita siitä, millaisen kuvan heidän käyttämänsä ajoneuvot yrityksestä antavat. Sähköautoilu on yrityksille mahdollisuus näyttäytyä vihreinä, mikä on yksi vuosituhannen alun markkinointitrendeistä 10. Mikä seuraavista tekijöistä voisi olla yrityksellenne syy hankkia sähköauto? Päästöttömyys ja ekologisuus 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Käyttökustannukset Käyttömukavuus Suorituskyky Käyttämisestä saatava PR-arvo Asiakkaidemme vaatimukset/odotukset Muu Kuvio 2. Sähköauton mahdolliseen hankintaan vaikuttavat motivaatiotekijät. Merkittävimmiksi esteiksi sähköauton hankkimiselle yritykset mainitsevat sähköautojen hintatason, toimintasäteen ja latausmahdollisuudet (ks. kuvio 3). Mikään kyselyssä esitetyistä sähköauton hankintaan kielteisesti vaikuttavista tekijöistä ei vaikuta tilastollisesti merkitsevästi hankintaaikomukseen. Tuloksien kohdalla on siis huomattava, että edellä mainittuja tekijöitä pitävät yhtä
8 lailla esteinä hankkimiselle sellaiset vastaajat, jotka aikovat hankkia kuin sellaiset vastaajat, jotka eivät aio hankkia sähköautoa lähivuosina. Tulos antaa olettaa, että hankinnasta kiinnostuneet eroavat ei-kiinnostuneista ainoastaan sen osalta, että he ovat valmiita sietämään estetekijät ja tekemään hankinnan niistä johtumatta. Vastaajan mainitsemien esteiden määrällä ei ole tilastollista vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto. Yksikin syy riittää siis esteeksi hankkimiselle, kun taas vastaavasti mainittujen motivaatiotekijöiden määrä vaikuttaa hankkimisaikomuksen todennäköisyyteen. Sähköautoiluun usein liitettävä luotettavuusongelma ei noussut esiin kyselyssä. Puolestaan latausmahdollisuuksia ja toimintasädettä pidettiin merkittävinä esteinä hankkimiselle, vaikka valtaosalla yrityksestä päivittäiset ajomatkat ja -ajat ovat sellaisia, että sähköauto soveltuisi yritysten käyttöön. Mikä seuraavista tekijöistä voisi olla yrityksellenne este sähköauton hankkimiselle? Hinta suhteessa polttomoottoriautoihin 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Luotettavuus Toimintasäde Suorituskyky Latausmahdollisuudet Tarjonta ja/tai saatavuus Muu Kuvio 3. Esteet sähköauton hankkimiselle. Tarkasteltaessa sähköautoiluun tai sähköautoihin liittyviä mielikuvia voidaan havaita, että vastaajat pitävät sähköautoja kalliina ja varsin luotettavina. Tulos osoittaa, että vastaajat eivät näe sähköautojen luotettavuutta ongelmana. Vastaajien mielestä sähköautojen latauspisteitä on vähän, erilaisia sähköautomalleja on markkinoilla niukasti ja sähköautojen saatavuus on varsin huono tällä hetkellä. Merkittävimmin vastausasteikon neutraalista tasosta (3) poikkeavat väittämien Sähköautojen latauspisteitä on riittävästi ja Sähköauto on kallis keskiarvot. Edellä mainittuihin väittämiin latautuu siis keskimäärin voimakkaimmat mielipiteet, jotka molemmat poikkeavat
9 neutraalista tasosta negatiivissävytteiseen suuntaan. Vastaukset eivät eroa tutkittavien hankintaaikomuksen mukaisen jaottelun osalta kovinkaan merkittävästi. (Ks. taulukko 1.) Taulukko 1. Vastausten keskiarvot eri väittämille. Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia Kaikki Sähköauto on luotettava 3,16 3,52 3,21 Sähköauto on kallis 4,31 4,35 4,31 Sähköauto on suorituskykyinen 2,76 3,26 2,83 Sähköautojen latauspisteitä on riittävästi 1,60 1,78 1,63 Sähköautojen saatavuus on hyvä 1,92 2,22 1,96 Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän 3,88 4,04 3,90 Vastaajien mielipiteitä jakaa mielipideväittämistä merkittävimmin sähköauton suorituskykymielikuva (ks. kuvio 4). Kyseisen muuttujan hajonta on mielipidemuuttujista suurin. Kuviota 4 tarkastelemalla voidaan todeta, että mitä suorituskykyisempänä sähköautoa pidetään, sitä todennäköisemmin aiotaan hankkia sähköauto. Tulos on tilastollisesti merkitsevä. Yhtenäisintä mieltä vastaajat olivat sähköauton kalleudesta. Muuttujan keskiarvo on korkea ja hajonta vähäistä. Tulos on ymmärrettävä ottaen huomioon sähköautojen tämänhetkisen hintatason suhteessa polttomoottoriautoihin. Huomioitavaa on kuitenkin, että hinta ei määrittele kiinnostusta sähköauton hankkimiselle. Riippumatta kiinnostuksesta hankkimiseen vastaajat pitävät sähköautoa kalliina. Hankinnasta kiinnostuneet ovat tutkimuksen tulosten valossa siis yksinkertaisesti valmiimpia maksamaan korkean hinnan saavuttaakseen hyödyt, joita sähköautoilusta voi syntyä.
10 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% 1 = täysin eri mieltä 2 3 4 5 = täysin samaa mieltä Sähköauto on suorituskykyinen Kuvio 4. Väittämän Sähköauto on suorituskykyinen vastausten jakaantuminen. Yksityishenkilöiltä kerätyn aineiston analysointi Yksityishenkilöille toteutetussa kyselyssä kartoitettiin vastaajien sukupuolen ja iän vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto. Kyselyn tulokset osoittavat, että sähköauton hankkimiskiinnostus ei ole riippuvainen vastaajan sukupuolesta. Kyselyyn vastanneista naisista suurempi osa (42 %) on kiinnostuneita hankkimaan sähköauton lähivuosina kuin kyselyyn vastanneista miehistä (32 %), mutta tilastollisesti miehet ja naiset eivät kuitenkaan eroa toisistaan hankkimiskiinnostuksen suhteen. Vastaajan iällä puolestaan näyttäisi olevan vaikutusta kuluttajien kiinnostukseen sähköauton hankinnasta. Ikäluokkaan 35 44-vuotiaat kuuluvat ovat tilastollisesti kaikkein kiinnostuneimpia sähköauton hankinnasta. Sama havainto voidaan tehdä tarkastelemalla kuviota 5. Ikäluokka 35 44-vuotiaat on kyselyn mukaan ainoa ikäluokka, jossa sähköauton hankintaa aikovien osuus on suurempi kuin niiden, jotka eivät aio hankkia. Puolestaan yli 64-vuotiaat eivät ole lainkaan kiinnostuneita hankkimaan sähköautoa lähivuosina. Tulos selittynee ikäluokan oletuksella kyvystään omaksua uuden tekniikan käyttöönotto. Muihin kuin edellä mainittuihin ikäluokkiin kuuluminen ei vaikuta tilastollisesti todennäköisyyteen hankkia sähköauto lähivuosina.
11 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% alle 25 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. yli 64 v. Ikä? Kuvio 5. Vastaajan iän ja hankkimisaikomuksen välinen suhde. Sähköauton on oletettu asemoituvan markkinoilla kotitalouksien toisen auton vaihtoehdoksi 2. Tutkimuksessa selvitettiin kotitalouden autojen lukumäärän ja sähköauton hankkimisaikomuksen välistä suhdetta. Tulosten perusteella kotitalouden autojen lukumäärä ei vaikuta sähköauton hankkimisaikomukseen tilastollisesti merkitsevästi. Hankinnasta kiinnostuneiden määrä kasvaa hieman kun kotitalouden autojen lukumäärä kasvaa (ks. kuvio 6). Erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Tulos on mielenkiintoinen, sillä se osoittaa, että sähköautoista eivät ole kiinnostuneita ainoastaan sellaiset kotitaloudet, joilla on useampia autoja käytössään. Näyttäisi siis siltä, että vastoin aikaisempia oletuksia sähköautot eivät ole ainoastaan vaihtoehtoja kotitalouksien kakkosautoiksi 2,10. Myös kotitaloudet, joissa autoja on käytössä vain yksi tai ei yhtään, ovat tilastollisesti yhtä todennäköisiä sähköauton hankkijoita lähivuosina, kuin kotitaloudet, joissa autoja on käytössä useampia.
12 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% ei yhtään 1 kpl 2 kpl yli 2 kpl Kotitalouden autojen lukumäärä Kuvio 6. Kotitalouden autojen lukumäärän ja hankkimisaikomuksen välinen suhde. Yksityishenkilöt kokevat merkittävimmiksi esteiksi sähköauton hankkimiselle sähköautojen hintatason, toimintasäteen ja latausmahdollisuudet (ks. kuvio 7). Ongelmat siis liittyvät suoranaisesti tekniikan kehittymisen asteeseen ja tekniikan hintaan. Teknologian kehittyessä on odotettavaa, että myös sen hinta laskee. Sähköautojen hankintaa eivät tutkimuksen tulosten valossa rajoita sähköautojen suorituskyky tai luotettavuus, vaan nimenomaan käyttörajoitukset ja hinta. Sähköauton toimintasäteen katsotaan laajalti olevan este sähköauton hankkimiselle vaikka samaan aikaan yli 70 % vastanneista määritteli päivittäisen ajotarpeensa olevan enintään 150 km, joka on sähköautolle vielä varsin realistinen ajomatka yhdellä latauksella. Myös latauspisteiden määrä koetaan esteeksi sähköauton hankkimiselle, vaikka suurimmalla osalla kotitalouksista päivittäinen ajoaika rajoittuu alle 12 tuntiin, jolloin lataamiselle jää runsaasti aikaa. Lataaminen voidaan tällöin pääosin myös suorittaa kotikiinteistön sähköpisteistä, jolloin muita latauspisteitä ei välttämättä edes tarvita.
13 Mikä seuraavista olisi teille mahdollinen este sähköauton hankkimiselle? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Hinta suhteessa polttomoottoriautoihin Luotettavuus Toimintasäde Suorituskyky Latausmahdollisuudet Tarjonta ja/tai saatavuus Muu Kuvio 7. Esteet sähköauton hankkimiselle. Ainut tilastollisesti merkitsevä este sähköauton hankkimiselle on kuitenkin sähköautojen hintataso suhteessa polttomoottoriautoihin. Vastaajista, jotka pitivät sähköauton hintaa esteenä sähköauton hankkimiselle, 29 % aikoo hankkia sähköauton lähivuosina. Vastaavasti 48 % vastaajista, jotka eivät katso sähköauton hinnan rajoittavan sähköauton hankintaa, aikovat hankkia sähköauton lähivuosina. Käytännössä tutkimustulos siis osoittaa, että kuluttajille merkittävin este aikomukselle hankkia sähköauto on sen hinta. Kuluttajat kokevat muidenkin tekijöiden vaikuttavan aikomukseen hankkia sähköauto, mutta ainoastaan hintakokemus määrittelee tilastollisesti merkitsevästi hankinta-aikomusta. Sähköautojen läpimurron merkittävin este tällä hetkellä näyttäisi siis olevan niiden hinta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan hintapreemiota eli lisähintaa sähköautoista 2,10, mutta tämänhetkinen hintaero polttomoottoriautoihin näyttäisi rajoittavan kiinnostusta sähköauton hankkimiseen vielä merkittävästi. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään merkittävimpiä syitä mahdolliselle sähköauton hankkimiselle. Merkittävimpiä motivaatiotekijöitä ovat sähköautojen päästöttömyys ja ekologisuus, sekä käyttökustannukset (ks. kuvio 8). Samaan aikaan kun kuluttajat kokevat sähköauton hankintahinnan esteeksi sähköauton hankkimiselle, he pitävät sähköauton käyttökustannuksia syynä sähköauton hankkimiselle. Sähköauton elinkaarikustannuksista ei nykyisellään ole tarkkoja laskelmia, mutta
14 kuluttajien ostopäätösten helpottamiseksi niille olisi tarvetta. Samoin kuin yrityksien kohdalla, myös kotitalouksien kiinnostus hankkimiselle kasvaa kun useampia tekijöitä mainitaan syyksi hankkimiselle. Motivaatiotekijöitä tarvitaan siis useampi, jotta hankinnasta ollaan kiinnostuneita. Vastaavasti hankintaa rajoittavien tekijöiden kohdalla mainittujen estetekijöiden määrällä ei ole vaikutusta kiinnostukseen hankkia sähköauto. Mikä seuraavista voisi olla teille syy hankkia sähköauto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Päästöttömyys ja ekologisuus Käyttökustannukset Käyttömukavuus Suorituskyky Käyttämisestä saatava status-arvo Muu Kuvio 8. Sähköauton mahdolliseen hankintaan vaikuttavat motivaatiotekijät. Tilastollisesti merkitsevästi kiinnostukseen hankkia sähköauto vaikuttaa kuitenkin ainoastaan päästöttömyys ja ekologisuus. Vastaajat, jotka pitävät päästöttömyyttä ja ekologisuutta syynä hankkia sähköauto ovat todennäköisemmin kiinnostuneita sen hankkimisesta lähivuosina kuin vastaajat, jotka eivät pidä kyseistä tekijää syynä hankkimiselle. Kuluttajien kiinnostus hankkia sähköauto kasvaa silloin, kun päästöttömyys ja ekologisuus koetaan syyksi hankkia sähköauto. Tulos osoittaa, että vihreät arvot ovat tärkeitä kotitalouksien tehdessä sähköauton hankintapäätöstä. Päästöttömyys ja ekologisuus on paitsi yleisin mainittu motivaatiotekijä myös ainut, joka vaikuttaa hankinta-aikomukseen tilastollisesti merkitsevästi. Taulukossa 2 on esitetty sähköautoihin tai sähköautoiluun liittyvien mielikuvaväittämien keskiarvot. Keskiarvoja tarkastelemalla voimme havaita, että suurimmat erot vastaajaryhmien välillä on hintaa ja markkinoilla olevien sähköautojen mallien määrää koskevien väittämien kohdalla. Vas-
15 taajat, jotka aikovat hankkia sähköauton tulevina vuosina pitävät sähköautoja halvempina ja kokevat, että erilaisia sähköautomalleja on tarjolla paremmin kuin vastaajat, jotka eivät aio hankkia sähköautoa. Muiden väittämien kohdalla erot ovat todella pieniä. Taulukko 2. Vastausten keskiarvot eri väittämille. Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia Kaikki Sähköauto on luotettava 3,72 3,79 3,74 Sähköauto on kallis 4,31 4,03 4,21 Sähköauto on suorituskykyinen 3,21 3,39 3,28 Sähköautojen latauspisteitä on riittävästi 2,13 2,06 2,11 Sähköautojen saatavuus on hyvä 2,18 2,27 2,21 Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän 4,11 3,69 3,97 Tutkimuksessa kysytyistä sähköautoihin tai sähköautoiluun liitettävistä mielikuvista tilastollisesti merkityksellisin liittyy sähköautomallien määrään markkinoilla. Mitä paremmin vastaajat kokevat sähköautomalleja olevan markkinoilla, sitä kiinnostuneempia he ovat hankkimaan sähköauton (ks. kuvio 9). Tulos osoittaa, että tarjonnan määrällä on yhteys hankinta-aikomukseen. Kiinnostus hankkia sähköauto on riippuvainen siitä, miten vastaajat kokevat tarjonnan määrän. Näin ollen voidaan tulosten perusteella todeta, että mallien tuominen markkinoilla lisännee kiinnostusta sähköauton hankkimiselle. Kysyntä ja tarjonta siis lisääntyvät ainakin osittain vuorovaikutteisesti. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Ei aikomusta hankkia Aikomus hankkia 20% 10% 0% 1 = täysin eri mieltä 2 3 4 5 = täysin samaa mieltä Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän Kuvio 9. Väittämän Erilaisia sähköautomalleja on tarjolla vähän vastausten jakaantuminen.
16 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tuloksien tulkintaa ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä rajoittavat tietyt tekijät. Tätä raporttia tarkasteltaessa on tärkeätä muistaa, että tutkimuksen tavoitteena on ennen kaikkea herättää kiinnostusta sähköautoiluun sekä vastaajien että muiden alueen toimijoiden keskuudessa. Tutkimuksen avulla pyrittiin kartoittamaan vastaajien asenteita ja mielikuvia sähköautoiluun liittyen. Tutkimuksen aineisto on varsin pieni, eikä tutkimusta ole toteutettu riittävien tieteellisten standardien mukaisesti. Tutkimuksen toteuttamisessa on ensisijaisesti luotu pohjaa mahdollisille tuleville ja laajamittaisemmille tutkimuksille. Näin ollen tutkimus toimii ikään kuin esitutkimuksena laajemmalle tutkimukselle. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa tulee myös pitää mielessä, että kyselyyn on mahdollisesti valikoitunut mukaan sellaisia vastaajia, jotka ovat keskivertoa kiinnostuneempia sähköautoilusta. Tämä saattaa näkyä tuloksissa, esimerkiksi todellisuutta vahvempana kiinnostuksena sähköauton hankintaan. Huolimatta tutkimuksen rajoituksista voidaan tuloksista tehdä tiettyjä päätelmiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että niin yritysten kuin yksityishenkilöiden ajotarpeet ovat pääosin suoritettavissa sähköautoilla jo nykyisellä tekniikalla. Suurimmat esteet sähköauton hankinnalle näyttäisivät tällä hetkellä liittyvän tekniikan hintaan ja kehittyneisyyteen. Sähköautojen hinta ja toimintasäde sekä latausmahdollisuudet ovat yleisimpiä hankintaa rajoittavia tekijöitä vastaajien keskuudessa. Vastaavasti yleisimpiä syitä sähköautojen hankkimiselle ovat niiden päästöttömyys ja ekologisuus sekä käyttökustannukset. Kiinnostus sähköauton hankintaan kasvaa kun vastaajien kokemat motivaatiotekijät lisääntyvät, kuitenkaan estetekijöiden kohdalla eroa ei ole sen suhteen kuinka monta tekijää mainitaan. Kuluttajakäyttäytymiselle on tyypillistä, että hinnalla on suuri merkitys ostopäätöstä määrittelevänä tekijänä. Myös tämän kyselyn tulokset osoittavat, että niin hankintahinnalla kuin käyttökustannuksillakin on merkitystä ostopäätöksen kannalta. Sähköautoilun yleistymisen kannalta yksi suurimmista ongelmista liittynee siihen, ettei kunnollista ja luotettavaa tietoa sähköajoneuvojen elinkaarikustannuksista ole saatavilla. Arviot elinkaarikustannuksista suhteessa polttomoottoriautoihin vaihtelevat, ja perustuvat useimmiten heikkoihin olettamuksiin. Jotta sähköauto voidaan kuluttajien keskuudessa laajasti kokea vaihtoehdoksi nykyisille polttomoottoriautoille, tulisi säh-
17 köauton elinkaarikustannuksista tuottaa luotettavaa ja tarkkaa tietoa kuluttajien ostopäätösten tueksi. Sähköautojen yleistymisen suurin haaste näyttäisi olevan sähköautojen nykyinen hintataso. Osa kuluttajista on nykyisellään valmis sietämään sähköautojen käyttöön liittyvät rajoitukset, mutta valtaosalle kuluttajista korkeampi hinta tuotteesta, johon liittyy käyttörajoituksia verrattuna polttomoottoriautoon, on este hankkimiselle. Hinnan suhteen mielenkiintoista on, että vastaajan kokemus sähköauton hintatasosta ei kuitenkaan määrittele hankkimisaikomusta. Sekä hankintaa aikovat että hankinnasta kiinnostumattomat kokevat sähköauton olevan kallis. Osa kuluttajista on kuitenkin valmiita maksamaan korkean hinnan. Sähköautojen yleistymismahdollisuudet eivät tutkimuksen valossa näyttäisi rajoittuvan ainoastaan kotitalouksien kakkosautoksi, kuten yleisesti on ajateltu. Yhtä lailla kotitaloudet, joiden käytössä ei ole lainkaan autoa tai käytössä on yksi auto, ovat kiinnostuneita hankkimaan sähköauton. Vastaajien sukupuolella ei ole tilastollista vaikutusta hankkimisaikomukseen, mutta iällä puolestaan on. 35 44-vuotiaat ovat todennäköisimmin kiinnostuneita sähköauton hankinnasta, kun taas vähiten kiinnostuneita ovat yli 64-vuotiaat. Sähköautoilu elää tällä hetkellä murrosvaihetta, joka voi kestää pitkäänkin. Kuluttajilta uuden tekniikan omaksuminen vie usein aikaa, eivätkä markkinat ole vielä täysin valmiit sähköautoilulle. Yritysten ja yksityishenkilöiden kiinnostus hankkia sähköauto lisääntynee kun sähköautomarkkinat teknologian kehittyessä kypsyvät. Markkinoiden kypsyminen vaatii kuitenkin laajaa tietoisuuden lisäämistä, sekä muita toimia, joilla sähköautoilun yleistymistä voidaan edistää. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen tuloksia on analysoitu käyttämällä logistista regressioanalyysia. Logistinen regressioanalyysi selittää kaksiluokkaista selitettävää muuttujaa useilla selittävillä muuttujilla. Tutkimuksen selitettävänä muuttujana on vastaajan kiinnostus hankkia sähköauto seuraavan kolmen vuoden aikana. Selittävinä muuttujina on käytetty tässä raportissa läpikäytyjä muuttujia. Logistinen regressioanalyysi sopii tutkimuksen tarkoitukseen hyvin, sillä se ei aseta edellytyksiä selitettävän muuttujan luokkien jakautuneisuudelle. Logistinen regressionanalyysi mallintaa selittävien
18 muuttujien vaikutusta selitettävään muuttujaan. Malli määrittää muuttujat, joilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus selitettävään muuttujaan. Vaikutus selitettävään muuttujan voi olla positiivinen tai negatiivinen. Logistisen regressioanalyysin avulla saadaan siis vastaus siihen, vaikuttaako selittävä muuttuja selitettävään muuttujaan tilastollisesti merkitsevästi, ja onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen. Tässä raportissa viitatut tulokset perustuvat logistisen regressioanalyysin tuloksiin. Analyysi on toteutettu käyttämällä SPSS-ohjelmistoa.
19 LÄHTEET 1) Bellis, M. 2006. The History of Electric Vehicles: The Early Years. Saatavana www-muodossa: <URL: http://inventors.about.com/od/estartinventions/a/history-of-electric-vehicles.htm> Viitattu 26.6.2012. 2) Chéron, E. & Zins, M. 1997. Electric Vehicle Purchasing Intentions: The Concern over Battery Charge Duration. Transportation Research Part A: Policy and Practice, Vol. 31, No. 3, pp. 235-243. 3) Edvards, R., Larivé, J-F., Mahieu, V. & Rouveirolles, P. 2007. Well-to-wheel analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context. Saatavana www-muodossa: <URL: http://ies.jrc.ec.europa.eu/uploads/media/wtw_report_010307.pdf> Viitattu 2.8.2012. 4) Directive 2009/28/EC of the European Parliament and of the Council. Official Journal of the European Union, 5.6.2009. Saatavana www-muodossa: <URL: http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:140:0016:0062:en:pdf> Viitattu 9.8.2012 5) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisu 145, 2011. Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020. 6) TraFin tilasto: Tammi-toukokuu 2012 ensirekisteröinnit. Saatavana www-muodossa: <URL: http://www.trafi.fi/filebank/a/1338802624/b95b5745d029ad6839e5bf72977fcbfe/9830ensirekisteroinnit_kuukausittain_ja _ajoneuvolajeittain_touko_2012.pdf> Viitattu 26.6.2012. 7) Talouselämän uutinen: Saksa tuplaa sähkö autotuet, Suomen veroeste pysyy. Saatavana www-muodossa: <URL:http://www.talouselama.fi/uutiset/saksa+tuplaa+sahkoautotuet+suomen+veroeste+pysyy/a2080222> Viitattu 26.6.2012. 8) European Environment Agency:n tilasto: CO 2 intensity of electricity and heat generation. Saatavana www-muodossa: <URL: http://forum.eionet.europa.eu/nrc-energy/library/ener002_co2- intensity_2011/download/1/ener002_co2%20intensity_2011%20v3.docx> Viitattu 26.6.2012. 9) International Energy Agency 2011. CO 2 Emissions from Fuel Combustion: Highlights. Saatavana www-muodossa: <URL: http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/co2highlights.pdf> Viitattu 10.8.2012 10) Gärling, A. & Thøgersen, J. 2001. Marketing of Electric Vehicles. Business Strategy and the Environment, Vol. 10, pp. 53 65.