#03. Design for behavior. Teema: Haavapotilaiden hyvinvointi ja elämänlaatu

Samankaltaiset tiedostot
Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

#05. TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat erityishuomio diabeettisissa jalkahaavoissa. Aikainen tunnistus. Pääosassa potilaan aktivointi

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Missä inhimilliset ja taloudelliset kustannukset oikeastaan piilevät? Miltä ne näyttävät? Ja mitä ne sisältävät?

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

#05. TEEMA: Vaikeasti paranevat haavat erityishuomio diabeettisissa jalkahaavoissa. Aikainen tunnistus. Pääosassa potilaan aktivointi

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

POTILASKESKEISTÄ HAAVANHOITOA HOITOA, JONKA TAVOITTEENA ON PARANTAA LAATUA RESURSSEJA SÄÄSTÄEN

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

TEHOKKAASEEN TURVOTUKSEN HOITOON. HELPPOKÄYTTÖINEN

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Arviointikysely 2015 Ammattilukio - Arviointiraportti - Julkaisuversio

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

ASENTOHOITO PAINEHAAVOJEN EHKÄISYSSÄ VUODEOSASTOLLA PAULA PALONIEMI, SH, TTM. OS. A21

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden yhteistyökäytännöt

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Arviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Sähkö lisää Hyvinvointia ja turvallisuutta. Sinikka Hieta-Wilkman

Kosketuksen merkitys ja voima hoitotyössä FT, dosentti Taina Kinnunen

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Otos 1. Otoksen sisältö:

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Näkymiä oppilashuoltotyön johtamisesta Siilinjärvellä

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Alueellinen Haavakoulutuspäivä LKS / auditorio. Raili Oikkonen-Heikkuri Sairaanhoitaja/ Auktorisoitu haavahoitaja

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM

Työvaatepalvelut Hyvää tyyliä Hyvää fiilistä Parasta työtä

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?

Tavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Aikuispartiolaisen sitouttamisen ratkaisuhypoteesit. Haastatteluihin käytettävät ratkaisuhypoteesit

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Lähipalvelut seminaari

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Auttaminen intohimona

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Tervetuloa Työnvälitykseen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Jamk Innovointipäivät

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut

Psykiatrinen hoitotahtoni

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Beatrix von Storch EFDD-ryhmän puolesta

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

HAAVANHOIDON KEHITTÄMINEN PIRKKALAN KOTIHOIDOSSA TARJA SAARINEN

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Transkriptio:

syyskuu 2012 Design for behavior Teema: Haavapotilaiden hyvinvointi ja elämänlaatu Kysymys kuuluu, miten? Keskittyminen jokapäiväiseen elämään, uusi teknologia, lisäkoulutus ja vuoropuhelu potilaiden kanssa on osoittautunut välttämättömäksi. #03 Januar 2012 smith-nephew.dk 03

Sisältö Pääkirjoitus 3 Mitä hyvinvointi tarkoittaa haavapotilaalle ja miten voit optimoida hoidon? 4-7 Anna potilaalle aikaa puhua 8 Haavahoitajan kertomus elinikäisestä oppimisesta ja uudesta teknologiasta 10-13 Elämä ilman kipua 14 Kompressiohoito; milloin, miksi ja miten? 16-17 Telelääketiede ja tiivis yhteistyö 18-19 Kehitysehdotukset, kysymykset, risut & ruusut Toimituksen yhteystiedot: nordicwoundlife@smith-nephew.com Carina Ekbladh +46 705 45 33 10 Trine Gram +45 28 56 41 31 Lehti juuri sinulle, joka olet kiinnostunut haavanhoidosta. Sinulle, joka haluat parantaa vaikeasti parantuvien haavojen kanssa elävien potilaiden asemaa. Julkaisija & toimittaja: Slotsmarken 14, DK-2970 Hørsholm Trine Gram & Carina Ekbladh Layout & tuotanto: copenhagenwindows.dk Painos: 9.000 kpl Nordic Wound Life -lehti tuotetaan Smith & Nephew n ja CopenhagenWindowsin yhteistyönä. Artikkelit eivät välttämättä kuvasta Smith & Nephew n mielipiteitä. Smith & Nephew pidättää kaikki oikeudet. Mahdolliset kommentit voi lähettää osoitteeseen nordicwoundlife@smith-nephew.com. 02 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

PÄÄKIRJOITUS Suunniteltu ihmistä ja kehitetty elämää varten Kun tarkastellaan niitä inhimillisiä haasteita, joita liittyy huonosti paranevista haavoista kärsivän potilaan elämän luonnolliseen pidentämiseen, pitää huomioida monia tekijöitä. Koko ajan saadaan muun muassa uutta tietoa, uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joiden avulla haavapotilaan hoitoa voidaan parantaa. Ratkaisuja, jotka siirtävät huomion pois yksistään haavaan ja kipuun liittyvistä tekijöistä. Ratkaisuja, jotka korostavat potilaan parempaa ymmärtämistä ja sitä, kuinka vuorovaikutuksen, uuden teknologian ja hoitostrategian avulla voidaan päästä optimaaliseen haavanhoitoon. Ratkaisuja, jotka huomioivat sen suuren taloudellisen taakan, joka liittyy haavapotilaiden kasvavaan määrään. Smith & Nephew tekee tiivistä yhteistyötä sairaanhoitajien, lääkäreiden, tutkijoiden ja terveydenhuollon muiden tahojen kanssa pysyäkseen kehityksen tasalla ja pitääkseen samalla silmällä nykypäivän moninaisia haasteita. Ja haasteitahan alalla riittää alkaen siitä, kuinka haavojen inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia voidaan vähentää aina siihen, kuinka haavapotilaan hyvinvointi ja elämänlaatu voidaan optimoida. Mutta mitä haavapotilaan hyvinvoinnilla käytännössä tarkoitetaan? Kansainvälinen haavanhoidon asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva työryhmä pyrki vastaamaan tähän kysymykseen äskettäin päättyneessä projektissaan, jonka tuloksena syntyi konsensusraportti otsikolla Optimising Wellbeing in people living with a wound. Smith & Nephew tuki projektia ja julkaisee tässä Nordic Wound Life -lehden numerossa muutamia todella mielenkiintoisia kirjoituksia. Myös tuotekehityksessä Smith & Nephew pyrkii suunnittelemaan uusia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaan arkea. Kutsumme niitä nimellä Design for behavior ihmistä varten suunniteltuja ja elämää varten kehitettyjä ratkaisuja. Ratkaisuja, jotka optimoivat potilaiden elämänlaadun, elämän arjen keskellä. tyksestä sekä teollisuuden, lääkäreiden ja potilaiden välisestä yhteistyöstä. Myös tuotekehityksessä Smith & Nephew pyrkii suunnittelemaan uusia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaan arkea. Kutsumme niitä nimellä Design for behavior - ihmistä varten suunniteltuja ja elämää varten kehitettyjä ratkaisuja. Ratkaisuja, jotka optimoivat potilaiden elämänlaadun, elämän arjen keskellä. Juuri arjen huomioiminen on osoittautunut keskeiseksi potilaan ymmärtämisessä. Kysymys kuuluukin, kuinka varmistetaan, etteivät kaikki hyvät aikeet, mielenkiintoiset tulokset ja innovatiiviset tuotteet päädy vain pöytälaatikkoon. Yhtenä ratkaisuna on uusi teknologia, lisäkoulutus ja vuorovaikutukseen perustuva ammattiryhmien välinen yhteistyö. Lue lisää Optimising Wellbeing in people living with a wound -raportin mielenkiintoisista tuloksista, joiden mukaan e-oppiminen ja mobiilioppiminen voivat olla uusi, mielenkiintoinen tapa lisätä tietoa. Ja siitä, kuinka herkkäkorvaiset, tehokkaat ja päätöksentekokykyiset ihmiset pystyvät vaikuttamaan asioihin. Tutustu myös haavahoitaja Rie Nygaardiin sekä telelääketieteen asiantuntijaan Rolf Jelnesiin. Poimi vinkkejä ja hyviä neuvoja kompressiohoitoon ja tarkista, kuinka saat lisätietoa haavanhoidosta Nordic Wound Life -lehden monilta foorumeilta. Mukavia lukuhetkiä! Smith & Nephew n tuotekehityksen perustana ovat etnograafiset tutkimukset, joissa menemme kulissien taakse ja esimerkiksi havainnoimme haavapotilaita heidän kotonaan, seuraamme arkiaskareiden sujumista ja tarkastelemme arkea potilaan silmin. PICO ja muut uudet tuotteet ovat syntyneet yli 800 asiakkaan osallistumisen ja 50 tunnin potilashavainnoinnin tuloksena. Ne ovatkin hyvä esimerkki innovatiivisesta tuotekehi- Birgit Ölmestig, General Manager, AWM Nordics Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 03

Uutta tietoa Uudessa konsensusdokumentissa pureudutaan niihin moninaisiin tekijöihin, joiden ajatellaan liittyvän huonosti paranevan haavan kanssa elävän potilaan hyvinvointiin. Moni asia viittaa siihen, että potilaan aktiivinen osallistuminen sekä hoitostrategioiden kehittäminen, jotka lyhentävät paranemisaikaa ja optimoivat hyvinvointia, liittyvät erottamattomasti yhteen selvästi parantuneiden tulosten ja parantuneen taloustilanteen kanssa. Smith & Nephew tuki asiantuntijaryhmän työtä ja antaa tässä katsauksen niihin moniin mielenkiintoisiin tuloksiin, jotka on dokumentoitu kansainvälisessä Optimising Wellbeing in people living with a wound -konsensusraportissa. 04 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

HAAVAPOTILAAN HYVINVOINNIN JA ELÄMÄNLAADUN OPTIMOINTI Että vointi olisi hyvä ja että pystyisi jatkamaan elämäänsä haavasta huolimatta. Mitä tällä käytännössä tarkoitetaan? Kansainvälinen haavanhoidon asiantuntijoista, sairaanhoitajista, lääkäreistä, professoreista ja tutkijoista koostuva työryhmä pyrki vastaamaan tähän kysymykseen. Työryhmän tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja konsensusta siitä, kuinka lääkärit voivat varmistaa potilaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun samalla, kun käynnistetään optimaalinen haavanhoito. T AUSTAA Mitä oikeastaan tiedämme tyypillisestä haavapotilaasta? Ja hyödynnämmekö tietämystämme optimaalisesti? Sen ainakin tiedämme, että tiedämme aivan liian vähän haavapotilaista ja siitä, millaista on elää kroonisen, mahdollisesti uusiutuvan ja huonosti paranevan haavan kanssa. Asiantuntijoista koostuva työryhmä halusi siksi tutkia, kuinka haavanhoito ja huonosti paranevien haavojen kanssa elämisestä aiheutuvat inhimilliset kustannukset voidaan optimoida. Lisäksi ryhmä halusi tutkia lääkäreiden, teollisuuden ja järjestöjen merkitystä potilaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Jotta haavapotilaista saataisiin vielä enemmän tietoa, englantilaisessa Leedsin yliopistossa järjestettiin workshop kahdelle käyttäjäryhmälle: The pressure Ulcer Research Service User Network ja the Bradford Wound Care Group. Workshopin tavoite oli selvittää, millainen vaikutus huonosti paranevalla haavalla on potilaan, hänen perheensä ja hoitajansa elämään. Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 05

Uutta tietoa WELLBEING-DOKUMENTIN TAVOITE Työn tavoitteena oli saada parempi käsitys siitä, kuinka huonosti paraneva haava vaikuttaa potilaan elämänlaatuun ja hoitajan arkeen. Lisäksi haluttiin valmistaa lääkäreitä paremmin haavapotilaan kohtaamiseen sekä hyödyntää tietoa ja kokemusta potilaan sitouttamisessa omaan hoitoonsa ja parantaa siten haavanhoitoa. Tiedossa on, että omaan hoitoonsa aktiivisesti osallistuvat potilaat saavat parempia tuloksia kuin hoidosta eri mieltä olevat potilaat. Tavoitteena on, että yhä useampi potilas olisi concordant* eli halukas sopimaan hoidosta. Lisäksi haluttiin painottaa hyvänä kuuntelijana toimimisen tärkeyttä ja korostaa menetelmiä, joiden avulla voidaan keskustella hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Ja lopuksi myös teroittaa mahdollisuutta aloittaa kustannustehokas haavanhoito, jolla optimoidaan sekä potilaan että hänen läheistensä hyvinvointi ja elämänlaatu. Hyödyntää tietoa ja kokemusta potilaan sitouttamisessa omaan hoitoonsa ja parantaa siten haavanhoitoa. MIKSI HYVINVOINNISTA JA ELÄMÄNLAADUSTA KANNATTAA HUOLEHTIA? Tiedämme nyt, että mitä enemmän potilaalla on tietoa ja mitä enemmän potilas sitoutuu hoitoonsa ja ymmärtää tilannettaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saadaan hyviä ja nopeita tuloksia. MITÄ HYVINVOINTI TARKOITTAA HAAVANHOI- DOSSA? Asiantuntijaryhmä määritteli hyvinvoinnin ja elämänlaadun useiden eri tekijöiden yhdistelmäksi. Tekijät voivat olla psyykkisiä, sosiaalisia, fyysisiä ja henkisiä. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että hyvinvoinnin ja elämänlaadun kokemus vaihtelee yksilöllisesti ja ajan mittaan, ja että siihen vaikuttavat kulttuuri ja konteksti. Lisäksi kokemusta määrittää se, kuinka huonosti paraneva haava vaikuttaa potilaan arkeen. LÄÄKÄRI YMMÄRRÄ POTILASTASI POTILAS YMMÄRRÄ TILANTEESI Usein potilaan toiveet ja käsitykset sekä lääkärin näkemykset hoidosta ovat aivan eri maailmoista. Lääkärillä on usein fysiologinen lähestymistapa, kun taas potilas kamppailee aivan muiden ongelmien kanssa. Haaste piilee näin ollen katsantokannassa. Lääkäri katsoo asioita terveydenhuollon näkökulmasta. Potilaan näkökulma taas on aivan toinen. Lääkärin pitää oppia ymmärtämään potilastaan ja potilaan omaa tilannettaan, mutta miten? Ensiarvoisen tärkeää on, että lääkäri tarkastelee potilasta ihmisenä ja arvioi hänen edellytyksiään ja kokemuksiaan siitä käsin tavoitteena on muodostaa potilaasta mahdollisimman täydellinen kuva. Mitä elämänlaatu hänelle merkitsee ja kuinka haava vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. On tärkeää selvittää, mitä potilas puuhailee ollessaan terve ja onko se edelleen mahdollista tai mitä voitaisiin tehdä, jotta siitä tulisi taas mahdollista. INTERNATIONAL CONSENSUS OPTIMISING WELLBEING IN PEOPLE LIVING WITH A WOUND STIGMA FRUSTRATION PAIN ANXIETY Kuinka moni lääkäri ja sairaanhoitaja esimerkiksi ilmoittaa, että aamurutiinit saattavat kestää kaksi tuntia, ennen kuin potilas on ylipäätään valmis syömään aamiaista? Olemme pitkään keskittyneet paikallisiin haavatekijöihin ja kipuun. Ne ovat toki tärkeä osa haavanhoitoa, mutta nyt on aika laajentaa näkökulmaa. On aika tarkastella potilasta kokonaisvaltaisesti ja optimoida hoitoa edelleen hoitostrategian sekä potilaan ja hoitajan välisen kumppanuuden avulla. JÄSENNELTY LÄHESTYMISTAPA JA OHJAUS VÄHENTÄVÄT KUSTANNUKSIA Jäsennelty lähestymistapa potilaaseen ja lääkärin antama ohjaus eivät merkitse ainoastaan hyvinvointia ja elämänlaatua potilaalle ja työniloa lääkärille. Ne vähentävät hoitoon liittyviä kustannuksia. Ja kroonisten, huonosti paranevien haavojen hoitokustannukset ovat korkeat. Tärkeisiin muuttujiin kuuluvat paranemisaika, sidosvaihdot, sairaanhoitoaika ja tehdäänkö hoito sairaalassa vai kotihoidossa. Varhaisen diagnosoinnin ja jäsennellyn lähestymistavan on osoitettu lyhentävän paranemisaikaa, parantavan elämänlaatua ja vähentävän kokonaiskustannuksia korkean riskiryhmän potilailla, joiden hoidossa on käytetty oikeaa, kehittynyttä haavanhoitoterapiaa sisältävää hoitostrategiaa. Myös jatkuva ohjaus on keskeinen tekijä. ODOUR GUILT FEAR LONELINESS an expert working group review Konsensusdokumentti TULEVAISUUS Wellbeing-dokumentin tavoitteena on pureutua niihin moninaisiin tekijöihin, joiden ajatellaan liittyvän huonosti paranevan haavan kanssa elävän potilaan hyvinvointiin. Kerätä se tieto ja kokemus, joka on saavutettu tutkimuksen ja kokemuksen kautta kotimaassa ja ulko- 06 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

8 näkökulmaa haavapotilaan elämään Suoja Puhtaus Liikkuminen Ulkonäkö Voimaantuminen Riskin hallinta Arki Leimautuminen Voimaantuminen henkilön tarve hallita haavanhoidon fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia elementtejä Riskin hallinta muuttunut käyttäytyminen/tärkeysjärjestys, joka johtuu haavan aiheuttamasta riskistä Arki haava vaikuttaa elämään 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossa Leimautuminen ympäristön reaktiot vaikuttavat Ulkonäkö sidosten/tuotteiden ulkonäkö ja/tai näkyvyys Liikkuminen kuinka henkilön aktiivisuus sopii yhteen esim. valitun haavasidoksen kanssa Puhtaus halu tuntea itsensä puhtaaksi haavasta huolimatta Suoja sidoksen/tuotteen suoja kehon fyysistä vahinkoa (johonkin osumista) ja infektiota vastaan * International consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. An expert working group review. London: Wounds International, 2012. Pohjimmiltaan kyse on potilaan halusta hallita omaa tilannettaan. Lopputulosta vahvistaa se, että potilas selviytyy arjesta itsekseen ja osallistuu hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. VUOROVAIKUTUS, KESKUSTELU KASVOTUSTEN, TIETO, YMMÄRRYS, YHTEIS- TYÖ, YHTEISVASTUU, YHTEENKUULUVUUS, YKSILÖ mailla. Potilaan ja hoitajan välinen kumppanuus, joka antaa voimaa potilaalle hoidon aikana. Hoitostrategioiden kehittäminen, jonka avulla lyhennetään paranemisaikaa, lisätään hyvinvointia ja vähennetään hoitokustannuksia. Työssä on päästy jo pitkälle. Seuraavana päiväjärjestyksessä on kaikkien mielenkiintoisten oivallusten jalkauttaminen arkeen. Keskittymällä teorian soveltamiseen käytäntöön sekä tekemällä yhteistyötä on mahdollista sekä optimoida potilaiden elämänlaatu, parantaa hoidon laatua että vähentää kustannuksia. Katso professori Christine Moffattin esittelemä uusi konsensusdokumentti Optimising wellbeing in people living with a wound osoitteessa www.woundsinternational.com/ webcasts * Concordance eli hoidosta sopiminen kuvaa prosessia, joka perustuu hoitajan ja potilaan väliseen kumppanuuteen. Päätös mahdollisesta hoidosta pohjautuu osapuolten väliseen neuvotteluun, jossa kunnioitetaan molempien päiväjärjestystä. Huomio keskittyy näin ollen potilas-lääkäri -suhteeseen sekä potilaaseen aktiivisena toimijana ja lopullisena päätöksentekijänä. Miten Smith & Nephew hyödyntää uutta tutkimustietoa? Smith & Nephew n koulutustarjonta tulee jatkossakin keskittymään haavapotilaita koskevan tiedon lisäämiseen ja monien vuorovaikutusta parantavien yhteistyöaloitteiden käynnistämiseen lääkäreiden, potilaiden ja Smith & Nephew n välillä. Hyödynnämme tietoa ja ymmärrystä uusien tuotteiden lanseerauksessa varmistaaksemme, että ne vastaavat haavapotilaiden ja lääkäreiden arjen tarpeita. Kutsumme niitä tuotteita nimellä designed for behavior. PICO on yksi esimerkki tästä. Lisätietoa: www.mypico.co ja www.wellbeingwithawound.com. Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 07

Hyvinvointivinkkejä MIKSEI POTILAS TEE NIIN KUIN SANON? Tämä on varmasti asia, jota monet pohtivat, kun yhteistyö potilaan kanssa turhauttaa. Smith & Nephew n tuoteasiantuntija Tiina Taivanen antaa tässä pari hyvää neuvoa, joiden avulla voi rakentaa siltaa sekä luoda turvallisuutta ja yhteistyötä potilaan kanssa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että potilas päästetään ääneen. Annetaan potilaan kertoa, kuinka hänen mielestään pitäisi toimia. Kyse on siitä, että potilasta kuunnellaan. Annetaan potilaan kertoa. Annetaan potilaan puhua omin sanoin tilanteestaan. Esitetään potilaalle kysymyksiä. On kyse siitä, että luodaan turvallinen tila sinun ja potilaasi välille. Tila, jossa potilas tulee kuulluksi ilman etusormen heristelyä. 5 HYVÄÄ KYSYMYSVINKKIÄ 1 2 3 4 5 Kuinka omasta mielestäsi selviydyt arjesta haavan kanssa? Tuntuuko sinusta siltä, että haavasi on mennyt parempaan tai huonompaan kuntoon? Osaatko/Yritä kertoa miten. Onko haavasi estänyt sinua tekemästä asioita, joita olisit halunnut tehdä viimeisen viikon aikana? Mikä voisi helpottaa/parantaa arkeasi ja päivittäistä kokemustasi haavan kanssa elämisestä? Mikä voisi edistää sen onnistumista? 08 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

Neliö ei aina ole oikein Ihmiset ovat, niin, he ovat ihmisen muotoisia. Heissä on kaaria, taipeita ja kulmia, joihin neliönmalliset sidokset eivät aina sovi. Olemme työskennelleet yhdessä kliinikkojen ja potilaiden kanssa kehittääksemme ainutlaatuisen ALLEVYN Gentle Border -sidosvalikoiman, joka on suunniteltu erityisesti ihmiskehon muodot huomioiden. Potilaat tuntevat olonsa mukavammaksi 1,2, koska nämä sidokset on tehty pysymään paikallaan kaikkein hankalimmissakin haavapaikoissa 1,3 auttaen samalla vähentämään inhimillisiä ja taloudellisia haavanhoidon kustannuksia 2. Human-shaped wound care Viitteet 1. Smith & Nephew Data on file OR-DOF 017. An open, prospective, randomised, comparative study to compare the performance of ALLEVYN Gentle Border Multisite with an alternative silicone adhesive dressing. Volunteer Trial. Over 7 days. Mepilex TM Border 15x15cm. In healthy volunteers. 2. Hurd T et al.,: A multicentre in-market evaluation of ALLEVYN GB. Wounds UK, 2009, Vol 5, No 3. 3. Smith & Nephew Data on file OR-DOF 011. Results from a Multi-centre, Non-comparative Clinical In Market Evaluation of ALLEVYN Gentle Border dressing and from open, prospective, randomised, within volunteer comparison of ALLEVYN Gentle Border and Mepilex TM Border in terms of showerproof and use on awkward areas.

Haastattelu SORØN HAAVAHOITAJA NÄYTTÄÄ TIETÄ Tieto on ratkaisu, mutta miten? Sorøn kunta on todistanut, kuinka haavanhoidon laatu voidaan varmistaa uuden teknologian, e-oppimisen ja mobiilioppimisen avulla. Ja kuinka aktiivinen haavanhoito ja dokumentoidut menetelmät voivat vapauttaa resursseja muihin tehtäviin, mikä ilahduttaa ja hyödyttää sekä potilasta että hoitajaa. Tieto on ratkaisu 10 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

Opittavaa ja monia tutkittavia alueita riittää, kun tarkastellaan haavanhoidon laadunvarmistusta. Näitä ovat muun muassa uusi teknologia, e-oppiminen ja mobiilioppiminen. Nyt matkaamme Sorøn kuntaan, missä puhuimme KvaliCaren haavahoitajan, Rie Nygaardin, kanssa. Hän kertoo, kuinka aktiivinen haavanhoito ja dokumentoidut menetelmät voivat vapauttaa resursseja muihin tehtäviin, mikä ilahduttaa ja hyödyttää potilasta. RIE HALUSI VAIKUTTAA HOITOON Jo 1990-luvun loppupuolella Rie Nygaard halusi sisimmässään päästä hyödyntämään haavahoitajan asiantuntemustaan haavojen parantamisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Hän halusi päästä vaikuttamaan hoitoon. Vuosien mittaan se on merkinnyt muun muassa sitä, että Rie Nygaard on käyttänyt energiaa sen selvittämiseen, kuinka uusi teknologia e-oppimisen, mobiilioppimisen ja uusien aktiivisten hoitoratkaisujen muodossa voi vaikuttaa potilaaseen, hoitajaan ja kustannuksiin. E-OPPIMINEN Nykyään on selvää, ettei kursseille osallistuminen ole aina mahdollista. Monet ovatkin innoissaan uusista teknologisista aluevaltauksista, kuten e-oppimisesta ja mobiilioppimisesta. On selvää, että mikäli haluaa oppia uutta, niin kuin moni haluaakin, pitää sitä varten luonnollisesti keksiä uusia keinoja. Pääsemme haavaongelmiin ja siihen, minkä tyyppinen tuote pitää valita kuhunkin ongelmaan Mahdollisuuksia on monia ja kehitys etenee vauhdilla, innostunut Rie Nygaard kertoo. Rie Nygaard Rie Nygaard ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että kaikkia kursseja voisi saati pitäisi korvata e-opinnoilla. Hänen mielestään ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kohtaamista ei voi korvata. Nygaardin mielestä e-oppiminen antaa kuitenkin mahdollisuuden kartuttaa perustietoa suurista ongelmaalueista sekä vahvistaa kompetenssien kehitystä. Yhteinen ymmärrys on hyvin tärkeää yhteistyön ja edelleen oppimisen kannalta. MOBIILIOPPIMINEN ON UUSINTA UUTTA E-oppiminen tapahtuu tietokoneella. Järjestelmä varmistaa, että kaikki käyvät läpi eri vaiheet ja oppivat kaiken tarpeellisen. Mutta kuinka käy sitten, kun teoriaa pitää soveltaa käytäntöön? Otetaan esimerkiksi perhe- ja terveysavustaja, jonka Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 11

Haastattelu 288 000 asukkaan Uppsalassa Ruotsissa 694:llä oli krooninen haava, mikä vastaa 2,4/1000. Pelkästään 694 kroonisen haavapotilaan sidosvaihdot edellyttävät 57 täysipäiväistä sairaanhoitajaa. Lindholm, C., Bergsten, A.,Berglund, E. Chronic wounds and nursing care. J Wound Care 1999;8: 1, 5-10. Nykyään 27 50 % sairaalapaikoista arvioidaan olevan haavapotilaiden käytössä. Posnett J, Gottrup F, Lundgren H, Saal G. The resource impact of wounds on healthcare providers in Europe. Journal of Wound Care, 2009;18(4):154-161 pitää tehdä jalkatarkastus. Hän on suorittanut jalkatarkastusmoduulin e-opiskeluna ja lähtee nyt todelliseen elämään. Miten se nyt menikään Mobiilioppimisen avulla voi yhdellä klikkauksella varmistua siitä, että kaikki menee oikein. Kun painat jalkatarkastusta, saat esiin kaiken tarvitsemasi: infektion merkkejä iho, painautumia jalkineista Onko niitä nähtävissä? Kaikki tieto on käden ulottuvilla, kun sitä tarvitaan. Ennen kuin huomaammekaan, saamme sieltä haavan paranemisvaiheet. Pääsemme haavaongelmiin ja siihen, minkä tyyppinen tuote pitää valita kuhunkin ongelmaan Mahdollisuuksia on monia ja kehitys etenee vauhdilla, innostunut Rie Nygaard kertoo. E-oppiminen ja mobiilioppiminen ovat loistavia työkaluja ammattiryhmien välisessä yhteistyössä ja tietyn problematiikan yhteisen ymmärryksen optimoinnissa. Vastuu on yhteinen. HAAVANHOIDON LAADUNVARMISTUS Sorøn kunnassa on työskennelty haavanhoidon oppimisen ja laadunvarmistuksen parissa monia vuosia. Sen resursseja vapauttavasta vaikutuksesta on näyttöä mustaa valkoisella. Resursseja vapautuu muiden ongelma-alueiden käyttöön, joilla voidaan sitten käyttää samaa mallia, mikä vapauttaa resursseja kolmannelle alueelle. Tällä tavalla resurssien käyttö saadaan optimoitua. Siten varmistetaan hoidon erinomainen laatu ja saadaan työstään pitäviä ja siihen tyytyväisiä työntekijöitä. Ja samalla potilas saa optimaalista hoitoa. ELÄMÄNMITTAISTA OPPIMISTA Tosiasiassa kyse on siitä, että e-oppimista opitaan hyödyntämään arjen työkaluna. Se ei ole vain väliaikainen kurssi, joka tehdään koneella. Se on jotain, jota voi käyttää joustavasti väylänä elämänmittaiseen oppimiseen, jatkuvaan oppimiseen, työssä oppimiseen, tilanteessa oppimiseen, rinnalla oppimiseen (bed side learning) ja sulautuvaan oppimiseen (blended learning). Oppimista tapahtuu jatkuvasti, jos osaa tunnistaa mahdollisuuksia. Kun oppimistilaisuus sattuu omalle kohdalle, siihen kannattaa tarttua. DOKUMENTOIDUT MENETELMÄT OVAT PAITSI HYÖDYLLISIÄ MYÖS KANNATTAVIA Koulutukseen keskittymisen, toiminnan optimoinnin, paremman ennaltaehkäisyn ja hoidon pitää näkyä niin haavan kunnossa, henkilökunnassa/työntekijöissä kuin potilaassakin. Miksi elämänmittaiseen oppimiseen sitten kannattaa panostaa? Työntekijän näkökulmasta loppuunpalamisen ja voimattomuuden tunteen ennaltaehkäisy on tärkein perustelu sille, miksi uuden tiedon jatkuva omaksuminen on niin tärkeää. Muita keskeisiä tekijöitä ovat työssä viihtyvyys, turvallisuus ja kompetenssien kehittäminen. Yhteiskunnan näkökulmasta dokumentoidut menetelmät merkitsevät lisää monipuolista tietoa aina sairaalahoidon, lääkärikäyntien ja tuotteiden laskeneista kustannuksista työntekijöiden vähentyneisiin sairauspoissaoloihin. Ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä ne merkitsevät mahdollisuutta vastata tanskalaisen Den Danske Kvalitetsmodel* -hoitomallin vaatimuksiin. Ja potilaan näkökulmasta se tarkoittaa aivan konkreettisesti parantunutta elämänlaatua, Rie Nygaard hymyilee. Tukea kompetenssien kehittämiseen E-oppiminen ja mobiilioppiminen eivät voi eivätkä saa olla ainoita keinoja. Molemmat kuitenkin täydentävät loistavasti kursseja, seminaareja ja muuta jatkokoulutusta. 12 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

TEKNOLOGIAN KEHITYS NÄKYY TUOTTEISSA Lisääntynyt tieto terveydenhuollon kaikilla osa-alueilla sekä kunnissa tarkoittaa myös tuotteiden optimaalista käyttöä. Tähän kuuluu tuotevalintoja ja jatkuvaa uusien hoitostrategioiden kehittämistä, joiden avulla lyhennetään paranemisaikaa, vähennetään hoitokustannuksia sekä lisätään potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua**. Otetaan nyt esimerkiksi PICO, jonka hankimme Sorøn kuntaan kokeilun jälkeen. Se eroaa perinteisestä sairaalassa toteutettavasta alipaineimuhoidosta siinä, että PICOssa on sisäänrakennettu, yksinkertaistettu teknologia. Sen ansiosta yhä useammat lääkärit ja huonosti paranevista haavoista tai komplikaatioriskeistä kärsivät haavapotilaat voivat hyötyä tästä aktiivisesta hoitomuodosta. PICO on syntynyt sen tuloksena, että teollisuus on alkanut kehittää kotihoidossa oleville ja kotona haavansa kanssa eläville potilaille sopivia tuotteita. He voivat saada aktiivista hoitoa ja elää suhteellisen normaalia elämää tilanteestaan huolimatta. Kuten kaikessa muussakin uudessa teknologiassa myös PICOssa on muutamia ominaisuuksia, joista on muistettava kertoa potilaalle ennen hoidon aloittamista. Erityisen tärkeää tämä on iäkkäämpien potilaiden kohdalla, jotka ovat usein hermostuneita ja epävarmoja. Laite saattaa näyttää vilkkuvaa merkkivaloa. Tai piipata muutaman kerran. Nämä asiat pitää käydä läpi alussa. Potilaalle pitää kertoa, mitä mikäkin tarkoittaa. Potilasta pitää opastaa laitteen käytössä, Rie Nygaard jatkaa. KASSA-AJATTELU HOIDON ESTEENÄ Kun potilas saa alipaineimuhoitoa täällä Tanskassa, se toteutetaan sairaalassa. Talouden näkökulmasta on niin, että sairaalan kassa maksaa hoidon, lähettää potilaan kotiin ja jatkaa sitten hoitoa kotihoidossa. Se ei maksa mitään muuta kuin aikaa. Nykyään näyttää siltä, että PICO on jotain, joka ostetaan sairaanhoidon tarvikevarastoon. Se merkitsee varsin suurta kustannusta hoidosta, joka jää hyödyntämättä, kun hoidoksi valitaan perinteinen alipaineimuhoito. Nykyään valitettavan usein tärkeämpää on se, kenen kassasta raha otetaan kuin se, kuinka hoito vaikuttaa, mikä on parasta potilaalle ja mikä on taloudellisinta laajemmin tarkasteltuna, Rie Nygaard kertoo. Olisi suuri edistysaskel, jos hoito olisi mahdollista määrätä sairaalasta ja potilaan voisi lähettää kotiin PICOn kanssa. Se olisi todella hienoa myös siksi, että hoidon olisi jo määrännyt lääkäri, jonka voi sanoa tietävän jotain haavanhoidosta. E-oppiminen ja mobiilioppiminen eivät voi eivätkä saa olla ainoita keinoja. Molemmat kuitenkin täydentävät loistavasti kursseja, seminaareja ja muuta jatkokoulutusta. Yleislääkärit tietävät nimittäin tavallisesti varsin vähän tästä alasta. Siitä huolimatta heidän tehtävänsä on huolehtia, että potilas saa optimaalista hoitoa. Yleislääkäreiltä puuttuu haavanhoidon perustiedot kokonaan, minkä takia tyypillinen yleislääkäri ei ehkä määrää PICOn tapaista tuotetta. Se on todella ongelma, joka pitää ratkaista. Sorøssä meillä on yleislääkäreiden kanssa valmiit yhteistyösopimukset, jotka auttavat tässä asiassa. Mutta varsin monessa kunnassa näin ei valitettavasti ole, Rie Nygaard lopettaa. Tukholman Karoliinisessa yliopistosairaalassa mitattiin haavojen esiintymistiheyttä kaikkien potilaiden keskuudessa sattumanvaraisesti valittuna päivänä. Kyseisenä päivänä sairaalassa oli 2 172 potilasta. Tutkimukseen sisältyi sekä avohoidossa että sairaalahoidossa olleet potilaat. 19 %:lla kaikista potilaista oli haavoja. 408 potilaalla oli 668 haavaa. Lindholm, C., Andersson, H., Fossum, B., Jorbeck, H. Wounds scrutiny in a Swedish hospital: prevalence, nursing care and bacteriology, including MRSA. J, Wound Care 2005;14: 7, 313-319. * Den Danske Kvalitetsmodel, DDKM, on Tanskan kansallinen ja monialainen terveydenhuollon laadunkehitysjärjestelmä, jota kehitetään yhteistyössä valtion, hallinnollisten alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän kanssa. www.ddkm.dk ** International consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. An expert working group review. London: Wounds Internationel, 2012. Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 13

Potilaskertomus Istockphoto UUSI ELÄMÄ ILMAN HAAVOJA Ruotsalaisessa Halmstadin kunnassa sairaanhoitajat onnistuivat vähentämään haittoja ja optimoimaan sääri- ja painehaavojen hoidon. Samalla haavanhoidosta tuli edullisempaa. 87-vuotias Rosa Jönsson on yksi iloisista potilaista, jotka voivat jättää hyvästit kivuille yli neljä vuotta vaivannut säärihaava on vihdoin parantunut. Rosa Jönssonille tämä tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että hän sai elämänsä takaisin. Neljä vuotta kestäneet kivut, ruokahalun menetys ja uniongelmat jättävät jälkensä. Painon myötä laskee myös mieliala. Nyt haava on parantunut, ja iloinen Rosa on taas täällä. Enää hänellä ei ole kipuja, ja ruokahalu on huipussaan 87 vuoden iästä huolimatta. Rosan tapauksessa kompressiohoito oli välttämätöntä, sillä laskimoperäinen säärihaava ei muuten parane. Luottamus ja hyvä yhteistyö sairaanhoitajan kanssa yhdistettynä alipaineimuhoitoon (PICO) ja hopeasidoksiin sai aikaan sen, että Rosa voi jatkaa elämää kivuttomasti. Resepti on kaiken lisäksi yksinkertainen. Nykyään Halmstadin kotisairaanhoito kohtaa uudet haavapotilaat statuslehtiö kädessään. Kaikki aina ravitsemustilanteesta kipuun, uneen sekä nilkan verenpaineeseen arvioidaan ennen hoidon käynnistämistä. Tämän ajattelutavan kehittelijä kutsuu tätä kokonaisvaltaiseksi työskentelytavaksi. Myös luvut puhuvat puolestaan. Halmstadin kunnan kotisairaanhoidossa säästettiin 1,7 miljoonaa Ruotsin kruunua pelkästään vuosina 2006 2008. Säästöä kertyy jatkuvasti, ja toimintatapa on vakiintunut käyttöön. Eräs merkittävä selitys Halmstadin suurelle menestykselle on koulutus. Kaikki kunnan 80 sairaanhoitajaa ovat saaneet sääri- ja painehaavanhoidon koulutuksen. Jokainen haavapotilas saa lisäksi vastuusairaanhoitajan, joka seuraa häntä, ja haavojen kehittymistä dokumentoidaan valokuvin. Rosan mukaan juuri tiivis yhteistyö sairaanhoitajan kanssa on todella ratkaisevaa. Se luo turvallisuutta ja luottamusta. Ilman tiivistä yhteistyötä hän ei olisi esimerkiksi ikinä suostunut kompressiohoitoon. Rosan tapauksessa kompressiohoito oli välttämätöntä, sillä laskimoperäinen säärihaava ei muuten parane. Luottamus ja hyvä yhteistyö sairaanhoitajan kanssa yhdistettynä alipaineimuhoitoon (PICO) ja hopeasidoksiin sai aikaan sen, että Rosa voi jatkaa elämää kivuttomasti. 14 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

Paina oranssia nappia päästäksesi aiemmin kotiin Kertakäyttöinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä Potilaat, joilla on kroonisia haavoja, kokevat usein turhautumista, ahdistusta ja huonoa itsetuntoa. Monet eristäytyvät ja elävät rajoitettua elämää tilanteestaan johtuen. 1 PICO mahdollistaa haavan alipaineimuhoidon kotona ja potilas voi elää normaalia elämää samalla kun haavan paraneminen nopeutuu. PICO on tehokas taskukokoinen haavan alipaineimuhoitojärjestelmä. Pumppu mahdollistaa huolettoman, aktiivisen ja sosiaalisen elämän. PICO tekee sen mahdolliseksi. circuscom.se I n n ovat I o n I o n I n n ovat For patients. For budgets. For today. Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C, 01510 Vantaa Puh. 0207 866 300 Fax 0207 866 320 www.smith-nephew.com/fi www.mypico.co Viite Trademark of Smith & Nephew 1. International consensus. Optimising wellbeing in people living with a wound. Smith & Nephew heinäkuu 2012, 12-0200 An expert working group review. London: Wounds Internationel, 2012. Syyskuu 2012 http://gettag.mobi smith-nephew.fi 15

Haastattelu Monimutkaiset haavat Haavapotilaisiin ei panosteta riittävästi, ja jotkut kärsivät haavoista suuren osan elämästään. Norjalainen sairaanhoitaja ja lehtori Arne Langøen toivoo tämän potilasryhmän parempaa huomioimista ja toteaa, että nykyistä hoitoa pitää parantaa ja tehostaa. Teksti: Randi Johnsen Kompressiohoito on ratkaisevan tärkeää laskimoperäisen säärihaavan tehokkaassa hoidossa, Arne Langøen kertoo. Hän työskentelee Stord/ Haugesundin korkeakoulussa ja istuu Norsk Interesseforening for Sårheling -etujärjestön (NIFS) hallituksessa. Hän on myös toimittanut haavan- ja ihonhoitoa käsittelevän kirjan Sårbehandling og hudpleie, josta ilmestyi hiljattain 4. painos. Huonosti paranevat haavat eivät kuormita valtavasti ainoastaan potilasta vaan edustavat myös merkittävää Huonosti paranevat haavat eivät kuormita valtavasti ainoastaan potilasta vaan edustavat myös merkittävää terveydenhuollon menoerää. * Mark Pedersen, K. M. (2008) Sårbehandling og samfunnsøkonomiske analyser, I: Gottrup, F., Karlsmark, T. Sår. Baggrund, diagnose og behandling. 2. utg., Munksgaard Danmark Smith & Nephew huomauttaa, että laskimohaavapotilaiden arvioitu määrä perustuu epätarkkoihin epidemiologisiin tietoihin. terveydenhuollon menoerää. Ruotsalaisen ja tanskalaisen tutkimuksen mukaan laskimoperäisen säärihaavan hoito maksaa noin 50 000 Norjan kruunua vuodessa. Yksistään Ruotsissa on noin 12 000 potilasta, joilla on tämäntyyppinen haava*. Jos suhteutamme nämä luvut Norjaan, se tarkoittaa, että maassa on jatkuvasti noin 6 000 laskimohaavoista kärsivää henkilöä, Arne Langøen selventää. Hän korostaa, että luvut ovat varsin epätarkkoja, koska epidemiologiset tiedot aiheesta ovat puutteelliset. On myös monia vanhuksia, jotka hoitavat laskimohaavojaan käyttämättä terveydenhuollon palveluja. Riittämätöntä panostusta Eliniän nousun myötä laskimohaavapotilaiden määrä kasvaa. Parantumattomien haavojen selvitykseen ja hoitoon ei valitettavasti panosteta riittävästi lääketieteen opinnoissa. Sairaanhoito-oppilaitosten antamassa sairaanhoitajan peruskoulutuksen määrässä ja laadussa on myös suuria eroja. Tämän vuoksi terveydenhuoltomme ei kykene antamaan hyviä etiologisia diagnooseja tälle potilasryhmälle ja estää hyvien hoitomenetelmien kehitystä. Mielestämme myös tarjotun hoidon laatu vaihtelee aivan liian paljon. Mitä vaaditaan, että tämä potilasryhmä saisi apua? Uusien tutkimusten mukaan kompressiohoidosta on hyötyä huomattavasti useammille kuin aiemmin on 16 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

luultu. Sitä pitää siksi antaa kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Oikealla tavalla ja oikeasta syystä toteutettu kompressiohoito edistää näiden haavojen paranemista. Kuinka kompressio asetetaan? Kompressiosidosten asettaminen aloitetaan varpaiden tyvestä ja päätetään polven alle (tuberositas tibia). Käytettävä kompressiosidostyyppi päätetään muun muassa potilaan aktiivisuuden sekä laskimo- ja valtimoverenkierron perusteella. Monikerroksinen kompressiosidos antaa paremman paineen pidemmäksi aikaa kuin yksinkertainen sidos, eikä sitä tarvitse siksi vaihtaa niin usein. Joidenkin monikerroksisten kompressiosidosten varjopuoli on, että jalasta tulee lämmin ja pullea. Vaikka monikerroksiset sidokset ovat kalliita, ne saattavat olla taloudellisesti kannattavia, kun niiden käyttö on perusteltua. Laiminlyöty ryhmä: sairaanhoitaja ja lehtori Arne Langøenin mielestä haavapotilaat ovat heikko ja laiminlyöty ryhmä. Miksi käytetään erityyppisiä kompressiosidoksia? Haavahoitajan pitää aina arvioida kompressiota potilaan laskimo- ja valtimoverenkierron sekä elämäntilanteen näkökulmasta sekä valita sen perusteella sopivin ja perustelluin vaihtoehto. Vuodepotilasta ja liikkuvaa potilasta hoidetaan eri tavoin. Ammattikielellä puhumme työ- ja lepopaineesta. Liikkuva potilas käyttää usein lyhyen vaihtovälin sidosta, kun taas vuodepotilas käyttää usein pitkän vaihtovälin sidosta. Arne Langøen kertoo lisäksi, että asteittainen kompressio, jossa suurin paine on alhaalla jalassa ja kevyempi paine ylempänä, poistaa ylimääräistä nestettä ja edistää paranemista. Kaikilla haavanhoidon parissa työskentelevillä pitää siksi olla alan asiantuntemusta. Millainen on optimaalinen kompressio? Optimaalinen kompressiohoito poistaa turvotusta ja luo siten paremmat edellytykset haavan paranemiselle. Lisäksi voidaan myös toivoa, ettei haava uusiudu. Kun haava on parantunut, monet päättävät käyttää kompressiosukkaa uusien haavojen ehkäisemiseksi. Kompressiosukkaa pitää käyttää ympärivuotisesti. Jos potilas siitä huolimatta saa uusia säärihaavoja, tavoitteena on, että haavajaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä ja haavattomat jaksot mahdollisimman pitkiä, Arne Langøen kertoo. Tietoa monikerroksisista kompressiosidoksista International Leg Ulcer Advisory Board suosittelee monikerroksisen joustavan kompression käyttöä ensisijaisena hoitomuotona liikkuville potilaille ja vuodepotilaille. The use of Compression Therapy in the treatment of Venous Leg Ulcers: a recommended management pathway, International Leg Ulcer Advisory Board, EWMA, 2003 Monikerroksisten sidosten antama voimakas kompressio on säärihaavojen hoidossa tehokkaampi kuin yksikerroksinen kompressio. The use of Compression Therapy in the treatment of Venous Leg Ulcers: a recommended management pathway, International Leg Ulcer Advisory Board, EWMA, 2003 - Fletcher et al, Cochrane Review, Compression for venous leg ulcers, Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 17

Haastattelu TAVOITTEENA PAREMPI POTILASHOITO Yksinkertaisen telelääketieteen teknologian ja tiiviin yhteistyön avulla Sygehus Sønderjylland -sairaalan ylilääkäri Rolf Jelnes puhuu mielellään haavamonitoroinnista, kun hän kertoo eteläjyllantilaisesta haavaprojektista, jossa sairaala- ja perusterveydenhuoltosektoreiden yhteinen tietokanta varmistaa paremman hoidon ja resurssien optimoinnin. Monialainen haavayhteistyö Sygehus Sønderjylland -sairaalan sekä Aabenraan, Haderslevin, Sønderborgin ja Tønderin kuntien välillä yhdistettynä uuteen teknologiaan on todistanut arvonsa Etelä-Tanskan hallintoalueella. Potilashoito on parantunut ja resurssien käyttö pudonnut selvästi. Me joudumme keskittymään hoitoon ja käyttämään paikallisia resursseja, jos haluamme turvata paremman potilashoidon ja pitää samalla silmällä kustannuksia. Tämä onnistuu haavamonitoroinnilla, joka tunnetaan tavallisen kansan keskuudessa paremmin telelääketieteenä. Se merkitsee ammattitaidon niin merkittävää paranemista, että se vastaa niitä haasteita, joita haavapotilaan hoidossa tavallisesti ilmenee. Yhteinen tietokanta antaa huomattavasti paremman käsityksen potilashoidosta. Ja kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun haavapotilas siirtyy sektorilta toiselle. Nykyään telelääketiede ja ammattiryhmien välinen yhteistyö muodostavat haavapotilaillemme tarjoamamme haavanhoidon selkärangan. Teemme tiivistä yhteistyötä kunnan haavahoitajien sekä sairaaloiden verisuonikirurgien ja ortopedian kirurgien kanssa. Telelääketieteen avulla ratkaisemme akuutit ongelmat ja vastaamme kysymyksiin. Sairaanhoitajilla on mahdollisuus pyytää lääkäriltä apua, neuvoa ja ohjausta konkreettiseen hoitotyöhön tässä ja nyt. Lääkärinä minulta säästyy aikaa, jonka voin käyttää muihin tehtäviin ja potilaisiin, selittää ylilääkäri ja verisuonikirurgi Rolf Jelnes. ODOTUSAJASTA POTILASAIKAAN Telelääketieteestä on monenlaista hyötyä. Yksi niistä on lyhyempi tai jopa olematon odotusaika. Koska kaikki potilastiedot on tallennettu haavatietokantaan ja haavahoitaja voi lisäksi lähettää kuvan potilaan haavasta 18 smith-nephew.fi Syyskuu 2012

Sygehus Sønderjylland -sairaalan ylilääkäri Rolf Jelnes matkapuhelimellaan, diagnosointi ja asianmukaisen hoidon aloittaminen käy käden käänteessä. Kaikki säästävät aikaa, ja potilas saa nopean diagnoosin, mikä tarkoittaa nopeampaa ja parempaa hoitoa, Rolf Jelnes selittää. HYVÄÄ KÄSITYÖTÄ - TÄRKEÄÄ TIETOA Yllättävän monia hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa kotona olohuoneessa telelääketieteen, innovatiivisten tuotteiden ja hyvän käsityön avulla. Järkevää kansantaloudelle ja mahtavaa potilaille ja heidän läheisilleen. Meidän pitää toki huomioida taloudelliset seikat, mutta emme saa koskaan unohtaa, mitä seurauksia huonosti paranevilla haavoilla on potilaan arkeen kipujen, eristäytymisen, masennuksen ja huonontuneen elämänlaadun muodossa. On olemassa monia hauskempia asioita kuin maata sairaalassa ja odottaa haavan paranemista. Kaikki viittaa siihen, että oma koti on kullan kallis, Rolf Jelnes hymyilee. Kuten jo mainitsinkin, uuden teknologian käyttämisestä tarjoutuu monenlaista hyötyä. Telelääketieteeseen kuuluu olennaisena osana myös kompetenssien kehittyminen. Se merkitsee ammattitaidon niin merkittävää paranemista, että se vastaa niitä haasteita, joita haavapotilaan hoidossa tavallisesti ilmenee. Kompetenssin paranemista, jonka ansiosta pystyy tekemään oikeat ratkaisut myös tuotevalintojen suhteen sekä vähentämään ajankäyttöä ja samalla nostamaan haavanhoidon laatua selvästi, päättää Rolf Jelnes, joka kertoo kokemuksistaan mielellään. UUSI PRO-TWO on monikerroskompressiosidos laskimoperäisten säärihaavojen ja niihin liittyvien sairauksien hoitoon Jos haluat tietää enemmän PRO-TWOsta, soita Smith & Nephew puh. 0207 866 300. Smith & Nephew n tuotemerkki Syyskuu 2012 smith-nephew.fi 19

105980 Globaali näkymä paikallinen ymmärrys Smith & Nephew n asiakaspalvelu auttaa missä ja milloin tahansa tarvitset apua. Asiakaspalvelusta saat vastaukset kaikkiin kysymyksiisi, ja lisäksi puhumme samaa kieltä kanssasi. Meillä on kussakin maassa asiantunteva asiakaspalvelutiimi, joka on valmis auttamaan, vastaamaan kysymyksiin sekä etsimään ja löytämään ratkaisuja. Asiakaspalvelussa hoidamme kaiken tilausten vastaanotosta sekä hinta- ja tuotetiedusteluista aina tuotteiden saatavuuteen sekä laskutukseen. Jäljitysjärjestelmämme pysyy selvillä siitä, missä tuotteesi ovat. Voimme halutessasi laskuttaa sähköisesti sekä Ruotsissa, Suomessa että Tanskassa. Ja pian myös Norjassa. Arvioimme toimintaamme koko ajan ja työskentelemme jatkuvasti parantaaksemme palveluamme ja toimitusvarmuuttamme ottamalla käyttöön uuden infrastruktuurin ja uudet järjestelmät. Jos sinulla on ajatuksia siitä, kuinka voisimme toimia vielä paremmin, ota mielellään yhteyttä puhelimitse 0207 866 307 tai sähköpostitse yhteydenotto@smith-nephew.com. NPWT-KOULUTUS Haavan alipaineimuhoidon koulutuksemme on tarkoitettu sairaanhoitajille, jotka haluavat syventää osaamistaan haavan alipaineimuhoidoissa. Koulutus antaa runsaasti tietoa pumppujen ja sidosten asianmukaisesta käytöstä sekä teorian että käytännön tasolla. Tietoa, jota voit jakaa ja hyödyntää päivittäisessä hoitotyössäsi. Jos haluat lisätietoa, ota yhteyttä meihin. Heidi Ekström aloitti aluepäällikön äitiyslomasijaisena 23.5.2012. Heidin vastuulla ovat asiakkaamme Varsinais- Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella, ja hänet tavoittaa puhelinnumerosta 0207 866 339. Smith & Nephew tarjoaa täydellisen valikoiman tehokkaita haavanhoitotuotteita sekä näkemystä ja tietoa haavojen ehkäisyn ja hoidon parhaista toimintatavoista. Tämän tiedon taustalta löydämme uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat haavapotilaiden hoidon tuloksia sekä kiinnittävät samanaikaisesti huomiota resurssien käyttöön Suomen terveydenhuollossa. Smith & Nephew Oy Äyritie 12 C 01510 Vantaa Puh. 0207 866 300 Fax 0207 866 320