AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki
Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin avaus ja työpajatyöskentelyn esittely 12.20 Työpajatyöskentely 15.20 Yhteenveto työpajojen tuloksista ja seminaarin päättäminen 16.00 Tilaisuus päättyy 2
UUDISTUVAT AMMATTIKORKEAKOULUT Uusi ammattikorkeakoululaki 1.1.2015 Itsenäinen oikeushenkilöasema Rahoituksen siirto valtiolle Toimilupien uudistaminen Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja työelämän uudistaja innovaatioiden kehittäjä 3
AMK-RAHOITUSMALLIN UUDISTAMINEN VUODESTA 2017 ALKAEN Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän jonka tavoitteena on laatia ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseksi siten, että se voidaan ottaa käyttöön vuodesta 2017 alkaen. Työryhmässä on edustus ammattikorkeakouluista sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työpajoissa kuullaan laajasti työmarkkinajärjestöjä, ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia sekä muita keskeisiä sidosryhmiä. Rahoitusmallin tulee tukea valtakunnallisia korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita, tukea ammattikorkeakoulujen strategista kehittämistä sekä ammattikorkeakoulusektorin profiilia suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä 4
AMK-RAHOITUSMALLIN UUDISTAMINEN VUODESTA 2017 ALKAEN Tavoitteena on selkeä ja läpinäkyvä malli, joka tukee toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, profiloitumista sekä riittävää ennustettavuutta ja jatkuvuutta yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoituksen kehittymisessä. Kriteereissä käytettävien pohjatietojen on oltava luotettavia. Rahoitusmallin selkeyden takaamiseksi rahoituskriteereitä ei voi olla suurta määrää. Työryhmän tulee jättää esityksensä 30.10.2015 mennessä. 5
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2015 6
OKM TULEVAISUUSKATSAUS Toimintaympäristön muutokset Osaamisen ja luovuuden merkitys kasvaa Digitaalikumous Hyvinvointi ja kestävä kasvu syntyvät luovuudesta ja osaamisesta Yhteiskunta erilaistuu ja eriarvoistuu Eurooppalainen yhteistyö laajenee ja syvenee Keskeisiä keinoja vastata muutokseen Osaamisen ketju kuntoon -kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen Hyvinvoiva ja osallistuva kansa menestyy Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava 7
KORKEAKOULUTUKSELLA JA TIETEELLÄ KILPAILUETUA (OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA) Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja - Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas - Tarvitaan huippuja - Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta 8
KORKEAKOULUTUKSELLA JA TIETEELLÄ KILPAILUETUA (OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA) Mitä on tehtävä? Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen, rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja Ammattikorkeakoulut uudistavat alueita, pk-yrityksiä ja palveluita Rahoituspohjaa monipuolistetaan Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 9
RAKENTEITA, RAHOITUSTA JA OHJAUSTA UUDISTETTAVA (OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA) Rakenteita, rahoitus- ja ohjausmekanismeja on uudistettava Turvataan toimialojen perusrahoitus. Laajennetaan korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa Hyödynnetään alueiden kehittämisessä niiden omia ja ministeriön toimialojen toimijoiden yhteistyötä ja vahvuuksia Vahvistetaan päätöksenteon tieto- ja tilasto- ja tutkimusperustaa Lisätään tilojen moni- ja yhteiskäyttöä 10
TYÖPAJATYÖSKENTELY Työskentely neljässä työpajassa Koulutus TKI-toiminta Laatu- ja vaikuttavuus Kansainvälistyminen Kaikki osallistujat pääsevät keskustelemaan kaikista em. näkökulmista Työpajojen kulku klo 12:20 siirtyminen ryhmiin ja keskustelu klo 13:20 ensimmäinen vaihto pj. ja sihteeri siirtyvät seuraavaan ryhmään, jossa jatketaan keskustelua ensimmäisen ryhmän työn pohjalta klo 13:55 toinen vaihto ja kahvien noutaminen työpajatiloihin klo 14:40 kolmas vaihto klo 15:15 työpajojen päättäminen ja siirtyminen takaisin saliin 104 klo 15:20 työpajojen puheenjohtajat esittelevät päähavainnot 11
TYÖPAJA 1: KOULUTUS pj. Mervi Vidgren, sali 104 Keskustelua taustoittavia kysymyksiä Onko koulutuksen kokonaisuuden osuus mallissa sopiva? Onko nykyisten koulutuksen mittareiden painoarvo sopiva? Onko voimassa olevassa mallissa olevien koulutuksen indikaattorien laskennassa muutostarpeita? Tukevatko nykyiset koulutustoimintaan liittyvät rahoitustekijät riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehittämistä? Tukevatko nykyisen mittarit riittävästi amk-opetuksen työelämälähtöisyyttä sekä kytkentää aluekehitykseen ja tkitoimintaan? Onko löydettävissä uusia koulutustoimintaa mittaavia tai sen kehittymistä edistäviä mittareita? Jos on, onko näihin tietopohjaa saatavissa? 12
TYÖPAJA 2: TKI-TOIMINTA pj. Outi Kallioinen ja Tapio Varmola, sali 104 Keskustelua taustoittavia kysymyksiä Onko tki-toiminnan kokonaisosuus mallista sopiva? Onko nykyisten tkitoiminnan mittareiden painoarvo sopiva? Onko voimassa olevassa mallissa olevien tki-toiminnan indikaattorien laskennassa muutostarpeita Tukevatko nykyisen mittarit riittävästi tki-toiminnan työelämälähtöisyyttä sekä kytkentää opetukseen ja aluekehitykseen? Kuinka korkeakoulujen TKI-toimintaa voidaan vahvistaa rahoitusmallilla? Onko löydettävissä uusia tki-toimintaa kuvaavia mittareita? Jos on, onko näihin tietopohjaa saatavissa? 13
TYÖPAJA 3: LAATU JA VAIKUTTAVUUS pj. Jorma Niemelä, sali 313 Keskustelua taustoittavia kysymyksiä Tukevatko amk-rahoitusmallin nykyiset laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvät rahoitustekijät riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa? Onko voimassa olevassa mallissa olevien indikaattorien laskennassa muutostarpeita? Kuinka korkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta voidaan vahvistaa rahoitusmallilla? Onko löydettävissä uusia laatua ja vaikuttavuutta edistäviä mittareita? Jos on, onko näihin tietopohjaa saatavissa? Onko nykyisen mallin strategiarahoituksen osuudessa muutostarpeita? 14
TYÖPAJA 4: KANSAINVÄLISTYMINEN pj. Markku Lahtinen, sali 401 Keskustelua taustoittavia kysymyksiä Onko nykyisten mittareiden painoarvo sopiva? Onko voimassa olevassa mallissa olevien indikaattorien laskennassa muutostarpeita Kuinka korkeakoulujen kansainvälistymistä voidaan vahvistaa rahoitusmallilla? Tukevatko amk-rahoitusmallin nykyiset kansainvälistymiseen liittyvät rahoitustekijät riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä? Onko löydettävissä uusia kansainvälistymistä edistäviä mittareita? Jos on, onko näihin tietopohjaa saatavissa? 15