MUISTA LIIKKUA! HANKE 2007-2010 LOPPURAPORTTI. Johanna Ekola Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

MUISTA LIIKKUA! HANKE 2007-2010 LOPPURAPORTTI Johanna Ekola Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

1 SISÄLTÖ 1. MITÄ OVAT MUISTISAIRAUDET?... 2 1.1 Muistisairauksien yleisyys... 3 1.2 Muistisairautta altistavat ja ehkäisevät tekijät... 4 1.3 Ikääntyvän ja muistisairaan toimintakyky... 6 1.4 Muistisairaan kuntoutus... 10 2 MUISTA LIIKKUA! -HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT... 15 2.1 Hankkeen tausta... 15 2.2 Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry... 16 2.3 Hankkeen organisaatio ja resurssit... 16 2.3.1 Työntekijät... 16 2.3.2 Ohjausryhmä... 17 2.3.3 Sidosryhmät ja yhteistyötahot sekä yhteistyön muodot... 17 2.3.4 Talous... 18 2.3.5 Projektin seuranta ja arviointi... 19 3 MUISTA LIIKKUA! - HANKE... 19 3.1 Tavoitteet... 19 3.2 Kohderyhmä... 20 3.3 Hankkeen toteutus... 20 4 HANKKEEN TOIMINTATAVAT... 21 4.1 Ryhmätoiminta... 21 4.2 Tempaukset... 25 4.3 Esitelmät ja koulutukset... 28 4.4 Kotikäynnit... 32 4.5 Koulutus- ja yhteistyöverkostot... 33 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA... 35 LÄHTEET... 40 LIITTEET... 42

2 1. MITÄ OVAT MUISTISAIRAUDET? Lievä ajattelutoimintojen muutos on ikääntyessä normaalia. Muistivaikeudet voivat olla kuitenkin merkki dementiaa aiheuttavasta sairaudesta, vaikka arkielämän selviytyminen ei vielä olekaan heikentynyt. Muistivaikeuksista kärsiviä ikääntyneitä tulisi terveydenhuollossa seurata nykyistä tarkemmin. Siten etenevän muistisairauden hoito päästään aloittamaan riittävän varhain ja pystytään vähentämään sairauden aiheuttamia haittoja lääkityksellä sekä potilaiden neuvonnalla ja omaishoidon tukitoimilla (Soininen ja Hänninen 2005). Jos aivot ovat terveet ja muistin kannalta tärkeät aivoalueet toimivat normaalisti, ihminen oppii kaiken tarvitsemansa ja selviytyy ongelmitta arkielämässä myös iäkkäänä. Ikä heikentää lievästi työmuistin tehoa ja tekee sen häiriöalttiimmaksi ja herkemmin kuormittuvaksi. Yleensä muistin käytössä tarvittava prosessointi käy työläämmäksi. Nimet palautuvat mieleen hitaammin kuin aikaisemmin. Normaaliin ikääntymiseen ei kuitenkaan kuulu muistitoimintojen heikentyminen siinä määrin, että selviytyminen arkielämässä ei onnistuisi. Uusien asioiden oppimiskyky säilyy koko ihmisen eliniän, jos aivot pysyvät terveinä (Soininen ja Hänninen 2005). Alzheimerin tauti on tavallisin etenevä muistisairaus. Sen osuus keskivaikeista ja vaikeista dementioista on 65 70 %. Lisäksi Alzheimerin tauti on osatekijänä esimerkiksi aivohalvauksen jälkeisessä dementiassa ja isossa osassa Lewy-kappale tautitapauksia (Erkinjuntti ym. 2006). Alzheimerin taudin syy on tuntematon. Taudille on tyypillistä hidas alku, tasainen eteneminen ja muutokset aivojen ohimolohkossa ja myöhemmin muualla kuorikerroksella sekä asetyylikoliini -välittäjäaineen puutos aivojen kuorikerroksessa. Taudin ensimmäinen oire on muistin ja oppimisen heikkeneminen (Viramo ja Sulkava 2010). Vaskulaariset kognitiiviset heikentymät ovat toiseksi tavallisimpia muistisairauksia. Niitä sairastaa noin 20 % kaikista muistipotilaista ja 1,6 % kaikista yli 65-vuotiaista. Siinä erityyppiset aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat kudostuhoa aivoissa. Verenkiertoperäistä muistisairautta sairastavan henkilön neuropsykologisten ja käytösoireiden luonne määräytyy aivoihin syntyneen vaurion sijainnin ja laajuuden mukaan. Aivoverenkierron häiriöiden tuottamat vauriot liittyvät usein pienten valtimoiden tukoksiin ja painottuvat aivojen syvien osien valkeaan aineeseen (Erkinjuntti ym. 2006, Viramo ja Sulkava 2010).

3 Lewyn kappale tauti on kolmanneksi yleisin etenevä muistitauti. Noin 15 % kaikista muistisairaista sairastaa sitä. Tauti on saanut nimensä taudissa havaittavien mikroskooppisten pienten muutosten, Lewyn kappaleiden mukaan, joita havaitaan runsaasti aivojen kuorikerroksen alueella, tyypillisesti otsa-, ohimo- ja päälaenlohkojen alueella. Oireena ovat älyllisen toimintakyvyn heikentyminen ja siinä keskeisenä piirteenä tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelut. Tautiin kuuluu myös tarkat ja toistuvat muistiharhat (Viramo ja Sulkava 2010, Erkinjuntti ym. 2006). Frontaalisiin dementioihin kuuluu alle 5 % kaikista dementiatapauksista, ennen 65. ikävuotta alkaneista tapauksista jopa kymmenesosa. Tässä taudinmuodossa vaurio aivoissa sijoittuu otsalohkoon tai sinne yhteydessä oleviin hermoratoihin. Oireet ovat alkuvaiheessa käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksia. Fyysiset oireet alkavat usein taudin keskivaikeassa vaiheessa. Oireet muistuttavat Alzheimerin taudissa tavattavia oireita (Viramo ja Sulkava 2010, Erkinjuntti ym. 2006). 1.1 Muistisairauksien yleisyys Länsimainen yhteiskunta on ainutlaatuisessa vaiheessa, kun vanhojen ihmisten määrä kasvaa vauhdilla. Vaikka ikääntyvien toimintakyky näyttää koko ajan paranevan, ovat kuitenkin keski-iässä yleistyvä diabetes ja lihavuus mahdollinen vaaratekijä etenevän muistisairauden ilmaantuvuuden lisääntymiselle nykyisten keski-ikäisten tullessa etenevien muistisairauksien suhteen riski-ikään. Tämän vuoksi keinot, joilla pystytään vähentämään näiden oireyhtymien aiheuttamaa inhimillistä ja yhteiskunnallista taakkaa korostuvat (Rovio 2008, Suhonen ym. 2008). Etenevät muistisairaudet ja aivoverenkierron häiriöiden jälkitilat ovat suurimmat pitkäaikaisen laitoshoidon syyt Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 130 000 henkilöä, jotka sairastavat eriasteista etenevää muistisairautta. Heistä kolmasosa on laitoshoidossa. Jokaisen ikäihmisen kannalta aivojen toiminta on keskeistä, jotta voi elää kotona. Etenevät muistisairaudet uhkaavat itsenäistä selviytymistä ja koskettavat merkittävästi sairastuneen itsensä lisäksi koko hänen lähipiiriään (Soininen ja Hänninen 2002).

4 Väestötutkimuksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan 85 000 keskivaikean tai vaikean vaiheen muistisairautta sairastavaa ja 35 000 lievästi sairastavaa henkilöä (Viramo ym. 2006). Muistisairauden esiintyvyys on ollut yli 65-vuotiaiden keskuudessa eri tutkimusten mukaan 5-9 %. Työikäisiä etenevää muistisairautta sairastavia henkilöitä on Suomessa noin 7000. Muistisairaudet liittyvät korkeaan ikään. Vallitsevuus yli 85-vuotiaiden ryhmässä on 15-kertainen verrattuna 60-vuotiaiden ryhmään. Yhteys ikään on samanlainen molemmilla sukupuolilla. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuspotilaista kahdella kolmesta on muistisairaus. Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta suomalaista sairastuu johonkin muistisairauteen (Sulkava 2006, Viramo ja Sulkava 2010). Suomessa muistisairauksien hoitoon kuluu 6 % kaikista terveys- ja sosiaalimenoista, jotka vuonna 2005 olivat 51,8 miljardia euroa. Yhden sairastuneen välittömien kustannusten on arvioitu vuosittain olevan noin 24 000 euroa Suomessa. Kokonaiskustannukset muistisairauksien hoidosta nousevat valtakunnallisesti yli 3 miljardiin euroon vuodessa. Valtaosa (85 %) kustannuksista liittyy laitoshoitoon ja vain 1 % kustannuksista aiheutuu diagnoosin selvittämisestä (Sulkava 2006). Diagnosoimaton potilas on aina kallein vaihtoehto. Esimerkiksi taudinmääritystä ja hoitoa vaille jääneen diabetesta sairastavan Alzheimer-tauti potilaan hoitokustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna asianmukaisessa hoidossa olevaan Alzheimer-tauti potilaaseen. Asianmukaisesti diagnosoitu ja hoidettu potilas on kokonaiskustannuksiltaan halvin (Erkinjuntti ja Viramo 2010). Tämän päivän haasteena on sairauden ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Sairauden varhainen diagnoosi mahdollistaa toimintakykyä ylläpitävän lääkityksen, hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen jo sairauden varhaisvaiheessa (Muistiliitto 2009). 1.2 Muistisairautta altistavat ja ehkäisevät tekijät Muistisairauksien tyypilliset vaaratekijät ovat paljolti samoja kuin valtimotaudeissa. Varmoja Alzheimerin riskiä lisääviä tekijöitä ovat oireelliset ja oireettomat aivoverenkiertosairauksien merkit kuten TIA (ohimenevä verenkiertohäiriö), aivohalvaus, hiljaiset aivoinfarktit, laajat yhteen sulautuvat valkean aivoaineen muutokset aivokuvauksessa sekä korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja ylipaino. Vaaraa lisäävät myös glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, virheellinen ruokavalio ja eräät sydänsairaudet (Kivipelto ym. 2005). Alzheimerin taudin vaara-

tekijöitä joihin emme voi vaikuttaa ovat korkea ikä, sairauden esiintyminen lähisuvussa, ApoE e4-alleelin kantajuus ja harvinaiset geenivirheet (Kivipelto ym. 2005). 5 Hoitamaton verenpaine lisää sekä verenkiertoperäisen muistisairauden että Alzheimerin taudin riskiä. Verenpaine on tärkein yksittäinen vaaratekijä aivoverenkierronhäiriöille. Keskimäärin 10 mmhg:n verenpaineen nousu lisää aivoverenkierron häiriön riskiä noin 30 % (Pirttilä ym. 2004). On olemassa viitteitä siitä, että systolisen verenpaineen hyvä hoito vielä varhaisessa vanhuusiässä (<80 vuotta) vähentää muistisairauden ilmaantuvuuden riskiä (Hanon ja Forette 2004, Suhonen ym. 2008). Samoin korkea kolesteroli näyttää olevan aivoille haitallista. Henkilöt, joilla on korkea kolesterolitaso, sairastuvat herkemmin Alzheimerin tautiin ja toisaalta kolesterolilääkkeiden käyttö näyttää suojaavan muistisairauksilta. Myös hoitamaton diabetes näyttää olevan riskitekijä sairastumiselle Alzheimerin tautiin sen lisäksi, että se altistaa verenkiertoperäiselle muistisairaudelle. Nämä havainnot antavat toiveita siitä, että hoitamalla tehokkaasti näitä yleisiä sairauksia, voidaan vähentää myös Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta. Jos taudin keskimääräistä alkamisikää voitaisiin lykätä muutamalla vuodella, olisi sillä jo suuri vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin (Soininen ja Hänninen 2002). Ylipainon yhteys muistisairauksiin tuli ilmi ruotsalaisessa 30 vuoden seurantatutkimuksessa, jossa selvitettiin yli 7 400 miehen sairastumista etenevään muistisairauteen. Tulosten mukaan pienin riski oli niillä, jotka olivat 47 55 vuotiaina terveesti hoikkia, painoindeksi välillä 20 22,5 kg/m². Painoindeksin suurentuessa sairastumisen vaara lisääntyi suoraviivaisesti ja jo ei-lihavalla alueella. Suurimmillaan riski oli 2,5-kertainen niillä, joiden painoindeksi oli keski-iässä 30 kg/m² tai enemmän (Rosengren ym. 2005). Elämäntapamuutoksilla kuten tupakoinnin lopettamisella, liikunnan lisäämisellä, ruokavaliomuutoksilla, painonhallinnalla sekä diabeteksen ja päävammojen ehkäisyllä on merkitystä myös muistisairauden ehkäisyssä. Mainittuja elämäntapamuutoksia kannattaa toteuttaa muistakin syistä, mutta muistisairauden ehkäisyn tuominen esille voi motivoida joitakin yksilöitä paremmin (Strandberg 2003).

6 Henkinen ja fyysinen aktiivisuus sekä toimiva sosiaalinen verkosto vähentävät muistioireiden ja muistisairauksien ilmaantuvuutta. On todettu, että koulutuksen pituus ja ammatin älyllinen vaativuus vaikuttavat vanhuusiässä muistisairauksia ehkäisevästi mahdollisesti aivojen tehokkaan käytön takia muodostuvan hermosolujen reservikapasiteetin ansiosta (Tuomainen ja Hänninen 2000). Myös ravinnon koostumuksella on vaikutusta. Terveellinen ja monipuolinen ravinto sisältää runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja, vitamiineja ja antioksidantteja eli runsaasti kasviksia, hedelmiä ja paljon kalaa. Tällainen ravinto on yhteydessä muistisairauksien alhaisempaan esiintyvyyteen (Pirttilä ym. 2004). Aivoterveydestä tulisi huolehtia viimeistään keski-iässä. Ihminen voi keski-iässä vaikuttaa vahvasti oman vanhuutensa vireyteen. Rovion (2008) väitöskirjan mukaan liikunta keski-iässä saattaa madaltaa riskiä sairastua vanhuusiän muistisairauteen 50 prosentilla, kun aleneman Alzheimerin taudin osalta havaittiin olevan jopa 60 prosenttia. Eli liikunnallinen ja aktiivinen keski-ikä voi pelastaa eteneviltä muistisairauksilta tai siirtää näiden ilmenemistä. Liikunnan vaikutuksen havaittiin olevan erityisen korostunut Alzheimerin taudille altistavaa geenityyppiä kantavilla henkilöillä. Liikunnan lisäksi myös muiden terveellisten elintapojen, tupakoimattomuuden, sekä terveellisten ravintorasvojen ja kohtuullisen alkoholin käytön vaikutukset olivat niin ikään suurempia juuri geneettisesti altistuneilla henkilöillä. Angevaren ym. (2008) mukaan kuntoilu näyttäisi tehostavan yli 50-vuotiaiden aivojen toimintaa. Hyödyt tulevat aerobisesta liikunnasta, joka parantaa hapenottokykyä. On silti mahdollista, että muunkinlainen liikunta hyödyntää aivoja. Aerobinen liikunta ja hapenottokyvyn paraneminen liittyivät motoristen kykyjen ja yhden tutkimuksen perusteella myös muistin tehostumiseen. Lisäksi tiedonkäsittely nopeutui ja tarkkaavaisuus parani. Fyysinen liikunta parantaa verenkiertoa ja voi siten estää aivohalvauksia, etenevää muistisairautta ja älyllisiä kykyjä. Se parantaa mahdollisesti myös uusien aivosolujen syntyä ja aivojen neuronien yhteyksien ylläpitämistä ja uusien luomista (YLE:n tiedeuutiset 2004). 1.3 Ikääntyvän ja muistisairaan toimintakyky Muistisairaus heikentää sairastuneen toimintakykyä ja lisää avuntarvetta arjen toiminnoissa. Muistisairauden eteneminen on yksilöllistä ja toisilla sairaus etenee nopeammin kuin toisilla

7 (Muistiliitto 2009). Vaikka muistisairaalla ihmisellä olisikin sairauden varhaisessa vaiheessa energiaa aktiviteetteihin, häneltä voi puuttua aloitekykyä. Muistisairaus on yleisin syy joutua pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Muistisairaiden aktiivinen kuntoutus on välttämätöntä, jos halutaan ehkäistä laitoshoidossa olevien iäkkäiden ihmisten määrän kasvua (Huusko 2001). Muistisairauksien hoidossa lähivuosina suuntauksena tulevat olemaan muistisairauksien ennaltaehkäisy ja avohoito. Samalla kiinnitetään huomiota myös pidempään kotona asumiseen ja kotiin tarjottavan avun sekä omaishoitajien taloudellisen tuen lisäämiseen. Kotona asumisen tueksi kehitetään koko ajan lisää muistin apuvälineitä sekä muuta arkea helpottavaa teknologiaa. Esimerkiksi turvapuhelimen, kännykkäpaikannuksen tai kaatumisesta hälyttävän turvamaton avulla voidaan jatkaa kotona asumista silloin, kun toimintakyky on alentunut ja sairastunut eksyy helposti kodin ulkopuolisessa ympäristössä. Myös kuntoutuksen ja kuntouttavien lyhytaikaishoitojen kehittäminen on tärkeää. Keskeistä on myös se, että pitkäaikaispotilaat siirtyvät perinteisestä laitoshoidosta kodinomaiseen hoiva-asumiseen (Muistiliitto 2009, Suhonen ym. 2008). Muistisairaat hyötyvät liikunnasta, tasapaino- ja kävelykuntoutusryhmiin osallistumisesta, kuntosalitoiminnasta sekä aktivoivasta ryhmätoiminnasta muistikuntoutusryhmissä tai päiväsairaalan muistisairastuneiden ryhmissä. Kotihoidon tukemisessa omaisten ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestö- ja ryhmätoimintaan osallistumisella on tärkeä merkitys. Liikuntamahdollisuuksien puuttuminen aiheuttaa usein käytösoireiden pahenemista, vaeltelua ja lisää rauhoittavien lääkkeiden käyttöä (Huusko 2001). Lihaskunto Kyky liikkua itsenäisesti on eräs tärkeimpiä tekijöitä kotona selviytymisen kannalta. Usein liikuntaongelmien taustalla on heikentynyt lihasvoima. Voimien heikentymiseen liittyy usein myös kaatuilutaipumus ja kaatumisen pelko entisestään passivoi vanhusta. Monilla vanhuksilla ovat lihasvoimat niin vähäiset, että jokapäiväiset toiminnot kuten tuolilta ylösnousu ja liikkuminen sisätiloissa onnistuvat vain suurin ponnistuksin. Vähäinenkin sairaus, joka johtaa vuodelepoon voi aiheuttaa liikuntakyvyn menetyksen. Toisaalta pienikin voimanlisäys saattaa ratkaisevasti parantaa liikkumista ja kotona selviytymistä. On arvioitu, että vuodelevon aikana

lihasvoimat voivat heikentyä jopa 5 % vuorokaudessa ensimmäisen viikon aikana (Timonen ja Koivula 2001). 8 Ikääntymiseen liittyvä lihasheikkous on nopeampaa alaraajojen lihaksissa kuin vartalon ja yläraajojen lihaksissa. Toimintakyvyn kannalta on tärkeää harjoittaa lihasryhmiä, jotka ovat liikkumisen ja tasapainon ylläpitämisen kannalta tärkeitä. Yläraajojen lihasheikkous ei yleensä muodostu kotona selviytymisen esteeksi (Timonen ja Koivula 2001). Liikunnan terveyshyödyistä on kiistaton tieteellinen näyttö. Erityisen vahvaa näyttöä liikunnan hyödyistä on iäkkään ihmisen hitaan haurastumisen sekä monien sairauksien ehkäisyssä. Voimaharjoittelulla on selvä, lihasvoimaa lisäävä vaikutus ja harjoittelu näkyy tutkimuksissa kävelynopeuden paranemisena. Tutkimusten mukaan liikuntaharjoittelun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vielä pysyvässä laitoshoidossakin olevilla lihasmassaa ja voimaa voidaan harjoittelulla kasvattaa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010). Aktiivisen liikunnan on todettu parantavan henkistä suorituskykyä, kommunikaatiokykyä, mielialaa ja toimintakykyä muistisairauden kaikissa vaiheissa, jopa vaikeassa Alzheimerin taudissa (Suhonen ym. 2008). Muistisairaalle on annettava mahdollisuus itsenäiseen tai avustettuun liikuntaan. Jokapäiväiset harjoitukset koostuvat nivelten liikuttelusta päivittäisissä toiminnoissa. Muistisairauden varhaisessa vaiheessa on tärkeää painottaa säännöllisen liikunnan merkitystä. Liikunnan avulla voidaan siirtää ennenaikaista laitoshoitoon siirtymistä. Useimmiten muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytys on kyky liikkua (Käyhty ja Ahvo 2001). Tasapaino Kaatumiset ja kaatumisiin liittyvät tapaturmat yleistyvät iän myötä. Kaatuminen on iäkkäiden suomalaisten yleisin tapaturma. Kaatumiset lisäävät sairastavuutta, hoidon tarvetta ja kuolleisuutta. Mahdollisten kaatumisten selvittäminen potilaalta on erittäin tärkeää, sillä jos kaatumiset jatkuvat, iäkäs alkaa helposti vähentää liikkumistaan ja eristäytyä. Näin potilaan tilanne huonontuu entisestään. Kaatuminen tapahtuu usein kävellessä, joten kävelyä vaikeuttavat sairaudet lisäävät myös kaatumisen vaaraa (Jäntti 2008).

9 Muistisairauden edetessä heikkenee kyky hallita asentoa ja tasapainoa. Kävely muuttuu epävarmaksi. Liikkumattomuus ja koko kehon vähäinen käyttö johtaa lihasheikkouteen ja yleiskunnon laskuun. Heikot lihakset ja nivelten liikerajoitukset vääristävät ryhtiä. Väärät asentotottumukset ja keho painopisteen muutos heikentävät edelleen tasapainoa. Horjahtaessaan ihminen käyttää suojareaktioita pysyäkseen pystyssä. Muistisairaan suojareaktioiden puute on seurausta keskushermoston vaurioitumisen lisäksi koko tuki- ja liikuntaelimistön huonosta kunnosta. Aistien heikkeneminen aiheuttaa myös vaaratilanteita ja lisää kaatumisriskiä (Käyhty ja Ahvo 2001). Muistisairauksista verisuoniperäinen muistisairaus ja Lewyn kappale tauti lisäävät kaatumisvaaraa jo sairauden varhaisessa vaiheessa, koska ne vaikeuttavat liikkumista. Etenevät muistisairaudet voivat lisäksi aiheuttaa kaatumista aistimusten väärintulkintojen tai harhojen vuoksi. Alzheimerin tauti lisää kaatumisen vaaraa myös siitä syystä, että katseen kohdistaminen heikkenee jo taudin alkuvaiheessa. Tällöin on tärkeää, että ympäristössä on katseen kohdistamista helpottavia kontrasteja, esimerkiksi tauluja seinillä. Alzheimerin tauti seitsenkertaistaa lonkkamurtuman vaaran siitä syystä, että Alzheimer-potilaat kaatuvat yleensä suoraan lonkalleen. Kuitenkin myös Alzheimer-potilaiden kaatumisia on pyrittävä ennaltaehkäisemään välttämällä erityisesti psyykenlääkkeiden käyttöä, harjoittamalla tasapainoa, vahvistamalla lihasvoimaa ja vaikuttamalla elinympäristön vaaratekijöihin (Jäntti 2008). Raivion (2007) mukaan melkein puolet (44 %) aiemmin kotona asuneista muistisairautta sairastavista potilaista joutui pysyvään laitoshoitoon lonkkamurtuman jälkeen. Ravitsemus Ravitsemustilan heikkeneminen, painon vaihtelut ja laihtuminen lisäävät lihaskatoa. Sitä kautta lihasvoima heikkenee, kehonhallinta vaikeutuu, kaatumis- ja murtumariski sekä toiminnanvajeet lisääntyvät. Muistisairaiden ihmisten yleisimmät ravitsemusongelmat ovat vähentynyt ravinnonsaanti, syömiseen liittyvät käytösoireet ja laihtuminen. Sairauksien yhteydessä lihaskato yleensä kiihtyy. Kun ruokahalu on huono, siitä seuraa energian ja proteiinin saannin vähenemistä (Suominen 2010).

10 Ravitsemuksen merkitys ja ruokailu muuttuvat jonkin verran muistisairauden edetessä. Sairauden varhaisessa vaiheessa, usein jo ennen diagnoosia on tärkeä huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta ja riittävästä ravintoaineiden saannista, joilla saatetaan ehkäistä sairauden etenemistä. Sairauden edetessä ruokavalion monipuolisuus on edelleen tärkeää, mutta riittävän proteiinin ja energian saanti korostuu käytösoireiden lisääntyessä ja vuorokausirytmin muuttuessa (Suominen 2010). 1.4 Muistisairaan kuntoutus Etenevää muistisairautta sairastavalla ihmisellä on yhdenvertainen oikeus hyvään hoitoon ja kuntoutukseen hänen ihmisarvoaan kunnioittavalla tavalla eikä häntä saisi asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksissä muita heikompaan asemaan. Lait ja laatusuositukset eivät yksin turvaa sairastuneen ihmisen mahdollisuutta saada kuntoutusta. Muistisairaalla pitäisi olla mahdollisuus oikea-aikaisiin ja yksilöllisiin kuntoutuspalveluiden saamiseen. Kuntoutujaasema suhteessa lainsäädäntöön syntyy tarpeesta, ei sairauden ennusteesta. Päätöksentekijöiden ja terveydenhuollon toimijoiden asenteet ja tieto vaikuttavat siihen osaavatko he tarjota sairastuneelle olemassa olevia kuntoutuspalveluita ja pitävätkö he tärkeänä näiden palveluiden kehittämistä (Granö & Högström 2007). Kuntoutuksen soveltamisen mahdollisuudet ja tavoitteet muuttuvat sairauden edetessä, minkä vuoksi toimintakyvyn säännöllinen arviointi on tärkeää. Muistisairaan ihmisen toimintakyky on yhteydessä aikaan, paikkaan ja ihmisiin, joten toimintakyvyn arviointi tulisi suorittaa hänelle tutuissa ympäristöissä, normaaliin päivärutiiniin liittyneenä ja tutulla toimintatavalla (Granö ja Heimonen 2007). Kuntoutuksen tavoitteena on muistisairaan itsenäisen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen, toimintakyvyn ja liikuntakyvyn ylläpitäminen, kaatumistapaturmien ehkäiseminen ja toimintakyvyn palautuminen akuutin sairastumisen jälkeen mahdollisimman täydellisesti (Huusko 2001). Vaikka muistisairaan muistia ei voidakaan kuntoutuksella merkittävästi parantaa, voidaan huolehtia siitä, että kognitiivista toimintakykyä heikentävät tekijät, kuten käytösoireet, muut sairaudet, lääkitys, näön ja kuulon ongelmat, ravitsemus sekä liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen esteet, on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla (Huusko 2001). Tavoitteena on että hyvä hoito ja kuntoutus jatkuvat koko sairauden ajan ja että oikea-aikaisella, enna-

11 koivalla kuntoutuksella lisätään hyviä, toimintakykyisiä vuosia. Mitä enemmän sairastunut ja hänen läheisensä saavat tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on kuntoutumiseen ja mielekkään elämän jatkamiseen (Muistiliitto 2009). Muistisairauden lievässä vaiheessa voidaan tavoitteeksi asettaa omatoimisuuden ylläpitäminen, taitojen ja jäljellä olevien kykyalueiden harjaannuttaminen ja selviytymistä tukevien kompensoivien toimintastrategioiden kehittäminen ottaen huomioon heikkenevät kykyalueet. Lisäksi on tärkeä tukea totutun elämäntyylin jatkamista, tukea mielekkäitä toimintoja ja rooleja, vahvistaa sosiaalisia suhteita, opetella muistitukien käyttöä, kannustaa liikunnalliseen aktiivisuuteen sekä kartoittaa yleensäkin selviytymisen edellytyksiä ja palveluiden tarpeita. Omaisille annettavan tiedon ja tuen lisäksi myös sairastuneelle itselleen tulisi olla tarjolla hänen sopeutumistaan tukevia sekä hyvinvointia ja elämänlaatua edistäviä tukimuotoja. Tällaisia ovat esimerkiksi vertaistukitoiminta, sopeutumisvalmennus, neuvonta ja kotikäynnit kokonaistilanteen arvioimiseksi (Granö ja Heimonen 2007, Pirttilä ym. 2007). Muistisairauden keskivaikeassa vaiheessa on tärkeä tukea omatoimisuutta ja jäljellä olevia taitoja, luoda onnistumisen kokemuksia ja itsetuntoa. Turvallisten liikuntamahdollisuuksien luominen on tärkeää, sillä vähäisen liikunnan on todettu olevan yhteydessä käytösoireiden lisääntymiseen. Kotihoidon vaiheessa erilaiset tukimuodot tulisi sovittaa tukemaan sairastuneen kuntoutumista ja hoitavan omaisen hyvinvointia. Kotiin saatava apu, päivätoiminta ja lyhytaikaisjaksot tukevat koko perheen hyvinvointia (Granö ja Heimonen 2007, Pirttilä ym. 2007). Pitkäaikaishoidon alku on tärkeää aikaa kuntoutuksen kannalta. Asuinpaikan vaihtuminen on iso prosessi, johon tulisi varata enemmän aikaa. Kotiutuminen tapahtuu konkreettisen arjen elämisen ja tekemisen kautta. Pitkäaikaishoidon alkuvaiheessa muistisairas voi menettää turhaan toimintakykyään, mikäli hänen voimavarojaan ei pystytä tunnistamaan ja vahvistamaan hänen motivaatiotaan kuntoutumiseen. Henkilöstön rooli ja osaaminen ovat tässä vaiheessa erityisen tärkeitä! Kuntoutumista tukeva hoitotyö auttaa sairastunutta henkilöä säilyttämään jäljellä olevia kykyjään (Pirttilä ym. 2007).

12 Muistisairauden vaikeassa vaiheessa on tavoitteena ylläpitää vuorovaikutustaitoja, liikuntakykyä sekä ehkäistä lisäongelmien erityisesti kaatumisiin liittyvien lonkkamurtumien ilmaantuvuutta. Myös ympäristön muokkaaminen mielihyvää tuottavaksi on tärkeää (Pirttilä ym. 2007). Pitkäaikaishoidon tulisi olla sisällöltään sairastuneen toimintakykyä tukevaa. Pitkäaikaishoidossa aktiivinen osallistuminen päivittäisiin ja vapaa-ajantoimintoihin on todettu olevan yhteydessä parempaan hyvinvointiin (Granö ja Heimonen 2007). Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kuntoutus on osa muistisairaan ihmisen hyvän hoidon kokonaisuutta. Keskeinen toimija on ihminen itse. Kuntoutuksen tulee pohjautua sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin, koska onnistumiselle on tärkeintä sairastuneen oma halu ja kyky toimia (Muistiliitto 2009, Pirttilä 2009). Kuntoutuksella tavoitellaan mahdollisimman hyvää toimintakykyä ja elämänlaatua etenevästä muistisairaudesta huolimatta. Kuntoutuksella pyritään erityisesti sairastuneen voimavarojen ja omatoimisuuden sekä hallinnan tunteen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kuntoutukseen kuuluu myös sairastuneen läheisen voimavarojen tukeminen ja lähiympäristön muokkaaminen sairastuneen toimintakykyä tukevaksi esimerkiksi apuvälineiden avulla. Kuntoutus ei ole vain yksittäinen terapia tai tapahtuma. Kaikkien tukimuotojen tulisi tukea muistisairaiden ja heidän läheistensä kuntoutumista (Muistiliitto 2009). Kuntouttava työote Kuntouttava eli toimintakykyä edistävä työote tarkoittaa työntekijän tapaa suhtautua arjen työhön ja asiakkaisiin siten, että muistisairas ja hoitotyöntekijän yhdessä toimiminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, hyvää oloa ja iloa molemmille. Sillä tarkoitetaan hoidon rakentumista yksilöllisesti muistisairaan ihmisen toimintakyvyn vahvojen alueiden ja hänen voimavarojensa varaan. Työotteen tavoitteena on edistää muistisairaan hyvinvointia ja elämänlaatua sekä elämänlaatua kompensoiden toimintakyvyn heikentyneitä osa-alueita (LyhKeDe-projekti 2007, Pirttilä ym. 2007). Kaikissa päivittäisissä toiminnoissa noudatetaan hoito- ja kuntoutussopimusta sekä siinä määriteltyjä hoidon ja kuntoutuksen keinoja ja tavoitteita. Toimintakykyä tukeva työote on tapa tehdä työtä, jossa ikäihminen ja työntekijä toimivat arjessa niin, että sairastunut käyttää omia voimavarojaan ja työntekijä auttaa häntä vain tarvittaessa (LyhKeDe-projekti 2007). Kuntout-

13 tava työote on tärkeä osa muistisairaan ihmisen hoitoa. Kuntouttavaa työotetta tulisi käyttää etenkin muistisairaan lyhytaikaisten laitoshoitojaksojen yhteydessä, jotta potilaan itsenäinen suoriutuminen arkielämän toiminnoissa ei heikkenisi jaksojen aikana (Pirttilä ym. 2007). Kuntoutuminen Kuntoutumisella tarkoitetaan henkilökohtaista voimaantumisen kokemusta. Kuntoutuminen voi näkyä terveydentilan ja toimintakyvyn kohenemisena sekä elämän mielekkyyden ja hallinnan tunteen lisääntymisenä. Kuntoutumiseen liittyy myös toiveikkuuden ja toivon herääminen suhteessa tulevaisuuteen. Kuntoutuminen ei edellytä kuntoutuspalveluiden käyttöä. Myös sairastuneen läheisten tuki ja lähiympäristön tarjoamat osallistumismahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä kuntoutumisen polulla. Olennaista on ajatus siitä, että elämä ei lopu sairastumiseen, vaan sitä eletään sairauden kanssa (Muistiliitto 2009). Kuntoutusmalliin (Kuva 1) on koottu niitä kuntoutumista edistäviä tukimuotoja ja palveluita, joihin sairastuneella ja hänen läheisillään voi olla tarvetta ja toisaalta tulisi sairauden aikana olla mahdollisuus. KUVA 1. Kuntoutusmalli (Muistiliitto 2009). Kuntoutussuunnitelma on työkalu, joka laaditaan heti diagnoosin jälkeen yhdessä sairastuneen, hänen läheisensä ja ammattihenkilöiden kanssa. Kokonaisvaltaisen suunnitelman tavoit-

teena on ohjata sairastunutta ja hänen perhettään omahoitoon sekä ehkäistä toimintakyvyn ja elämänlaadun ennenaikaista heikkenemistä (Muistiliitto 2009). 14 Neuvonta ja ohjaus on edellytys uuteen tilanteeseen sopeutumiselle sekä tarvittavien tuki- ja palvelumuotojen järjestymiselle. Jokaisella muistisairaalla tulisi olla oma yhteyshenkilö, joka opastaa kuntoutuspalvelujen saamisessa sairauden eri vaiheissa (Muistiliitto 2009). Ensitieto, jokaisella on sairastumisen jälkeen oikeus perustietoon sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta sekä sosiaalisista etuuksista ja tukimuodoista. Ensitietoa sairaudesta tarvitsevat sairastuneen lisäksi myös perhe ja muut läheiset. Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on tukea muistisairasta ja hänen läheistään käsittelemään sairauteen liittyviä tunteita ja motivoida toimintakykyä ylläpitävään omahoitoon. Sopeutumisvalmennusta ja varhaisvaiheen kuntoutuskursseja ei järjestetä kaikilla paikkakunnilla, mutta niitä voi kysyä esimerkiksi kuntien muistihoitajilta, Kelalta ja Muistiliitosta (Muistiliitto 2009). Päiväkuntoutuksella tarkoitetaan sairastuneelle yksilöllisesti suunniteltua, tavoitteellista toimintaa, joka tukee mielekkään elämän jatkumista ja kotona asumista. Ryhmämuotoinen päiväkuntoutus tukee myös sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ympärivuorokautinen kuntoutus voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja toteutua palveluasunnossa tai laitosmuotoisena. Lyhytaikaishoidon tavoitteet määritellään yksilöllisesti tukemaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lyhytaikaisen hoitojakson tavoitteena on tukea kotona asumisen jatkumista sekä antaa hoitavalle omaiselle mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja virkistäytymiseen. Pitkäaikaishoidon tavoitteet ovat toimintakyvyn ylläpito sekä positiivisen minäkuvan ja elämänhallinnan tunteen jatkuminen sairauden vaikeasta vaiheesta huolimatta. Kuntoutumista edistävä hoito tukee muistisairaan ihmisen elämänkulun jatkuvuutta yksilöllisesti, kun taas passivoiva hoito voi heikentää sairastuneen liikkumista ja muuta toimintakykyä varsin lyhyessä ajassa (Muistiliitto 2009). Yksilöllisillä terapioilla ja psykologisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi fysio-. toiminta- ja puheterapiaa, muistikuntoutusta sekä musiikki- ja taideterapiaa, joiden tarkoituksena on toi-

15 mintakyvyn monipuolinen tukeminen. Erityisesti sairauden alkuvaiheessa tarvitaan psyykkistä tukea, jotta päästään yli sairastumiskriisistä ja pystytään rakentamaan elämää uudelleen sairauden muuttamassa tilanteessa (Muistiliitto 2009). 2 MUISTA LIIKKUA! -HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeen tausta Muista Liikkua! -hankkeen idea tuli Muistiyhdistyksen työntekijältä tekemänsä kotikäynnin seurauksena: Kävin kotikäynnillä Alzheimerin tautia sairastavan miehen luona. Puoliso oli omaishoitajana tällä vaikean dementian vaihetta sairastavalla miehellä. Aviopari oli noin 70-vuotiaita. Dementiapotilas oli iso mies, omatoimisuutta ei ollut juuri jäljellä. Potilas liikkui autettuna omassa kodissaan siten, että pienikokoinen vaimo kampesi miehen rikkinäisen ns. Eeva-telineen päälle roikkumaan. Vaimo työnsi takaapäin telinettä ja samalla töni potilaan jalkoja kantapäästä eteenpäin hokien, että ota askel. Muutaman metrin matkaan kului aikaa kymmenkunta minuuttia ja kun potilas saatiin istutettua keittiön tuolille, hän kykeni omatoimisesti vain juomaan kupista. Apuvälineinä kodissa oli rikkinäinen Eevateline ja huonokuntoinen keskeltä kokoontaitettava pyörätuoli. Suihkussa oli suihkutuoli, jonka olemassaolon rouvalle oli kertonut jo aiemmin omaishoitajana toiminut tuttava. Omaishoitajalle ei oltu opetettu nostotekniikkaa, vaipanvaihtoa vuoteessa tms. hoitotoimenpiteitä. Pariskunta olisi hyötynyt ns. sairaalasängystä, apinapuusta, kääntölevystä, kääntö- ja liukulakanoista, kunnollisesta pyörätuolista, liikkumisen harjoitteluohjelmasta ja ergonomian ohjauksesta. Rouva oli mukana yhdistystoiminnassa ja oli saanut mielestään hyvin tietoa kuntoutusohjaajalta ja yhdyshenkilöltä itse dementiasta ja etuuksista. Apuvälineasiat ja opastus arkeen oli ollut puutteellista.

16 2.2 Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry on perustettu vuonna 1987. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on: Työskennellä kaikkien muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttavien sairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi, tutkimuksen ja hoidon kehittämiseksi. Toimia muistihäiriö- ja dementiapotilaiden, heidän omaistensa, heitä hoitavien ja dementoivia sairauksia tutkivien ja asiasta muuten kiinnostuneiden yhdyselimenä. Ohjata, neuvoa ja jakaa tietoa muistihäiriö- ja dementiapotilaille sekä heidän perheilleen. Opettaa hyvän ja laadukkaan hoitotyön periaatteita ammattihenkilöstölle. Jaa tietoa ikääntymisestä. Yhdistyksen hanketyöntekijät tekevät ohjaus-, tiedotus-, koulutus ja valistustyötä toimintaalueella hankkeidensa ja yhdistyksen sääntöjen tavoitteiden toteutumiseksi. Yhdistyksellä on ollut muun muassa RAY-rahoitteisia ja yksi EU:n Leader II-rahoitteinen projekti. Hankkeita on ollut vuodesta 1992 lähtien. Yhdistys tekee yhteistyötä toiminta-alueensa kuntien, kuntayhtymien, muiden yhdistysten ja hankkeiden kanssa. Yhdistyksen toiminnassa on kolme toimintalohkoa; järjestö- / yhdistystyö, hanketoiminta ja palvelutuotanto, jonka kautta on myyty kunnille muun muassa muistineuvolapalvelua sekä koulutuksia. 2.3 Hankkeen organisaatio ja resurssit 2.3.1 Työntekijät Projekti alkoi 1.3.2007 ja projektissa aloittivat työparina sairaanhoitaja Leena Huhtala ja fysioterapeutti Teija Matalamäki. Fysioterapeutti Teija Matalamäki jäi pois ensimmäisen hankevuoden syksyllä ja hänen tilallaan aloitti fysioterapeutti Johanna Ekola. Sairaanhoitaja Leena Huhtala jäi pois helmikuussa 2009 ja fysioterapeutti jatkoi yksin hankkeen loppuun saakka. Hankerahoitus oli alkujaan mitoitettu vuoden 2009 loppuun saakka, mutta toisen työntekijän jäätyä pois, voitiin rahoitusta jatkaa 2010 loppuun asti.

17 2.3.2 Ohjausryhmä Muistiluotsi-hanke kokoaa yhdistyksen järjestö-, hanke- ja palvelutuotantotoiminnasta toimivaa kokonaisuutta maakuntaan. Muistiluotsilla on ollut ohjausryhmä, joten Muista Liikkua! hankkeelle ei ole nimetty omaa erillistä ohjausryhmää. Hankkeen ohjausryhmänä on sama ohjausryhmä kuin Muistiluotsilla. Ohjausryhmässä ovat olleet yhdistyksen puheenjohtaja Maija Välimäki, ylilääkäri Keijo Koivisto, yliopettaja Sirkka-Liisa Palomäki, alueohjaaja Henna Nikumaa, fysioterapeutti Helena Mantere, rahastonhoitaja, omaisten edustaja Riitta Prusti. Esittelijänä on yhdistyksen kehittämispäällikkö Minna Huhtamäki-Kuoppala. Ohjausryhmä on kokoontunut 2 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän jäsenet ovat vaihtuneet projektin aikana ja ohjausryhmätyöskentely on jäänyt ohueksi. Projektityöntekijät ovat toimineet hankeen päämääriin päästäkseen itsenäisesti, yhteistyössä Muistiluotsin projektityöntekijöiden kanssa sekä Muistiyhdistyksen hallituksen tuella. 2.3.3 Sidosryhmät ja yhteistyötahot sekä yhteistyön muodot Muistisairauden ohjauksen perustaksi luotava malli suunniteltiin kohdistuvan niin muistipotilaisiin, omaisiin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin. Omaisten ergonomiaosuudessa kohderyhmänä ajateltiin olevan erityisesti omaishoitajat, jotka hoitavat läheisiä kodeissaan. Omaisten ohjauksen perustaksi luotava mallin suunniteltiin kohdistuvan samoin potilaisiin, omaisiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin. Toiminta-alueena on ollut Etelä-Pohjanmaan kunnat, pilottialueena ns. pohjoinen alue (Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapua, Ylihärmä ja Ylistaro). Toimintamuodoiksi suunniteltiin kotikäyntejä, ohjausta ja koulutusta erityisesti ko. alueella. Pilottivaiheen jälkeen suunniteltiin toiminnan laajenemista koskemaan koko maakuntaa. Yhteistyötä on tehty useiden tahojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtiin tiedotus- ja koulutusyhteistyötä. Tiedotusta on tehty erityisesti geriatrian ja neurologian poliklinikan kanssa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun fysioterapia-, geronomi- ja sosionomiopiskelijoiden kanssa sekä Etelä-Pohjanmaan Opiston nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen

perustutkinto-opiskelijoiden kanssa on tehty yhteistyötä esimerkiksi tempausten järjestämisessä, luennoissa ja neuvotteluissa. 18 Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen palvelukeskus ry:n kanssa on tehty yhteistyötä teknologiaasiantuntijuuteen liittyvissä konsultaatioissa. Härmän Kuntokeskuksen Pihkahovisäätiön Kepeät kintut hankkeen kanssa on tehty hankeyhteistyötä ja tempauksia. Lisäksi yhteistyötä on tehty Kauhavan Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos -kumppanuushankkeen kanssa, Lakeuden omaishoitajien Yhdessä tehden projektin kanssa sekä Järviseudun omaishoitajien Vapa hankkeen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Etelä-Pohjanmaan kunnat, terveystoimet, muut yhdistykset, eläkeläisjärjestöt, seurakunnat, liikuntatoimet, kyläyhdistykset ja yritykset sekä yksityiset palvelukodit. 2.3.4 Talous Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys on saanut RAY:n C-projektiavustusta Muista Liikkua! hankkeeseen vuosina 2007 2010 yhteensä 295.000. Avustuksella on katettu: Projektityöntekijöiden palkka- ja sivukulut Tilavuokra Härmän Palvelukeskuksessa ja myöhemmin Ylihärmän keskustassa olevissa tiloissa. Matkakorvaukset ryhmätoimintapaikkoihin, koulutuksiin, tempauksiin, yksilöasiakaskäynneille Toiminnan pyörittämiseen tarvittavia hankintoja mm. tietokone, tulostin, puhelimet, cd-soitin, projektori, verenpainemittari, verensokerimittari, puristusvoimamittari Kokonaisvaltaiseen kuntoutustoimintaan tarvittavia välineitä: jumppavälineitä (mm. palloja, hernepusseja, huiveja, tasapainotyynyjä ja muita tasapainovälineitä, jumppakuminauhoja, hierontapalloja, harjanvarsia), musiikkilevyjä, pöytä- ja ulkopelejä, tietovisa ym. ryhmänohjauskirjallisuutta. Apuvälineitä ei ole hankittu hankerahoilla. Toiminta- ja hallintokulut: Puhelin-, postitus-, monistus- ja ilmoituskulut, toimistovälineet, juoksevat kulut, esimerkiksi kahvitukset. Kuluja ovat olleet myös hallinto- ja kirjanpito sekä vakuutuskulut.

19 2.3.5 Projektin seuranta ja arviointi Väliraportti tehtiin projektin seurannan ja arvioinnin tueksi v. 2008, omaa tilastointia ja väliraportointia omaan toimintaan on tehty jatkuvasti, yhteenveto ensimmäisen toimintavuodesta on tehty 12/07. Yhdistyksen hallitus ja johtoryhmä on seurannut hankkeen edistymistä ja kehittymistä. MuistiLuotsin verkostoarvioinnista vastaa Kuntoutussäätiö. Kuntoutussäätiön VTT Janne Jalava on yhteistyössä yhdistyksen kanssa arvioimassa ja kehittämässä yhdistyksen toimintaa sekä palveluja. Siinä kohdin on tarkasteltu myös Muista Liikkua! hankkeen toimintojen kehittämistä. Palautetta on kerätty muun muassa koulutuspäivistä ja ryhmistä. Yleensäkin koulutukset on koettu tarpeellisiksi ja koulutuksista saatu palaute on ollut pääosin positiivista. 3 MUISTA LIIKKUA! - HANKE 3.1 Tavoitteet 1. Valistaa liikunnan merkityksestä muistisairauksien, sydän- ja verisuonisairauksien, masennuksen ja diabeteksen ehkäisyssä. 2. Ohjata muistipotilaita ja omaisia toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kotona selviytymisen tueksi. 3. Kannustetaan liikkumiseen, sillä säännöllinen elämänaikainen liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia 4. Ohjata laitoshoidossa olevien muistipotilaiden toimintakyvyn ylläpitämisen keinoista. 5. Omaisten tukeminen kotihoidossa (ergonomia, apuvälineet, toimintakyvyn ylläpito) 6. Hankkeessa luodaan ohjauksen malli, jota voidaan toteuttaa sos. ja terveydenhuollossa kaikissa kunnissa huomioimaan potilaat ja omaiset (koti ja ergonomia). Muista Liikkua! hankkeen tavoitteena on muistisairauksien ennaltaehkäisy ja sairastuneiden ja omaisten ohjaus toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja ergonomian ohjaamiseksi omaisille. Hankkeessa kannustetaan liikkumiseen, sillä säännöllinen elämänaikainen liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia. Samalla ennaltaehkäistään myös muita kansansairauksia, kuten sy-

dän- ja verenkiertoelintensairauksia, masennusta ja diabetesta. Muista Liikkua! hanke on tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen MuistiLuotsi asiantuntija- ja tukikeskuksen kanssa. 20 3.2 Kohderyhmä Muista Liikkua! teemalla lähestyttiin Etelä-Pohjanmaan kuntia. Hanketyö on kohdistunut muistipotilaisiin, omaisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin sekä koko aikuisväestöön. Vuosina 2007-2008 toiminta kohdistui Etelä-Pohjanmaan ns. pohjoiselle alueelle. Vuosina 2009-2010 toiminta-alueena oli koko Etelä-Pohjanmaa. 3.3 Hankkeen toteutus Hankkeessa työskentelivät 3/2007 2/2009 sairaanhoitaja ja fysioterapeutti, ja fysioterapeutti jatkoi yksin 3/2009 12/2010. Hankkeen alussa työaikaa kului aiheeseen perehtymiseen, kirjallisuuden hankkimiseen, koulutuksiin osallistumisiin ja suunnitelman hiomiseen. Esittelykierrokset pilottikunnissa, hankkeen tunnetuksi tekeminen ja yhteistyökumppaneiden hankkiminen vei aluksi aikaa. Hankkeen alussa työpari piti pääosin yhdessä ryhmiä ja koulutuksia. Hankkeen edetessä työnjako on selkiytyi ja muun muassa ryhmät on jaettu työntekijöiden kesken. Kotikäynneillä on pääosin käyty yhdessä. Maaliskuusta 2009 lähtien hankkeen ainoana työntekijänä toiminut fysioterapeutti toimi yksin. Sairaanhoitaja piti koulutuksia, jotka käsittelevät muistihäiriöitä, muistinhuoltoa ja muistikuntoutusta sekä myös tasapainoasioita. Fysioterapeutti on taas puhunut ergonomiasta, liikunnasta, fyysisestä toimintakyvystä, apuvälineistä sekä myös muistisairauksista ja muistinhuollosta. Hoitoalan ammattilaisille on puhuttu myös omasta työkunnosta ja työssä jaksamisesta. Tempauksia on järjestetty usein yhdessä muiden RAY:n projektien kanssa. Muista Liikkua! hanke teki myös tiivistä yhteistyötä Muistiyhdistyksen Muistiluotsi- sekä TunneElämäähankkeiden kanssa. Muutenkin on pyritty tekemään laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Jokaisesta kunnasta saatiin projektin alussa Muista Liikkua! hankkeeseen yhteyshenkilö (Liite 1). Tämä oli useimmiten muistihoitaja. Yhteyshenkilön kautta saimme hankittua ryhmien pitoon kunnasta tiloja sekä myös tiedottaneet erilaisista esitelmistä, koulutuksista ja tempauksista.

21 Muistisairaiden kuntoutusvastaavien verkosto koottiin (Liite 2) loppusyksystä 2009. Verkoston perustamisen tarkoituksena oli, että muistisairaat ja omaiset voivat ottaa yhteyttä tarvittaessa oman paikkakuntansa muistisairaan kuntoutusvastaavaan, joka on koulutukseltaan joko fysioterapeutti tai kuntohoitaja (liite 3). Muista Liikkua! hankeen aikana hanke vastasi Etelä- Pohjanmaalla tarvittavista kotikäynneistä. Yksi tärkeä tekijä verkoston perustamiselle oli se, että hankkeen päätyttyä muistisairailla säilyy tämä mahdollisuus kuntoutusalan ammattilaisen kotikäynteihin. Tärkeä syy verkoston perustamiselle oli myös, että tämän myötä muistisairaiden kuntoutus ja kuntoutusmahdollisuudet saavat näkyvyyttä ja sekä sairastuneet, omaiset että sosiaali- ja terveysalan henkilöstö tulevat tietoiseksi muistisairaiden oikeudesta kuntoutuspalveluihin. 4 HANKKEEN TOIMINTATAVAT 4.1 Ryhmätoiminta Muista Liikkua! hankkeen ensimmäiset toimintamuodot olivat kunnissa järjestettäviä ryhmiä. Projektin alussa kierrettiin jokaisessa pilottikunnassa esittelemässä hanketta ja tiedustelemassa toiveita hankkeen suhteen. Jokaiselta taholta tuli toive ryhmätoiminnan aloittamisesta kunnissa. Ryhmiä aloitettiin useammalla paikkakunnalla yhtä aikaa. Jokaisessa pilottikunnassa muistiyhdyshenkilö osoitti käyttöömme tilat ja ne on saatu ilmaiseksi. Näitä ryhmiä on mainostettu kotihoidon ja hankkeen yhteyshenkilöiden kautta, kauppojen ilmoitustaululla, lehtien järjestöpalstoilla sekä internet sivuillamme www.muistiyhdistys.fi Ryhmätoiminta on koettu tärkeäksi. Kirjallisuuden mukaan parhaimmillaan ryhmätoiminta siirtää laitoshoitoon joutumista sekä vähentää terveydenhuollon palvelujen käyttöä. Ryhmässä toimiminen lisäksi edistää ystävyyssuhteita ja sosiaalista tukea, ehkäisee muistihäiriöitä, tukee mielenterveyttä sekä parantaa terveyttä ja liikkumiskykyä. Ryhmiä on pidetty kaikissa pilottikunnissa eli kahdeksalla eri paikkakunnalla yhteensä 15 kpl (taulukko 1). Ryhmistä kuusi on ollut yleisiä ryhmiä ja yhdeksän ns. suljettuja ryhmiä. Suljettuihin ryhmiin ovat osallistuneet vain kyseisen pienkodin tms. asukkaat. Yksi ryhmistä on ollut kuntosaliryhmä.

22 TAULUKKO 1 Paikkakunta Ryhmien lkm Kokoontumiskertojen lkm Alahärmä 2 24 Evijärvi 3 28 Kauhava 1 6 Lapua 1 15 Lappajärvi 2 30 Kortesjärvi 3 44 Ylihärmä 2 39 Ylistaro 1 8 Kokoontumisia on ollut yhteensä 194 ja kirjoilla ryhmissä on ollut kaikkiaan 292 osallistujaa. Keskimäärin ryhmissä on ollut paikalla 7-18 osallistujaa (taulukko 2). Osallistujista ryhmissä ei ollut pulaa, mikä kertoo ryhmätoimintojen tärkeydestä. TAULUKKO 2 Paikkakunta Yl. Palvelut. Pienk. Vk/hoivaos Kokoontumiskrt. Kirjoilla Läsnä keskim. Alahärmä x 12 28 12 Alahärmä x 12 11 8 Evijärvi x 8 12 7 Evijärvi x 10 35 18 Evijärvi x 10 7 7 Kauhava x 6 7 5 Kortesjärvi x 20 21 12 Kortesjärvi x 16 16 7 Kortesjärvi x 8 23 9 Lappajärvi x 21 31 12 Lappajärvi x 9 12 8 Lapua x 15 8 6 Ylistaro x 8 39 17 Ylihärmä x 27 20 12 Ylihärmä x 12 22 12 Yht 6 4 3 2 194 292 152 Ryhmäohjelman sisältö on vaihdellut aina ryhmän mukaan. Osallistujien kunto vaihteli. Huonokuntoisimmat olivat yleensä vanhainkotien ja hoivaosastojen ryhmäläisiä. Aktiivisimmat löytyivät taas useimmiten yleisistä ryhmistä. Ryhmissä toimittiin kokonaisvaltaisesti, kuntoutusta tapahtui niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Kaikki ryhmät sisälsivät liikunta- ja muistikuntoutusosuuden. Liikuntaosuudessa käytettiin usein erilaisia välineitä. Ryhmissä pidettiin muun muassa hernepussi-, kuminauha-, keppi- ja

23 punttijumppaa. Lisäksi käytettiin nystyräpalloja, huivia sekä nilkkapainoja. Jumppa- ja tasapainoliikkeitä tehtiin sekä istuen että seisten. Muita harjoitusmuotoja olivat vielä tasapainoradat, senioritanssit sekä kuntosaliryhmässä kuntosalilaitteilla harjoittelu. Jokaisessa ryhmässä on keskusteltu liikunnan merkityksestä toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä sen tärkeydestä kotona selviytymisessä. Ryhmissä on jaettu jumppaohjeita kotiin omatoimisen harjoittelun tueksi. Yleisissä ryhmissä harjoitusmuotojen vaihtelu oli monipuolisempaa ja esimerkiksi tasapainoradan käyttö onnistui hyvin, koska joukossa oli myös parempikuntoisia. Suljetuissa ryhmissä huonokuntoisempien parissa tarvittiin paljon ohjausta ja turvallisuuden takaamiseksi yksilöllistä toimintaa. Ryhmät ovat olleet yleensä isoja yhden ohjaajan vetämäksi, joten usein liikuntaosuudet on jouduttu järjestämään niin, että huonokuntoisemmat voivat tehdä liikkeet istuen. Koko ryhmän ajan on painotettu sitä, että vähäinen liike on tärkeää ja jokainen tekee liikkeet oman kunnon ja voinnin mukaan. Ryhmien kesto vaihteli 1-1½ tuntiin. Hoivaosastojen ryhmät ovat joskus kestäneet vain 30 45 min. Osalle on tuottanut vaikeuksia olla paikallaan kauempaa. Musiikin käyttö ryhmissä huomattiin merkittäväksi. Etenkin vaikeimmin muistisairaille musiikki tuki liikkeen suorittamista tai yleensä liikkeen aloittamista. Musiikki myös rytmitti tekemistä ja antoi yleistä mielihyvää. Ryhmäläiset ovat olleet toimintakyvyltään kovin erilaisia, joka on tuottanut ongelmia sekä liikunnallisen- että muistikuntoutuksen osalta. Ohjaaja on kokenut välillä turhautumista, koska parempikuntoisten kanssa olisi voitu tehdä enemmän. Parempikuntoisilta asiaa tiedusteltaessa he eivät ole kuitenkaan pitäneet sitä ongelmana. Muistikuntoutusosuudessa liikunnan lisäksi käytettiin muistelua, keskustelua, kynän käyttöä, laulamista, musiikin kuuntelua, rentoutumista, mielikuvaharjoituksia, tietokilpailuja, sananlaskujen miettimistä, pulmatehtäviä sekä erilaisia hahmottamisharjoituksia. Tehtävät on aina valittu kohderyhmän mukaan. Tärkeää on, että harjoitukset ovat ryhmän tasolle sopivia, jolloin tulee onnistumisen elämyksiä ja positiivista palautetta. Apuna muistikuntoutuksessa on käytetty Kirsti Koivulan virikekirjoja, runokirjoja, muistelukortteja, erilaisia pelejä, sanomalehtiä, internetiä, kirjallisia tehtäviä. Lisäksi muistikuntoutusryhmissä on keskusteltu miten voi omatoimisesti harjoittaa muistiaan. Erilaisia harjoituksia on annettu kotiin. Ryhmäläiset ovat yleensä kiinnostuneita muistikun-

24 toutusharjoituksista ja ovat innolla mukana. Iän lisääntyessä oman muistin heikentyminen alkaa huolestuttaa ja siihen halutaan panostaa. Huonokuntoisten parissa etenkin sananlaskujen miettiminen ja aloitetun sananlaskun jatkaminen olivat suosittuja harjoituksia. Lisäksi musiikin kuuntelu ja kappaleesta esitetyt kysymykset koettiin mielekkäiksi. Nämä harjoitukset onnistuivat myös vaikeimmin sairastuneilta. Ryhmissä korostettiin myös sitä, että ei haittaa, vaikka ei ehtisi vastausta ääneen sanomaan. Tärkeää oli jo se, että oikeaa vastausta etsittiin, jolloin aivot joutuivat työskentelemään. Jo tämä oli hyvää muistijumppaa. Ryhmissä kävi myös henkilöitä, joilla ei ole muistiongelmia, mutta ovat mukana ennaltaehkäisevässä mielessä. Tämä on tärkeä suuntaus. Paikkakunnillamme kokoontuu monenlaisia ryhmiä poliittisissa ja uskonnollisissa merkeissä. Palautteen mukaan on pidetty hyvänä että ollaan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia, ryhmään on helppo tulla. Tosin toisaalta pelätään myös leimautumista, koska osallistuu muistikuntoutusryhmän toimintaan. Asia koetaan edelleen hieman häpeälliseksi ja muistihäiriöt salattavaksi asiaksi. Onneksi ilmapiiri on kuitenkin jo vapautumaan päin ja muistiongelmistakin uskalletaan puhua rohkeammin. Kaikista ryhmistä ei ole palautteita kerätty, mutta suullisen palautteen perusteella osallistujat ovat olleet hyvin kiitollisia. Seuraavaksi yhteenveto kolmen ryhmän palautteesta, yhteensä 31 vastaajaa. Tärkeimpiä motiiveja ryhmään tulemiselle olivat muistikuntoutus, toisten ihmisten tapaaminen ja ohjattu liikuntatuokio. Vastaajista 74 % kertoi oman liikkumisen lisääntyneen ja 6 % ilmoitti liikkuvansa jo muutenkin riittävästi. Vastaajista 94 % koki mielialansa parantuneen; keskustelut ystävien kanssa unohtaa hetkeksi jonkin vaikean asian pirteämpi olo iloinen mieli. Poikkeuksetta kaikki haluaisivat liikunta- ja muistikuntoutusryhmän kunnassaan jatkuvan. Tavoitteena on saada vapaaehtoiset jatkamaan hankeen aikana aloitettuja ryhmiä, mutta se on ollut vaikeaa. Hyväkuntoiset nuorehkot eläkeläiset eivät halua sitoutua säännölliseen ryhmänvetämiseen. Osittain koetaan myös riittämättömyyden tunnetta, kun ei olla ammattilaisia. Koulutusta, ohjausta ja apua on luvattu, mutta silti useimmiten uskallusta tai halua ei ole ollut ryhmän vetämiseen.

25 Ryhmät pidettiin pääsääntöisesti vuosina 2007-2009. Muista Liikkua! hankkeen työntekijät olivat myös tarvittaessa sijaistamassa yhdistyksen / MuistiLuotsin ryhmiä. Näitä olivat muun muassa Seinäjoen työikäisenä sairastuneiden ryhmä sekä Kurikan sairastuneiden ja omaisten ryhmä. Kortesjärven Reipas- ja Evijärven Pihlajarinteen ryhmiä on jatkettu MuistiLuotsin ja TunneElämää hankkeen toimesta ja ne jatkuvat toistaiseksi. Härmän Kuntokeskuksessa on järjestetty syksyllä 2009 sekä 2010 työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumisvalmennuskurssi. Seuraava kurssi järjestetään marraskuussa 2011. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto on yhteistyössä Muistiyhdistyksen kanssa järjestänyt loman muistisairaille ja heidän omaisilleen. Lisäksi yhdistys on vielä omana toimintanaan järjestänyt muistisairaille ja heidän omaisilleen virkistysviikonloppuja. Muista Liikkua! - hankkeen toimesta näillä kursseilla on ollut luentoja, lihaskunto- ja tasapainoharjoituksia. Kuntien omana toimintana henkilökunnan toimesta on jatkettu yhtä pienkotiryhmää sekä yhtä palvelutaloryhmää. Näissä henkilökunta oli kiitettävästi mukana seuraamassa meidän ryhmiä. Eli motivaatio ryhmän jatkamiseen oli heti alusta alkaen. Pienkotien ja palvelutalojen henkilökuntaa on koulutettu ryhmätoimintoihin ryhmien loputtua. On jätetty muun muassa virikemateriaalia ja jumppaohjeita. Pienkoti / palvelutaloissa henkilökuntaa pyydettiin mukaan seuraamaan toimintaa, mutta harvassa paikassa se toteutui. Syynä oli aikapula. Ylihärmän muistihoitaja jatkaa kahta muistikuntoutus / liikuntaryhmää. Lisäksi hänellä olisi intoa laajentaa ryhmätoimintaa muihin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen kuntiin. Kauhavalla kaksi vapaaehtoistyöntekijää aloittavat muistikuntoutus / liikuntaryhmän tammikuussa 2011. Ryhmä tulee kokoontumaan joka toinen viikko. Keväällä 2010 Seinäjoen terveyskeskuksen fysioterapeutti aloitti kuntoutusryhmän muistisairaille. Ryhmä jatkui vielä syksyllä 2010 ja loppusyksystä siirtyi Kivipuron kuntoutuskodille. 4.2 Tempaukset Yhtenä Muista Liikkua! -hankkeen tavoitteena on ollut elämänikäiseen liikkumiseen kannustaminen. Tempaukset on pyritty siten suuntaamaan kaiken ikäisille. Tempauksia on pyritty pitämään mahdollisimman monessa kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Isoimmat tempaukset ovat

26 keränneet satoja osallistujia ja osallistujat ovat tulleet ympäri Etelä-Pohjanmaata ja kauempaakin. Tempauksista on tiedotettu paikallislehtien järjestöpalstoilla sekä maksullisilla ilmoituksilla. Lisäksi mainoksia on jaettu muistiyhdyshenkilöiden sekä kotihoidon kautta. Myös kauppojen ilmoitustaulut ovat olleet ahkerassa käytössä. Tempauksia on pidetty vuosina 2007 2010 yhteensä 53 kertaa kolmellatoista eri paikkakunnalla. Osallistujia on ollut yhteensä 3393 (taulukko 3). Tempauksissa on pyritty huomioimaan valtakunnalliset päivät, kuten Iäkkäiden valtakunnallinen ulkoilupäivä, Liiku terveemmäksi - sekä Vihervuoden päivät. TAULUKKO 3 Paikkakunta Lukumäärä Osallistujat Alahärmä 4 134 Ylihärmä 9 1743 Kauhava 3 260 Lapua 13 192 Kortesjärvi 2 31 Lappajärvi 1 40 Evijärvi 1 88 Seinäjoki 14 755 Ylistaro 1 15 Vaasa 1 20 Töysä 2 18 Nurmo 1 27 Jalasjärvi 1 70 Yht. 53 3393 Alahärmän tempauksista kaksi on ollut muistisairaalle järjestettyjä virkistys- ja hoivapäiviä, jotka järjestettiin yhteistyössä Hoivakartanon kanssa. Ylihärmässä tempauksista kolme olivat Härmän Kuntokeskuksessa muistisairaille ja heidän läheisilleen järjestettyjä virkistysviikonloppuja. Muista Liikkua! hankkeen puolesta viikonlopun ohjelmassa oli allasjumppaa, muistijumppaa ja toimintakyky luentoja. Lapuan tempauksista kuusi on ollut muistisairaiden päivätoimintaa Lapuan Saarenpääkodissa. Muistisairaita on ollut näissä päivissä mukana 5-6. Ylihärmässä järjestettiin Muista Liikkua! hankkeen suurin tempaus, Apuvälinepäivä, yhteistyössä Pihkahovisäätiön Kepeät Kintut Härmänmaalle sekä Aijjoos -kumppanuushankkeen kanssa. Päivässä oli osallistujia yhteensä noin 1400.

27 Tempauksista yksi oli suunnattu erityisesti perheille ja osallistujat olivat lapsia ja heidän vanhempiaan. Tempauksista 22 ollut liikuntatempauksia. Liikunnan lisäksi on ollut aina materiaalin jakoa (muisti- ja liikunta-asiat), osissa tempauksista on ollut luentoja, puristusvoiman- ja alaraajojen lihasvoimanmittausta sekä tasapainotestiä. Pääsääntöisesti tempaukset on järjestetty ulkona, ja jos tempauksessa on ollut luento-osuuksia, ne ovat olleet aluksi sisätiloissa. Säät ovat suosineet tapahtumia; kertaakaan ei ole tarvinnut siirtyä sisätiloihin. Kolme tempausta ovat olleet terveysvalistukseen keskittyneitä ja järjestetty kaupan sisääntuloauloissa. Ajankohta on pyritty valitsemaan niin, että olemme tavoittaneet myös työikäisiä. Terveystempauksessa on annettu terveysneuvontaa muun muassa muistista, liikunnasta ja ravitsemuksesta. Lisäksi olemme jakaneet materiaalia. Tempauksista seitsemän ovat olleet yhdistyksen ja hankkeiden esittelyä joko Seinäjoen keskussairaalassa tai Seinäjoen terveyskeskuksessa. Keskussairaalassa on keskitytty erityisesti neurologian- ja geriatrian poliklinikoille. Neljä tempauksista on ollut osa suurempaa tapahtumaa. Olemme olleet mukana Ikäihmisen talviliikuntapäivässä, Mahdollisuuksien torilla, Järjestöekstriimissä sekä Muistimarkkinoilla Seinäjoella. Näissä tempauksissa osallistujat ovat olleet kaikenikäisiä. Olemme jakaneet materiaalia, valistaneet terveysasioista sekä tehneet Muista Liikkua! -hankettamme tunnetuksi. Tempauksia on pääsääntöisesti pyritty järjestämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa muut hankkeet, seurakunta, kunnat, liikuntatoimi, oppilaitokset, järjestöt, palvelutalot ja kaupat. Syksyllä 2007 olimme järjestämässä suurta Seniorimessutapahtumaa, mutta se peruuntui näytteilleasettajien puutteeseen. Työtunteja kului hukkaan tähän suunnitteluun ja toteutukseen viikon verran. Lokakuussa 2008 järjestimme Apuvälinepäivän Härmän Kuntokeskuksen Anssin Jussin Areenassa (liite 4). Päivä järjestettiin yhteistyössä kahden muun hankkeen kanssa. Muista Liikkua! -hankkeen aikana olimme havainneet hoitohenkilöstön, omaishoitajien ja muiden iäkkäiden tietämättömyyden erilaisista hoitovälineistä sekä välineistä, jotka tukevat kotona asumista. Oli paljon tietämättömyyttä, mitä olisi saatavilla paremman elämänlaadun sekä hoitohenkilökunnalla parempien työasentojen takaamiseksi. Toisaalta taas apuvälineitä jo oli olemassa, mutta niitä ei osattu käyttää. Tämän vuoksi päätimme järjestää apuvälinepäivän, jossa oli esillä apuvälineiden laaja kirjo sekä myös koulutusta apuvälineiden käyttöön.

28 Tapahtumassa oli mukana 59 näytteilleasettajaa ja se oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua näin laajaan tarjontaan Etelä-Pohjanmaalla. Päivän aikana oli seitsemän asiantuntijaluentoa (liite 5). Seinäjoen ammattikorkeakoulun fysioterapeutti-opiskelijat testasivat halukkailta fyysistä kuntoa. Apuvälinepäivä sai runsaasti huomiota sekä maakunta- että paikallislehdissä. Pohjanmaan Radio lähetti suoran lähetyksen tapahtumapaikalta. Päivän huomioi jälkikäteen muun muassa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto sivuillaan osoitteessa http://osha.europa.eu /fop/finland/fi/good_practice/alakohtainen/apuvalinepaiva 4.3 Esitelmät ja koulutukset Esitelmiä ja koulutuksia eri kohderyhmille mainostettiin koko hankkeen ajan. Vuosina 2007-2008 mainostus kohdistui pääasiassa hankkeen pilottialueelle ja 2009-2010 koko maakuntaan. Jako koulutusten ja esitelmien välillä on tehty niin, että koulutusten osallistujat olivat ammattihenkilöstöä esimerkiksi terveyskeskusten, pienkotien ja kotihoidon työntekijöitä. Esitelmien osallistujat olivat yksittäisiä ihmisiä tai eri järjestöjen jäseniä, kuten eläkeläisiä tai syöpäyhdistyksen jäseniä. Mainoksia tarjottavista koulutuksista lähetettiin sekä postitse että sähköpostin kautta. Koulutukset ovat olleet hankkeen aikana maksuttomia lukuunottamatta Kunnon Hoitaja koulutusta. Esitelmiä on ollut 51 ja näissä on ollut ihmisiä yhteensä 1546 (taulukko 4). Muistisairaan toimintakyky luento on ollut yleinen aihe sairastuneille sekä omaisille. Muina esitelmien aiheina ovat olleet muun maussa muistihäiriöt ja muistinhuolto, muistikuntoutus, miksi pitäisi liikkua, ryhti ja toimintakyky, liikunta ja muisti, hankkeen ja yhdistyksen esittely, ikääntyneen tasapaino ja lihasvoima sekä sen harjoittaminen. Lisäksi esitelmien ohessa on saatettu mitata verenpainetta ja puristusvoimaa. Jokaisella esitelmäkerralla on ollut jaossa runsaasti materiaalia liikuntaan, muistihuoltoon sekä muistisairauksiin liittyen.

29 TAULUKKO 4 Paikkakunta Lukumäärä Osallistujat Kauhava 7 177 Ylihärmä 9 142 Lapua 8 326 Alahärmä 3 67 Kurikka 2 16 Jurva 1 20 Vaasa 1 55 Töysä 3 94 Seinäjoki 5 131 Karijoki 1 55 Ähtäri 2 74 Lehtimäki 1 30 Lappajärvi 1 23 Teuva 1 20 Alajärvi 1 18 Kauhajoki 2 210 Evijärvi 1 20 Jalasjärvi 1 18 Ylistaro 1 50 Yht. 51 1546 Osallistujat ovat olleet kiinnostuneita aiheista ja kyselleet myös rohkeasti mieltä askarruttavista asioista. Useimmissa tapaamisissa on saatu hyviä keskusteluja aikaan. Varsinkin muistiasiat ja muistikuntoutus ovat olleet eläkeläisille tärkeitä asioita. Tärkeänä koetaan myös miten voi pitää huolta omasta toimintakyvystään sekä oikeista ravintotottumuksista. Muistisairauksien ennaltaehkäisyluentoja on tarjottu myös työikäisille, mutta niiden suosio on ollut vähäistä. Ehkä asiaa ei koeta vielä ajankohtaiseksi. Koulutuksia on ollut yhteensä 34 ja näissä on ollut osallistujia 810 (taulukko 5). Näiden ns. tavallisten koulutusten lisäksi hankkeessa on järjestetty Ikäinstituutin koordinoimia Kunnon hoitaja koulutuksia, joita on ollut 13 eri paikkakunnalla ja yhteensä 24 koulutuskokonaisuutta (taulukko 6). Merkittävänä hoitohenkilökunnan kouluttajana on Etelä-Pohjanmaalla ollut Alavuden kaupunki. Koulutuksia on pidetty pääasiassa sosiaali- ja terveysalanhenkilöstölle. Luentoja on pidetty myös opiskelijoille Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sekä Etelä- Pohjanmaan opistolla. Aiheena ovat olleet potilassiirtoergonomia, muistisairauden vaikutus

toimintakykyyn, muistikuntoutus, tasapainon merkitys ja opastusta käytännön harjoitteisiin, vanhusten voima- ja tasapainoharjoittelu, ryhmätoiminnat ja kuntouttava työote. 30 TAULUKKO 5 Paikkakunta Lukumäärä Osallistujat Ylistaro 4 111 Ylihärmä 2 24 Lapua 7 91 Alahärmä 2 25 Säkylä 4 54 Evijärvi 1 20 Karijoki 1 30 Teuva 1 48 Isojoki 1 34 Nurmo 1 19 Seinäjoki 5 243 Ähtäri 1 7 Ilmajoki 1 25 Vimpeli 1 10 Kurikka 1 45 Jurva 1 24 Yht. 34 810 TAULUKKO 6 Paikkakunta Lukumäärä Osallistujat Lapua 1 15 Ylihärmä 1 11 Kauhava 1 12 Seinäjoki 3 35 Vimpeli 2 19 Alajärvi 2 27 Kuortane 3 44 Alavus 6 86 Isojoki 1 14 Teuva 1 15 Kauhajoki 1 15 Ilmajoki 1 14 Ylistaro 1 11 Yht. 24 318

31 Muista Liikkua! hankkeen työntekijät kävivät Ikäinstituutin VoiTas -kouluttajakoulutuksen. Projektin aikana koulutettiin 318 Kunnon hoitajaa 13 eri paikkakunnalla. Kunnon hoitaja koulutukseen osallistujat olivat sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä ja he työskentelivät pääasiassa vanhusten parissa. Koulutus käsitti yhteensä 18 oppituntia ja järjestettiin usein neljänä iltapäivänä. Koulutuksen sisältöön kuului: Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun perusteet, toimintakykyä ylläpitävä työote, iäkkään ravitsemus, iäkkään toimintakyvyn arviointi ja potilassiirtoergonomia. Muista Liikkua! hankkeen päätösseminaari järjestettiin 26.10.2010 (liite 6). Seminaarin ohjelma oli suunniteltu kattamaan niitä asioita, jotka on koettu tärkeänä tässä hankkeessa ja joita on käsitelty hankkeen neljän vuoden aikana. Osallistujia seminaarissa oli 130. Palaute seminaarista oli erittäin positiivista. Koulutuksissa osallistujat ovat olleet pääasiassa aktiivisesti mukana. Muutamassa paikassa ilmeni, että esimies oli tilannut kyseisen koulutuksen ja sitoutuminen osallistujilta ei ollut niin vahvaa. Esitelmien ja koulutusten pitäminen oli tärkeä työmuoto. Tällä tavalla saimme jaettua tietoa useammalle henkilölle ja osallistujien on helpompi tulla hakemaan tietoa yleiseen tilaisuuteen, kuin yksityisesti. Osallistujat ovat myös ottaneet esitelmien / koulutusten jälkeen hyvin materiaalia mukaansa. Toivomme myös, että koulutusten kautta hoitoalanhenkilöstö jakaa tietoa työyhteisössään sekä ottaa käyttöön potilaiden / asiakkaiden kanssa uusia toimintatapoja. Palautteissa osallistujat olivat lisäksi kertoneet oivalluksista, joita olivat jo saaneet koulutuksen yhteydessä ja joita aikovat käyttää jatkossa työssään. Palaute koulutuksista on ollut pääosin positiivista: Hyvä, välineitä lisää työpaikalle. Koulutus on tarpeellista, saisi olla enemmän ja useamminkin. Hyviä ideoita ja käytännön neuvot tärkeitä. Jokainen työyhteisöstä tarvitsisi tämän koulutuksen.

32 4.4 Kotikäynnit Kotikäyntimainoksia jaettiin luennoilla, tempauksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kotikäynneistä lähetettiin myös tiedote jokaisen kunnan kotisairaanhoitoon, kotipalveluun ja muistihoitajalle. Seinäjoen keskussairaalan geriatrian- ja neurologian poliklinikoille on viety esitteet. Paikallissanomalehtien järjestöpalstalla on mainostettu projektin ilmaisista kotikäynneistä. Pilottikuntien jokaiselle omaishoidontuen saajalle on lähetetty mainos kotikäynneistä postitse. Mainos on lisäksi jaettu terveyskeskusten sekä kauppojen ilmoitustauluille. Kotikäyntejä saivat tilata sairastuneet, omaishoitajat tai muuten vain terveydentilastaan huolestuneet. Kotikäynnin sisältö määräytyi yksilöllisen tarpeen mukaan. Kotikäynnit kestivät yleisimmin 2-3 tuntia. Aluksi suoritettiin kattava haastattelu, jossa selvitettiin muun muassa sairaudet, hoitotoimenpiteet ja lääkitykset. Fyysistä toimintakykyä tutkittiin havainnoimalla sekä toimintakykytestillä. Toimintakykytestissä mitatiin käden puristusvoima, alaraajojen lihasvoima sekä tasapaino. Lisäksi suoritetiin nivelten liikkuvuuksien mittauksia. Jokaista asiakasta pyrittiin motivoimaan omaehtoiseen liikuntaan ja korostettiin sen tärkeyttä kotona selviytymisen vuoksi. Heille jaettiin myös kotivoimisteluohjeita, jotka painottuivat joko tasapainoharjoitteisiin, alaraajojen lihaksia vahvistaviin harjoitteisiin tai niskahartiaseudun lihaksia rentouttaviin harjoitteisiin. Kotikäynneillä on tarkkailtiin myös muistiasioita, esimerkiksi tuleeko puheessa toistoa, takeltelua ja sanojen hakemista. Annettiin myös yleistä terveystietoa lääkkeistä, sairauksista ja muun muassa haavan hoidosta. Lisäksi verenpaine ja verensokeri on mitattu lähes kaikilta. Kotikäyntien puitteissa on ohjattu myös CERAD-testiin ja tehty muun muassa MMSE, GDR ja GDS-FAST testauksia. Kotikäynneillä on tullut myös useita muita toimenpiteitä. Asiakkaan puolesta on varattu esimerkiksi aika fysikaaliseen hoitolaitokseen, koska hän ei ollut siihen itse pystynyt. Asiakkaalle on täytetty Lotta-avustus- tai Lotta-kuntoutus hakemus sekä myös eläkkeensaajan hoitotukihakemuksia. Asiakkaan puolesta on otettu yhteyttä näön kuntoutusohjaajaan sekä selvitetty kuljetustukiasioita. On myös hankittu tarvittavia apuvälineitä paikkakunnan terveyskeskuksesta sekä hankittu apuvälineiden esitteitä ja selvitetty mahdollisuutta ostaa apuväline itselle.

33 Useammalle asiakkaalle on suositeltu paikkakunnalla järjestettävää ryhmätoimintaa. Yhteyttä on otettu myös kotisairaanhoitoon. Kaiken kaikkiaan kotikäyntien vaativat toimenpiteet olivat vähäisiä. Tämä johtui osaltaan siitä, että lähes kaikki asiakkaat olivat jo kotisairaanhoidon palvelujen piirissä. Näin tarvittavat toimenpiteet olivat järjestyneet jo sitä kautta. Kotikäynneille on pyrittiin varaamaan tarpeeksi aikaa, koska usein puhumisen tarve oli suuri. Paljon on puhuttu sairauksista ja niiden tuomasta ahdistuksesta, yksinäisyydestä sekä mielialan laskusta. Varsinkin syrjäkylillä asuvilla on ollut pelkoa pärjäämisestä ja omasta jaksamisesta. Vaikeuksia toi monelle se, että omaista ei voinut jättää yksin ja silloin esimerkiksi kauppamatkat olivat vaikeita. Moni omaishoitaja työskentelikin jaksamisensa äärirajoilla ja kotikäynneillä kehotettiin kuuntelemaan omaa jaksamistaan sekä tarpeeksi ajoissa ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen hoidettavan saamiseksi vuorohoitopaikalle. Kotikäyntejä on tehty noin 60 koko hankkeen aikana. Kotikäynnit toteutuivat pääasiassa pilottialueen kunnissa. Hankkeen kahtena viimeisenä vuotena kotikäyntejä tehtiin vähemmän. Vuoden 2009 alussa perustettu muistisairauden kuntoutusvastaavien verkosto vähensi Muista Liikkua! hankkeen osalta tätä tarvetta. Muistisairaat ja omaiset saivat ottaa suoraan yhteyttä oman kuntansa kuntoutusvastaavaan.. Kotikäynnit olivat yksi tärkeä toimintamuoto. On tärkeää tavata muistisairautta sairastava omassa ympäristössään. Tutussa ympäristössä keskustelu on usein sairastuneelle ja omaishoitajalle helpompaa. On varmasti myös vielä henkilöitä, joille kotikäynti olisi tarpeellinen, mutta heillä ei ole kuitenkaan uskallusta tai halua pyytää vieraita ihmisiä kotiinsa. Asiakkaat kodeissa ottivat projektityöntekijät hyvin vastaan. Muutamassa tapauksessa oli ollut etukäteen jännittämistä, mutta sitten totesivatkin sen turhaksi. Useat tarvitsisivat edelleen kovasti motivointia fyysisen ja henkisen toimintakyvyn kohentamiseen. Tietoa monella on, mutta ei ole voimia tai halua ohjeita toteuttaa. 4.5 Koulutus- ja yhteistyöverkostot Etelä-Pohjanmaalla kokoontuu terveyden edistämisen yhteistyöverkosto. Muista Liikkua! hanke on tässä verkostossa mukana. Kokouksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja mukana

34 eri terveysalan järjestöjen toimijoita. Tämän verkoston kautta menee tietoa oman hankkeen toiminnasta eteenpäin ja samalla voidaan tehdä yhteistyötä muiden terveysalan toimijoiden kanssa. Muista Liikkua! hankkeen työntekijä on mukana valtakunnallisessa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkostossa sekä Ikinä -kouluttajaverkostossa. Ergonomiaverkosto toimii ergonomiaa käsittelevänä teorian ja käytännön vuoropuhelun tilana ja järjestää vuosittain asiantuntijaseminaarin. Verkostoa ylläpitää Työturvallisuuskeskus. Tämän verkoston kautta tulee uusinta tietoa potilassiirroista ja samalla saadaan luotua tärkeitä kontakteja ympäri Suomen. Ikinä on taas valtakunnallinen iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn kouluttajaverkosto, asiantuntija- ja yhteistyöfoorumi. Verkoston on perustanut ja sitä ylläpitää Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen tapaturmat- ja toimintakyky-yksikkö. Verkoston tavoitteena on levittää työvälineitä ammattilaisten keskuudessa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumistapaturmien vähentämiseksi. Hankkeen työntekijät kävivät Ikäinstituutin koordinoiman Voimaa ja Tasapainoa vanhuuteen kouluttajakoulutuksen. Tämä koulutus on ollut hyvä työkalu tälle hankkeelle. Kunnilla on ollut suuri tarve tämänsisältöiselle koulutuksella ja hankkeen aikana onkin koulutettu 318 Kunnon hoitajaa. Tästä koulutuksesta on mahdollisuus tehdä osa yhdistyksen palvelutuotantoa hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen fysioterapeutti on Muista Liikkua! hankkeen aikana käynyt Työterveyslaitoksen potilassiirtokortti koulutuksen. Korttikoulutuksen tarkoituksena on lisätä työ- ja potilasturvallisuutta. Kortin suorittamisen jälkeen fysioterapeutti opiskeli vielä Potilassiirtokortti kouluttajaksi. Tämän myötä sai oikeuden vetää potilassiirtokortti koulutuksia. Hankkeen fysioterapeutti on myös osana potilassiirtoergonomiakortin kehittäjäryhmää kotihoidon osalta. Täältä koulutuksesta ja verkostosta tulee myös uusinta tietoa Muistiyhdistyksen käyttöön potilassiirtojen osalta.

35 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Muista Liikkua! hankkeen tavoitteena oli valistaa liikunnan merkityksestä muistisairauksien, sydän- ja verisuonisairauksien, masennuksen ja diabeteksen ehkäisyssä. Tämä tavoite on toteutunut. Esitelmiä ja koulutuksia on järjestetty runsaasti. Jokaisella luennolla on puhuttu liikunnan tärkeydestä sekä muistisairaiden parissa että ennaltaehkäisevässä mielessä. Liikuntaaiheista materiaalia on ollut myös aina jaossa. Maakuntalehdissä on ollut muutamaan kertaan Muista Liikkua! hankkeen työntekijöiden artikkeli liikunnan tärkeydestä ja sen merkityksestä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja muistisairaiden ja omaisten toimintakyvyn ylläpitämisessä.. Hankkeen aikana pyrittiin saamaan yhteys työikäisiin ihmisiin ajatellen muistisairauksien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi Ylihärmän yrittäjille sekä Lapuan taksinkuljettajille lähetettiin mainos, jossa kerrottiin mahdollisuudesta ennaltaehkäiseviin luentoihin, esim. muisti- ja sydänsairauksien ennaltaehkäisy, sekä testauksiin. Tähän ei ollut halukkuutta. Toisaalta toimivan työterveyshuollon kautta onnistuvat erilaiset testaukset. Erilaisilla messuilla ja tempauksissa työikäisiä muistisairauksien kanssa lähestyttäessä, he ovat kokeneet olonsa hieman hämmentyneeksi. Muistisairaudet edelleen mielletään ikääntyneen sairaudeksi. Hankkeen aikana omaisia on pyritty ohjaamaan ja tukemaan kotihoidossa monin keinoin. Kotikäyntien aikana on käyty asioita läpi hyvin perusteellisesti. Luennoilla ja koulutuksissa on ollut myös runsaasti mukana omaisia ja siellä on annettu yhteystietoja. Jokaisessa kunnassa on toimiva muistiyhdyshenkilö- ja kuntoutusvastaavien verkosto. Tavoitteena oli myös liikuntaan kannustaminen. Tätä työtä on tehty päivittäin ja kaiken ikäisten parissa. Puhuttaessa liikunnasta erityisesti muistisairauksia ennaltaehkäistä näkökulmasta, kuulijakunta on ottanut asian hyvin vastaan. Jo muistisairauteen sairastuneet kokevat liikunnan ja ulkoilun itselleen tärkeäksi ja mielekkääksi. Liikkumisen esteenä muistisairailla on kuitenkin sairauden tuoma aloitekyvyttömyys. Sairastuneet tarvitsisivat itselleen ns. kanssaliikkujan. Liikuttaja voisi olla esimerkiksi läheinen, naapuri, kotihoidon työntekijä tai liikuntaystävä. Usein esim. kotikäynneillä tuli esille, että esim. puoliso on liian läheinen ja hänelle on helppo sanoa vastaan.

36 Hankkeen loppuseminaarissa oli 130 innostunutta kuulijaa. Suunnittelin seminaarin ohjelman siten, että luennot koskivat niitä aiheita, joita on hankkeessa työstetty lähes neljän vuoden ajan. Mukana olevat luennoitsijat olivat Suomen osaavimpia omalla sarallaan. Palaute seminaarista on ollut erittäin positiivista. Osallistujat saivat uusia vinkkejä ja ideoita omiin työyhteisöihinsä. Keskustelu myös seminaarin tauoilla oli vilkasta. Hankkeen aikana tein kaksi jaettavaksi kaksi esitettä (liite 8). Molemmat esitteet ovat A4 kokoisia ja kaksipuolisia. Esitteitä on painatettu kirjapainossa runsaasti, niin että niitä jää jaettavaksi hankkeen päätyttyäkin. Ne on lähetetty kaikille yhdistyksen jäsenille jäsentiedotteen mukana ja lisäksi esim. tilaisuuksissa saa niitä itselleen. Myös muistihoitajille ja kuntoutusvastaaville annetaan niitä jakoon. Ensimmäinen esitteen otsikko on Muista Liikkua!. Esite on kohdistettu sairastuneille, omaishoitajille, läheiselle sekä myös muistisairaiden parissa työskenteleville. Esitteen myötä halutaan tuoda esille miten tärkeää on muistisairaan liikunta ja toimintakyvyn ylläpito. Hankkeen loppuessa valmistui esite Muistisairaan toimintakyky. Tässä korostetaan muistisairaan kuntoutuksen tärkeyttä, ja sitä että heillä on siihen yhtäläinen oikeus kuin muillakin. Esitteen kohderyhmänä ovat etenkin sosiaali- ja terveysalanhenkilöstö sekä muistisairaan omaiset. Yhdistyksen uudistuneet Internet-sivut toimivat erinomaisena tiedonjakamiskanavana. Sivuille lisätään kaikki alueellamme järjestettävät koulutukset ja uusimmat uutiset. Sivuilla on materiaalia muistisairaan toimintakyvystä, liikunnasta ja omatoimisuuden tukemisesta. Sivustoa pidetään kuntoutuksenkin osalta ajan tasalla. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli myös ohjata muistipotilaita ja omaisia toimintakyvyn ylläpitämiseksi kotona selviytymisen tueksi. Tätä valistustyötä on toteutettu koko hankkeen ajan. On järjestetty erilaisia koulutuksia ja esitelmiä muistisairaiden omaisille sekä hoitohenkilökunnille. Näissä on käyty läpi erilaisia seikkoja, jotka helpottavat kotona selviytymistä ja joilla on pyritty pitämään toimintakykyä yllä. Laitoshoidossa olevien muistipotilaiden toimintakyvyn ylläpitämisen olen ottanut Kunnon Hoitaja koulutuksissa esille. Olen myös neuvonut hoitajia miten he voisivat opastaa laitoshoidossa olevaa sairastuneen omaista ja jakanut kirjallisia ohjeita, joita hoitajat ovat laittaneet potilaan sängyn viereen esille. Hankkeen aikana perustettu muistisairaiden kuntoutusvastaavien verkosto tuo asiaa esille jokainen omassa kunnassaan.

37 VoiTas koulutus ja sen myötä vetämäni Kunnon Hoitaja koulutukset olen kokenut erittäin tarpeelliseksi työkaluksi. Koulutusta on ollut koko Etelä-Pohjanmaan alueella ja osallistujat ovat olleet aina yhtä innostuneita. Koulutuksen myötä olen todella tuntenut jakavani tietoa sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Koulutuksissa on ollut hedelmällisiä keskusteluja ja oivalluksia. Monessa työyhteisössä asioita on alettu viemään eteenpäin. Muun muassa seuraavia muutoksia on tapahtunut työyhteisöissä koulutuksen myötä: Yhtenäisen kuntouttavan työotteen käyttö koko henkilökunnalle. Jokaisesta pienkodin asukkaasta on tehty kirjalliset ohjeet miten toimintaan. Helpottaa myös sijaisia! Ikääntyneiden aktivointi. Pois sängystä! Omatoimisuuden tukeminen kaikissa päivittäisissä toimissa. Ikääntyneen fyysisten rajoitteiden vähentäminen. Pienoisliikuntavälineiden hankkiminen asukkaille / potilaille. Siirtämisen apuvälineiden hankkiminen hoitajille. Kuntosalin perustaminen terveyskeskuksen tiloihin. Pienkodeissa viety asukkaita ulos. Koulutuksen loputtua aloitettu välittömästi ryhmät asukkaille. Olen kokenut tärkeänä etenkin sen, että hoitajat ovat oivaltaneet, että passiivista vuodepotilastakaan ei saa jättää liikuttamatta. Hyvin monet ovat ottaneet päivittäisten nivelten liikuttelun työpäivän ohjelmaan ja ovat jakaneet ohjeita myös muille. Seuraavaksi muutamia osallistujien kokemuksia koulutuksesta: Koko työyhteisö tarvitsisi tämän koulutuksen. Pienilläkin harjoituksilla on iso merkitys toimintakykyyn. Oma asenne ikääntyneiden voima- ja tasapainoharjoitteluun tuli paljon positiivisemmaksi. Kuntouttava työote selkeni.

38 Innostaa tekemään ja kokeilemaan omassa työssä asioita. Olen saanut todella vahvistettua haluani vielä enemmän kuntouttaa asiakkaitani. Kuntoutus on yhtä tärkeää kuin sydänlääkkeiden otto. Kuntouttava eli toimintakykyä ylläpitävä työote on useimmille tuttu asia. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan noudateta kaikissa sosiaali- ja terveysalan hoitopaikoissa. Eräässä terveyskeskuksessa toin asiaa esille, koska omainen oli ottanut minuun yhteyttä. Osastonlääkärin ja osastonhoitajan mielestä heillä toteutetaan kuntouttavaa työotetta. He perustelivat sen sillä, että hoitajat nostavat kaikki vanhukset sängystä ylös ja laittavat istumaan tuoliin. Tämän kaltaisissa hoitopaikoissa on hoitajia, jotka haluaisivat toteuttaa kuntouttavampaa työotetta, mutta yksin se on mahdotonta. Toiset vievät asialta pohjan pois. Hankkeen tavoitteena oli vielä luoda ohjauksen malli, jota voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveyshuolloissa Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen kanssa samaan aikaan kattojärjestömme Muistiliitto ry on kehittänyt ns. Kuntoutusmallin vuonna 2009. Tähän on koottu niitä kuntoutumista edistäviä tukimuotoja ja palveluita, mihin muistisairaalla on oikeus. Tätä Kuntoutusmallia on käytetty hyödyksi myös Muista Liikkua! hankkeessa, sekä täydennetty mallia vielä omilla toiminnoilla. Näitä olivat etenkin Kunnon Hoitaja koulutus sekä potilassiirtoergonomiaasiat. Tätä mallia on erityisesti ajettu sisälle Seinäjoen ja Lapuan kaupunkeihin. Mallia on esitelty koulutuksissa ja siihen liittyvää tiedotemateriaalia on jaettu myös runsaasti. Muista Liikkua! hanke kesti yhteensä vajaa neljä vuotta 3 / 2007 12 /2010. Tämän sisältöiselle hankkeelle oli tilausta Etelä-Pohjanmaalla muistisairaiden ja heidän läheistensä ja hoitohenkilökunnan parissa. Työtä on riittänyt, mutta paljon jäi myös tekemättä. Positiivista on se, että vaikka hanke loppuu, uskomme Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:ssä saaneemme muistisairaiden kuntoutusajatuksen viriämään Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi hankkeen kautta on saatu luotua uusia verkostoja ja tehty hanke ja hanketyöntekijä tunnetuksi. Alkuvaiheessa kesti kauan ennen kuin terveydenhuollon toimijat ja sairastuneet ja heidän omaisensa tulivat tietoiseksi, että Muistiyhdistyksessä on Muista Liikkua! hanke, sekä fysioterapeutti käytettävissä. Jatkaessani Muistiluotsissa v. 2011 hyvä pohja on tehty ja tästä on helpompaa jatkaa eteenpäin.

39 Tulevaisuudessa jatkan Muistiliiton kuntoutusmallin ajamista Etelä-Pohjanmaalle edelleen. Mallia täydennetään tarvittaessa kuntakohtaisesti. Muistisairaiden kuntoutusvastaavien sekä muistihoitajien verkostoa pidetään yllä, sekä koulutuksia järjestetään säännöllisesti. Maakunnasta on tullut palautetta, että yhdyshenkilöt on koettu tarpeelliseksi ja niitä on myös käytetty hyväksi. Yhdeksi painopistealueeksi vuonna 2011 nousee kotihoidon henkilöstön koulutus ja valmennus toimimaan kotona asuvien muistisairaiden parissa. Kotihoidon henkilökunta on avainasemassa, koska he tapaavat työssään asiakkaita, joilla toimintakyky on heikentynyt ja jotka vielä pystyvät asumaan kotona. Tärkeänä osa-alueena tulee olemaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät teemat, sekä konkreettiset ohjeet, miten esim. iäkkään alaraajojen lihaskuntoa voidaan pitää yllä. Alaraajojen lihasvoimalla on merkitystä sekä itsenäiseen liikkumiseen, tasapainoon ja sitä kautta esim. kaatumisten ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n palvelutuotantoon siirtyvät Kunnon Hoitaja sekä mahdollisesti potilassiirtoergonomiakoulutus. Uusia toimintamuotoja sekä yhteistyökumppaneita haetaan jatkossakin. Keväälle 2011 on jo sovittu yhteinen liikuntatempaus Etelä-Pohjanmaan Veteraaniurheilijoiden kanssa sekä kuntoutusvastaavien ja muistiyhdyshenkilöiden tapaamiset mm. Härmän Kuntokeskuksen kanssa. Lisäksi järjestetään tapaaminen muistisairaiden hoitoon erikoistuneiden yksiköiden henkilökunnalle.

40 LÄHTEET Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJJ, Aleman A, Vanhees L. 2008. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment (review).the Cochrane Collaboration. Wiley. Erkinjuntti T, Viramo P. 2010. Varhaisen taudinmäärityksen merkitys. Teoksessa Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. (toim.) Muistisairaudet. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. s. 50-55. Granö S, Heimonen S. Kuntoutus muistihäiriöisten ja dementoituvien hyvän hoidon kylmäkivenä. Sairaanhoitajalehti 2007. Granö S, Högström 2007. S. Dementoituvan henkilön kuntoutuspolku. Alzheimer-keskusliitto julkaisusarja 1/2007. Hanon O, Forette F. Prevention of dementia: lessons from SYST-EUR and PROGRESS. J Neurol Sci 2004; 226: 71-74. Huusko T. 2001. Kannattaako dementoitunutta kuntouttaa?. Teoksessa Viramo P, Ahvo L, Eloniemi-Sulkava U, Helkala E-L, Huusko T, Käyhty M, Semi T, Sulkava R, Valvanne P. (toim.) Kuntoutusratkaisuja dementoituneen ihmisen arkeen. Opas ammattihenkilöstölle. Helsinki. Novartis Finland Oy. Hänninen S, Tuomainen T. Kognitiivinen ikääntyminen. Duodecim 2000; 116: 1293-1208. Juva K. Työikäisen dementia. Duodecim 2004; 120:2: 171-176. Jäntti P. 2008. Kaatumiset ja niiden ennaltaehkäisy. Teoksessa Hartikainen S, Lönnroos E. (toim.) Geriatria arvioinnista kuntoutukseen. Helsinki. Edita Prima. s. 288-301. Kivipelto M, Ngandu T, Fratiglioni L, Viitanen M, Kereholt I, Winblad B, Helkala EL, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer disease. Arch Neurol 2005; 62: 1556-1560. Käyhty M, Ahvo L. 2001. Tasapaino-ongelmat ja kaatuilu. Teoksessa Viramo P, Ahvo L, Eloniemi-Sulkava U, Helkala E-L, Huusko T, Käyhty M, Semi T, Sulkava R, Valvanne P. (toim.) Kuntoutusratkaisuja dementoituneen ihmisen arkeen. Opas ammattihenkilöstölle. Helsinki. Novartis Finland Oy. LyhDeKe-projekti. 2007. Muistisairauden kuntouttavan lyhytaikaishoidon toiminnan käsikirja. Muistiliitto. 2009. Elämää muistisairauden kanssa. Kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Pirttilä T. 2009. Kuntoutus muistisairauksissa. Terveyskirjasto. www.terveyskirjasto.fi

Pirttilä T, Strandberg T, Vanhanen H, Erkinjuntti T. Voidaanko muistin heikentymistä ehkäistä? Lääkärilehti 2004; 59: 1133-1138. Raivio M. 2007. Pitfalls in the treatment of persons with dementia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Rosengren A, Skoog I, Gustafson D, Wilhelmsen L. Body mass index, other cardiovascular risk factors and hospitalisation for dementia. Arch Intern Med 2005; 14: 165: 3: 321-326. Rovio S. 2008. The effect of physical activity and other lifestyle factors on dementia, Alzheimer s disease and structural brain changes. Sweden. Karolinska Institutet. Soininen H, Hänninen T. Muistihäiriö: normaalia ikääntymistä vai dementiaa. Lääkärilehti 2002; 57:20: 2183-2185. Strandberg T. Dementian ehkäisy. Duodecim 2003; 119:16: 1525-1532. Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U, Juhela P, Juva K, Löppönen K, Makkonen M, Mäkelä M, Pirttilä T, Pitkälä K, Remes A, Sulkava R, Viramo P, Erkinjuntti T. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suomen Lääkärilehti 2008; 10: 9-22. Sulkava R. Muistisairauksien taloudelliset vaikutukset. Erikoislääkäri 2006; 16: 217-220. Suominen M. Muistisairaudet ja ravitsemus. Muisti 2010; 1: 13. Timonen L, Koivula L. 2001. Iäkkäiden voimaharjoitteluun perustuva kuntoutus. Teoksessa Suominen M, Kannus P, Käyhty M, Ahvo L, Rahikainen M-L, Kaikkonen H, Timonen L, Koivula M, Berg T, Salmelin M, Jalkanen-Mayer A. (toim.) Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky. Lahti. VK-Kustannus Oy. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2010. Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Helsinki. Edita Prima Oy. Viramo P, Sulkava R. 2001. Dementiaa aiheuttavat sairaudet. Teoksessa Viramo P, Ahvo L, Eloniemi-Sulkava U, Helkala E-L, Huusko T, Käyhty M, Semi T, Sulkava R, Valvanne P. (toim.) Kuntoutusratkaisuja dementoituneen ihmisen arkeen. Opas ammattihenkilöstölle. Helsinki. Novartis Finland Oy. Viramo P, Sulkava R. 2006. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Teoksessa Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H. (toim.) Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna. Kustannus Oy Duodecim. s. 23-39. Viramo P, Sulkava R. 2010. Muistioireiden ja dementian epidemiologia. Teoksessa Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. (toim.) Muistisairaudet. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. s. 28-36. YLE:n tiedeuutiset. 2004. Fyysisen toiminnan ylläpitäminen estää älyllistä rappeutumista. 41

42 LIITTEET LIITE 1 MUISTA LIIKKUA! YHTEYSHENKILÖT KUNNITTAIN: ALAHÄRMÄ Irma Kari p. 06-4834666 tai 044-4834830 EVIJÄRVI Annukka Hautala p. 06-24123345 tai 044-7699345 KAUHAVA Marjo Hantula p. 050-3007932 KORTESJÄRVI Kati Polvi p. 24124463 LAPUA Kirsi Linjamäki, Lapuan tk, Sairaalantie 3 62100 Lapua LAPPAJÄRVI Kirsti Keto p. 24125245 tai 044-3699245 YLISTARO Tuula Salomäki p. 4700235 tai 050 370 9922 YLIHÄRMÄ Kaarina Järvenpää p. 050 4071039

43 LIITE 2 Hei! Terveiset Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Muista Liikkua! hankkeesta. Hanke on alkanut 2007 maaliskuussa ja kestää 2010 kevääseen saakka. Hankkeessa on yhtenä tavoitteena ollut muistipotilaiden ja omaisten ohjaus toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kotona selviytymisen tueksi huomioiden mm. omaisten ergonomia. Muista Liikkua! hankkeen puitteissa yhteystietoni ovat keskussairaalassa neurologian- ja geriatrian poliklinikoilla. Sieltä ne on annettu halukkaille kotikäyntiä varten. Kotikäynneillä olen muun muassa testannut toimintakykyä, tarkastellut apuvälinetarvetta ja mahdollisia kodin muutostyötarpeita sekä antanut ohjeistusta fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tärkeää on ollut etenkin kannustus ja motivointi fyysisen aktiivisuuden suhteen. Hankkeen loppuessa haluaisin säilyttää tämän mahdollisuuden asiantuntija-apuun sairaanhoitopiirin alueella. Pyydän kohteliaimmin että nimeäisitte fysioterapiayksiköstänne ns. vastuufysioterapeutin, joka tarvittaessa tekisi kotikäynnin muistisairaan luokse. Välitän Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista saaman nimilistan neurologian- ja geriatrian poliklinikoille. Tällä hetkellä kysyntää ei ole paljoa, muutama kuukaudessa koko sairaanhoitopiirin alueelta, vaikka tarvetta kyllä varmasti olisi. Muistisairaalle ja omaiselle on myös tärkeätä tietää, että omassa kunnassa on henkilö johon voi ottaa yhteyttä liikkumisen ongelmissa. Voisitteko ilmoittaa mahdollisen ns. vastuufysioterapeutin nimen (voi olla useampikin) syyskuun loppuun mennessä. Tiedustelut, Johanna Ekola Kuntoutussuunnittelija, TtK, Ft E-P:n Muistiyhdistys ry. Muista Liikkua! -hanke Mäntyhovintie 2 62370 KANGASTO p. 050-5362 692 j.ekola@netikka.fi

44 LIITE 3 MUISTISAIRAIDEN VASTUUKUNTOUTUSHENKILÖIDEN (FT / KH) YH- TEYSTIEDOT E-P:N SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1. ISOKYRÖ Isokyrön terveysasema, fysioterapia, Pysäkkitie 54, 61500 Isokyrö. Puh. 06 4255 739. 2. JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ ILMAJOKI: Ft Marja Etelämäki, Ilmajoen terveyskeskus, Pappilantie 2, 60800 Ilmajoki. Puh. 06 4191 563. E-mail: marja.etelamaki(at) jikky.fi JALASJÄRVI: Jalasjärven terveyskeskus, fysioterapia, Koskitie 4, 61600 Jalasjärvi. Puh. 06 458 0516. KURIKKA: Ft Liisa Myllykoski, Kurikan terveyskeskus, Mäkitie 47, 61300 Kurikka. Puh. 06 4503 243 / 050 5151 029. 3. JÄRVIPOHJANMAA VIMPELI: Ft Marja Kivimäki, Vimpelin terveyskeskus, Lakasenkuja 4, 62800 Vimpeli. Puh. 06-2412 7513. E-mail: marja.kivimaki(at)vimpeli.fi ALAJÄRVI: Ft Hannele Toppinen, Alajärven terveyskeskus, Lääkärintie 1, 62900 Alajärvi. Puh. 06-2412 7711. E-mail: hannele.toppinen(at)alajarvi.fi SOINI JA LEHTIMÄKI: Ft Katri Leppäkangas, Soinin terveysasema, Ähtärintie 6, 63800 Soini. Puh. 06 2412 7839 / 040 8383 460 (matkapuhelimesta saa parhaiten kiinni ma ja ke klo 12-14.) E-mail: katri.leppakangas(at)alajarvi.fi 4. KAKSINEUVOINEN ALAHÄRMÄ: Kh Pirjo Mäkynen, Alahärmän terveysasema, Kanttorintie 5, 62300 Härmä. Puh. 06 2412 4730 / 044 4834530. E-mail: pirjo.makynen(at)kaksineuvoinen.fi YLIHÄRMÄ: Ft Aila Taipale, Ylihärmän terveysasema, Leinosentie 15, 62375 Ylihärmä. Puh. 06-2412 4911. E-mail: aila.taipale(at)kaksineuvoinen.fi

KAUHAVA: Ft Susanna Saarimaa, Kauhavan terveysasema, Kauppatie 127 A. Puh. 06 2412 4528. E-mail: susanna.saarimaa(at)kaksineuvoinen.fi KORTESJÄRVI: Ft Anne Saari, Kortesjärven terveysasema, Päivärinteentie 13, 62420 Kortesjärvi. Puh. 06 2412 4455. E-mail: anne.saari(at)kaksineuvoinen.fi. EVIJÄRVI: Ft Anne Saari, Evijärven terveysasema, Antinniemi 8, 62500 Evijärvi. Puh. 06 2412 4818. E-mail: anne.saari(at)kaksineuvoinen.fi LAPPAJÄRVI: Ft Helena Mäkelä, Lappajärven terveysasema, Vanhalantie 8, 62600 Lappajärvi. Puh. 06 2412 4431. E-mail: helena.makela(at)kaksineuvoinen.fi 45 5. KUUSIOKUNNAT ALAVUS JA TÖYSÄ: Alavuden pääterveysasema, fysioterapia, Salmentie 10, 63300 Alavus. Puh. 06 2525 8242 / 040 7763 513 KUORTANE: Kuortaneen terveysasema, fysioterapia, Keskustie 55, 63100 Kuortane. Puh. 044 5502 769. ÄHTÄRI: Ähtärin pääterveysasema, fysioterapia, Sairaalantie 4, 63700 Ähtäri. Puh. 06 2525 7281. 6. LAPUA Ft Kirsi Linjamäki, Lapuan terveyskeskus, Sairaalantie 3, 62100 Lapua. Puh. 044 4384 872. E-mail: kirsi.linjamaki(at)lapua.fi 7. SEINÄJOKI Ft Tiina Korkonen, Seinäjoen kotihoito, Kanteleenkatu 3 A 3, 60100 Seinäjoki. Puh. 040 774 8446. Seinäjoen terveyskeskus, fysioterapia, Huhtalantie 10, 60220 Seinäjoki. Puh. 06 4255 631. 8. SUUPOHJA ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA: Kh Eila Kuuttinen, Kauhajoen terveyskeskus, Prännärintie 6-8, 61800 Kauhajoki. Puh. 06 2413 3290. E-mail: eila.kuuttinen(at)llky.fi (Huom. Saa kiinni parillisilla viikoilla). Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n Muista liikkua! hankkeen kuntoutussuunnittelija, TtK, Ft Johanna Ekola koordinoi verkostoa. Hänen yhteystietonsa ovat: Johanna Ekola, p. 050-5362 692, j.ekola(at)netikka.fi

LIITE 4 46

LIITE 5 47

LIITE 6 48

LIITE 7 49

50

51

52