OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORIN KRISTILLISEN KOULUN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Liite esiopetuksen opetussuunnitelmaan Hyväksytty johtokunnassa ESIOPETUKSEN YKSIKKÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta vastaa esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmä. Suunnitelma tehdään ja sitä täydennetään yhteistyössä esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön, Porin Kristillisen koulun oppilashuollon, lasten ja heidän huoltajiensa kanssa ja sitä työstetään jatkuvana prosessina heidän kanssaan. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Keväällä arvioidaan toimintakauden toteutumaa ja suunnitellaan seuraava esiopetusvuosi pääpiirteittäin oppilashuollon osalta. Syyslukukauden alussa päivitetään yhteystiedot ja tarkennetaan tulevan lukuvuoden suunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelma toimitetaan johtokunnan hyväksyttäväksi lukuvuoden alussa. Muutoksista tiedotetaan vanhemmille ja koko henkilökunnalle. Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. vastaa opetuksen järjestäjänä, että Porin Kristillisellä koululla on oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laadittu yksikön oma esioppilashuoltosuunnitelma. Porin Kristillisen koulun johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman ja sen liitteet. Menettelytavat, joilla henkilöstö, lapset ja huoltajat perehdytetään suunnitelmaan Esiopetuksen henkilökunnalle ja huoltajille esitellään osia oppilashuoltosuunnitelmasta esiopetuksen kokouksissa ja vanhempainilloissa ja suunnitelma kokonaisuudessaan on huoltajien tutustuttavissa. Esiopetushenkilöstö velvoitetaan tutustumaan suunnitelmaan. Koko päiväkodin kasvatushenkilöstölle oppilashuoltosuunnitelma esitellään kasvatushenkilöstön työpaikkakokouksissa. Lasten osallisuutta oppilashuoltosuunnitelman käsittelyssä on huomioitu mm. sillä, että lasten kanssa on yhdessä tiimityönä pohdittu, miten yhdessä vaikutetaan hyvän ilmapiirin luomiseksi, ja miten hankalissa asioissa toimitaan. Esimerkiksi kiusaamistilanteissa: kehen voi ottaa yhteyttä, ja miten tilanteet selvitetään. Yhteinen suunnittelu vahvistaa hyvää yhteishenkeä. Lasten ajatuksista ja toiveista kerrotaan myös vanhemmille. Johtokunta, joka oppilashuoltosuunnitelman hyväksyy, koostuu osin vanhemmista, joten vanhempien näkökulma suunnitelmaan tulee myös sen kautta.

2 1. ESIOPPILASHUOLLON TAVOITTEET, KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Porin kristillisen koulun (Päiväkoti Ankkuri) esiopetuksen oppilashuoltotyön tavoitteet: - oppilashuollon suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä huoltajien kanssa - varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, huolen puheeksi ottamisen ja tarkoituksenmukaisen puuttumisen vahvistaminen - huoltajien ja lasten osuuden vahvistaminen - ennaltaehkäisevän oppilashuollon toimintakulttuurin vahvistaminen - myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen - myönteisen ja kannustavan ilmapiirin tukeminen - esiopetushenkilöstön tukeminen opetus- ja kasvatustehtävässä Porin Kristillisen koulun esiopetuksen oppilasmäärä on 17 lasta, ja he toimivat kaikki yhdessä ryhmässä. Esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarve määritellään lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen, esiopetushenkilöstön havaintojen ja yhteisen arvioinnin pohjalta. Myös mahdolliset terveiset lastenneuvoloista ja esiopetuksen oppilashuollossa toimivien asiantuntijoiden arviot huomioidaan. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei ole. Tehostetun tuen tarvetta kartoitetaan. Porin kaupunki tuottaa oppilashuollon palvelut ja vastaa psykologi- ja kuraattori palveluista sekä neuvolan (terveydenhoitaja, lääkäri) palveluista. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja on ensisijainen yhteistyötahomme ja tarvittavat palvelut pohditaan yhdessä. Kun esiopettajalla herää huoli, hän voi konsultoida oppilashuollon henkilöstöä lasta koskevassa asiassa ja myös huoltajien kanssa keskustellaan ensi tilassa. Konsultaatio voi koskea koko ryhmää, jolloin se ei kuitenkaan voi sisältää salassa pidettävia lapsikohtaisia asioita, ellei asiasta ole sovittu huoltajan kanssa. Konsultaatio voi olla myös lapsikohtaista, jolloin sen voi tehdä nimettömänä, ellei huoltaja vielä tiedä asiasta. Nimellisenä voi konsultoida, kun asiasta on sovittu huoltajan kanssa. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen: työ- ja vastuujako sekä yhteistyön toteuttaminen Porin Kristillisen koulun johtokunta vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen oppilashuoltosuunnitelma toteutuu. Porin kaupunki vastaa oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esiopetusyksiköiden lapsille heidän kotipaikastaan riippumatta. Ensisijainen vastuu kasvun ja kehityksen ohjaamisesta on esiopetuksen henkilöstöllä. Heidän tukenaan toimii koulun hyvinvointiryhmä, ja tarvittaessa perustettavat yksilökohtaista oppilashuoltoa antavat ryhmät. Porin Kristillisen koulun kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi osallistuvat yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään säännölllisesti. Kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori ovat myös tavattavissa koululla viikoittain. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämisessä ollaan ensin yhteydessä lapsen oman neuvolan terveydenhoitajaan ja psykologipalveluita tarvittaessa perheneuvolaan tai koulupsykologiin, asian luonteesta riippuen. Oppilashuollon palveluiden kohdentaminen. Käytettävissä olevat oppilashuollon asiantuntijoiden palvelut jakautuvat esiopetusyksikön oppilashuoltotyössä: yksittäiseen lapseen lapsia voidaan tavata yksilökäynneillä mahdollisten tarkastusten, tutkimusten ja tukitapaamisten merkeissä yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksittäisen lapsen asian käsittelyä varten koottavassa

3 asiantuntijaryhmässä on huoltajien kanssa sovitut tahot läsnä. esiopetusyhteisöön oppilashuollon työntekijät osallistuvat sovitusti yhteisöllisen oppilashuollon kokouksiin ja tekevät yhteisöllistä työtä esiopetusyksikön kanssa. Oppilashuollon palvelujen työntekijöitä konsultoidaan ja he osallistuvat sovitusti oppilashuollon kokouksiin. yhteistyöhön liittyviin tehtäviin oppilashuollon työntekijät tekevät monialaista yhteistyötä esiopetusyksikön sisällä ja ulkopuolella oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan Oppilashuollon palveluja pyritään kohdentamaan ennaltaehkäisevänä työnä ja mahdollisimman varhain kun ryhmän tai lapsen tilanne edellyttää erityistä puuttumista ja tukea. 2. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tavoite on siten luoda toimintakulttuuri ja -ympäristö, joka takaa lapselle turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön. Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko esiopetusyhteisössä edistetään lasten oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä kasvuympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen oppilashuollon edistäminen kuuluu kaikille esiopetusyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Yhteisöllinen oppilashuolto on näkyvä osa koko yhteisön arkea. Kyse on koko päiväkodin henkilökuntaa, lapsia, vanhempia ja muita yhteistyökumppaneita koskevasta toimintakulttuurista. Siihen kuuluu ennaltaehkäisevä työ, huolen puheeksi ottaminen, ongelmiin puuttuminen sekä kriisityö. Koulun hyvinvointiryhmään voi tuoda huolensa kuka tahansa päiväkodin työntekijä, lapsi tai hänen huoltajansa. Hyvinvointiryhmä huolehtii myös koulun Kriisisuunnitelman ajantasaisuudesta, suunnitelman päivittämisestä tarvittaessa sekä henkilöstön kouluttamisesta ja perehdyttämisestä Kriisisuunnitelmaan. Esiopetus noudattaa koulun Kriisisuunnitelmaa. Hyvinvointiryhmän toiminnasta ja toiminnan periaatteista annetaan tietoa huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyöverkostolle vanhempaintilaisuuksissa ja kotiin lähetettävissä tiedotteissa. Esiopetuksen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano, toimintatavat ja käytännöt Esiopetusyksikön yhteisöllinen oppilashuolto on osa yhteistä Porin Kristillisen koulun hyvinvointiryhmää. Koulukohtaisen hyvinvointiryhmän kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen vuosittain työsuunnitelmassa määräämänsä viranhaltija. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Päätoimisten opettajien ja rehtorin lisäksi ryhmään kuuluvat esiopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä mm. varhaiskasvatuksen konsultoivaan erityisopettajaan tai koululääkäriin. Ryhmään voidaan kutsua myös muun henkilökunnan, koulun ja päiväkodin sidosryhmien tai vanhempien edustajia. Käsiteltävästä aiheesta riippuen, voidaan kokoontumiseen kutsua myös lapsia Ryhmässä käsitellään yhteisöllistä oppilashuoltoa ja esim. turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Keskeistä on varhainen ongelmiin puuttuminen ja niiden ennaltaehkäiseminen. Koulun rehtori osallistuu myös Porin kaupungin hyvinvointi työryhmän tapaamisiin. Lisäksi kokoamme vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa erityisesti esiopetusryhmän yhteisöllisyyttä

4 vahvistavan tapaamisen. Kyseiseen ryhmään osallistuu päiväkodin johtaja, esiopettaja ja päiväkoti Ankkurin varhaiskasvatuksen henkilö, ja kokoontumiseen kutsutaan myös vanhempia. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä toiminnan kehittämisessä pyritään vahvistamaan niin, että soveltuvin osin myös lapsia on mukana osallistumassa keskusteluun. Oppilashuollon suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain. Yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien käsittelyyn asiat tulevat puheenjohtajan, yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenten, lasten, huoltajien, esiopetuksen henkilöstön tai muun tahon aloitteesta. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä arvioi toimintaansa vuosittain. Yhteisöllisestä oppilashuollosta ja esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmasta tiedotetaan vuosittain vanhempainilloissa, joissa esitellään ja luodaan yhdessä esiopetuksen ja koko päiväkodin toimintakulttuuria. Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma on nähtävillä esiopetusryhmässä. Päiväkodin johtaja vastaa esiopetusyksikössään oppilashuoltosuunnitelmaan perehdyttämisestä, päivittämisestä ja seurannasta. Oppilashuoltosuunnitelma käydään henkilökunnan kanssa läpi esiopetusyksikön palaverissa vuosittain, suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuoden aikana pidettävissä oppilashuoltoryhmän palavereissa. Päiväkodin, esiopetuksen ja koulun toimintakulttuuri ja muu oppilashuolto nivoutuu yhteen ja tukee lapsen kokonaiskehitystä. Yhteisöllisen oppilashuollon yhteistyö eri tahojen kanssa Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa Esiopetus ja varhaiskasvatus toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään ja muodostavat kokonaisuuden. Yhteisöllisiä oppilashuoltoon linkittyviä seikkoja ja lasten hyvinvointia pohditaan ryhmissä viikoittain työpaikkakokouksien yhteydessä. Yhteinen kohtaaminen ja kokoontuminen henkilöstön kesken on välttämätöntä, jotta pystytään tuomaan lapsen ja perheen tarpeet näkyviksi. Yhteistä toimintakulttuuria ja toimintatapoja kehitetään yhdessä lasten tarpeista lähtien. Esiopetukseen liittyvä päivähoito toteutuu esiopetuksen tiloissa ja toiminnalliset kokonaisuudet tukevat esiopetuksen sisältöjä. Yhteistyö perusopetuksen kanssa lapsen kouluun siirtymävaiheissa Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan välisen nivelvaiheen tuki Suurin osa lapsista siirtyy esiopetuksesta alkuopetukseen oman kouluyhteisön sisällä. Niinpä siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen sujuu tavallisesti ongelmitta tutun toimintakulttuurin, ympäristön ja aikuisten ohjauksessa. Esiopettaja kartoittaa esikoululaisten kouluvalmiuksia esiopetusvuoden aikana yhteistyössä varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa lapsi ohjataan koulupsykologille koulukypsyystesteihin tai muihin tarvittaviin jatkotutkimuksiin oman kunnan palveluihin. Esiopetuksesta vastaava opettaja osallistuu ensimmäisen luokan oppilashaastatteluihin erikseen sovittaessa. Näin varmistetaan mahdollisimman saumaton tiedonkulku esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Haastattelussa kartoitetaan myös lapsen mahdollista tuen tarvetta ja koulun mahdollisuuksia vastata siihen. Mikäli lapsi tarvitsee sellaista erityistä tukea, jota Porin Kristillisessä koulussa ei voida tarjota, oppilas ohjataan oman kotikunnan opetuksen piiriin. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy alkuopetukseen lapsen mukana huoltajan luvalla. Tämä tukee tiedon siirtymistä toimijalta toiselle. Siirtopalaverissa koulun kanssa esiopettaja, tuleva luokanopettaja sekä tarvittaessa esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori ja rehtori käyvät toukokuussa läpi tulevat ensimmäisen luokan oppilaat,

5 jotta oppilaiden mahdolliset erityistarpeet pystyttäisiin huomioimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toukokuussa järjestetään ensimmäiselle luokalle siirtyville oppilaille tutustumispäivä. Esiopetusryhmällä ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on säännöllisesti yhteistyötä lukuvuoden aikana. Näin tuleva opettaja tulee oppilaille jo hyvissä ajoin tutuksi ja tutustuu itse ryhmän dynamiikkaan. Esiopetuksesta vastaava opettaja tekee myös yhteistyötä ensimmäisen luokan opettajan kanssa lukuvuoden alettua ja lasten siirryttyä ensimmäiselle luokalle. Näin esiopetuksen opettaja voi vastata myöhemmin esiin tuleviin kysymyksiin ja saa myös itse palautetta esiopetuksen työn kehittämiseen. Myös erityisopettajan rooli on merkittävä nivelvaiheessa tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Koulumme tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua sekä aamuhoitoon että iltapäiväkerhoon. Aamuhoidon toteuttaa päiväkoti Ankkuri. Aamuhoito on monelle perheelle tärkeäksi koettu tuen muoto ja helpottaa koulun nivelvaiheen sopeutumista. Ensimmäisen luokan syksyllä vanhemmille järjestetään vanhempainilta, jossa käsitellään myös oppilaan tuen eri muotoja. Syksyn aikana pidetään myös vanhempainvartit, jolloin opettajan ja vanhempien on mahdollista keskustella oppilaan asioista. Tehostettua tai erityistä tukea saaneille lapsille järjestetään tarvittaessa palaverit, jossa mukana ovat lapsen vanhemmat, esiopettaja sekä tuleva ensimmäisen luokan opettaja. Lasten siirryttyä ensimmäiselle luokalle, vanhemmilta kerätään palaute nivelvaiheesta (marraskuussa), jotta nivelvaiheen tukea voidaan edelleen kehittää. Yhteistyö neuvolan ja esiopetuksen välillä Henkilökohtaiset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta toteutuu kunnallisina neuvolapalveluina. Tarvittaessa esiopetuksesta ollaan yhteydessä neuvolaan, jos tarvitaan erityistä terveydenhuollollista asiantuntemusta. Näitä ovat esimerkiksi yhteisötasolla ilmeneviä terveyteen, hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä asioita esim. ravitsemus, lepo, liikunta ja sosiaaliset suhteet, yleiseen hygieniaan ja tarttuviin tauteihin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä. Teemme tarvittaessa läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. Oppilashuollossa otetaan huomioon myös lapsen kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristön riskitekijöistä johtuen ja huomioidaan lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Oppimisen ja kehityksen havainnoinnin ohella lapsen olemuksen ja perheen rutiinien, etenkin niiden muutosten, havainnointi kuuluu esioppilashuollon piiriin. Päiväkoti Ankkuri tekee yhteistyötä Porin kristillisten seurakuntien ja yhteisöjen kanssa. Seurakuntien työntekijät käyvät pitämässä päiväkodilla opetushetkiä ja vierailemme mahdollisuuksien mukaan myös heidän tiloissaan. Olemme vuosittain mukana myös ajankohtaisissa liikuntahankkeissa. Yhteistyö ja toimenpiteet lasten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi.

6 Ankkurissa esiopetusta toteutetaan Young Leadership -tiimijohtajuuspedagogiikan kautta. Menetelmän tehtävänä on ehkäistä yksinäisyyttä ja lisätä tervettä ryhmäänkuulumisen tunnetta. Lapset oppivat ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Jokainen saa tilan tulla nähdyksi ja kuulluksi. Menetelmä antaa valmiudet työskennellä tiimissä, sekä jäsenenä että johtajana. Lapset oppivat pitämään huolta myös toisista ihmisistä. He oppivat tarttumaan haasteisiin ja alkavat luottaa siihen, että selviytyvät. Esiopetusryhmässä kiinnitetään huomiota yksinäisen ja syrjäänvetäytyvän lapsen ohjaamiseksi asteittain ryhmän jäsenyyteen. Tule mukaan! kuuluu rohkeampien ja vahvempien lasten suusta, jolloin aran lapsen on helpompi liittyä mukaan, kun hänet erityisesti kutsutaan muiden lasten taholta. Yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta lisää myös ryhmien yhteiset projektit. Yhteistyö ja käytännöt esiopetusyksikön ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä päiväkotiyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Ympäristöterveydenhuollon yksikön toteuttamat tarkastukset Päiväkodit kuuluvat terveydensuojelulain perusteella säännöllisen valvonnan piiriin. Porin kaupungin terveystarkastajat käyvät tarvittaessa tekemässä tarkastuksia tiloissa. Tarkastuksissa kuullaan käyttäjiä, tehdään havaintoja ja arvioidaan tilojen yleistä siisteyttä, rakenteiden kuntoa ja ylläpitoa sekä arvioidaan tilojen terveydellisyyttä ja turvallisuutta. Tarkastuksella arvioidaan myös sisäilman laatua ja ilmanvaihdon riittävyyttä, toiminnasta aiheutuvaa melua, tilojen soveltuvuutta käyttötarkoitukseen sekä tilojen riittävyyttä lapsimääriin. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka lähetetään päiväkodin johtajalle. Päiväkodin johtaja on tarvittaessa yhteydessä kiinteistön omistajaan kiinteistössä mahdollisesti todettujen puutteiden johdosta. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen, huoltajille, lapsille ja yhteistyötahoille Oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedotetaan vanhempainilloissa, joissa vanhemmat voivat osallistua oppilashuollon kehittämiseen. Keskeisenä kasvatuskumppanuudessa ja tiedonkulussa ovat päivittäiset kohtaamiset lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Huoltajille järjestetään lapsen keskustelut lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan pohjautuen syksyllä ja keväällä sekä lisäksi tarpeen mukaan muita tapaamisia. Keskusteluissa huoltajien kanssa käydään syksyllä läpi tiedottamisen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet ja käytännöt. Lisäksi oppilashuoltoon liittyvän palautteen tuloksista tiedotetaan huoltajille vuoden aikana erilaisin kirjallisin tiedottein. Lasten kanssa yhteisöllisen oppilashuollon tekijöitä käydään läpi luontevasti heti syksystä alkaen uuden ryhmän ryhmäytymisvaiheessa, kun yhdessä pohditaan yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja koko ryhmän hyvinvoinnin edistämiseksi (millainen on hyvä kaveri, Tule mukaan! jne.) Esiopetuksen oppilashuollonsuunnitelma annetaan tiedoksi Porin Kristilliselle koululle ja tarpeen mukaan muille yhteistyötahoille. Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Huoltajat tuovat lapset pääsääntöisesti suoraan päiväkotiin ja hakevat sieltä ja lapsi luovutetaan aikuiselta aikuiselle. Turvallisuus huomioidaan erityisesti liikuttaessa retkillä lähiympäristössä.

7 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Päiväkoti Ankkurissa on laadittu pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, joka tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Uusi henkilöstö perehdytetään yksikön pelastus- ja turvallisuussuunnitelman mukaiseen toimintaan sekä painotetaan jatkuvan havainnoinnin ja ennakoinnin tärkeyttä. Päiväkodin johtaja vastaa siitä, että asiakirjat ovat henkilökunnan nähtävillä. Henkilökunnan velvollisuus on perehtyä pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaan, sekä muihin tarvittaviin yksikön asiakirjoihin. Tapaturman sattuessa ja läheltä piti -tilanteissa tilanteet kirjataan ja tarvittaessa käsitellään johtokunnan kokouksessa. Tapaturman sattuessa ilmoitetaan heti lapsen huoltajalle, joka ensisijaisesti toimittaa lapsen tarvittavan avun piiriin. Akuuteissa tilanteissa arvioidaan avun tarve ja toimitaan sen mukaan. Tapaturmien ehkäisemiseksi kaikki työntekijät huomioivat toimintaympäristöä ja ilmoittavat puutteista ja riskeistä päiväkodin johtajalle. Lapsiryhmän valvonta on ensiarvoisen tärkeää tapaturmien ennaltaehkäisemisessä. Suunnitelma lasten suojaamiseksi kiusaamiselta, syrjinnältä, väkivallalta, häirinnältä ym. epäasialliselta kohtelulta Kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja häirintää pyritään päiväkodissa ennaltaehkäisemään tehokkaasti yhteistyöllä yhdessä lasten, huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Yhteisistä linjoista keskustellaan henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Kiusaamiseen puututaan heti sen ilmetessä, jotta ryhmässä ei lapsilla syntyisi toimintamalleja, jotka lasten kasvaessa siirtyvät kouluun ja jatkuvat siellä. Jo esiopetuksessa rakennetaan koko koulu ja päiväkotiyhteisöä tukevaa toimintakulttuuria. - Kiusaamisen, väkivallan ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy lasten kanssa: sadut ja keskustelut kiusaamisesta, ystävyydestä, toisen huomioimisesta leikit ryhmäytyskeinoina, aikuinen itse mukana, auttaen lasta osallistumaan aikuisen läsnäolo ja aktiivinen havainnoiminen lasten tasavertainen huomioiminen positiivisen palautteen antaminen - Kiusaamisen, väkivallan ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy päiväkodin toiminnassa: aktiivinen valvonta niin ulkoilutilanteissa, kuin sisäleikeissäkin monipuoliset toimintamahdollisuudet leikeille työrauhan turvaaminen, työskentely- ja leikkitilojen jakaminen - Kiusaamisen, väkivallan ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy kodin ja päiväkodin yhteistyönä: lasten hyvinvoinnin seuranta kotona henkilökunnan ja huoltajien väliset keskustelut, hyvä tiedonkulku - Kiusaamiseen, väkivaltaan ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen: Kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi. Kiusannutta lasta ohjataan huomaamaan toimintansa seuraukset ja kiusatun mielipaha, opetetaan pyytämään anteeksi, sekä löytämään ilmaisussaan rakentavia tapoja ilmaista itseään. Lasten riitatilanteet saadaan usein nopeasti selvitettyä, anteeksi pyydettyä ja annettua, ja leikit jatkuvat yhdessä. Jos kiusaaminen tai epäasiallinen kohtelu kuitenkin on toistuvaa ja jatkuvaa, keskustellaan kiusaamisesta huoltajien kanssa, jotta he voivat keskustella asiasta lapsen kanssa myös kotona. Tarvittaessa kootaan kaikki osapuolet vanhempineen keskustelemaan yhdessä. Mikäli lapsi tai aikuinen on toteuttanut tai kohdannut väkivaltaa, kiusaamista tai epäasiallista kohtelua ja tarvitsee jälkihoitoa, toteutetaan se Kriisisuunnitelman mukaisesti.

8 Aikuisen taholta esiintyvään epäasialliseen kohteluun tai häirintään puuttuminen ja sen ennaltaehkäiseminen: Työyhteisössä on käytössä Porin Kristillisen koulun ja Päiväkoti Ankkurin yhteinen sopimus Terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta. Sovellamme tätä sopimusta myös lapsiin kohdistuvan häirinnän ennaltaehkäisemisessä. Kuten kiusaamistilanteissakin, lapseen kohdistuvaan häirintään puututaan välittömästi. Mikäli työntekijä kokee toisen aikuisen käyttäytyvän lasta kohtaan epäasiallisesti, tulee hänen puuttua tilanteeseen välittömästi ja keskustella kokemuksestaan mahdollisimman pian henkilön kanssa, jonka koki käyttäytyvän epäasiallisesti sekä tuoda asia myös päiväkodin johtajan tietoon. Päiväkodin johtaja esimiehenä keskustelee työntekijän kanssa, jonka on koettu toimineen epäasiallisesti ja toteaa onko häirintää tapahtunut ja arvioi sen terveydellisen merkityksen. Mikäli häirintää on tapahtunut, ottaa päiväkodin johtaja yhteyttä lapsen vanhempiin keskustellakseen tapahtuneesta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä viranomaistahoihin (esim. poliisi) ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Asiasta tiedotetaan myös johtokunnalle. Esimies sopii työntekijän kanssa menettelytavoista jatkossa tai ryhtyy tarvittaessa kurinpitotoimiin (suullinen tai kirjallinen huomautus, kirjallinen varoitus tai työsuhteen päättäminen). Mikäli häirintä kohdistuu toiseen työntekijään, edellyttää esimiehen tilanteeseen puuttuminen häirinnän kohteeksi joutuneen ilmoitusta esimiehelleen. Ilmoituksen hän voi tehdä joko itse, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon välityksellä. Jos häiritsevästi käyttäytyvä on henkilön esimies, asiasta ilmoitetaan johtokunnan tai hallituksen puheenjohtajalle. Tilanteen niin vaatiessa voidaan ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin. Häirinnän osapuolet voivat tarvittaessa pyytää asian selvittelyyn tukea ja apua työterveyshuollosta. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseksi käytössä olevasta sopimuksesta ja menettelytavoista tiedotetaan henkilökunnalle ja uudet työntekijät perehdytetään työpaikalla noudatettaviin periaatteisiin. Lapsia ohjataan reagoimaan mahdolliseen aikuisen epäasialliseen kohteluun ja kertomaan huolta aiheuttavat asiat muille aikuisille. Työntekijöille tehtävässä työn haittojen ja vaarojen selvityksessä kartoitetaan myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintymistä. - Lapsen rajoittaminen Aikuisen asettamien rajojen kokeilu on pienten lasten arkipäivää. Lapsille asetetaan selkeät rajat, joista koko henkilökunta pitää johdonmukaisesti kiinni. Tämä tehdään kuitenkin rakkaudella, eikä siihen liity henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Päiväkodissamme aikuiset antavat mallin kunnioittavasta kohtelusta ja lasta kohdataankin arvostaen ja kunnioittaen. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on tärkeässä roolissa, jotta lapsen arki ja rajat olisivat mahdollisimman johdonmukaisia kodin ja päiväkodin välillä, mikä edesauttaa lapsen sopeutumista päiväkodin arkeen. Mikäli vanhemmat eivät ole tyytyväisiä lapsensa hoitoon, voivat he ottaa yhteyttä päiväkodin hoitohenkilökunnan lisäksi päiväkodin johtajaan. Tarvittaessa asiaa voi viedä eteenpäin Porin kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n johtokunnalle, joka viimekädessä vastaa päiväkodin kasvatuksen ja opetuksen asianmukaisuudesta. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Porin Kristillisen koulun kriisisuunnitelma sisältää koko yhteisön ja sitä käytetään myös esiopetuksessa. Kriisiryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa varmistamaan kriisivalmiuden. Päiväkodin johtaja kuuluu kriisiryhmään. Poistumis- ja sisäänsuojautumisharjoitukset tehdään syksyllä ja keväällä.

9 3. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Esiopetuksessa lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, joita ovat neuvolan, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Tässä osassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilökohtaisen tuen toteuttamiseksi. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Yhteistyö neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa Neuvolatoiminta on osa esiopetuksen oppilashuoltoa. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö varhaiskasvatuksessa olevien lasten tukemisessa luo pohjaa ennaltaehkäisevästi jo ennen esiopetusta. Lapsen siirtyessä esiopetukseen pyritään avoimeen tiedonkulkuun, jotta varhaiskasvatuksen, neuvolan ja vanhempien arvokas tieto lapsesta siirtyy eteenpäin tulevalle esikoulun opettajalle. Tässä apuna voivat olla lapselle tehdyt varhaiskasvatussuunnitelmat. Käytännön tarkoituksena on helpottaa ja tukee lasta hänen aloittaessaan esiopetuksen. Selvät oppimisen ongelmat koulun alkuvaiheessa ovat riittävän hyvin ennakoitavissa jo 4-vuotiaana. Tarvittaessa esiopetushenkilöstö on yhteydessä lapsen neuvolaan. Yksilökohtaisen oppilashuollon toimijoiden yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä Lapsen sairastuessa tai vaikeassa elämäntilanteessa esiopetuksen järjestäminen ja lapsen tarvitsema tuki vaativat eritysjärjestelyjä. Esiopetusta voidaan järjestää myös sairaalaopetuksessa. Porissa sairaalaopetuksen järjestää Tiilimäen koulu. Esiopetusikäinen lapsi on oikeutettu sairaalaopetuspaikkaan kun hänet on otettu potilaaksi osastolle. Sairaalaopetuksen aikana lapsi säilyy oman esiopetusryhmän oppilaana ja noudattaa mahdollisuuksien mukaan sen opetussuunnitelmaa. Opetuksessa edetään lapsen voinnin mukaisesti. Tiilimäen koulussa esioppilaat osallistuvat opetukseen pääsääntöisesti 3 tuntia päivässä. Lapselle laaditaan oppimissuunnitelma ellei sitä vielä ole. Tehostetun tai erityisen tuen piiriin kuuluvan lapsen kohdalla toimitaan esiopetussuunnitelman lukuun 5 kirjatulla tavalla. Esioppilaan saavuttua osastolle, Tiilimäen koulusta otetaan yhteyttä esiopetusryhmäämme huoltajan luvalla. Yhteisten tavoitteiden ja toiveiden huomioimiseksi, ja sairaalaopetuksen suunnittelemiseksi järjestetään

10 aloituspalaveri, johon osallistuvat lapsen huoltaja, sairaalakoulun opettaja/rehtori ja esiopettaja. Sairaalajakson aikana esiopettaja tekee yhteistyötä sairaalakoulun opettajan, ja tarvittaessa lasta hoitavan muun tahon kanssa. Sairaalajakson pitkittyessä voidaan palavereja järjestää tarvittavin väliajoin oppimissuunnitelman tarkistamiseksi. Sairaalajakson päättyessä, ja lapsen siirtyessä omaan esiopetusryhmään, käydään loppupalaveri huoltajien ja sairaalakoulun opettajan/rehtorin kanssa. Lapsen siirryttyä omaan esiopetusryhmäänsä on Porin Kristillisen koulun oppilashuoltoon kuuluva terveydenhoitaja tarpeen mukaan konsultoimassa esiopetushenkilöstöä. Lapsen tarvitessa esiopetuksessaan erityisjärjestelyjä, kuten sairaalaopetusta, on tiivis yhteistyö huoltajien kanssa ensiarvoisen tärkeää niin jakson aikana kuin sen jälkeenkin. Lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen toteuttaminen esiopetuksessa Tarpeen tunnistaminen: Lähtökohtana tuen tarpeen tunnistamiselle voi olla vanhempien huoli, jonka he ottavat opettajan kanssa puheeksi, tai esiopettajan havainnot. Syys-lokakuussa ja huhti-toukokuussa, sekä tarvittaessa lisäksi tammikuulla, käydään vanhempien kanssa esiopetuskeskustelut. Keskeisenä menetelmänä tarpeen tunnistamisessa on arkipäivän havainnointi päivittäisissä toiminnoissa. Esiopetuksen opettajat havainnoivat lapsia ja kirjaavat ylös havaintojaan. Näin on mahdollista seurata strukturoidusti lapsen kehitystä sekä mahdollista tehostetun tai erityisen tuen tarvetta. Lapsen taidot ja suoriutuminen on sidoksissa sosiaaliseen tilanteeseen ja tämänkin vuoksi arkipäivän havainnointi on tärkeää ja se on suhteutettava lapsen kokonaiskehitykseen. Tuen tarpeen kartoittamiseksi käytössämme on myös strukturoituja testejä. Huolen heräämisen jälkeen esiopettaja ja vanhemmat tapaavat. Tehostettua tukea tarvittaessa lapsesta tehdään pedagoginen arvio sekä oppimissuunnitelma, johon kirjataan mahdolliset tuen muodot. Jos todetaan, että tehostettu tuki ei riitä, lapsen tilanteesta tehdään pedagoginen selvitys erityisen tuen päätöksen pohjaksi. Erityisen tuen päätöksen tekemisen jälkeen lapselle tehdään HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Tukimuodot suunnitellaan moniammatillisessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan tai erityisopettajan, tai muiden tapauskohtaisesti tarvittavien tahojen kanssa. Tarvittaessa on mahdollista konsultoida psykologia tai koulukuraattoria. Tuen toteuttaminen: Tuen toteuttamisesta vastaa lastentarhanopettaja yhdessä muun esiopetushenkilöstön sekä muun mahdollisen hoitavan tahon kanssa. Tehostetun ja erityisen tuen toteuttamisessa käytämme menetelminä mm. eriyttämistä ja pienryhmätoimintaa. Tuen tarve ja sen toteuttaminen kirjataan suunnitellusti. Esiopetuksessa on kirjaamista varten käytössä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma -kaavake, pedagoginen selvitys ja pedagoginen arvio -lomakkeet sekä HOJKS. Annetun tuen vaikuttavuuden arviointi: Syksyllä, tammikuussa ja huhti-toukokuussa, käydään vanhempien kanssa keskustelut, joissa sekä tuen tarvetta että sen vaikuttavuutta arvioidaan yhteistyössä vanhempien sekä muiden tuen järjestämisessä mukana olevien tahojen kanssa. Annetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan myös erilaisten oppimista kartoittavien tehtävien ja jatkuvan havainnoinnin avulla. Yksilökohtaisen oppilashuollon toimijoiden yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä Tukea tarvitsevien lasten kohdalla hyvä tiedonkulku on erityisen tärkeää ja huoltajien kanssa pyritäänkin luomaan luottamuksellinen kasvatuskumppanuus. Esiopetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta

11 välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin antaa lapsen kanssa toimivien tahojen välillä myös ilman vanhempien suostumusta. Oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö toteutuu yksittäisen lapsen kohdalta erityisesti tehostetun ja erityisen tuen päätöksiä varten laadittavien pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen, sekä muiden tarvittavien asiakirjojen käsittelyssä, kun tuen tarvetta arvioidaan ja tukea toteutetaan, esiopetussuunnitelman luvun 5 mukaisesti. Esi- ja perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen prosessi Tehostettu tuki Tuen tarpeen arviointi Esiopettaja, tai huoltaja tai muu lasta opettava opettaja huomaa tuen tarvetta lapsen kasvussa ja oppimisessa. Esiopettaja on yhteydessä oppilaan huoltajaan ja kertoo huomanneensa tarvetta tehostettuun tukeen. Esiopettaja, varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, huoltaja ja tarvittaessa muut oppilashuollon henkilöt keskustelevat lapsen tuen tarpeesta oppilashuoltoryhmässä. Tuen suunnittelu ja toteutus Esiopettaja ja erityisopettaja laativat oppilaalle pedagogisen arvion yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien ja päiväkodin johtajan kanssa. Opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään muita asiantuntijoita. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin, käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tähän käsittelyyn ei tarvita huoltajan suostumusta. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon. Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Tavoitteena on turvata lapsen edellytykset saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina lapsen tilanteen muuttuessa. Tuen vaikuttavuuden arviointi Lasta opettavat opettajat ja avustajat arvioivat esiopetustilanteissa oppimissuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Oppimissuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja loppukeväällä ja aina lapsen tilanteen muuttuessa. Erityinen tuki Tuen tarpeen arviointi Jos tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä, esiopettaja, tarvittaessa konsultoiva erityisopettaja, ja huoltaja tapaavat.

12 Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Opetuksen hankkii lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta. Näiden kahden selvityksen perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Tuen suunnittelu ja toteutus Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen oppimissuunnitelmaa. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi päiväkodin johtajan tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja huoltajaa. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla. Päätös on aina perusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät yleensä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka on virallinen pedagoginen asiakirja. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi. Tuen vaikuttavuuden arviointi Lasta opettavat opettajat ja mahdolliset avustajat arvioivat HOJKS:n toteutumista luokkatilanteissa jatkuvasti. HOJKS tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, alkusyksyllä ja loppukeväästä. Jos oppilas ei pysty erityisen tuen tukitoimista huolimatta opiskelemaan yleisopetuksen ryhmässä, harkitaan yhdessä huoltajan ja moniammatillisen työryhmän kanssa mahdollista erityisluokkasiirtoa tai muuta lasta parhaiten tukevaa ratkaisua. Tiedonsiirroissa noudatetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä. Esiopetuksessa olevien lasten sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen Huoltajat ohjeistavat henkilökunnan lapsen tarvitseman hoidon toteuttamiseen, tarvittaessa henkilökunta voi konsultoida koulun terveydenhoitajaa oikean hoidon antamiseksi. Lääkkeet tulee olla alkuperäispakkauksissaan ja annosteluohjeet kirjattuina.

13 Esioppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan, täysipainoiseen, terveelliseen ateriaan. Päiväkoti Ankkuriin ruoka tilataan ulkopuolelta ja se toimitetaan päiväkotiin kylmä/lämpölaatikoissa. Ruokailutilanteissa kiinnitetään huomiota terveelliseen ruokavalioon ja lasten ravinnon saantiin, hyviä tapoja unohtamatta. Lapsia kannustetaan maistelemaan erilaisia uusiakin ruokia. Lasten osallisuus ruokailun toteutukseen huomioidaan mm. lasten osallistuessa kattamiseen, toisinaan myös ruoan valmistukseen (esim. salaatti, jälkiruoka, sämpylät tms). Päivittäiset keskustelut huoltajien kanssa pitävät niin päiväkodin henkilökunnan kuin huoltajatkin ajan tasalla lapsen ravitsemuksesta, syödyn ruoan määrästä ja laadusta. Ruokailuun ja esimerkiksi lapsen vähäiseen syömiseen liittyen voidaan tarvittaessa ottaa yhteyttä myös neuvolaan, yhteistyössä huoltajien kanssa. Päivittäin luodaan aikaa myös rauhoittumiselle ja levolle. Yksittäisten lasten ravitsemukseen liittyvistä tarpeista ja tukitoimista sovitaan vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. Lapselle tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Erityisruokavaliot ilmoitetaan kirjallisesti sekä ruoan valmistavalle Amica-keittiölle, että oman jakelukeittiömme henkilökunnalle. Päivittäin esiopetuksen aikuiset valvovat osaltaan lapsen oikean ruoan ottamista. Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteista johtuviin vaikeuksiin, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta, päihde- ja mielenterveysongelmat. Jos lapsi on nälkäinen, hoitamaton, puutteellisesti puettu, lapsella on eri hakijoita, lasta ei haeta päiväkodista tai hakija on päihtynyt, lapsi kertoo huolestuttavia asioita, lapsella tai vanhemmalla esiintyy erikoista/poikkeavaa käyttäytymistä tai henkilökunnalla herää esimerkiksi pahoinpitelyepäily, esiopettaja keskustelee asiasta päiväkodin johtajan kanssa ja huoli otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Välitöntä puuttumista vaativissa tilanteissa otetaan yhteyttä lastensuojeluun ja tarvittaessa poliisiin. Oppilashuolto pyrkii tukemaan lasta mahdollisissa elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa, esim. perheväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat perheessä, antaen lapselle turvaa rakkauden ja rajojen muodossa, jotta lapsella on pysyviä ja rauhoittavia elementtejä arjessaan. Perheneuvolan ja lastensuojelun henkilöstö on tarvittaessa mukana asioiden selvittelyssä ja lapsen tukemisessa. Yksilökohtaisen, tapauskohtaisesti koottavan asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Yksittäisen lapsen oppilashuoltopalvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain lapsen huoltajan suostumuksella. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän kokoaa päiväkodin johtaja. Huoltajan suostumus pyydetään aina yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Suostumus voidaan pyytää suullisesti siinä vaiheessa, kun aletaan koota yksilökohtaista asiantuntijaryhmää ja sen jäseniä. Suullinen suostumus vahvistetaan kirjallisesti ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Jos yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanoon tulee myöhemmin muutoksia, tehdään niistä merkintä lomakkeeseen. Suostumuslomake arkistoidaan oppilashuoltokertomuksen yhteyteen. Yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä. Lapsen esiopettaja konsultoi ensivaiheessa varhaiskasvatuksen omia asiantuntijoita (esim. päiväkodin johtaja, kelto, työpari) lapsen yksilöllisen oppilashuollon tarpeesta, tuen järjestämiseksi. Mikäli varhaiskasvatuksen oma asiantuntijuus on riittämätön, konsultoi esiopetuksen henkilöstö oppilashuollon muuta henkilöstä (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) lapsen tuen tarpeesta riippuen. Konsultaation yhteydessä sovitaan mahdollisesta yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokoamisesta ja/tai oppilashuollon palveluihin ohjaamisesta.

14 Jos huoli lapsesta herää, ottaa esiopettaja asian ensimmäisenä esille lapsen vanhempien kanssa. Yhdessä pohditaan millaista tukea lapsi tarvitsee ja miten päiväkodissa tarpeeseen voitaisiin vastata ja lasta tukea. Tuki voi olla mm. eri opetustapojen etsimistä kyseisen taidon tai asian oppimiseksi tai erityistä huomion kiinnittämistä tiettyyn asiaan tai tilanteeseen ja yksilöllistä ohjausta asian oppimiseksi. Tarvittaessa lapsen tilannetta käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Yhteistyö yksilökohtaisen oppilashuollon toimijoiden ja koulun ulkopuolisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti mm. lastensuojelun, perheneuvolan, erikoissairaanhoidon kanssa. 4. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA Oppilashuoltoa toteutetaan suunnitelmallisena kasvatuskumppanuuden periaatteita noudattavana yhteistyönä lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Lasten osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Lasten kanssa on yhdessä tiimityönä pohdittu miten hankalissa asioissa toimitaan, esimerkiksi kiusaaminen, kehen voi ottaa yhteyttä, miten toimitaan että kaikilla olisi hyvä olla jne. ja suunniteltu mitä voitaisiin yhdessä

15 tehdä. Yhdessä myös päivittäin mietitään yhteisten pelisääntöjen tarpeellisuutta ja miten siinä on onnistuttu, sekä yhteisesti ryhmänä että kukin pohtien omaa toimintaansa ja oppimistaan. Huoltajien osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Vanhempainilloissa huoltajat voivat osallistua yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin. Myös mahdolliset teemapäivät, vanhempien järjestämät tapahtumat tms. ovat mahdollisia oppilashuoltoa toteuttavia ja tukevia toimintatapoja. Yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huoltajien osallisuus on keskeistä, jotta lapsen tueksi saadaan kaikki tarvittava tieto ja tuki. Huoltajia rohkaistaan esittämään ideoitaan ja toiveitaan esiopetuksen arkea koskien. Huoltajia arvostetaan lapsensa ensisijaisina kasvattajina ja kaikenlaiset kohtaamiset, niin tapaamiset päivittäin, erikseen sovitusti kuin esim. juhlissakin, nähdään tärkeinä. Oppilashuollosta tiedottaminen Oppilashuollosta tiedottaminen on kuvattu luvussa 2, kohdassa Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille, lapsille ja yhteistyötahoille. 5. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Seurannasta vastuussa oleva taho Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry on opetuksenjärjestäjätaho. Toiminnan vastuut on eritelty johtosäännössä. Kannatusyhdistyksen toimintaa johtaa hallitus. Johtokunnan tehtävänä on koulun kasvatus- ja opetustyön johtaminen ja kehittäminen sekä koulun toiminnan arviointi. Seurattavat asiat Oppilashuoltosuunnitelman seurannassa kerätään tietoa mm. seuraavista asioista osana esiopetusyksikön muuta arviointia ja laadunkehittämistä: Oppilashuoltotyön tavoitteellisuus Resurssien riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus Oppilashuoltotyön toimijoiden perehdyttäminen Roolien ja vastuunjaon selkeys Oppilashuoltotyön kokouskäytänteiden selkeys ja tarkoituksenmukaisuus Oppilashuollon käytänteet Esiopetuskeskustelujen toteutuminen Tiedotus Käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja oppilashuollon asiakastyytyväisyyttä seurataan lukuvuosittain

16 vanhemmille järjestettävällä kyselyllä. Hyvinvointiryhmä saa tietoa kehittämis- ja suunnitelmatyönsä pohjaksi myös muista yhteisöä ja ryhmiä koskevista selvityksistä sekä oppilaiden ja huoltajien kanssa käytävistä keskusteluista. Yhteisöllisen oppilashuollon palavereista kirjataan muistiot. Seurannan aikataulu Oppilashuoltosuunnitelma tarkastetaan vuosittain. Oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja koulumme esiopetuksen oppilashuollon laatua seurataan johtokunnan ja koulukohtaisen hyvinvointiryhmän määräämällä aikataululla, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Seurantatietojen hyödyntäminen oppilashuollon kehittämisessä Esiopetuksen oppilashuollon kehittämistyö edellyttää sen suunnitelmallista arviointia. Aiemmin kuvatuilla tiedonkeruumenetelmillä hankittu arviointitieto oppilashuollon toteuttamisesta auttaa koulukohtaista hyvinvointiryhmää kehittämään oppilashuoltotoimien lisäksi myös tiedonkeruukäytänteitä. Johtokunta ja koulukohtainen hyvinvointiryhmä vastaavat seurantatietojen käsittelystä ja hyödyntämisestä. Tuloksista tiedottaminen Tulokset käsitellään johtokunnan kokouksissa sekä koulukohtaisen hyvinvointiryhmän kokoontumisissa ja niissä tehdään tarkempi suunnitelma tiedon jakamisesta huoltajille, soveltuvin osin lapsille sekä tarvittaville yhteistyötahoille. Pääsääntöisesti päiväkoti tiedottaa huoltajia seurannasta saaduista keskeisistä tuloksista vanhempainilloissa, muissa vanhemmille järjestettävissä kokoontumisissa sekä erilaisin tiedottein lukuvuoden aikana. Päiväkodin johtaja on vastuussa tiedottamisesta vanhemmille.