Esityksen sisältö Terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki Hyvinvointi ja terveyden edistäminen teemaryhmän työkokous 10.10.2006 4.4.2006 EL 1. TEROKA-hankkeen esittely 2. Mistä puhutaan, kun puhutaan terveyseroista? 3. Mistä terveyserot johtuvat? 4. Kansallisen terveyserojen kaventamisstrategian ja toimintasuunnitelman valmistelu 5. Mitä kunnissa voidaan tehdä? Sosioekonomiset terveyserot Sosioekonomisten terveyserojen kaventamishanke TEROKA www.teroka.fi Kokoaa terveyserotietoa ja välittää sitä päätöksentekijöiden ja terveyden edistämisen toimijoiden käyttöön Kartoittaa ja kehittää käytännön toimintamalleja sosiaaliryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi Hankkeesta vastaa Kansanterveyslaitoksen, Stakesin ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoista koostuva ryhmä Toiminta perustuu yhteistyöhön kuntatoimijoiden, järjestösektorin, yliopiston ja tutkimuslaitosten tutkijoiden sekä valtionhallinnon toimijoiden kanssa Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Mitä parempi sosiaalinen asema, sitä parempi terveys Koulutusryhmien väliset erot toimintakyvyssä Kuolleisuuserot: mitä paremmassa asemassa, sitä pitempi elinikä Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden aikuisten osuudet (%) eri koulutusryhmissä 35-vuotiaan odotettavissa oleva elinaika sosiaaliryhmittäin 1980-2002 Jäljellä olevia elinvuosia Tällä hetkellä 35vuotias työntekijä-mies voi odottaa elävänsä 74vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80vuotiaaksi 50 48 Ero 3,2 vuotta 46 Ero 2,2 vuotta 44 42 Ero 6,0 vuotta 40 Ero 4,7 38 vuotta Ylempi toimihenkilö 36 Alempi toimihenkilö 34 1981 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 Lähde: Valkonen et al. 2003 16 Korkea-aste 14 12 10 8 6 4 2 Työntekijä 1983 % 0 Maanviljelijä 32 Esimerkiksi liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulutusta saaneesta ryhmästä on kyse Lähde: Martelin T. ym., kirjassa: Terveys ja toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/2002. 1
Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä hän asuu säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan Sosiaalinen eriarvoisuus tuottaa terveyden eriarvoisuutta Erot terveyttä kuluttavissa tekijöissä Sosiaalinen eriarvoisuus Elinolot Erot terveyttä voimistavissa tekijöissä Erot terveyskäyttäytymisessä Terveyden eriarvoisuus Erot sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Elintapaerot selittävät suuren osan terveyseroista Monet elintavat ovat vahvasti kulttuuri- ja yhteiskuntasidonnaisia, eivätkä pelkästään yksilön vapaasti valitsemia Tupakoinnissa suuria eroja koulutusryhmien välillä Alimpien koulutusryhmien naiset lisänneet tupakointia Koulutusryhmien väliset erot näkyvät jo nuorilla Päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) 18 29-vuotiaista eri koulutusasteilla 60 50 40 30 20 10 0 % Erot terveydenhuollossa Ammatillinen Akateeminen Ammatillinen Akateeminen Lähde: Martelin T., ym., kirjassa: Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/2005 Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia Tavoitteena on, että huonommassa asemassa olevien terveyden taso lähenee paremmassa asemassa olevien terveyttä kenenkään terveyttä ei ole tarkoitus huonontaa Terveyseroille ei ole olemassa väistämättömiä biologisia syitä terveyseroihin voidaan vaikuttaa Toiset sosiaaliryhmät ovat jo saavuttaneet paremman terveyden tason, ja sen pitäisi olla mahdollista muillekin Terveyserot ilmenevät kautta koko sosiaalisen hierarkian Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta Terveys Sosioekonominen asema Norwegian Directorate for Health and Social Affairs Plan of Action 2005 2
Koko väestön terveyden kohentaminen terveyseroja kaventamalla Suomessa ylimpien sosioekonomisten ryhmien terveys on jo kansainvälistä huipputasoa jopa sydän- ja verisuonitaudeissa Valtaosa terveysongelmista tulee alimmasta koulutusryhmästä Jos 30 vuotta täyttäneessä väestössä kaikkien koulutusryhmien sairastavuus olisi v. 2000 ollut yhtä pieni kuin en ryhmän, olisi: sydäninfarktin sairastaneiden määrä ollut 37 000 (28 %) diabetesta sairastavien määrä ollut 63 000 (33 %) keuhkoahtaumatautia sairastavien määrä ollut 37 000 (17 %) polviartroosia sairastavien määrä 66 000 (36 %) kävelyvaikeuksia kokevien määrä 194 000 (54 %) kuin se todellisuudessa oli Terveyserojen kaventuminen on Terveys 2015 -ohjelman keskeinen tavoite Tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. (Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, STM:n julkaisuja 4/2001) Kansallinen terveyserojen kaventamisen strategia ja toimintasuunnitelma Kansanterveyden neuvottelukunta päätti käynnistää valmistelun 12.12.2005 Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä otti myönteisen kannan huhtikuussa 2006 Valmistelu asetettiin Kansanterveyden neuvottelukunnan valtakunnallisen yhteistyön jaoston tehtäväksi, myös paikallistoiminnan jaosto osallistuu Laaja seminaari helmikuussa 2007 Sosiaalipoliittisen ministeriryhmän muistiossa esitetyt perustelut valmistelulle Eettiset perustelut Koko väestön terveyden kohentaminen Työvoimapoliittinen merkitys (työkykyä myöhempään ikään) Palvelujen riittävyys Syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudelliset seuraukset valtiontaloudelle ja kuntataloudelle (ja perheille ja yksilöille) Strategiavalmistelun keskeiset etenemissuunnat Terveys kaikissa politiikoissa Terveyserojen kaventaminen kunnissa Alkoholi- ja tupakkapolitiikka Palvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Työterveyden edistäminen Väestöryhmien välisten terveyserojen seurantajärjestelmien kehittäminen 3
Kunnilla merkittävä rooli terveyserojen kaventamisessa Kuntien itsehallinto ja laajat toimintavaltuudet antavat hyvät mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen Terveyserojen kaventaminen on oleellinen osa terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä Kaikki terveyden edistämistoimet eivät automaattisesti kavenna terveyseroja Terveyserojen kaventaminen kuuluu kaikille hallintokunnille, mutta terveydenhuoltosektori voi toimia asianajajana Yleisiä vaikuttamisen tapoja ja kanavia terveyserojen kaventamiseksi kunnissa 1. Yleinen kuntapolitiikka (koulutus, elinolot, työttömyys, syrjäytyminen) 2. Elintapoihin vaikuttaminen huonoosaisemmissa ryhmissä 3. Palvelujen kehittäminen huono-osaisempia ryhmiä paremmin palveleviksi 4. Henkilöstön koulutus (terveyseronäkökulma esiin koulutuksessa) 5. Interventiot (arvioinnit terveyseronäkökulmasta) Palosuo H ym., kirjassa: Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/2004 Terveyserojen kaventaminen kunnissa: hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen jatkuvuus ja riittävä resurssointi tärkeää Tunnistettava mahdolliset aukot ja kohdennettava toimintaa Ulkoistaminen, tilaaja-tuottaja -malli, yksityistäminen miten käy huono-osaisten tässä markkinatalouden myllyssä? Terveyserojen kaventamistoiminnassa suositeltavia periaatteita ja käytäntöjä Ennakkoarviointi ja jälkikäteisarviointi Saavutetut vaikutukset eivät häviä hankkeen loppuessa Kohderyhmällä on mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon Toimintaan osallistumiskynnys on matala osallistuminen tai etuuden/palvelun saaminen ei edellytä suurta oma-aloitteisuutta, etukäteistietoja eikä huomattavia kirjallisia taitoja osallistuminen ei ole leimaavaa tai erottelevaa Toiminta ei ole rankaisevaa vaan uutta sisältöä elämään antavaa TEROKAn ja Terve Kunta - verkoston yhteistyö Terve Kunta -verkoston kanssa pidetyissä työpajoissa keskusteltu käsitteistä, tiedon tarpeista, tiedon levittämisestä, perusteluista, päätöksentekijöiden motivoinnista, keinoista, tarttumakohdista ym. koottu palautetta TEROKA-hankkeen tuottamista terveyseroja käsittelevistä materiaaleista, kuten esimerkiksi terveyseroja käsittelevistä tietopaketeista tuettu terveyserojen kaventamisen sisällyttämistä hyvinvointikertomustyöhön ja kuntastrategioihin koottu terveyserojen kaventamisen hyviä käytäntöjä Terveyserojen kaventamisen hyvät käytännöt Hankkeiden ja projektien kirjo valtava Arviointi haasteellista, mitä ovat terveyserojen kaventamisen hyvien käytäntöjen kriteerit? Työ kesken, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle EuroHealthNet -portaalissa (www.health-inequalities.eu) suomalaisia esimerkkejä potentiaaleista hankkeista: Porin liikuntatakuu Maahanmuuttajanuorten Vasama-projekti Vantaa Vaihtoehtoja pitkäaikaistyöttömyydelle Kerava Wire: toimintamalli työllisyyden hoitoon Jyväskylä Turvallisen elämän eväät lapselle Tampere Etelä-Pohjanmaan terveyttä edistävät seutukunnat Järviseutu Esimerkkejä kootaan TEROKAn nettisivuille kunnille suunnattuun tietopakettiin Yhteistyö Tekryn käynnistämän järjestöselvityksen kanssa 4
Pilotti: Terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa TEROKAn ja Kainuun maakunnan yhteistyöhanke Tavoitteena kehittää prototyyppi kunta- ja aluekohtaiseen terveyseroseurantaan sekä toimintamalli terveyserojen kaventamiseen kuntatasolla Vaiheet: 1.Terveyseroselvitys: olemassa olevien rekisteri- ja kyselyaineistojen analysointi 2. Kunnanjohtajien ym. avainhenkilöiden haastattelut 3.Tiedon levittäminen, muiden hankkeiden kartoitukset ja arvioinnit, TEVA-pilotti 4.Terveyserojen kaventaminen osaksi maakunnan päätöksentekoa: hyvinvointikertomustyö, strategiat 5.Käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 5