NOSTALGIA PROJEKTI. Tämä kansio on tarkoitettu kaikille ryhmänohjauksesta kiinnostuneille. Kansion



Samankaltaiset tiedostot
RETKET NOSTALGIA PROJEKTI. Huomioitavaa retkelle lähtiessä s Kotiseuturetki taksilla s Liitteet

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

Nostalgia-projektin loppuraportti

Osallisuutta kotikulmille ja ikäihmisten liikuntaraadit Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

Kokemuksia Unesco-projektista

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA

Mielen hyvinvointi voimaksi ikäihmisten elämänhaasteisiin hanke. (Terveyden edistämisen määräraha-avustus, )

Turun Kaupunkilähetys ry

Tervetuloa selkoryhmään!

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma (vrs ) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN!

IKÄIHMISTEN TALOYHTIÖ- JA KORTTELITOIMINTAA RIIHIMÄELLÄ Sirpa Penttinen

Otos 1. Otoksen sisältö:

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Monimuotoinen perhevalmennus

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Lataa Oma puukirja - Sinikka Koljonen. Lataa

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma

Kansallisteatteri Kontulassa esimerkki teatterin jalkautumisesta lähiöön Pirjo Virtanen ja Eveliina Heinonen

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

IkäArvokas Etsivä ja osallistava vanhustyö

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Omaisyhdistys satakuntalaisille

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Ryhmien ideoimia harjoitteita Kepeli-ohjaajakoulutuksessa

SALMENKALLION VIRIKETOIMINTARYHMÄT SYKSY 2014

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

LASTEN TARINAT TOIMINNAN TUEKSI

Keskusteleva demokratia Anne Tastula

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI /Minna Rajalin

Työelämävalmiuksien itsearviointi

Monenlaisia harrastuskerhoja. Virkistäviä juhlia ja muita rientoja. Viikko-ohjelma

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Kirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä

Kompassi pajatoiminta syksy 2018

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

ETÄKUNTOUTUS Sirpa Impinen, Leena Moisio ja Laura Syyrakki

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

Transkriptio:

Kansion käyttäjälle Tämä kansio on tarkoitettu kaikille ryhmänohjauksesta kiinnostuneille. Kansion tarkoituksena on tukea ihminen ihmiselle -toimintaa ja rohkaista vapaaehtoiseen ryhmänohjaukseen varsinkin ikäihmisten kanssa. Kansion ideat ja menetelmät ovat helposti ja pienellä rahalla toteutettavissa. Ohjaajan ei tarvitse olla käsityön ammattilainen tai terapeutti. Ryhmäläisten kunto voi olla hyvinkin heikko. Päämäärä ei ole hieno taideteos tai loistava keskustelu vaan yhdessä tekeminen ja oleminen. Kansio on yksinkertaisen tekemisen ja olemisen ylistys! Kansiossa on merkittynä eri väreillä eri aihepiirit; askartelu, jumppa, piirustus/ maalaus, muistelu ja retket. Jokaiseen osioon on kerätty ideoita siitä, mitä ryhmässä voisi tehdä ja miten. Jokainen ryhmänohjaaja tekee omat sovelluksensa ryhmäläisten, luonteensa, taitojensa, saatavilla olevien tarvikkeiden, mielikuvituksensa ja mielialansa mukaan. Jokaisen aihepiirin lopussa on siihen kuuluvat liitteet. Kansiota tehdessä ja ideoita käytäntöön viedessä on koko ajan ollut mielessä se, että tarvikkeet olisivat mahdollisimman edullisia, mahdollisesti omasta pihasta tai metsästä kerättyä tai kierrätyksestä ja kirpputoreilta hamstrattua. Aina kannattaa pitää silmänsä, korvansa ja suunsa auki materiaalia hankittaessa. Toiselle ihmiselle ylimääräiset rihkamat ja roskat muovautuvat mielikuvituksella, näppäryydellä ja innolla maalauksiksi, aarrekartoiksi, tarinankerronnan ja muistelun välineiksi. Kansion lopusta löytyy liite Ryhmänohjauksen perusteet, ja näitä tietoja on hyvä kerrata ennen ryhmän aloittamista. Osio sopii myös koulutusmateriaalin perusteeksi. Taustayhteisön (esim. eläkeläisyhdistykset, Martat, seurakunta) tulee huolehtia vapaaehtoisten ryhmänohjaajien työnohjauksesta. Sydämelle jäävät ahdistuksen tunteet, epäonnistumisen kokemukset ja tietenkin myös kaikki ne ilon ja riemun aiheet, joita ohjatessa tulee vastaan, on hyvä saada jakaa turvallisesti ja luottamuksellisuus säilyttäen. Ryhmänohjauksessa ja elämässä yleensäkin on hyvä muistaa, että tekevälle sattuu myös kommelluksia. On siis hyvä pitää huumori pinnassa. Toki palautteesta on myös otettava opikseen.

Tässä kansiossa olevia ideoita ovat kokeilleet Nostalgia-projektin Elämä jatkuu -ryhmäläiset: Hopeahovin vanhainkodissa toimiva Meidän klubi kotona asuvien Torstai-ryhmä Liikkujat-ryhmä Kullannuppuset. Kansiossa olevat kuvat ovat myös näissä ryhmissä ryhmäläisten luvalla otettuja. Elämä jatkuu -ryhmissä tavoitteenamme on ollut rohkaista ryhmäläisiä monipuoliseen toimintaan, ajatuksena ELÄMÄ JATKUU ehkäistä masennusta ja yksinäisyyttä tai yksinäisyydestä johtuvaa masennusta pitää lystiä yhdessä (nauraa vähintään kerran viikossa). Ryhmäläisten kunto ja ikä on vaihdellut paljon. Tietyt, perustellut ja harvat pelisäännöt on laadittu ryhmäläisten kanssa yhdessä. Niitä toistetaan ryhmäläisten muistista riippuen, joko jokaisella kokoontumiskerralla useamman kerran tai silloin tällöin kauden aikana. Jokaisessa ryhmäkokoontumisessa on ollut samanlainen runko, joka on helpottanut ohjausta ja tuonut turvallisuuden ja tuttuuden tunteen nopeasti toimintaan. Runko auttaa myös uutta ryhmänohjaajaa tarttumaan luontevasti uuden ryhmän ohjaukseen. Ryhmät on aloitettu kuulumiskierroksella. Rantapallo on ollut merkkinä siitä, kenellä on kulloinkin puheenvuoro. Olemme pelisäännöissä sopineet, että pallonpitäjän puhetta kuunnellaan, ei puhuta päälle, ja tarkentavia kysymyksiä saa tehdä. Olemme kokeneet nämä sopimukset erittäin tarpeellisiksi, koska monelle tämä on ainoa kerta viikossa, kun joku on kuuntelemassa ja kuulemassa ryhmäläisen puhetta. Häiriötön huomio antaa puhujalle hyvän mielen ja vahvistaa itsetuntoa. Pehmeän ison rantapallon käyttöä perustelemme sillä, että se on helppo ottaa kiinni, on kevyt, tuo hyvää mieltä, eikä satuta vaikka napsahtaisi naamaan. NOSTALGIA PROJEKTI Tuolijumppa seuraa kuulumiskierrosta. Ryhmäläisten kunto ei useinkaan salli seisomista, joten istuen jumppaaminen on turvallista ja sallii ryhmäläisille vapauden jumpata oman vointinsa mukaan. Olemme korostaneet vapaaehtoisuutta ja oman kunnon kuuntelua. Rohkaisemme liikkumaan ja olemme jakaneet pieniä tietoiskuja jumpan lomassa. Jumppavälineinä olemme käyttäneet pallon lisäksi keppejä, kuminauhoja ja vedellä täytettyjä puolen litran vesipulloja. Tarinointi, esimerkiksi sieniretki metsään jumppaan yhdistettynä, on tuonut rentoutta ja hupia fyysisen ponnistelun aikana. Niitä ihmisiä, joilla on liikuntarajoitteita, olemme rohkaisseet tekemään jumppaliikkeet mielikuvituksissa. On ollut hienoa huomata, että varpaat heiluvat marssin aikana rytmikkäästi, vaikka koko jalkaa ei ryhmäläinen kykenisikään nostamaan. Ohjauksen tueksi ja vinkiksi löytyy kansiosta myös tuolijumppa-dvd. Teemat ovat vaihdelleet. Tavoitteenamme on ollut, että askartelu, maalaus, muistelu ja retket ovat vuorotelleet. Käytäntö on osoittanut, että muistelu, menneen tai tulevan, on jokaisessa kerrassa jollakin tavoin läsnä. Retkiä olemme tehneet ryhmäläisten toivomiin kohteisiin ja heidän ehdoillaan.

Jokaiseen kertaan on kuulunut myös yhteinen kahvihetki ryhmästä riippuen pullan tai voileivän kera. Yhdessä syömisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitys on huomattu jo ajanlaskumme alkuhämärissä, eikä sen merkitys ole vähentynyt vieläkään. Kaikessa toiminnassa olemme yrittäneet toimia kaikin tavoin ekologisesti. Kierrättämällä olemme saaneet hyviä askartelumateriaaleja halvalla. Luovuus ja innovatiivisuus ovat olleet toimintamme määräävinä tekijöinä. Kirjoista tai internetistä lainatut ohjeet on merkitty lähdeviittein. Kaikki kansiossa olevat ohjeet ovat suuntaa antavia, sovellettavissa erilaisiin ryhmiin. Lähtökohtana on ollut, että ryhmäläiset tekevät mahdollisimman paljon itse, ja tekemistä heidän puolestaan on vältetty. Olemme rohkaisseet jokaista tarttumaan pensseliin tai askartelumateriaaleihin huolimatta käden vapinoista tai näkörajoitteista. Tuotoksen ulkonäkö ei ole ollut se juttu vaan se, että tehdään omin käsin ja oman mielen mukaan. Käsillä tekeminen, kuten myös muistelu ja juttelu, tekevät hyvää aivoille. NOSTALGIA PROJEKTI Lämmin kiitos mukana olleille! Yhdessä tekeminen on ollut innostavaa ja ihanaa! Innostusta ja iloa kaikille ryhmänohjaajille ja ryhmäläisille! Ryhmäläisten lisäksi kirjan tekemiseen ovat olleet vaikuttamassa: Raha-automaattiyhdistys rahoittaja Lähde ry projektin hallinnoija Mia Louhelainen tutkijaopiskelija, ryhmänohjaaja Kirsi Salminen projektityöntekijä Pirre Rosti-Laajanen jumppakouluttaja Pia Utria projektipäällikkö 30.11.2007 saakka Pipsa Tuura tutkijaopiskelija, ryhmänohjaaja Annukka Ohvo Talkoorenkaan toiminnanohjaaja sekä vapaaehtoiset ryhmänohjaajat Irma Liljeström Satu Mäenpää Mikko Salmi Keravalla syksyllä 2009. projektipäällikkö projektisihteeri graafikko, taittaja Kirjan tilaukset ja yhteystiedot Talkoorengas, puh. (09) 294 0930 sähköposti: talkoorengas@talkoorengas.fi www.talkoorengas.fi

SISÄLTÖ JUMPPA s. 13-36 ASKARTELU s. 37-90 MAALAUS s. 91-102 RETKET s. 103-108 MUISTELU s. 109-186