16 OSA II: MARKKINAVOIMAT JA KAUPUNKIEN KEHITYS 6. Yritysten sijoittuminen ja alueiden erikoistuminen Seuraavassa paneudutaan yksityiskohtaisemmin joihinkin Kaupunkitalous -kirjan luvun 6 teemoihin sitä täydentäen (ei löydy aivan tällaisena kirjasta) 6.1. Absoluuttinen ja suhteellinen etu Jaetaan tarkasteltava aluekokonaisuus itäiseen ja läntiseen osaan ja oletetaan, että Lännessä on absoluuttinen etu sekä viljan (W) että vaatteen (C) tuotannossa esim. sääoloista ja maan viljavuudesta johtuen. Ks. tuotos/työtunti suhteen eroja Taulukossa 6.1. Taulukko 6.1 Työn tuottavuudet ja vaihtoehtoiskustannukset tuotannonaloittain Idässä ja Lännessä tuotos/työtunti vaihtoehtoiskustannus Itä Länsi Itä Länsi Vilja 1 2 1 m kangasta 3 m kangasta Kangas 1 6 1 kg viljaa 1/3 kg viljaa Suhteellinen etu perustuu alueiden vaihtoehtoiskustannuseroihin viljan ja kankaan tuotannossa. Lännellä on suhteellinen etu kankaan tuotannossa - kangasmetrin vaihtoehtoiskustannus Lännessä on 1/3 kiloa viljaa (mikä on pienempi kuin 1 kiloa viljaa Idässä) Idällä on suhteellinen etu viljan tuotannossa - viljakilon vaihtoehtoiskustannus Idässä on 1 metri kangasta (mikä on pienempi kuin 3 metriä kangasta Lännessä).
17 Oletetaan alkutilanne: Ei Idän ja Lännen välistä kaupankäyntiä (eikä tuotannontekijöiden liikkuvuutta) Uusi tilanne (liikenneinnovaation tms. jälkeen): kaksi asukasta sopii kaupasta: 2 metriä kangasta (L-->I) = 1 kg viljaa (I--->L). Lännen asukas vähentää tunnilla viljantuotantoaikaa (-2 kg) ja lisää kankaantuotantoaikaa tunnilla (+ 6 m). Ostamalla 6 m:llä kangasta viljaa, hän saa 3 kg viljaa eli nettohyöty on 1 kg viljaa. Idän asukas vähentää kankaantuotantoaikaa 6 tunnilla (- 6 m) tuottaakseen lisätyöpanoksella viljaa (+6 kg). Maksettuaan 6 m kankaasta 3 kg viljaa, Idän asukkaan nettohyöty on 3 kg viljaa. Työnjaon ja kaupankäynnin kokonaishyöty yllä on viljassa ilmaistuna 4 kg viljaa (1 kg + 3 kg). Huom: yllä oleva asetelma voi koskea kahta maata (Ricardon suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa) tai erillistä työmarkkina-aluetta, joissa reaalipalkkatasot poikkeavat toisistaan sekä ennen että jälkeen kaupankäynnin. 6.1.1. Kuljetuskustannusten rooli yllä Tuotteiden siirto Idän ja Lännen välillä vaatii resursseja (aikaa). Jotta kaupankäynti olisi kannattavaa, nettohyötyä täytyy jäädä senkin jälkeen, kun kuljetuskustannukset on otettu huomioon: - kuljetukseen tarvittava aika on pois tuotantoajasta Jos kuljetuksissa ei olisi skaalaetuja, viljakilon ja kangasmetrin kuljetuskustannus olisivat vakioita niiden määristä riippumatta. Kuljetusteknologian kehitys alentaa kuljetuskustannuksia ja korostaa skaalaetuja kuljetuksissa. Jos kaupankäynnin edellytykset ovat olemassa, Itä erikoistuu viljantuotantoon ja Länsi kankaan tuotantoon.
18 Kuljetuksen skaalaetujen saamiseksi syntyy kuljetuksiin erikoistuneita yrityksiä, jotka sijoittuvat kuljetuksen ja kaupankäynnin kannalta edullisiin paikkoihin. - kuljetus- ja kauppahuoneiden työntekijät asuvat markkinakaupungissa ja parhaita sijainteja koskeva kilpailu nostaa maan hintaa - maan hintarakenne johtaa siihen, että lähimpänä markkinakaupungin keskustaa korkeat hinnat johtavat siihen, että tonttikoot jäävät pienemmiksi kuin kauempana keskustasta tai maaseudulla. - ---> asukastiheys nousee korkeaksi - - markkinakaupunki 6.1.2. Tuotannon skaalaedut (yritystasolla): kangastehdas - jos vakioskaalatuottojen sijaan tuotannossa esiintyy skaalaetuja tehdastuotanto korvaa kotituotantoa Kuva 6.1. Kangastehtaan markkina-alue /metri koti tehdas km 0 km tehtaalta markkina-alue < > 0
19 6.2. Lisää kuljetuskustannusten roolista kasautumisessa - kuljetuskustannusten (laajasti ymmärretyt kommunikaatiokustannukset) on oltava riittävän alhaalla, jotta erikoistuneiden alueiden välillä voisi olla vaihdantaa - mitä kuljetuskustannuksille on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja miten niiden muutos (lasku) vaikuttaa alueelliseen kasautumiseen? Taulukko: Mahdollinen päivän aikana tehtävän matkan pituus eri aikoina (Nijkamp 2003) VUOSI MAILIA PÄIVÄSSÄ 1800 24 1900 120 2000 600 Onko maaginen luku 5 eli vuonna 2100 päivämatkan pituus on 5 x 600 = 3000 mailia (4830 km)? Miten kuljetuskustannusten taso vaikuttaa tuotantotoiminnan (ja väestön) kasautumiseen ns. uuden talousmaantieteen (new economic geography) teorian mukaan?. First nature: luonnonvarat, luonnon tarjoamat kulkuyhteydet yms. sijaintiedut vaikuttavat sijaintivalintoihin Second nature: markkinaprosessit, jossa yritysten välinen kilpailu on epätäydellistä kilpailua ja etäisyyksillä ja siihen liittyvillä kustannuksilla sekä yritysten keskinäisriippuvuuksilla (rahalliset ulkoisvaikutukset pikemmin kuin teknologiset ulkoisvaikutukset) on merkitystä
20 Kuvio 6.2: Kuljetuskustannukset ja kasautuminen: kaksi aluetta (A ja B) MARKKINA-OSUUS 100 % ALUE A 50 % ALUE B 0 % kk- kk* kk+ 0 > > KULJETUSKUSTANNUS (KK) >>kasvaa - kun kk on korkea (kk+), alueiden markkinaosuudet 50/50 - kun kk laskee riittävästi, toisen markkinaosuus alkaa kasvaa (agglomeraatio) ja toisen laskea (kananmunaa lähdetään kiertämään joko ylös- tai alaspäin, riippuen siitä kumpi alue voittaa/häviää. - ääritapauksessa kaikki tuotanto on yhdellä alueella (kk = kk*) - kun kk kasvaa edelleen markkinaosuudet alkavat taas tasoittua - kun kk on riittävän alhaalla tasolla (kk-) pätee taas 50/50 osuudet eli kk:n ja kasautumisen yhteys on epälineaarinen ja peräti eimonotoninen (kasvaa ja sitten laskee). - lennätin, puheli, rautatiet, laivat, tiet, auto jne. alensivat kuljetuskustannuksia ja niiden oletettiin hajauttavan aluerakennetta, mutta urbanisaatio jatkui kuitenkin. - missä kohtaa tätä käyrää olemme nyt? - hajauttaako moderni ICT teknologia aluerakenteet (End of cities?) ks. SL & HAL: Kaupunkitalous -kirjan lukua 32).
21 6.3 Yritysten sijaintivalinnoista? A. Tuotantokustannuspainotteiset yritykset - kuljetuskustannuksilla pieni merkitys B. Kuljetuskustannuspainotteiset yritykset (seuraavassa) 6.3.1. Resurssi- ja markkinaorientoituneet yritykset Oletetaan yrityksen kokonaistuotos ja sen vaatima panosmäärä annetuiksi. Optimisijainti riippuu raaka-aineiden kuljetuskustannuksista tuotantopaikalle (PC) ja valmiiden tuotteiden kuljetuskustannuksista (jakelukustannukset) markkinoille (DC) Kuva 6.4 Resurssiorientoituneen yrityksen kokonaiskuljetuskustannukset PC + DC= kuljetuksen kokonaiskustannus. raaka-aineen kuljetus kustannus (PC) valmiin tuotteen jakelukustannus (DC) raaka-aineen sijainti etäisyys markkinat
22 Kuva 6.3 Markkinaorientoituneen yrityksen kokonaiskuljetuskustannukset DC PC + DC PC raaka-aineen sij. etäisyys markkinat Kuva 6.5 Alenevien kokonaiskuljetuskustannusten/yks tapaus PC + DC FC DC PC FC raaka-aineen sij. etäisyys markkinat - yllä FC on esimerkiksi lastauskustannus lähtöterminaalissa - mitä pidempi matka, sitä pienemmiksi kuljetuskustannus tulee per kilometri paitsi siksi, että FC:n osuus per kilometri laskee, myös siksi että pidemmällä matkalla voidaan käyttää erikoistuneempaa kalustoa tms.
23 6.3.2. Mediaanisijainnin periaate - tarkastellaan sellaisen yrityksen sijaintipäätöstä, jolla on useita eri puolilla sijaitsevia panoslähteitä ja toisaalta useita markkina-alueita - mediaanisijaintiperiaatteen mukaan tällaisen yrityksen optimisijainti on kuljetuksen suhteen mediaanisijainti - janalla sijainti joka jakaa yrityksen rahassa mitatun painon kahteen yhtä suureen puolikkaseen - mediaanisijaintiratkaisu minimoi kokonaiskuljetuskustannukset - suurkaupunki on usein myös mediaanisijainti, vaikkei sijaitsisi maantieteellisesti keskellä. Esimerkki mediaanisijainnin määräytymisestä: Pizzayritys Oletetaan, että - yrityksen tarvitsemia panoksia (työvoima, raaka-aineet, toimitilat) saa vakiohintaan sijainnista riippumatta - asiakkaat asuvat päätien varrella - sijainnit ovat pisteitä janalla - pizzan hinta on vakio eikä kuljetuksesta peritä maksua - jokaisen pizzan jakelukustannus on 50 senttiä per maili - asiakkaat ostavat pizzan päivässä - mihin pizzayritys kannattaa sijoittaa - missä kokonaisjakelukustannukset minimoituvat Esim. 1: W X Y S Z ---------------------------------------------------------------------------- et W:stä 0 1 2 3 9 as. lkm 2 8 1 10 rahall. $1 $4 $0.5 $5 paino* * = asiakkaiden lkm x yhden pizzan kuljetuskustannus per maili
24 - Sijoittumalla pisteeseen Y pizzayritys jakaa eri sijaintien rahallisen painon (monetary weight of location) kahteen yhtä suureen puolikkaaseen (oikealle ja vasemmalle) eli Y on mediaanisijainti, joka jakaa asiakaskunnan kahteen yhtä suureen puolikkaaseen. - HUOM: kokonaiskuljetuskustannusten minimointia ajatellen yritysten etäisyyksillä toisistaan ei ole vaikutusta mediaanisijaintiin; ratkaisu on Y vaikka etäisyyksiä muutettaisiin A B C D E L Esim 2: asiakk jak. : -------------------------------------------------------- 4 4 4 4 4 21 Optimisijainti on? 6.3.3. Paikalliset panosmarkkinat ja yritysten sijainti Raaka-aine ja energialähteet (vesivoima, sähkö, ) - suomalaisia kaupunkeja: -fors, -koski Työmarkkinatilanne - palkkataso, tuottavuus - tuotannon työvoimaintensiivisyys - työvoiman tarjonta: - töitä tai koulutusmahdollisuuksia mol. av(i)opuolisoille - työntekijöiden (ja johdon) kulutusmahdollisuudet - tarjonnan määrä, laatu, kirjo, saavutettavuus - menevätkö yritykset sinne missä on työvoimaa vai ihmiset sinne missä on työpaikkoja?
25 Kuva 6.6 Työvoima- ja kuljetuskustannusten yhteisvaikutus - tässä kuljetuskustannus on kallis ja työvoima-kustannusero B:n ja X:n välillä pieni kokonaiskustannus kuljetuskustannus työvoimakustannus Markkina- etäisyys B:stä sijainti X paikka B Kuva 6.7 Työvoima- ja kuljetuskustannusten yhteisvaikutus - tässä kuljetuskustannus on pieni ja työvoimakustannusero B:n ja X:n välillä suuri kokonaiskustannus työvoimakustannus kuljetuskustannus Markkina- etäisyys B:stä sijainti X paikka B
26 6.3.4. Muita sijaintiin vaikuttavia tekijöitä Kuluttajat preferoivat hyödykekirjoa ja hyödykkeiden vertailtavuutta, joka toteutuu edullisimmin kasaumassa Urbanisaatio- ja lokalisaatioetuja muun yritystoiminnan olemassaolosta - business to business palvelujen kirjon laajuus ja edullisuus Julkisen sektorin rooli - sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet, muu kommunikaatio - kunnallistekniikka: vesi, viemäri, sähkö, - muut paikallisesti järjestetyt ja rahoitetut (?) julkiset palvelut - koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut - paikallisverotus ja palvelumaksut (ja valtionavut) - yritystuet: veroalennukset, lainat, takaukset, tehdashallit, räätälöidyt tontit, subventoidut maanvuokrat jne. - kilpailu yrityksistä: kansantaloudellista tuhlausta? - foot loose yritysten sijaintipäätökset - sijainnin ohjaus (esim. valtion virastojen uudelleensijoitus) Innovatiivinen ympäristö? - kulttuuri, tieto (yliopistot + tutkimuslaitokset), erilaisuuksien kohtaaminen, Åke E. Anderssonin 4 x K (ruotsiksi) tai 4 x C (englanniksi), Richard Floridan luova luokka, ks. Metrotalous -kirjasta Åke E. Anderssonin ja Daniel Anderssonin artikkelia (luku 20) Minne luovat kaupungit? Ympäristötekijät (osin kaupungistumisen haittoja) - sää, maisemat; ilman laatu, melu; turvallisuus (rikollisuus) Maan, asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintataso - kasvun jarru? - hyvät ja pahat sijaintiin sidotut ominaisuudet kapitalisoituvat kiinteistöjen hintoihin - hinnoittelevatko markkinat ja julkinen valta oikein sijaintietuja ja haittoja