EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari 26.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Janka TEM, Energiaosasto
Agenda 1. Uusiutuvan energian kehitys 2. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 3. Kansallinen energiapolitiikka
Energian kokonaiskulutus 372 TWh 2014 2014: Lämmin sää Talouden taantuma Ennätyssuuri sähkön nettotuonti Kokonaiskulutus yli 2 % alhaisempi kuin 2013. Energian loppukäyttö pieneni 1 %. Muutos 2014/2013 14% Maakaasu 11% Hiili 9 % Turve 3% Öljy 2% Puu 4 % Vesi 44 % Tuuli 0 % Ydin
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2013 (115,3 TWh) 30,9 % kokonaiskulutuksesta 36,8 % loppukulutuksesta Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto
Uusiutuvat energianlähteet (% loppukulutuksesta) 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% RES-direktiivin mukainen tavoite Eurostat tilasto 36,8 % vuonna 2013 0% 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 EU-27:ssä uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 oli 8,5 %. Tavoitteena on 20 % vuonna 2020. *
EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030 Eurooppa-neuvosto 23.10.2014: Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vähennys päästökauppasektorilla 43 % ja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla 30 % vuoden 2005 tasoon verrattuna Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat toimiin oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden perusteella EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia energian loppukulutuksesta, ei kansallisia tavoitteita Energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite, ei kansallisia tavoitteita.
Vuoden 2030 päästövähennystavoitteet: Päästökauppasektori (ETS) ja ei-päästökauppasektori (ei-ets) EU:n vähentämistavoite Vähintään -40 % v. 1990 tasosta EU ETS -43 % v. 2005 tasosta ~-36 % v. 2005 tasosta Ei-ETS sektorit -30 % v. 2005 tasosta Lokakuun 2014 Eurooppa-neuvoston linjaus: BKT alle EU-keskiarvon: - BKT-pohjainen jako BKT yli EU-keskiarvon: - Otetaan huomioon kustannustehokkuus 28 jäsenvaltion tavoitteet 0 % - -40 %, Suomi -x %
Energiaunioni Komission tiedonanto 25.2.2015: EU:n uusi energiapoliittinen toimenpideohjelma, joka linjaa tulevia toimia Junckerin komission aikana. Komission ehdotus jakautuu jo EU:n 2020 energiastrategiassa linjattuihin EU:n energiapolitiikan viiteen pääteemaan toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen energiapaletti (sisältää uusiutuvan energian) energia-alan tutkimus ja innovaatiot. Liitteenä EU:n politiikkatoimet aikatauluineen (komission ehdotukset, tiedonannot ym.)
EU:n uusiutuvan energian politiikkatoimia Vuoteen 2020 RES-direktiivi ja liikenteen biopolttaineita koskeva ILUC-direktiivi (poliittinen sopu saavutettu) Valtiontukisuuntaviivat 2014-2020 Päästökaupan markkinavakausvaranto käynnistyy 2019 Vuoteen 2030, erityisesti seuraavat: EU-tason tavoite vähintään 27 % loppukulutuksesta Hallinnointimalli ja alueellinen yhteistyö, komission rooli? Uusiutuvan energian paketti 2016-2017 RES-direktiivi, bioenergian kestävyys Liikenteen päästövähennystoimet ml. 2. ja 3. sukupolven biopolttoaineet (tiedonanto) 2017 Valtiontukisuuntaviivauudistus 2017-2019 Maankäyttösektori ja metsät (miten käsitellään KHK-päästöjen vähennystavoitteisissa) 2016
Hollannin kestävyyskriteerijärjestelmä 1/3 Esimerkki, minkä tyyppinen järjestelmä voi olla Kriteerit biomassalle rinnakkaispoltossa ja suuren mittakaavan lämmöntuotannossa Sovittu ympäristöjärjestöjen ja energiantuottajien kesken Kriteerien noudattaminen edellytyksenä taloudelliselle tuelle, tähteillä ja jätteillä kevennetty menettely Kestävyyskriteerit ovat: Kestävä metsänhoito (SFM) Kasvihuonekaasutase (GHG) Hiilivelka ILUC Maaperän laatu Lainsäädännön noudattaminen Alkuperän seuranta (CoC)
Hollannin kestävyyskriteerijärjestelmä 2/3 Raaka-aineluokat: 1. Metsäbiomassa suurista metsätalousyksiköistä ( 500 ha) 2. Metsäbiomassa pienistä metsätalousyksiköistä(<500 ha) 3. Tähteet monikäyttömetsistä, joissa avohakkuu- tai nuorennushakkuualuetta 5 ha 4. Maatalouden primääritähteet (esim. olki) 5. Tähteet maa- ja elintarviketaloudesta(agri-food industry) ja puunjalostusteollisuudesta (esim. sahanpuru, kuori) 6. Biogeeninen jäte (sis. ruokajätteen, orgaanisen kotitalous- ja teollisuusjätteen) 7. Tähteet viheralueiden, maiseman ja kasvupaikkojen (muiden kuin metsien) hoidosta
Raaka-aineluokat 1. Metsäbiomassa suurista metsätalousyksiköistä Hollannin Kestävyyskriteerit SFM GHG Hiilivelka ILUC Maaperän laatu Lainsäädännön noudattaminen CoC 2. Metsäbiomassa pienistä metsätalousyksiköistä 3. Tähteet monikäyttömetsistä 4. Maatalouden primääritähteet 5. Maa- ja elintarviketalouden ja puunjalostusteollisuuden tähteet 6. Biogeeniset jätteet 7. Tähteet kasvupaikkojen ja maiseman hoidosta
Komissiossa meneillään oleva bioenergiatutkimus ILUC Quantification Study of EU Biofuels Study on carbon performance of future EU bioenergy scenarios (2030-2050) Study on resource efficiency of future EU bioenergy demand (2020-2050) Study on cascading of wood use JRC overarching study on biomass supply and demand
Uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia? EU:n 2030-tavoitteiden ja toimeenpano Mm. ei-päästökauppasektorin päästövähennys, uusiutuva energia, energiatehokkuus Komission rooli ja komission ajama alueellinen yhteistyö : mitä käytännössä tarkoittaa? Ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin suunnitelma (ei-päästökauppasektori) TEM:n virkamiesselvitys energiapolitiikan vaihtoehdoista 1.4.2015 kuvaa reunaehtoja Hallitusohjelman kirjaukset ja julkisen talouden tasapaino? Energiapolitiikan kaikki tavoitteet tasapainossa: vähähiilisyys, toimitusvarmuus ja kustannustehokkuus
Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Parlamentaarisen komitean mietintö 16.10.2014 Strategisen tason ohje matkalla kohti Suomen pitkän aikavälin tavoitetta, hiilineutraalia yhteiskuntaa : miten hyödynnetään? Arvioitiin keinot vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80-95 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Ei pyritty valitsemaan mitään yksittäistä polkua vuoteen 2050 asti. Tarkoituksena oli tutkia ja tunnistaa Erilaisia vaihtoehtoja Kaikille poluille yhteisiä edellytyksiä Suomen kansalliset vahvuudet ja rajoitteet
Energian kokonaiskulutuksen kehitys Kuva: Low Carbon Finland 2050 platform
Uusiutuva energia 2030: keskeisiä kysymyksiä Bioenergian, erityisesti puupohjaisen, rooli ja reunaehdot Taloudelliset ohjauskeinot /valtiontalouden kestävyysvaje Ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoite vuoteen 2030: kansallisia vähennystoimia tarvitaan (liikenne, rakennuskohtainen lämmitys, maatalous, työkoneet ym.) Liikenteen biopolttoainetavoite 2020 jälkeen? Uuden teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen Pientuotannon ml. biokaasun rooli kasvaa? CHP-tuotannon kannattavuus? Energiajärjestelmää tulisi edelleen tarkastella kokonaisuutena!
Bioenergian edistämisen reunaehtoja Kestävän biomassan energiakäytön 0-päästöisyys komission ehdotus kestävyyskriteereiksi 2016-17 EU:n valtiontukisäännöt 2014-2020 => vaikutukset uusiutuvien syöttötariffeihin (tuotantotuki) polttoaine- ja teknologianeutraalisuus avaaminen ulkomailla toteutettaville hankkeille? tarjouskilpailu lähtökohdaksi investointituki etenkin uusiutuvien demohankkeille edelleenkin mahdollinen (mm. biojalostamot) Taloudelliset vaikutukset (suorat ja välilliset): valtiontalous, BKT, eri toimialat, työllisyys jne.