MIKKELIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 1
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Johdanto 3 Organisaatio 4 Yleistä 5 Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet 5 Taloudellisen ja tuloksellisen toiminnan seuranta 7 Käyttösuunnitelmarakenne 8 Laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat 8 Toiminta ja tuloskortit 9 Maisemataulukot 12 Talous Tuloslaskelmat 13 Määrärahat tilitasolla kustannuspaikoittain 14 Henkilöstö 17 Kannen kuva: Havainnekuva asuntomessualueelta 2
Johdanto Rakennusvalvonnan tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön rakentumista. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo yleisen edun kannalta rakennustoimintaa ja rakennettua ympäristöä sekä huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen toteutumista. Asiakaskeskeisellä ja ennakoivalla neuvonnalla rakennusvalvonta tukee rakennushankkeen sujuvaa etenemistä ja onnistunutta lopputulosta. Rakennusvalvonnan toimintaa ohjaa rakennuslautakunta, joka toimii myös jätehuoltoviranomaisena. Pysäköintipalvelut kuuluvat rakennusvalvonnan tulosalueeseen. Lakisääteisten tehtävien ohella rakennusvalvonnalla on oma rooli kaupungin strategioiden ja tavoitteiden toteutumisessa. Nopealla ja selkeällä päätöksentekoprosesseilla kyetään vastaamaan yritystoiminnan ja myös asuntorakentamisen vaatimuksiin. Rakennusvalvonta on ollut eturintamassa mukana kehittämässä sähköistä asiointia. Sähköinen asiointi tarjoaa kuntalaisille ajasta ja paikasta rajoittamattoman palvelukanavan. Jotta rakennusvalvonta pystyy hyödyntämään sisäisissä prosesseissaan sähköistä palvelua, tulee Mikkelin kaupungin sähköinen arkisto saada kattamaan myös rakennusvalvonnan arkistot. Asiakaspalvelussa säilytetään myös perinteinen kasvotusten tapahtuva palvelu ja rakentajia kannustetaankin hyödyntämään rakennusvalvonnan tarjoamaan mahdollisuuteen suunnittelun ennakkoohjauksessa. Rakennustarkastajilla on omat alueelliset vastuualueet ja sijaiset sekä asiakaspalveluajat rakennusvalvonnan toimistossa, joilla varmistetaan asiakaspalvelun saatavuus. Mikkelin kaupungin asiakaspalvelupisteiden tarjoamaa kokoaikaista sekä monipuolista yleisneuvontaa ja palvelua hyödynnetään ja kehitetään myös rakennusvalvonnan asiakastapaamisissa. Henkilöstön asiantuntemus ja asiantuntemuksen jatkuva ylläpitäminen alan koulutuksiin ja kursseille osallistumisella on tärkeää, jotta varmistutaan sujuvasta ja laadukkaasta lupaprosesseista ja ohjauksen laadusta ja tietotaidosta. Hulevesien hallinnan ja energiatehokkaaseen rakentamiseen ohjaukseen kiinnitetään jatkossakin huomioita. Asuntomessujen esittelykohteiden rakentaminen alkaa vuoden 2016 aikana. Rakentaminen tapahtuu kohteissa samanaikaisesti ja tämä vaatii rakennusvalvonnassa suuren yksittäisen työpanoksen. Rakennuslautakunta toimii myös jätelain tarkoittamana jätehuollonviranomaisena. Toimivalla jätehuollolla mahdollistetaan ympäristön siisteys ja viihtyisyys kustannustehokkaasti. Asioiden valmistelusta ja esittelystä jätehuoltoon liittyvissä asioissa vastaa rakennusvalvontaa perustetussa virassa jäteasian tarkastaja, joka on aloittanut virassa syksyllä 2015. Keskeisiä päivittäistehtäviä ovat jätehuollon järjestämiseen liittyvien poikkeuspäätösten ja vastineiden antaminen. Kuluvan vuoden merkittäviä asioita ovat jätetaksaan liittyen perusmaksun tilanteen selvitys Suomessa ja maksun käyttöönoton valmistelut sekä jätelain 143 :n mukaisen asiakasrekisterin ylläpidon järjestämisen päivittäminen. Lisäksi selvitetään haja-asustusalueiden lietekuljetusten ja taajamien jätteenkuljetusten nykytilannetta. Asioiden kehittäminen ei ole vuosisidonnaista vaan jatkuvaa, monessa asiassa jatketaan työtä jo viime vuonna tehdyn ansiokkaan selvitys- ja valmistelutyön pohjalta. Pysäköintipalvelut huolehtivat Mikkelin kaupungin alueella pysäköinnin ja joutokäynnin valvonnasta ja siihen liittyvästä opastuksesta ja neuvonnasta. Keskeisenä tehtäviä ovat maksullisen pysäköinnin käytännön järjestelyt, kuten lippuautomaattien hankinnasta ja ylläpidosta huolehtiminen. Pysäköintipalveluiden avulla vaikutetaan osaltaan liikenneturvallisuuteen, ilmanlaatuun ja mahdollistetaan toimiva asiointi Mikkelin keskustassa ja lähiympäristössä. Pysäköintipalveluiden sähköistä palvelua kehitetään. Jätehuollon ja pysäköintipalvelujen toiminnalla edesautetaan viihtyisän, terveellisen ja turvallisen ympäristön muodostumista. Menestys edellyttää yhteistyötä ja kumppanuutta. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on edelleen jaettava vahva yhteinen tahtotila, vuorovaikutuksessa asiakkaiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa. Rakennusvalvonnan tulosalue on omalta osaltaan kehittämässä elinvoimaista Mikkeliä. Sari Valjakka johtava rakennustarkastaja 3
4
Yleistä Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranetiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2016 mennessä. Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä: Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen: 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia. Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto on päättänyt 9.11.2015 hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Bruttomääräisinä budjetoidut yksiköt ovat budjettirahoitteisia ja nettomääräisenä budjetoidut yksiköt kohderahoitteisia. Ruoka- ja puhtauspalvelut, sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan alainen kaupungin oma toiminta sekä teknisen toimen alainen tilakeskus ovat nettobudjetoituja. Edellä mainittuja yksiköitä sitoo nettobudjetoituna toimintakate eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Muut kaupungin toimintayksiköt ovat bruttomääräisesti budjetoituja budjettirahoitteisia yksiköitä, joita sitoo valtuustoon nähden tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Poikkeaminen talousarvion sitovista tavoitteista edellyttää valtuuston hyväksyntää. Budjettirahoitteisten yksiköiden määrärahojen perustana olevat suoritteet ovat ohjeellisia ja poikkeamat suoritetasossa alaspäin tarkoittavat sitä, että valtuuston myöntämiä määrärahoja tulisi jäädä käyttämättä. Myös toiminnan tuottavuutta on saatava lisättyä läpi koko kaupunkiorganisaation siten, että suoritteet saadaan toteutettua pienemmällä määrärahalla. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. 5
Tuloslaskelmaosan sitovat määrärahat Talousarviovuoden tuloslaskelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelman muihin vuosiin kohdistuvat menoarviot eivät oikeuta vielä varojen käyttöön, vaan talousarvio hyväksytään vuosittain. Toimielinten ja viranhaltioiden pitää kuitenkin toimia suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yleiset vastuut määrärahoista Mikkelin kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, konsernipalveluissa tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden johtajat, sivistyspalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teknisessä toimessa toimialajohtajat, tulosaluejohtajat ja tulosalueiden päälliköt. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä tilivelvollisia ovat liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja. Lauta- ja johtokuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tulee tämän osalta tiivistää myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 24.11.2014 431 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Rakennuslautakunnan tilivelvolliset: Rakennusvalvonta ja jätehuolto Tulosalueen päällikkö Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka - Pysäköintipalvelut Hallintopäällikkö Juha Ruuth Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet Hankintasääntö Kh 305 /5.10.2015 Projektitoiminnan ohje 2013 Perinnän toimintatapaohje 2010 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje kh 431/ 24.11.2014 Konsernipalveluiden toimintasääntö Kh 297/ 1.6.2009 Konserniohje Kvalt 148/ 10.12.2007 Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh 22/8.1.2001 Teknisen toimialan määräykset sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskien (tekn. ltk 26.1.2016) 6
Hankintaohjeet ja hankintarajat Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. Yli 1 000 000 euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 2. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1 000 000 euron hankintapäätökset ja - sopimukset. 3. Yli 300 000 euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 4. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 300 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 5. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 200 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 50 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lautaja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy, voi maksaa avustuksen vuodelle 2016 vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2015 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Vuonna 2016 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan toimintojen ja talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginhallituksen kuukausittaisessa raportoinnissa kukin toimialajohtaja selvittää, miten talouden tasapainottamiseksi päätettyjä toimenpiteitä on viety toimialalla eteenpäin. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien 1 toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut 2. Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. 1 Asukkaiden hyvinvointiohjelma, luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma 2 Talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan 7
Käyttösuunnitelmarakenne 2016 1402RL Rakennuslautakunta RL= 6 1402RL1 Rakennusvalvonta 1402RL11 1402RL12 1402RL13 Rakennusvalvonta Jätehuolto Pysäköintipalvelut 140265001 Hallinto ja yhteiset kustannukset 140265002 Rakennus- ja toimenpideluvat 140265003 Muut luvat 140265004 Korjausneuvonta 140265011 Jätehuolto 140265021 Pysäköintipalvelut LASKUJEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2016 Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka hyväksyy kaikki rakennuslautakunnan alaisten yksiköiden laskut, mikäli varsinaiset hyväksyjät ovat estyneitä. TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Rakennusvalvonta 1402R11 140265001 Hallinto ja yhteiset kustannukset Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine 140265002 Rakennus- ja toimenpideluvat Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine 140265003 Muut luvat Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine 140265004 Korjausneuvonta Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Jätehuolto 1402RL12 140265011 Jätehuolto Kaisa Helaakoski Pysäköintipalvelut 1402RL13 Juha Ruuth, Juha Häyrinen, Sari Valjakka Katja Laine, Sirpa Pajunen, Maija Tarmia 140265021 Pysäköintipalvelut Juha Ruuth Niina Gynther, Sari valjakka Katja Laine, Maija Tarmia, Sirpa Pajunen, Niina Gynther 8
TOIMINTA JA TULOSKORTIT Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle: 1. toimia Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena 2. seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- tai ympäristökaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun ja 3. huolehtia toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä sekä tähän liittyen tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle 4. toimia Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Asiakaspalvelua kehitetään (neuvonta, lupaprosessi ja valvonta): helppo tavoitettavuus, avuliaisuus ja tasapuolisuus, yleisen edun rinnalla huomioidaan myös asiakkaan etu. Lupaprosessia kehitetään asiakaslähtöisemmäksi sekä vaikutukseltaan ja kustannuksiltaan tehokkaiksi. Sähköistä asiointia kehitetään lupamenettelyssä ja yhteydenpidossa asiakkaisiin. Pyritään säilyttämään toiminnan taloudellisuus suhdanteiden vaihdellessakin. Luodaan toimintaedellytykset Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimimiselle. Valvotaan pysäköintipalvelujen asianmukaista hoitamista. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys: tavoite 140 (KV) Kirkastetaan lupa- ja päätösprosessit (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Sähköinen lupaprosessi otetaan käyttöön. Johtava rakennustarkastaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Rakennuslupaprosessi on hallittu, nopea, ohjaava sekä lisäarvoa rakentamisprojektille tuottava. Ennakkoneuvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asiakkaalle mielekäs lupaprosessi ja projektille tavoitteellinen lopputulos. Asiakkaalle tarjotaan yhden luukun periaatteella kokonaispalvelua, jonka varmistamiseksi teknisen sektorin sisäinen poikkihallinnollisuus laitetaan kuntoon. Rakennusvalvonnan asiakkaan omatoimisesti saavutettavaa sähköistä neuvontaa lisätään. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Henkilöstön kouluttaminen sähköiseen palveluprosessiin ja lupakäsittelyyn. Palvelun ja prosessin kehittäminen. Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti, niin ulkoisissa kuin sisäisissä asiakkuuksissa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? ICT edellyttää investointeja (henkilöstö) ja käyttötalouskuluista (palvelu yms. maksut lisääntyvät) huolehtimista. Lyhyellä aikavälillä asiakkaan palvelun tasoa voidaan parantaa (sähköisen lupaprosessin kynnyksen ylittäminen). Pitkällä aikavälillä tavoitteena on rahoituksen kokonaistarpeen pieneneminen henkilöstökulun vähenemisellä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas): tavoite 75 (KV) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Yhdyskunnan (Mikkeli) jätehuolto on lajittelevaa ja jätelogistiikka suunnitellaan Metsäsairila Oy:n kanssa vastaamaan kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Jäteasiain tarkastaja 9
Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Jätehuoltomaksujärjestelmä on lajittelua kannustava. Hyötyjätepisteiden määrä vastaa suunnitelmallista tasoa ja ne ovat suhteellisen helposti saatavilla. Jätemaksutaksan, perusmaksun ja jätehuoltomääräysten valmistelu yhteistyössä ympäristöpalvelujen ja Metsäsairila Oy:n kanssa ja mahdollisesta muuttamisesta päättäminen. Jätehuoltomääräysten voimaan saattaminen ja ohjeistavan tiivistelmäosan laatiminen. Taksan ja maksujen tarvittavat muutokset tehdään. Jäteasiain tarkastajan kokopäiväisen työpanoksen myötä syvällisempi paneutuminen asioihin mahdollista. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Lajittelun ja kierrätyksen neuvominen ja havainnollistaminen. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstömäärän kautta palkkakustannuksen lisääntyminen. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 (KV) Varmistetaan hulevesisuunnittelu ja tonttikohtainen veden ohjaus rakennuslupaprosessin aikana. Rakennuslupatarkastuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Rakennustarkastajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hulevesien käsittelyssä pyritään maastoon viivyttäen palauttamiseen. Suurilla pinnoitetuilla alueilla (esim. keskustan alue) huleveden sadevesiviemäriin johtamista pyritään viivyttämään ja vähentämään haihduttamalla käyttäen mm viherkattoja, istutus- ja hulevesialtaita. Tuetaan viherkattojen, pihan viheralueiden yms. rakentumista ja niiden käyttöä huleveden pidättämisessä ja haihtumisessa, rakennusvalvonnan ohjauksen keinoin. Rakennuslupatarkastelussa huleveden käsittelyssä tulee huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä tai viivyttämisestä. Kaavoituksen salliessa käytetään keskitettyjä yhteisalueelle sijoittuvia ratkaisuja. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin ja lupaprosessin mahdollisuudet. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa. Tuetaan toimintaa perustetun pohjavesien suojelun työryhmän puitteissa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%): tavoite 50 (KV) Vanhan Kalevankankaan koulun ja Kirkonvarkauden uuden asuinalueen käyttöönoton yhteydessä varmistetaan, ettei asuinrakentaminen muodosta pohjavesiriskiä Noudatetaan laadittua maalämmön perustamisen sähköistä ohjetta. Erityishuomio kiinnitetään pohjavesialueelle sijoitettaviin järjestelmiin. Kattavilla lupaehdoilla varmennetaan pohjaveden hyvän laadun säilyminen. Johtava rakennustarkastaja Rakennus- ja lvi-tarkastajat Rakennus- ja lvi-tarkastajat 10
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Huomioidaan rakennusten korkeusasemat suhteessa pohjaveden tasoon ja työmaavaiheen riskeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Vaaditaan normaalin rakennuslupatarkastelun lisäksi tarvittaessa pohjaveden hallintasuunnitelma ja toteutusvaiheen tueksi työmaasuunnitelma. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa. Hulevesien käsittelyssä käytetään maastoon viivyttäen palauttamista. Seurataan valtakunnallista maalämmön käytön linjausta ja tutkimustietoa. Lisätiedon perusteella päivitetään ohjetta ja toimintatapaa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tiedotetaan asiasta sähköisen asioinnin keinoin jo ennakko-ohjauksena. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Aloituskokouksen ja katselmusten painopisteen ohjaaminen kriittisiin vaiheisiin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ekologinen jalanjälki (gha / as): tavoite 5,5 (KV) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Energiatehokkaan rakentamisen ohjausta ja neuvontaa lisätään laatimalla korjausrakentamisen toimintaohje sekä lisäämällä neuvontaa Ajoneuvojen joutokäynnin valvonta Rakennustarkastajat Hallintopäällikkö Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Saatetaan rakennushankkeeseen ryhtyvät tietoiseksi energiatehokkaista ratkaisuista, huomioiden elinkaarikustannuksissa saatava säästö ja ympäristövaikutukset. Hyödynnetään laadittavaa korjausrakentamisen toimintaohjetta, jossa ohjaavien keinojen ohella hyödynnytetään lainsäädännön pakottavat vaatimukset. Koulutetaan henkilöstöä, painottaen rakennusfysikaalista toimivuutta ja sisäilman hallintaa. Painotetaan tiedottamisessa korjausrakentamisesta saatavaa omistajahyötyä. Palvelua ja tietoa on ensisijaisesti saatavilla sähköisen asioinnin keinoin. Jatketaan uudisrakentamisen energiatehokkuuden neuvontaa. Rakennustarkastajilla ja LVI-tarkastajalla on onnistumisessa keskeinen rooli. Valvonta ja tiedottaminen Valvonta ja tiedottaminen Osallistutaan sähköautojen latauspisteiden suunnitteluun. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investoidaan henkilöstön kouluttamiseen ja materiaaliin. 11
MAISEMATAULUT Palvelu: Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: Johtava rakennustarkastaja TP TA TA-ESITYS Muutos Muutos % 2014 2015 2016 2016-2015 2016-2015 Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat kpl 693 500 550 50 10,0 Katselmukset kpl 1 690 970 900-70 -7,2 Rakennus- ja toimenpideluvat /asukas 9,5 10,9 10,15-0,75-6,9 / lupa /lupa 748,4 1 185,10 1 007,69-177,41-15,0 / katselmus /katselmus 373,1 610,9 615,81 4,91 0,8 Kulut 518 632 592 530 554 230-38300 -6,5 Tuotot -652 738-520 200-520 200 0 0,0 Netto -134 106 72 330 34 030-38300 -53,0 Muut luvat Luvat kpl 155 170 80-90 -52,9 Katselmukset kpl 224 320 90-230 -71,9 Muut luvat /asukas 2,5 2,7 3,0 0,3 11,1 / lupa /lupa 618,2 858,3 2 049,8 1 191,5 138,8 / katselmus /katselmus 893,4 456 1 822,1 1 366,1 299,6 Kulut 138 474 145 910 163 985 18 075 12,4 Tuotot -67 963-70 000-70 000 0 0,0 Netto 70 512 75 910 93 985 18 075 23,8 Korjausneuvonta Luvat kpl 43 60 65 5 8,3 Katselmukset kpl 92 100 80-20 -20,0 Korjausneuvonta /asukas 1,0 2,0 0,6-1,4-69,5 / lupa /lupa 1 635,0 1 733,0 510,6-1 222,4-70,5 / katselmus /katselmus 764,0 1 040,0 414,8-625,2-60,1 Kulut 70 316 103 961 33 185-70 776-68,1 Tuotot 0 0 0 0 0,0 Netto 70 316 103 961 33 185-70 776-68,1 Rakennusvalvonta yhteensä Luvat kpl 891 730 695-35 -4,8 Katselmukset kpl 1 706 1 390 1 070-320 -23,0 Katselmukset /asukas 14,7 15,4 13,8-1,6-10,6 / lupa /lupa 835,9 1 154,0 1 081,2-72,8-6,3 / katselmus /katselmus 490,2 606,0 702,2 96,2 15,9 Kulut 802 479 842 400 751 400-91 000-10,8 Tuotot -794 502-590 200-590 200 0 0,0 Netto 7 977 252 200 161 200-91 000-36,1 Viesti tilaajalle: Uusittavassa rakennusjärjestyksessä on tavoitteena luopua ilmoitusmenettelystä. Tästä johtuen muut luvat lukumäärä vähenee, toimenpidelupien määrän hienokseltaan kasvaessa. Kokonaisuutena lupamäärä vähenee, koska pienet rakennelmat yms. vapautuvat suurimmaksi osaksi lupavelvoitteesta kokonaan. Tuloarvio on tehty varovaisuutta noudattaen. Palvelu: Jätehuollon viranomaistehtävät Vastuuhenkilö: Kaisa Helaakoski TP TA TA-ESITYS Muutos Muutos % 2014 2015 2016 2016-2015 2016-2015 Jätehuolto /asukas 1,4 2,8 2,0-1 -28,9 Kulut 75 057 154 800 110 000-44 800-28,9 Tuotot -73 802-154 800-110 000 44 800-28,9 Netto 1 255 0 0 0 0,0 Viesti tilaajalle: Jätehuollon viranomaispalveluista aiheutuvat kustannukset laskutetaan Metsäsairila Oy:ltä. Kulut muodostuvat pääasiassa henkilöstökuluista. Kuluista on vähennetty Metsäsairila Oy:n kaupungilta laskuttama palvelu. Ns. edestakaisesta laskutuksesta luovutaan. Jäteasiain tarkastaja 100 prosentin työajalla on aloittanut elokuussa 2015. 12
Palvelu: Pysäköintipalvelut Vastuuhenkilö: Juha Ruuth TP TA TA-ESITYS LTK MUUTOS MUUTOS % 2014 2015 2016 2016-2015 2016-2015 Pysäköintivirhemaksut kpl 10 700 14 000 14 000 0,0 0,0 Pysäköintivirhemaksutulot -351 617-500 000-500 000 0,0 0,0 Pysäköintipalvelut /asukas 3,4 4,7 5,2 0,5 10,6 Kulut 186 270 255 800 282 900 27 100 10,6 Tuotot -571 493-735 000-735 000-0,1 0,0 Netto 385 223-479 200-452 100 27 100-5,7 Viesti tilaajalle: Pysäköintivirhemaksujen määrä on laskenut viime vuosina, mikä luonnollisesti näkyy myös maksutulojen vähentymisenä. Suurimpana syynä määrän laskuun on ollut henkilökuntavaje. Tältä osin tilanne on paranemassa, joten virhemaksujen määrän ja tulokertymän voi olettaa palaavan entisiin lukemiin. Pysäköintimaksutuloissa (lippuautomaatit, pysäköintikortit ja mobiilimaksut) on edelleen odotettavissa lievää laskua. TALOUS TP 2014 TA 2015 Ltk esitys 2016 TA 2016 Toimintatulot 804 041 1 482 000 1 437 200 1 437 200 Toimintamenot -812 019-1 255 000-1 178 000-1 146 300 Toimintakate (netto) -7 978 227 000 259 200 290 900 *tp2014,ta 2015 ja ta2016 eivät vertailukelpoisia organisaatiomuutosten johdosta Tuloslaskelmat Rakennuslautakunta yhteensä KTS 2016 Toimintatuotot 1 437 200 Myyntituotot 124 500 Maksutuotot 810 700 Tuet ja avustukset 1 400 Muut toimintatuotot 500 600 Toimintamenot 1 146 300 Henkilostokulut 795 600 Palvelujen ostot 208 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 35 400 Muut toimintakulut 107 100 Toimintakate 290 900 Rakennusvalvonta KTS 2016 Toimintatuotot 592 200 Maksutuotot 590 200 Tuet ja avustukset 1 400 Muut toimintatuotot 600 Toimintamenot 753 400 Henkilostokulut 555 600 Palvelujen ostot 139 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 300 Muut toimintakulut 43 900 Toimintakate -161 200 13
Jätehuolto KTS 2016 Toimintatuotot 110 000 Myyntituotot 110 000 Toimintamenot 110 000 Henkilostokulut 72 100 Palvelujen ostot 23 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 700 Muut toimintakulut 11 300 Toimintakate 0 Pysäköintipalvelut KTS 2016 Toimintatuotot 735 000 Myyntituotot 14 500 Maksutuotot 220 500 Muut toimintatuotot 500 000 Toimintamenot 282 900 Henkilostokulut 167 900 Palvelujen ostot 44 700 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 400 Muut toimintakulut 51 900 Toimintakate 452 100 MÄÄRÄRAHAT TILITASOLLA KTS 2016 Hallinto ja yhteiset 333007 Muut tuet ja avustukset, muilta 1 400 353000 Muut toimintatuotot 600 400500 Kuukausipalkat 130 000 402100 Harjoittelijat 6 000 403000 Kokouspalkkiot 8 000 403150 Ansiomenetyskorvaukset 2 800 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 25 000 410100 Elakemenoperusteiset KUEL-maksut 27 400 414000 Varhaiselakemaksut 100 415000 Tyonantajan sosiaaliturvamaksut 2 800 416000 Tyottomyysvakuutusmaksut 4 400 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 300 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 2 000 434300 Kopiointipalvelut 1 500 435000 Painatukset ja ilmoitukset 1 000 436000 Posti- ja telemaksut 1 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 2 500 440000 Koneiden,kaluston&laitteiden rakentamis- 500 441011 Luott.henkiloiden matkakulut 700 442000 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 200 442050 Henkiloston matkakustannukset 25 000 442055 Hloston koulutusmatkat 500 14
443400 Muut terveyspalvelut 2 800 447000 Muut palvelut 2 000 447050 Henklioston huomioiminen 2 000 447200 IT-palvelut 34 000 447250 Sovelluspalvelut 35 000 447300 Henkiloston koulutus 10 000 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 4 500 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 1 000 914123 S/Henkilostohall. menot 1 500 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 800 914172 S/Muu ostomeno (ruokapalvelu) 1 000 943413 Taloushallinnon palvelut 10 100 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 4 500 451000 Kirjallisuus 1 000 453000 Vaatteisto 2 000 454011 Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav 200 456400 IT-laitteet 1 500 458000 Kalusto 5 000 460000 Muu materiaali 100 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 5 000 948000 Tilavuokrat 38 900 14TM TULOS -402 700 Rakennus- ja toimenpideluvat 328500 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut 520 200 400500 Kuukausipalkat 210 000 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 35 800 415000 Tyonantajan sosiaaliturvamaksut 4 300 416000 Tyottomyysvakuutusmaksut 6 600 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 400 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 14TM TULOS 263 000 Muut luvat 328500 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut 70 000 400500 Kuukausipalkat 62 000 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 10 600 415000 Tyonantajan sosiaaliturvamaksut 1 300 416000 Tyottomyysvakuutusmaksut 2 000 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 100 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 14TM TULOS -6 100 Korjausneuvonta 400500 Kuukausipalkat 12 600 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 2 100 415000 Tyonantajan sosiaaliturvamaksut 300 416000 Tyottomyysvakuutusmaksut 400 14TM TULOS -15 400 15
Jätehuolto 314000 Muut myyntituotot 110 000 400500 Kuukausipalkat 53 600 403000 Kokouspalkkiot 4 000 403150 Ansiomenetyskorvaukset 1 400 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 10 100 415000 Tyonantajan sosiaaliturvamaksut 1 100 416000 Tyottomyysvakuutusmaksut 1 700 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 100 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 1 000 435000 Painatukset ja ilmoitukset 1 100 436000 Posti- ja telemaksut 400 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 500 442050 Henkiloston matkakustannukset 4 000 443400 Muut terveyspalvelut 200 447100 Asiantuntijapalvelut 10 000 447200 IT-palvelut 1 000 447250 Sovelluspalvelut 1 000 447300 Henkiloston koulutus 3 000 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 100 914123 S/Henkilostohall. menot 200 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 900 943413 Taloushallinnon palvelut 500 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 500 451000 Kirjallisuus 200 458000 Kalusto 2 000 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 2 500 948000 Tilavuokrat 6 000 494000 Muut kulut 2 800 14TM TULOS 0 Pysäköintipalvelut 913202 S/Pysakointimaksut 14 500 329000 Pysakointimaksut 220 500 350100 Pysakointivirhemaksut 500 000 400500 Kuukausipalkat 127 000 403500 Tilapainen tyovoima 10 000 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 23 400 415000 Tyonantajan sosiaaliturvamaksut 2 800 416000 Tyottomyysvakuutusmaksut 4 300 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 300 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 100 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 2 500 435000 Painatukset ja ilmoitukset 400 436000 Posti- ja telemaksut 2 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 2 000 440000 Koneiden,kaluston&laitteiden rakentamis- 500 442050 Henkiloston matkakustannukset 1 400 16
447000 Muut palvelut 13 000 447050 Henklioston huomioiminen 200 447200 IT-palvelut 9 000 447250 Sovelluspalvelut 5 000 447300 Henkiloston koulutus 1 500 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 500 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 1 000 914123 S/Henkilostohall. menot 400 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 200 914182 S/EKK:n palvelut (menot) 100 943413 Taloushallinnon palvelut 5 000 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 500 451000 Kirjallisuus 200 453000 Vaatteisto 4 500 454011 Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav 200 456400 IT-laitteet 6 000 457200 Sahko 3 500 458000 Kalusto 500 460000 Muu materiaali 3 000 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 6 000 948000 Tilavuokrat 5 900 494003 Luottotappiot 40 000 14TM TULOS 452 100 HENKILÖSTÖ Keskeiset henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2016 2019 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Tekninen toimi Tekninen toimi on toteuttanut sille vuosille 2013-2016 asetetun 9 henkilön vähentämistavoitteen. Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä (lähtenyt eläkkeelle, on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle tai laskennallinen eläkeikä täyttyy) vuosina 2015-2019 yhteensä n. 30 henkilöä. Korvausrekrytointeja tehdään jatkossa harkiten. Jokaisen rekrytoinnin kohdalla tarkastelu lähtee aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tarpeesta. Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä Tekninen toimi Kuntouttavan työtoiminnan henkilöille löytyy joitakin työmahdollisuuksia. Opastaminen ja kouluttaminen tehtävään vaativat työpanosta. Kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä voidaan ottaa vain rajallinen määrä. Työkykytavoite Tekninen toimi Tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Tavoitteena on myös räätälöidä työtehtäviä henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos työkyvyn todetaan heikentyneen. Tekninen toimi tukee työkykyä ylläpitävää toimintaa mm. kuntoremontit ym. Määräaikainen henkilöstö Rakennuslautakunta Kesäisin työllistetään tarvittaessa määräaikainen työntekijä lupaprosessien varmistamiseksi. Rekrytointitarve ja myös mahdolliset nimikemuutokset Jokaisen rekrytointiesityksen kohdalla arvioidaan tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan tarpeet sekä tehtäväkokonaisuudelle ajatellut vastuut. 17
Rakennuslautakunnan alainen toiminta Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa n. 4 henkilöä vuosina 2016 2019. Tarkastusmestarin mahdollisesti eläköityessä v. 2016, korvausrekrytoinnin yhteydessä nimike muutetaan rakennustarkastajaksi. Toimistosihteerin mahdollisesta eläköitymisestä johtuva korvausrekrytointi on ajankohtainen vuonna 2016. HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2015-2018 Henkilöstö Henkilöstö Toteutuma Tavoite 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2018 Muutos määrä määrä arvio Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä 31.12.2014 1.1.2015 31.12.2015 asettama asettama asettama Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2015-18 Rakennuslautakunta 11 16 5 17 1 18 1 18 0 18 0 2 Vakituiset 11 16 5 17 1 18 1 18 0 18 0 2 Määräaikaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Koulutussuunnitelma Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa. Rakennuslautakunta Strategian toteuttamista edistävää koulutusta ovat: Hlö / pv Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset 2 / 6 Johtamisen erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Muut erikoisammattitutkinnot HHJ koulutus, Hyväksytty hallituksen jäsen Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Pitkäkestoiset koulutukset. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi: 15 / 30 Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus Sivistystoimen veso päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta Kaikki muu ammatillinen koulutus. Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim. 15 / 25 Paremman palvelun passi koulutus Esimiespassi Valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset Mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto) Työkierto Perehdyttäminen Riskikoulutukset Työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. Muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu Toimialalla arvioidaan yksikkökohtaisesti yllämainittuihin koulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja koulutuksiin käytettävä aika täysinä päivinä. Koulutuksista tehdään päätökset. Päätökset tehdään Populus palkkaohjelmaan, jota kautta toteutuneita koulutusmääriä ja kustannuksia seurataan. Henkilöstösuunnitelmaan tehdään suositukset koulutuksen painopistealueista ja niiden toteutumista seurataan henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Näin pyritään varmistamaan että toimialat panostavat riittävästi strategian toteuttamista edistävään koulutukseen. Koulutussuunnitelman toteutumista arvioidaan puolivuosittain. Yhteenveto edellisestä: Strategiset johtamis- ja esimieskoulutukset: 2/6 Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus: 15/30 Muu osaamisen kehittäminen: 15/25 18