PORIN KRISTILLISEN KOULUN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Liite esiopetuksen opetussuunnitelmaan Hyväksytty johtokunnassa 20.6.2016 ESIOPETUKSEN YKSIKKÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADIN- TA JA HYVÄKSYMINEN Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta vastaavat esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmä. Päiväkoti Ankkurissa (Porin Kristillinen koulu) oppilashuoltosuunnitelmaa täydennetään yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja soveltuvin osin esiopetuksessa olevien lasten kanssa. Suunnitelma tehdään yhteistyössä esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön, Porin kristillisen koulun oppilashuollon, lasten ja heidän huoltajiensa kanssa ja sitä työstetään jatkuvana prosessina heidän kanssaan. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Keväällä arvioidaan toimintakauden toteutumaa ja suunnitellaan seuraava esiopetusvuosi pääpiirteittäin. Syyslukukauden alussa päivitetään yhteystiedot ja tarkennetaan tulevan lukuvuoden suunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelma toimitetaan johtokunnan hyväksyttäväksi lukuvuoden alussa. Muutoksista tiedotetaan vanhemmille ja koko henkilökunnalle. Kuvataan menettelytavat, joilla henkilöstö, lapset ja huoltajat perehdytetään suunnitelmaan. Esiopetuksen henkilökunnalle ja huoltajille esitellään osia oppilashuoltosuunnitelmasta esiopetuksen kokouksissa ja vanhempainilloissa. Esiopetushenkilöstö velvoitetaan tutustumaan suunnitelmaan. Koko päiväkodin kasvatushenkilöstölle oppilashuoltosuunnitelma esitellään kasvatushenkilöstön työpaikkakokouksissa. Lasten kanssa on yhdessä tiimityönä pohdittu, miten hankalissa asioissa toimitaan, esimerkiksi kiusaaminen, kehen voi ottaa yhteyttä, ja miten toimitaan että kaikilla olisi hyvä olla ja suunniteltu mitä voitaisiin yhdessä tehdä. Lasten ajatuksista ja toiveista kerrotaan myös vanhemmille. Johtokunta, joka oppilashuollonsuunnitelman hyväksyy, koostuu vanhemmista, joten vanhempien näkökulma suunnitelmaan tulee myös sen kautta.
1. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTO- PALVELUT Porin kaupunki tuottaa oppilashuollon palvelut ja vastaa psykologi- ja kuraattori palveluista sekä neuvolan (terveydenhoitaja, lääkäri) palveluista. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja on ensisijainen yhteistyötahomme ja tarvittavat palvelut pohditaan yhdessä. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen: työ- ja vastuujako sekä yhteistyön toteuttaminen Porin Kristillisen koulun johtokunta vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen oppilashuoltosuunnitelma toteutuu.. Porin kaupunki vastaa oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esiopetusyksiköiden lapsille heidän kotipaikastaan riippumatta. Päiväkodin johtaja vastaa esiopetuksen oppilashuollosta. Sihteerinä toimii lastentarhanopettaja/esiopettaja. Salassa pidettävää rekisteriä pidetään lukitussa arkistotilassa. Oppilashuollon palveluiden kohdentaminen. Käytettävissä olevat oppilashuollon asiantuntijoiden palvelut jakautuvat esiopetusyksikön oppilashuoltotyössä: yksittäiseen lapseen lapsia tavataan yksilökäynneillä tarkastusten, tutkimusten ja mahdollisten tukitapaamisten merkeissä yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetusyhteisöön oppilashuollon työntekijät osallistuvat sovitusti yhteisöllisen oppilashuollon kokouksiin ja tekevät yhteisöllistä työtä esiopetusyksikön kanssa. Oppilashuollon palvelujen työntekijöitä konsultoidaan ja he osallistuvat sovitusti oppilashuollon kokouksiin yhteistyöhön liittyviin tehtäviin oppilashuollon työntekijät tekevät monialaista yhteistyötä esiopetusyksikön sisällä ja ulkopuolella oppilashuollon kehittämiseen
2. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT Tässä osassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyksikön yhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tavoite on siten luoda toimintakulttuuri ja -ympäristö, joka takaa lapselle turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön. Esiopetuksen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano, toimintatavat ja käytännöt Esiopetusyksikkö tekee yhteistyötä Porin Kristillisen koulun oppilashuollon kanssa. Koulun rehtori osallistuu Porin kaupungin hyvinvointi työryhmän tapaamisiin. Esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodin johtaja. Puheenjohtajan lisäksi oppilashuoltoryhmään kuuluvat esimerkiksi esiopettaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, esiopetukseen liittyvän päivähoidon kasvattaja sekä esiopetusyksikön muuta henkilöstöä tarpeen mukaan. Lisäksi ryhmään voidaan tarvittaessa erikseen kutsua muun muassa: nimetty neuvolan terveydenhoitaja, alueen yhteyspsykologi ja nimetty kuraattori, kouluterveydenhoitaja tai muita asiantuntijoita. Ryhmään kutsutaan myös vanhempaintoimikunnan, huoltajien ja tarvittaessa muiden toimijoiden edustajia. Käsiteltävästä aiheesta riippuen, voidaan kokoontumiseen kutsua myös lapsia. Päiväkodinjohtaja kutsuu moniammatillisen oppilashuoltoryhmän koolle ja kutsuu siihen tarvittavat yhteistyötahot. Esiopetusyksiköissä oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti palvelualueen ohjeistuksen mukaisesti sovitun aikataulun mukaan kolme - viisi kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa. Puheenjohtaja laatii yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen esityslistan, joka on ennalta nähtävissä. Kokouksista laaditaan muistio, joka on julkinen huoltajille ja esiopetusyksikön henkilöstölle. Oppilashuollon suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain. Yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien esityslistalle asiat tulevat puheenjohtajan, yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenten, lasten, huoltajien, esiopetuksen henkilöstön tai muun tahon aloitteesta. Esiopetusyksikkö tiedottaa yhteisöllisestä oppilashuollosta sovitun käytännön mukaisesti. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä arvioi toimintaansa vuosittain. Yhteisöllisestä oppilashuollosta ja esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmasta tiedotetaan vuosittain vanhempainilloissa, joissa esitellään ja luodaan yhdessä esiopetuksen ja koko päiväkodin toimintakulttuuria. Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma ja yhteisöllisen oppilashuollon muistiot ovat nähtävillä esiopetuksen osastolla. Esiopetusyksikköjen esimies vastaa esiopetusyksiköissään oppilashuoltosuunnitelmaan perehdyttämisestä, päivittämisestä ja seurannasta. Oppilashuoltosuunnitelma käydään henkilökunnan kanssa läpi esiopetusyksikön palaverissa vuosittain, suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuoden aikana pidettävissä oppilashuoltoryhmän palavereissa. Päiväkodin ja esiopetuksen toimintakulttuuri ja muu oppilashuolto nivoutuu yhteen ja tukee lapsen kokonaiskehitystä.
Yhteisöllisen oppilashuollon yhteistyö eri tahojen kanssa Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa Esiopetus ja varhaiskasvatus toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään ja muodostavat kokonaisuuden. Yhteisöllisiä oppilashuollollisia seikkoja ja lasten hyvinvointia pohditaan viikoittain työpaikkakokouksien yhteydessä. Yhteinen kohtaaminen ja kokoontuminen henkilöstön kesken on välttämätöntä, jotta pystytään tuomaan lapsen ja perheen tarpeet näkyviksi. Yhteistä toimintakulttuuria ja toimintatapoja kehitetään yhdessä lasten tarpeista lähtien. Esiopetukseen liittyvä päivähoito toteutuu esiopetuksen tiloissa ja toiminnalliset kokonaisuudet tukevat esiopetuksen sisältöjä. Yhteistyö perusopetuksen kanssa lapsen kouluun siirtymävaiheissa Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan välisen nivelvaiheen tuki Suurin osa lapsista siirtyy esiopetuksesta alkuopetukseen oman kouluyhteisön sisällä. Niinpä siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen sujuu tavallisesti ongelmitta tutun toimintakulttuurin, ympäristön ja aikuisten ohjauksessa. Esiopettaja kartoittaa Ankkurin esikoululaisten kouluvalmiuksia esiopetusvuoden aikana yhteistyössä varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa lapsi ohjataan koulukypsyystesteihin tai muihin tarvittaviin jatkotutkimuksiin oman kunnan palveluihin. Esiopetuksesta vastaava opettaja osallistuu ensimmäisen luokan oppilashaastatteluihin erikseen sovittaessa. Näin varmistetaan mahdollisimman saumaton tiedonkulku esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Haastattelussa kartoitetaan myös lapsen mahdollista tuen tarvetta ja koulun mahdollisuuksia vastata siihen. Mikäli lapsi tarvitsee sellaista erityistä tukea, jota Porin kristillisessä koulussa ei voida tarjota, oppilas ohjataan oman kotikunnan opetuksen piiriin. Lapsen esiopetuksen suunnitelma siirtyy alkuopetukseen lapsen mukana. Tämä tukee tiedon siirtymistä toimijalta toiselle. Siirtopalaverissa koulun kanssa esiopettaja, tuleva luokanopettaja sekä tarvittaessa esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori, rehtori, käyvät toukokuussa läpi tulevat ensimmäisen luokan oppilaat, jotta oppilaiden mahdolliset erityistarpeet pystyttäisiin huomioimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toukokuussa ensimmäiselle luokalle siirtyville oppilaille järjestetään tutustumispäivä. Esiopetusryhmällä ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on säännöllisesti yhteistyötä lukuvuoden aikana. Näin tuleva opettaja tulee oppilaille jo hyvissä ajoin tutuksi ja tutustuu itse ryhmän dynamiikkaan. Esiopetuksesta vastaava opettaja tekee myös yhteistyötä ensimmäisen luokan opettajan kanssa lukuvuoden alettua ja lasten siirryttyä ensimmäiselle luokalle. Näin esiopetuksen opettaja voi vastata myöhemmin esiin tuleviin kysymyksiin ja saa myös itse palautetta esiopetuksen työn kehittämiseen. Myös erityisopettajan rooli on merkittävä nivelvaiheessa. Koulumme tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua sekä aamu- että iltapäiväkerhoon, eli vanhemmat voivat tuoda lapsensa koululle valvottuun kerhoon jo ennen koulun alkamista. Aamukerho on monelle perheelle tärkeäksi koettu tuen muoto ja helpottaa koulun nivelvaiheen sopeutumista. Ensimmäisen luokan syksyllä vanhemmille järjestetään vanhempainilta, jossa käsitellään myös oppilaan tuen eri muotoja. Syksyn aikana pidetään myös vanhempainvartit, jolloin opettajan ja vanhempien on mahdollista keskustella oppilaan asioista. Tehostettua tai erityistä tukea saaneille lapsille järjestetään tarvittaessa palaverit, jossa mukana ovat lapsen vanhemmat, esiopettaja sekä tuleva ensimmäisen luokan opettaja. Kaikista lapsista järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuu esiopettaja sekä tuleva opettaja.
Ensimmäiselle luokalle siirryttyä vanhemmilta kerätään palaute nivelvaiheesta marraskuussa, jotta nivelvaiheen tukea voidaan edelleen kehittää. Yhteistyö neuvolan ja esiopetuksen välillä Henkilökohtaiset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta toteutuu kunnallisina neuvolapalveluina. Tarvittaessa esiopetuksesta ollaan yhteydessä neuvolaan, jos tarvitaan erityistä terveydenhuollollista asiantuntemusta. Näitä ovat esimerkiksi yhteisötasolla ilmeneviä terveyteen, hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä asioita esim. ravitsemus, lepo, liikunta ja sosiaaliset suhteet, yleiseen hygieniaan ja tarttuviin tauteihin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä. Teemme läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. Oppilashuollossa otetaan huomioon myös lapsen kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristön riskitekijöistä johtuen ja huomioidaan lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Oppimisen ja kehityksen havainnoinnin ohella lapsen olemuksen ja perheen rutiinien, etenkin niiden muutosten, havainnointi kuuluu esioppilashuollon piiriin. Yhteistyö ja toimenpiteet lasten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Ankkurissa esiopetusta toteutetaan Young Leadership- tiimijohtajuuspedagogiikan kautta. Menetelmän tehtävänä on ehkäistä yksinäisyyttä ja lisätä tervettä ryhmäänkuulumisen tunnetta. Lapset oppivat ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Jokainen saa tilan tulla nähdyksi ja kuulluksi. Menetelmä antaa valmiudet työskennellä tiimissä, sekä jäsenenä että johtajana. Lapset oppivat pitämään huolta myös toisista ihmisistä. He oppivat tarttumaan haasteisiin ja alkavat luottaa siihen, että selviytyvät. Esiopetusryhmässä kiinnitetään huomiota yksinäisen ja syrjäänvetäytyvän lapsen ohjaamiseksi asteittain ryhmän jäsenyyteen. Tule mukaan! kuuluu rohkeampien ja vahvempien lasten suusta, jolloin aran lapsen on helpompi liittyä mukaan, kun hänet erityisesti kutsutaan muiden lasten taholta. Yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta lisää myös ryhmien yhteiset projektit. Yhteistyö ja käytännöt esiopetusyksikön ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä päiväkotiyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Ympäristöterveydenhuollon yksikön toteuttamat tarkastukset kuvataan. Päiväkodit kuuluvat terveydensuojelulain perusteella säännöllisen valvonnan piiriin. Porin kaupungin terveystarkastajat käyvät tarvittaessa tekemässä tarkastuksia tiloissa. Tarkastuksissa kuullaan käyttäjiä, tehdään havaintoja ja arvioidaan tilojen yleistä siisteyttä, rakenteiden kuntoa ja ylläpitoa sekä arvioidaan tilojen terveydellisyyttä ja turvallisuutta. Tarkastuksella arvioidaan myös sisäilman laatua ja ilmanvaihdon riittävyyttä, toiminnasta aiheutuvaa melua, tilojen soveltuvuutta käyttötarkoitukseen sekä tilojen riittävyyttä lapsimääriin. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka lähetetään päiväkodin johtajalle. Päiväkodin johtaja on tarvittaessa yhteydessä kiinteistön omistajaan kiinteistössä mahdollisesti todettujen puutteiden johdosta. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen, huoltajille, lapsille ja yhteistyötahoille Oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedotetaan vanhempainilloissa, joissa vanhemmat voivat osallistua oppilashuollon kehittämiseen. Keskeisenä kasvatuskumppanuudessa ja tiedonkulussa ovat päivittäiset kohtaamiset lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille järjestetään lapsen keskustelut lapsen
esiopetuksen oppimissuunnitelmaan pohjautuen syksyllä ja keväällä sekä lisäksi tarpeen mukaan muita tapaamisia. Keskusteluissa huoltajien kanssa käydään syksyllä läpi tiedottamisen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet ja käytännöt. Lasten kanssa yhteisöllisen oppilashuollon tekijöitä käydään läpi luontevasti heti syksystä alkaen uuden ryhmän ryhmäytymisvaiheessa, kun yhdessä pohditaan yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja koko ryhmän hyvinvoinnin edistämiseksi (millainen on hyvä kaveri, Tule mukaan! jne.) Esiopetuksen oppilashuollonsuunnitelma annetaan tiedoksi Porin Kristilliselle koululle ja tarpeen mukaan muille yhteistyötahoille. Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Huoltajat tuovat lapset suoraan päiväkotiin ja hakevat sieltä ja lapsi luovutetaan aikuiselta aikuiselle. Turvallisuus huomioidaan erityisesti liikuttaessa retkillä lähiympäristössä. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus. Päiväkoti Ankkurissa on laadittu pelastus- ja turvallisuussuunnitelma. Yksikkökohtaiset suunnitelmat tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Uusi henkilöstö perehdytetään yksikön pelastus- ja turvallisuussuunnitelmien mukaiseen toimintaan sekä painotetaan jatkuvan havainnoinnin ja ennakoinnin tärkeyttä. Päiväkodinjohtaja vastaa siitä, että asiakirjat ovat henkilökunnan nähtävillä. Henkilökunnan velvollisuus on perehtyä turvallisuussuunnitelmaan, sekä muihin tarvittaviin yksikön asiakirjoihin. Tapaturman sattuessa ja läheltä piti -tilanteissa tilanteet kirjataan ja tarvittaessa käsitellään johtokunnan kokouksessa. Tapaturman sattuessa ilmoitetaan heti lapsen huoltajalle, joka ensisijaisesti toimittaa lapsen tarvittavan avun piiriin. Akuuteissa tilanteissa arvioidaan avun tarve ja toimitaan sen mukaan. Tapaturmien ehkäisemiseksi kaikki työntekijät huomioivat toimintaympäristöä ja ilmoittavat puutteista ja riskeistä päiväkodinjohtajalle. Lapsiryhmän valvonta on ensiarvoisen tärkeää tapaturmien ennaltaehkäisemisessä. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Päiväkoti Ankkurin omavalvontasuunnitelma sisältää suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja sitä sovelletaan myös esiopetuksessa. Lapsiryhmässä kiusaamiseen liittyviä asioita käsitellään yhdessä ja ohjataan lapsia tuomaan mahdolliset kiusaamistilanteet esiin. Lapsiryhmän yhteenkuuluvuutta vahvistamalla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamistilanteita. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Porin Kristillisen koulun kriisisuunnitelma sisältää koko yhteisön ja sitä käytetään myös esiopetuksessa. Kriisiryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa varmistamaan kriisivalmiuden. Päiväkodinjohtaja kuuluu kriisiryhmään. Poistumis- ja sisäänsuojautumisharjoitukset tehdään syksyllä ja keväällä. Järjestyssäännöt Koulun tiloissa toimiessaan esiopetusryhmä noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Ankkurin esiopetus toteutuu koulun kanssa samassa kiinteistössä ja esiopetuksessa noudatetaan koulun käyttäytymisohjeita/järjestyssääntöjä, lapsen ikätaso huomioiden. Poissaolojen seuranta Lasten toistuviin poissaoloihin kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa asiasta keskustellaan huoltajien kanssa ja käsitellään asiaa yksilökohtaisessa oppilashuollossa.
3. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Esiopetuksessa lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, joita ovat neuvolan, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Tässä osassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilökohtaisen tuen toteuttamiseksi. Yhteistyö neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa Neuvolatoiminta on osa esiopetuksen oppilashuoltoa. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö varhaiskasvatuksessa olevien lasten tukemisessa luo pohjaa ennaltaehkäisevästi jo ennen esiopetusta. Lapsen siirtyessä esikouluun pyritään avoimeen tiedonkulkuun, jotta varhaiskasvatuksen, neuvolan ja vanhempien arvokas tieto lapsesta siirtyy eteenpäin tulevalle esikoulun opettajalle.tässä apuna voivat olla lapselle tehdyt varhaiskasvatussuunnitelmat. Käytännön tarkoituksena on helpottaa ja tukee lasta hänen aloittaessaan esiopetuksen. Selvät oppimisen ongelmat koulun alkuvaiheessa ovat riittävän hyvin ennakoitavissa jo 4-vuotiaana. Yksilökohtaisen oppilashuollon toimijoiden yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen välillä Tukea tarvitsevien lasten kohdalla hyvä tiedonkulku on erityisen tärkeää ja huoltajien kanssa pyritäänkin luomaan luottamuksellinen kasvatuskumppanuus. Esiopetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin antaa lapsen kanssa toimivien tahojen välillä myös ilman vanhempien suostumusta. Yhteistyötä tehdään eri tilanteiden mukaisesti ja niiden vaatimassa laajuudessa lakien ja säädösten velvoittamalla tavalla. Lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen toteuttaminen esiopetuksessa Tarpeen tunnistaminen: Lähtökohtana tuen tarpeen tunnistamiselle voi olla vanhempien huoli, jonka he ottavat opettajan kanssa puheeksi, tai esiopettajan havainnot. Syyskuussa ja toukokuussa, sekä tarvittaessa lisäksi tammikuulla, käydään vanhempien kanssa esiopetuskeskustelut. Keskeisenä menetelmänä tarpeen tunnistamisessa on arkipäivän havainnointi päivittäisissä toiminnoissa. Esiopetuksen opettajat havainnoivat lapsia ja kirjaavat ylös havaintojaan. Näin on mahdollista seurata strukturoidusti lapsen kehitystä sekä mahdollista tehostetun tai erityisen tuen tarvetta. Lapsen taidot ja suoriutuminen on sidoksissa sosiaaliseen tilanteeseen ja tämänkin vuoksi arkipäivän havainnointi on tärkeää ja se on suhteutettava lapsen kokonaiskehitykseen. Tuen tarpeen kartoittamiseksi käytössämme on myös strukturoituja testejä. Huolen heräämisen jälkeen esiopettaja ja vanhemmat tapaavat. Tehostettua tukea tarvittaessa lapsesta tehdään pedagoginen arvio sekä oppimissuunnitelma, johon kirjataan mahdolliset tuen muodot. Jos todetaan, että oppilaalla on tarve erityiseen tukeen, hänestä tehdään myös pedagoginen selvitys ja HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Tukimuodot suunnitellaan moniammatillisessa yhteistyössä: varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja tai erityisopettaja, tai muita tapauskohtaisesti tarvittavia tahoja. Tarvittaessa on mahdollista konsultoida psykologia tai koulukuraattoria. Tuen toteuttaminen: Tuen toteuttamisesta vastaa lastentarhanopettaja yhdessä muun esiopetushenkilöstön kanssa sekä mahdollinen hoitava taho. Tehostetun ja erityisen tuen toteuttamisessa käytämme menetelminä mm. eriyttämistä ja pienryhmätoimintaa.
Tuen tarve ja sen toteuttaminen kirjataan suunnitellusti: Koulussamme on kirjaamista varten käytössä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma -kaavakkeet ja sekä tarvittaessa pedagoginen selvitys ja pedagoginen arvio -lomakkeet. Annetun tuen vaikuttavuuden arviointi: Syyskuussa, tammikuussa ja toukokuussa, käydään vanhempien kanssa LEOPS-keskustelut (lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma), joissa sekä tuen tarvetta, että sen vaikuttavuutta arvioidaan yhteistyössä vanhempien sekä muiden tuen järjestämisessä mukana olevien tahojen kanssa. Tarvittaessa lapsen ja vanhempien kanssa pidetään HOJKS-palaverit Annetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan myös erilaisten oppimista kartoittavien tehtävien ja jatkuvan havainnoinnin. Esi- ja perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen prosessi Tehostettu tuki Tuen tarpeen arviointi Esiopettaja, tai huoltaja tai muu oppilasta opettava opettaja huomaa tuen tarvetta oppilaan koulunkäynnissä. Esiopettaja on yhteydessä oppilaan huoltajaan ja kertoo huomanneensa tarvetta tehostettuun tukeen. Esiopettaja, varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, huoltaja ja tarvittaessa muut oppilashuollon henkilöt keskustelevat lapsen tuen tarpeesta oppilashuoltoryhmässä. Tuen suunnittelu ja toteutus Esiopettaja ja erityisopettaja laativat oppilaalle pedagogisen arvioin yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien ja päiväkodinjohtajan kanssa. Opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään muita asiantuntijoita. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin, käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tähän käsittelyyn ei tarvita huoltajan suostumusta. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon. Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Tavoitteena on turvata lapsen edellytykset saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina lapsen tilanteen muuttuessa. Tuen vaikuttavuuden arviointi Lasta opettavat opettajat ja avustajat arvioivat esiopetustilanteissa oppimissuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Oppimissuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja loppukeväällä ja aina lapsen tilanteen muuttuessa.
Erityinen tuki Tuen tarpeen arviointi Jos tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä, esiopettaja, tarvittaessa konsultoiva erityisopettaja, ja huoltaja tapaavat. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Opetuksen hankkii lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta. Näiden kahden selvityksen perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Tuen suunnittelu ja toteutus Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen oppimissuunnitelmaa. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi päiväkodin johtajan tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja huoltajaa. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla. Päätös on aina perusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät yleensä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka on virallinen pedagoginen asiakirja. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi. Tuen vaikuttavuuden arviointi Lasta opettavat opettajat ja mahdolliset avustajat arvioivat HOJKS:n toteutumista luokkatilanteissa jatkuvasti. HOJKS tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, alkusyksyllä ja loppukeväästä. Jos oppilas ei pysty erityisen tuen tukitoimista huolimatta opiskelemaan yleisopetuksen ryhmässä, harkitaan yhdessä huoltajan ja moniammatillisen työryhmän kanssa mahdollista erityisluokkasiirtoa tai muuta lasta parhaiten tukevaa ratkaisua. Tiedonsiirroissa noudatetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä. Esiopetuksessa olevien lasten sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen Huoltajat ohjeistavat henkilökunnan lapsen tarvitseman hoidon toteuttamiseen, tarvittaessa henkilökunta voi konsultoida koulun terveydenhoitajaa oikean hoidon antamiseksi. Erityisruokavaliot ilmoitetaan oman keittiömme henkilökunnalle kirjallisesti ja päivittäin esiopettaja valvoo osaltaan lapsen oikean ruoan ottamista.
Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteista johtuviin vaikeuksiin, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta, päihde- ja mielenterveysongelmat. Jos lapsi on nälkäinen, hoitamaton, puutteellisesti puettu, lapsella on eri hakijoita, lasta ei haeta päiväkodista tai hakija on päihtynyt, lapsi kertoo huolestuttavia asioita, lapsella tai vanhemmalla esiintyy erikoista/poikkeavaa käyttäytymistä tai henkilökunnalla herää esimerkiksi pahoinpitelyepäily, esiopettaja keskustelee asiasta päiväkodinjohtajan kanssa ja huoli otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Välitöntä puuttumista vaativissa tilanteissa otetaan yhteyttä lastensuojeluun ja tarvittaessa poliisiin. Oppilashuolto pyrkii tukemaan lasta mahdollisissa elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa, esim. perheväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat perheessä, antaen lapselle turvaa rakkauden ja rajojen muodossa, jotta lapsella on pysyviä ja rauhoittavia elementtejä arjessaan. Perheneuvolan ja lastensuojelun henkilöstö on tarvittaessa mukana asioiden selvittelyssä ja lapsen tukemisessa. Yksilökohtaisen, tapauskohtaisesti koottavan asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Yksittäisen lapsen tai esiopetusryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuolto-palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain lapsen tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän kokoaa se oppilashuollon tai esiopetusyksikön henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Lapsen tai huoltajan suostumus pyydetään aina yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Suostumus voidaan pyytää suullisesti siinä vaiheessa, kun aletaan koota yksilökohtaista asiantuntijaryhmää ja sen jäseniä. Suullinen suostumus vahvistetaan kirjallisesti ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Jos yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanoon tulee myöhemmin muutoksia, tehdään niistä merkintä lomakkeeseen. Suostumuslomake arkistoidaan oppilashuoltokertomuksen yhteyteen. Yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä. Esiopetusyksikön käytännöt tapauskohtaisesti koottavan asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen. Lapsen esiopettaja konsultoi ensivaiheessa varhaiskasvatuksen omia asiantuntijoita (esim. päiväkodin johtaja, kelto, työpari) lapsen yksilöllisen oppilashuollon tarpeesta, tuen järjestämiseksi. Mikäli varhaiskasvatuksen oma asiantuntijuus on riittämätön, konsultoi varhaiskasvatuksen henkilöstö oppilashuollon muuta henkilöstä (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) lapsen tuen tarpeesta riippuen. Konsultaation yhteydessä sovitaan mahdollisesta yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokoamisesta ja/tai oppilashuollon palveluihin ohjaamisesta. Jos huoli lapsesta herää, ottaa esiopettaja asian ensimmäisenä esille lapsen vanhempien kanssa. Yhdessä pohditaan millaista tukea lapsi tarvitsee ja miten päiväkodissa tarpeeseen voitaisiin vastata ja lasta tukea. Tuki voi olla mm. eri opetustapojen etsimistä kyseisen taidon tai asian oppimiseksi tai erityistä huomion kiinnittämistä tiettyyn asiaan tai tilanteeseen ja yksilöllistä ohjausta asian oppimiseksi. Tarvittaessa lapsen tilannetta käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Yksilöllistä oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodin johtaja ja lisäksi ryhmään kuuluvat esiopettaja, tarvittaessa konsultoiva erityisopettaja. Lisäksi kutsutaan tapauskohtaisesti muita tarvittavia asiantuntijoita.ankkurin oppilashuoltoryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa, syyskuussa, tammikuussa ja huhtikuussa, sekä tarvittaessa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä arvioi toimintaansa vuosittain. Porin Kristillisellä koululla toimii kuraattor ja terveydenhoitajai, joita tarvittaessa voimme konsultoida lapsen tuen tarvetta kartoitettaessa. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen lapsen: 1. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2. asian aihe ja vireille panija; 3. lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4. tiedot asian käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5. toteutetut toimenpiteet; 6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Ryhmän vastuuhenkilö toimii oppilashuoltokertomuksen kirjaajana. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta, ovat salassa pidettäviä. Esiopetusyksikössämme päiväkodinjohtaja vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää mainittua rekisteriä. Ensivaiheen arkistointi tapahtuu yksiköissä ja on ko. yksikön oppilashuollon kuraattorin vastuulla sen jälkeen, kun oppilashuoltokertomukset on hänelle toimitettu. Arkistointipaikan tulee olla paloturvallinen lukittu tila / arkistokaappi (ja vain tietoja työn takia tarvitsevalla tulee olla pääsy ko. asiakirjoihin). Asiakirjat eivät siirry lapsen mukana esiopetusyksiköstä tai kunnasta toiseen vaan ne säilytetään alkuperäisessä arkistossaan. Mikäli uusi opetuksenjärjestäjä tarvitsee oppilashuoltokertomusten tietoja, annetaan niitä lainsäädännön puitteissa luovuttamatta alkuperäistä asiakirjaa. Yhteistyö yksilökohtaisen oppilashuollon toimijoiden ja koulun ulkopuolisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti mm. lastensuojelun, perheneuvolan, erikoissairaanhoidon kanssa.
4. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA Oppilashuoltoa toteutetaan suunnitelmallisena kasvatuskumppanuuden periaatteita noudattavana yhteistyönä lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Lasten osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Kuvataan esiopetusyksikön toimintatavat, joilla lapset voivat osallistua oppilashuollon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Kuvataan esiopetusikäisten lasten osallisuus iän ja kehityksen edellyttämällä tavalla sekä yhdessä huoltajien kanssa. Lasten kanssa on yhdessä tiimityönä pohdittu miten hankalissa asioissa toimitaan, esimerkiksi kiusaaminen, kehen voi ottaa yhteyttä, miten toimitaan että kaikilla olisi hyvä olla jne. ja suunniteltu mitä voitaisiin yhdessä tehdä. Yhdessä myös päivittäin mietitään yhteisten pelisääntöjen tarpeellisuutta ja miten siinä on onnistuttu, sekä yhteisesti ryhmänä että kukin pohtien omaa toimintaansa ja oppimistaan. Huoltajien osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Vanhempainilloissa huoltajat voivat osallistua yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin. Myös mahdolliset teemapäivät, vanhempien järjestämät tapahtumat tms. ovat mahdollisia oppilashuoltoa toteuttavia ja tukevia toimintatapoja. Yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huoltajien osallisuus on keskeistä, jotta lapsen tueksi saadaan kaikki tarvittava tieto ja tuki. Huoltajia rohkaistaan esittämään ideoitaan ja toiveitaan esiopetuksen arkea koskien. Huoltajia arvostetaan lapsensa ensisijaisina kasvattajina ja kaikenlaiset kohtaamiset, niin tapaamiset päivittäin, erikseen sovitusti kuin esim. juhlissakin, nähdään tärkeinä. Oppilashuollosta tiedottaminen Oppilashuollosta tiedottaminen on kuvattu luvussa 2, kohdassa Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille, lapsille ja yhteistyötahoille
5. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista seurataan osana esiopetusyksikön muuta arviointia ja laadunkehittämistä. Vuoden aikana seurataan muun muassa miten vanhempien keskustelut toteutuvat, sekä miten tukea tarvitsevien lasten tuen järjestäminen ja siihen liittyvät prosessit toteutuvat ja etenevät. Seurataan ja arvioidaan miten yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa toteutuu ja kehitetään sitä edelleen saadun palautteen perusteella. Yhteisöllisen oppilashuollon palavereista kirjataan muistiot. Päiväkodinjohtaja tiedottaa johtokuntaa oppilashuollon käytännöistä ja toteutumisesta ja johtokunta arvioi oppilashuollon asianmukaista toteutumista vähintään vuosittain.