Puutarhaviljelysten rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuus- ja käyttökelpoisuustutkimukset vuonna 1974

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o Anneli Karhiniemi, Raili Pessala, Tapani Pessala, Jaakko Säkö, Antero Tattari, Vuokko Virolainen: Puutarhaviljelysten rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuus- ja käyttökelpoisuustutkimukset vuonna TIKKURILA 9

Sisällysluettelo Kokeissa käytetyt torjunta-aineet 00000 00000 D - D Marjan- ja hedelmänviljely Mansikka 000 0 0 0 0 0 00 000 00 00, 0 0 D - D Mustaherukka )0 0 0 e e ee ea ea 00 0 D - D Omena 0.00 0 000000 000000 000.00 0 000 D - D 8 Vihannesviljely avomaalla Keräkaali 0 00 0 O O 00 0 G 0 0 0 0.0 00 0 0 D 9 - D Kukkakaali 000 00 000000 0000000000000 0000 D - D Pikkuistukassipuli "0000 000 0 00 0( 00 D - D Kylvö- ja taimisipuli.000 00 0 0 0 0 000.9 D - D 8 Porkkana 0 00 00000 00000000 D 9 - D 0 Punajuurikas 00000 00 000 0 00 000 00 00 D - D Herne 0 0 0 00 00 0000000 0 000 0000000000 000 D - D Pensaspapu 0 00OOOOOOO 000 00000000OG 000 D - D Uusien aineiden alustava tarkastus 0 9 D - D Taimitarhaviljely Puu- ja pensastaimisto. 00 0 00000 00 0 0 D! - D Lasinalaisviljely Kasvunsäädetutkimukse-t.0000 00 9e CO 0 D - D

D kuutarhantutklmuslaitos Kokeissa ma.ana olleet rikkakasvien haviul,eet Tehoaine Vjmts--,e Tehoaine,..% A. Fenolit, :;.inoseb-amiini B. Benatson:;tr:, diklobeniili. klortiamidi 0. Fenoksiyndisteet. MOPA D. Karbamaatit. EPTC. fonm :difaami -(a klorprofaami b klorprbfaii E. Amidit monalidi monall(/inuroni napropamidi propakiori propytsamidi prynaklori F. Ureat, diuroni/amitroli diurenicakvatti linuroni_ metok.suron G. Diatsiinit lenasiili pyratsoni maleiinihydratsidi terbasiiii ' Triatsiinit atratsiini atratsiini atratsiini/diklobeniii, desmetryyni prometryyni 9, terbuletyyliatsiini 0. terbuletyyliatsiini terbuletyy -iatsiini/ametryyni, terbuletyyliatsiini/ametryyni terbutryyni syan.atsijoni I. Muut yhdisteet bentatsonj. bromofenosiini/terbuletyyllatsini Bern-r-dinoseb Oasc. 'on 0. Rikk.-,ruohontuho?refix Horm.-tuho 0 80 Epta -E Beta- al Sipu: axi jauhe Siu an, neste Potalan Potalan DevrInol Ramrod Kerb Butisan Ustinex FA Totaool Lorox Dosanex 0 0 0 0/ 0 0 0 /0 0/0 0-80 Venzar, 80 Fyramin, MH-0 0 Sinbar 80 Atra 0 Gesaprim 0 Silvex Metsän Silvex Porto Semeron Gesagard 0 Primatol Simatsin Gardoprim 80 Gardobrim Gardopax- Cardepax Jgran BaLgran Fanfron Oompi 0 0 rikkaruolicntuhb./../. 0 0 rj. ) 80 sr. ) / /..)./. 0 r-,^

D.. Puut arhcntutkimuslait o s T,ehoine di f ensokvatt i 9, 0,. " glyf o s a.att, s o am idi/ enasiil :.. met at såli, simatoi±ni/parakvatti syanat si ini/mekoproppi trifluraliini 8 0, Valmi st e Avenge 00 AVenge/C it owett Avenge/BeroI Avenge/ SB Roundup Merpel an AZ Pr obe YF 9 - ett T re f an B arn on Bayer Bayer 0 W0 9 Tehoaine:0 Kokeis8a:niukela > olleet kasvunsäät e et-. T ehoaine, Jclorfonium kl ormekvatt i ortoniili Valmi st e Pho sf on Korren vahvi st aja IRD 8 rae rrl eho aine,0.0

D Puutarbantutkimuslaitos,ARJAN JA HEDELMÄNVILjELY Mansilka. rlicakasvihävitteidc-. 9- Nr. urw~,wi rus, W u W.ww-rw -www. HtS. Lannoitus: 9', 0 Hes, 00 00 Psf, 00 \ks, 00 KsJ., 00 Psf. Istutus 0/9-, pailckarsistutus kesä- j. elokuussa 9. Lajike Senga Sengana. Saden korjuu: /-/8. Koeruutu: m ruuducsa 0 tninta, ol. Tairväli: i. Lohko=otehiä. Kerra:ateei koi, o- Käsittelyaja = aikainen keväkäsittely, / (. C, %) c, IlIb rikkaka,,vustcn taimettumi= jälkeen, / (9. 8 %) wur Nw u. Kr/ w. K. tw, KK Kw w sw Ku NU r Teho aine Käsit- Lena- Lenasiili + Simatsiini+ Simat Käyttömäärä kg/ha tele- siili fenmedifaami faami 'Käsittelyaika mätön., ±.0. +.0.0. III a III a III b III a + III b 'TT a III b - - - Valmiste W. KW KK KK KW KW KW KA W. KW KK W. K. K. 8 K. u. K. KW KW KK KM 8 KW Kw Mansikka sato ee,r KUi KM kg/a sl. marjakoko g/kpl sl. rehevyys 0 - / w. KW K..8 K. K. ww 9 9. 9 KK N. w. K. 9 9. K. ww mw KM ww KM K, ww 0 9. 9 K. ww ww 8,9 wew w. - 0/8 9 9 98 9 Rikkakasvit rehevyys 0 - / 8 88 0/8 8 8 9 9 9 9. 0 8 Rikkakasvi.lajeja: saunakukka voikukka voikukka voikl&ka voikukka saunakukka voikukka saunakukka Peltoohdake pelto-ohdake valvatti voikukka apila valvatti saunakvcka valvatti pelto-oh- pelto-ohpihatäl.deltomatara saunakukka dake dake timö pihatähtimö pihatatar syysmaitiainen uran /KR.0 er../ mora r 'KW ON, Krel :j.okeissa käytetyt kauppavalmisteet ja niiden tehoainepitoisuudet läytyvät järjestysnumeron mukaan lopussa olevasta häviteluettelosta. Kaikkien uusien valmiste'_d= tehoaineilla ei ole vielä yleisesti hyväksyttyä tehoainenimeä,.wr?en kohaalla on tulostaniukose,a nimiehdotus, -valmistenumero tai kauppavalmistenimi. Vertaillirlsta hävitteistä fenmedifaamilla yksin käytettynä ei ollut riittävää tehovaikutusta rikkakasveihin. Simatsiini + femedifaami tehosi,paremmin kun lenasiili + fenmedifaami. Simatsiinin ja lenasiilin välillä ei ollut merkittävää te-, hoeroa. Tämä johtui -syksyllä perustetun koealueen runsaasta monivuotisten rikkakasvien määrästä,

A Puutarhantutkimislpitr Mansikka,: rikkakasyhavttteiden_tarkastus, Maalaji: HtS'.'Lannoitus 00 ks 9, 00 X.',:, 00, Psf'.-. IEit,tus: 0/-, Lajike: Senga Sengana. Sadonkorjuu: //::, Ko.,eruuti:: - ruudusa 0 :0Ånt;W: Riviväli: cm. Taimiväli: 0 cm. Lohkomenetelmä 'Kerrantect: kpl, Käsittelyajat: III a = kevätkdtteiy o III b = rikkakasvuston taimettumisen 'jälkeen / (., Teho aine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika N'ialmiste imalr Lenasiili + Käsittelemätön fenmedifaami. +,0 III a III b 9 =, -=,..-,,- Simat fenmedifaami. +,0 Iii: a++ III b = MEM.,: imme. :..0 emo. =oml, Ocel, w.wa'.0,.. 8 + Fedifaami. Ii Mansikka sato kg/a sl. marjakokö g/kpl sl..8 rehevyys 0- / 0/8 9 0. 0 9.9.9 8 88 9 9 90 9 9 9 98 9 Rikkakasvit rehevyys 0 - / 0/8 8 9,u 0) rikkåkasvilajeja pihatähtimö saunakukka peltomatar pelto-ohdake peltoukonkaali peltomatara pihatähtimö saunåkukka voikukka pihatähtimö saunakukka voikukka peltomatara 8 pihatähtimå saunako.kka peitcmatara peltoemj,kki ecm'sm Nr., ffica pgwn. Simatsiinin + fenmedifaamin teho rikkakasveihin oli hieman parempi kuin nasiilin + fenmedifaamin. Fenmedifaami yksin käytettynä ei adtanut riittävää tor juntatehaa. Satoerot jäivät: vähäisiksi. Simatsiinilla + fenmedifaamilla saatiin suurin sato. Hävitteiden heikko teho pihatähtimöön johtui Sateisesta kesästä,

D fflail Mustaherukka, rikkåkasvihävitteiden tarkastus 9 - mnr ~Nl... C. ecm, eaaa suo. I ^0 aaa Maalaji: HsS. Viljavuusluvut:(/-) ph., Ca 00, K 0, P, D'O., Mg -8Y.. LannoitusjI9- _ 00 Nks, 00 Psf, 9 00 ICSU. I StUtUS : /0. Istutusetäisyy x m. Ruutu: m 9 ruudussa pensas. Koeara: 0 m. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä. frajike: Ojebyn. Käsittelyt: -/-- ja --~. Havainnot: 9/8 ja 9 Tehoaine Vai- Käyttömiste määrä n:o kg/ha ien. Rehevyys% mustaherukka, rikkakasvit keski- keski- 9/8 /9 arvo 9/8 /9 arvo Rikkakasvit (- JJ Moni- Yksivuotiset vuotiset --i' - me. e boe' emr. w aa. ro an.. -- Käsittelemätön 9 Klortiamidi,0 90 9 9 0 Diklobeniili,.0 90 9 9 0 8 Simatsiini 8.0 88 9 9 9 Atratsiini.0 8 89 8 Atratsiini.0 8 9 89 Atratsiini/ diklobeniili./. 90 9 9 lo 8 Terbuletyyliatsiini/ diklobeniili./. 8 90 88 9 Atratsiini + propytsdi.0+.0 90 9 9 Propytsamidi.0 8 8 8 9 9 9 8 9 Vertailtavista hävitteistä hyvän tehovaikutuksen antoivat klortiamidi, atratsiini + propytsamidi, atratsiini/diklobebiili. Kohtalaisia teholtaan olivat diklobeniili, terbuletyyliatsiini/diklobeniili, simatsiini ja atratsiinin suurempi käyttömäärä, jonka tulosta heikensi runsas kortteen määrä. Atratsiinin pienempi käyttömäärä jäi edellisiä heikompitehoiseksi. Propytsamidin teho rikkåkasveihin oli riittämätön, ruuduilla kasvoi runsaasti saunakukkaa ja pillikettä.

D PuutarhantutkimuslaitoS Mustaherukka, rikkakasvihävitteiden takåstus 9Ṭ maa MOD saf se. die eme I ==ne Maalaji: HsS. ViljavuusluVut.: (/-) pi, Ca 00, K 0, P, uo, Mg 8, Ji Lannoitus": 00.,ts, 00 Ps, 00 I.C, Istutus: -. Istutusetäisyys: x m. Ruutu: m ruudussa pensas. Koeala: 0 M Kerranteet: kpl. Lohkornenetelma La,ke Öjebyn. Ksjel-Yt: -/,+ C, %, + C, %) j.--ṯietyyliat'i;jli ruiskute sekä sirote / (+0 0, %) Havainnot: 8/8 ja /9 Tehoaine Rehevyys% Rikkåkasvit Vai Käyttö mustaherukka rikkåkasvit % miste määrä. keski, keski Moni Yksi n:o kg/ha 8/8 /9 arvo 8/8 /9 arvo vuotiset vuotiset «eli en,/ Käsittelemätön - 09. 9 -Klortiamidi.0 8 8 8 9 Diklobeniili.0 8 8 8 99 Simatsiini 8.0 8 8 8 0 8 8.. Atratsiini.0 90 8 88 8 9 9 Atratsiini/ diklobeniili./. 8 80 8 0 9 Terbuletyylatsiini/ diklobeniili./. 8 80 8 8 At,ratsiini + propytsamidi.0 +.0 9 9 9 Terbuletyyli atsiini, ruis kute 9. 89 9 9 0 80 Terbuletyyli atsiini si rote 0.0 8 8 8 99 me,. me. cas Rikkakasviteholtaan erittäin hyviä olivat terbuletyyliatsiini ruiskutteena ja at ratsiini. Terbuletyyliatsiini sirotteena tehosi rikkakasveihin heikoimmin. Muiden koejäsenten väliset erot olivat vähäisiä, diklobeniili tehosi niistä parhaiten.

D Puut arhantutkimuslaitos Omenapuut, rikkåkasvihävitteiden tarkastus, - Maalaji HtS. stutus: 9. Istutustäisyys x m. Lajike risteytysaineistoa. Koeruutu: 8 m 9 ruudussa - puuta. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä. Käsitte- ajat: 0/ (+ 0, %), / (+ C;GT; / (+0 d- IjYT:ja-TW-T--cW Tehoaine.. Valmis- Käyttö- Käyttö- Rehevyys Rikkpkasvit te määrä aika 0 - no kg/ha rikkåkasvit moni- :,:-_si- / 0/8 keski-vuoti- vuotj arvo Käsittelemätön 0 0 Terbuletyyliatsiini, 9 8.0 0/ 8 9 0 e,0 rj Diklobeniili 0.0!I o Atratsiini.0?, 9 o Atratsiini/diklobeniili.0/.0 9 go lo Terbuletyyliatsiini/ diklobeniili.0/.0 / 8 0 0 Atratsiini +.0+.0 0/ 9 8 8 propytsamidi Simatsiini/paråkvatti Diuroni/parakvatti Diuroni/amitroli Terbuletyyliatsiini/ ametryyni, rj Terbuletyyliatsiini/ ametryyni sr. Terbuletyyliatsiini sr.. 8/ 8 o Too./,? o 8 o./.0? 0 0 0./. / 0 0../.8 v? 0 8.0 o Tarkastuskokeissa mukana olleiden hävitteiden teho rikkåkasveihin oli verrattain hyvä. Parhaan torjuntatuloksen antoivat diuroni/amitroli ja terbuletyyliatsiini/ ametryyni. Näiden koejäsenien ruuduilla kasvoi vain hieman pihatähtimöä. Hävitteiden ei todettu vioittaneen omenapuita.

D8 Puut arhantutkimuslait o s Omenapuut rikkåkasvihävitteiden taxkastus 9- HtS..ṡtutus: 9. Istutus.etäisyys: x m. Låjikẹ: risteytysaineistoa. Koeruutu: 8 m ruudussa - puuta. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä. Käsittely-- ajat: ffitud /-. (+ C, %) parakvatti-seoset /- (-- )b 9 %) jälkivaikutuksen havainnointi: /- Tehoaine Valmista no Käyttömäärä kg/ha Rehevyys 0 - rikkåkasvit / sel a Lem RikkakasVit mor-;. yksivuo.- vuc,- tiset %isot Käsittelemätön c-az 9 Klortiamidi..0 0 90 Diklobeniili.0 99 Atratsiini.0 Propytsamidi.0 9 9 Atratsiini/ diklobeniili Terbuletyyliatsiini/ diklobeniili.0/.0 9.0/.0 9 8 Atratsiini +.0+.0 9 propytsamidi Simatsiini/ paråkvatti.0/. Diuroni/paråkvatti. 9 Jälkivaikutuksen havainnointi 9 keväällä ruiskutetuilla koejäsenillä osoitti simatsiini/paråkvatti valmisteen tehokkaan vaikutusajan pisimmäksi. Rauduilla kasvoi vain vähän voi- ja saunakukkaa. Hyvätehoisiksi osoittautuivat myöskin atratsiini terbuletyyliatsiini/diklobeniili ja atratsiini/propytsamidi. Propytsamidin jälkivaikutus oli huomattavasti muita heikompi..ruuduilla kasvoi runsaasti saunakukkaa ja lutukkaa.

D9 Puut arhantutkimuslaitos VIHANNESVILJLY AVOMAALLA Keräkaali, rikkakäsvihävitteiden tarkastus, 98 Maalaji skht. yi.l.i.avusluvuṭ: (/-) ph., Ca 00, K 00, P, NO,, Mg, Jl.. ;annoitus:0 Y-pus, 00 Psf, 0 Blb 0 Mns,_ (/) 00 Nks, (/) 0 Nks. Kylvö: tä'f<rtiä, "i-aales Blåtopp Sem. St. NF SF /, kesälajike_golden Acre H g. IAT-:tus: -/. PerkauS: käsittelemättömät ruudut.fl.-korjuu: kesälajike, /8. f/8 /ja 9/8, talvilajike 9/9 ja /0. Kasvinsuojelu: R-Dimetoaatti-kastelu ennen istutusta kaayiwpäsenttoukkien torjumiseksi /- ja -ruiskutus / kaaliperhosen- ja kaalikoin toukkia vastaan. Sadetus: /, 8/, 9/. ja 9/. Rikkakasvien laskenta: 9/. Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Käsittc- Desmet- Trifluralemätön ryyni liini kerran 0.. perattu III ' (I) Valmiste Keräkaali kesälajikesato kg/a sl. talvilajikesato kg/a sie hyvät kerät p-% vaillin, kerät p-%. rehevyys 0- kesälajike 9/ talvilajike 9/ /8 9 09 8 8 9 98 8 9 9 9 9 8 9 89 8 88 8 Col, «UI Rikkakasvit rehevyys 0-9/ /8 0 (perattu) 9 8 0 8 lukumäärä 9/: pillike / kpl/m saunakukka kpl/m / pihatähtimö kpl/m orvokki kpl/m 0 ' jatkuu

D 0 Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Käsittelemätön kerran perattu Desmetryyni 0. III Trifluraliini. (I) a-i m-i s-t e- - - ----------;--- punapeippi kpl/m 0 - jauhosavikka kpl/m 9 peltoemäkki kpl/m peltohatikka kpl/m / 0 muut -sirkk0 kpl/m 9 0 -sirkk. yht0 kpl/m sl. 8 tuorepaino g/m 09 88 sl. 9 Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika +propaklori 0.9 +. (I) III Propaklori Prynaklori..0 III ValMiste ii Keräkaali kesälajikesato kg/a 0 sl. talvilajikesato kg/a 80 si. 0 hyvät kerät P 9 vaillin. kerät % rehevyys 0 - kesälajike 9/ talvilajike 9/ /8 Rikkakasvit rehevyys 0-9/ /8 Koeruutu: -,. - _ 8. m (, m ), ruudussa. rivi kesälajiketta, riviä talvilajiketta. Riviväliz.----- 0 cm. Taimiväli: 0 cm. Kerranteet:, _ kpl. Lohkomenetelmä., - Käsittelyajat: (I")--= viljelykasvn istutusta muokkaus maahan joustopiikki- _. äkeellä / (+,. C, %) TT.' = vk istutuksesta, taimissa - uutta lehteä, / (+, 0, 8%) lukumäärä 9/ pillike kpl/m, /, saunakukka kpl/mpihatähtimö kpi/m orvokki kpl/m punapeippi kpl/m 9 8 0 8 9 9 98 9 89 98 9 9 9 9 8 9 8 89 9 9 8 9 8 0 0 8 jatkuu

D Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Propaklori Prynaklori +propåklori 0.9 +..0 (I). eee0 cm..9 Valmiste Faei w Na La. =M C. m... maa jauhosavikka kpl/m peltoemäkki kpl/m peltohatikka kpl/m muut -sirkk. kpl/m 8 -sirkk. yht. kpl/m s. tuorepaino g/m '8 sl.' 9 8 9 90 - Rikkakasviteholtaan paras koejäsen oli trifluraliini + propaklori. Yksin käytet-. tynä trifluraliini tehosi paremmin kuin propaklori, jönka teho jäi heikpimmaksi muihinkin koejäseniin verrattuna. KeSälajikkeella oli vållin eroja Satotuloksissa, vain käsittelemätön oli tuntuvasti pienisatoisin. Talvilajikkeella trifluraliini + propåklori antoivat parhaan kaalisadon. Kesälajikesatog F-arvo 0.8, merk. ero kdas m-% 9., xxx Talvilajikesatos F-arvo. 9 merk. ero 8 kg/a9 m-% 0.8

D Kukkåkaali, rikkåkasvihävitteiden. tarkastus, 9 skht. Viljavuusluvut: (/-) ph. 9 Ca 009 K 00, P, N0, Mg, Jl., Lannoitus: 0 Ypus, 00 Psf, 0 B, 0 Mns9 (/) 0d Nks. (/) 0 Nks.Kylyö: Istutus: /. Lajike:'Erfurter 9 AHSSFH. Perkgus: käsittelemättöffiät ruudut 0- uu: 9/8, /8, /9 ja /9. Kasvinsauje Fosdriiniruiskutus / kaaliperhosen ja kaalikoin toukkia vastaan. Sadetukset: /9 8/, 9/ ja 8/. Rikkekasvien laskenta 0/. - - Teho aine Käyttömäärä kg/ha Käsittelya,ika em me.ffi Käsitte- Trifluralemätön, liini kerran 0.9, nerattu (I) czs c. Trifluraliini. (T) Valmiste Kukkåkaali sato kg/a.. sl. I-laatuluokka p-% II-laatuluokka p-% myyntikelvoton p-% rehevyys 0 - / /8 Rikkakasvit rehevyys 0 - / /8 lukumäärä 0/ / pihatähtimö kplilm pillike kpl/m peltomatara kpl/m orvokki kpl/m peltoemäkki kpl/m punapeippi kpl/m linnunkaali kpl/m muut -sirkk. kpl/m -sirkk0 yht. kpl/m sio tuorepaino g/m sl. 9 8 9 88 8 90 8 8 9 (perattu)9 8 o 9 9 98 9 99 88 0 8 8 8 8 o 9 9 jatkuu "="=.

D PUutarhantutkimuslaitos Koeruutu: m (9.0 m ), ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Taimiväli': 0 cm. Korranteet:. kplolohkometelmä. Käsittelyt..: (I). ennen viljelykasvin istutusta muokkaus maahan joustopiikki äkeellä, / (+9 C, %) istutuksesta, taimissa - uutta lehteä, / (+. 0, % Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Valmiste Propåklori Ttifluraliini Prynaklori + propåklori. 0.9 +..0 iii (t) + III III KUkkakaali sato I-laatuluokka II-laatuluokka myyntikelvoton kg/a si. rehevyys 0 - / /8 Rikkåkasvit reheyyys 0 - / /8 lukumäärä 0/: pihatähtimö / kpl/m pillike kpl/m peltomatara kpl/m orvokki kpl/m peltoemäkki kpl/m punapeippi kpi/m linnunkaali kpl/m muut -sirkk kpl/m -sirkk. yht kpl/m si. tuorepaino g/m si. 8 0 8 8 90 9 8 8 9 8 80 9 8 9 8 9 9, 8 0 9 9 8 8 90 0 0 08 9 - Propåklori,ja prynakloriruuduil saatiin pienimmät sadot ja rikkåkasvien kasvu oli niissä rehevintä. Muiden koejäsenien Väliset erot jäivät pieniksi. Ainoastaan trifluraliini + propåklori koejäsenestä tuli satoa vähän runsaammin kuin käsittelemättömästä. Sato: F-arvo 0., merk. ero kg/a, m-% 8.

D, Pikkuistutussipuli9 rikkakasvihävitteiden tarkastus 90 - Koepaikka: Hämeen koaasema9 Pälkäne. HtHs. Viljavuusluvut: () ph.9 Ca 09 K 09 P,, ±-.., Mg 9 BO 0. Cu.0, Mn 8.09 J.0. Lannoitus: l000 Ykl. I stut u:?,; / Rikkakasvien laskenta: /: Perkaus: kaikki ri,m`d'u:t-. C or. juu: 99. Lajike: Stuttgarter Riesen. ESTkasvi: k -s-änto: Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika KäSitte- nuroni lemätön9 kerran,0+0..pex'attu.".. -- ' Linuron:: 'roniat;ti. 0 b OI - Lfl.0 ± 0. III a + III D Valmista Pikkuistukassipuli tuoresato paino rehevyys 0- Rikkåkasvit rehevyys 0-, kda 8 88 90 9 sl, 9 8 08 0 9 dkpl 8 8 sl. 0 09 9 / 9 89 8 / 0 9 8 8 8 9 80 8 9 9 88 / / 8 0 9/9 9 8 9 8 lukumäärä / / lutukka kpl/m, o taskuruoho kpl/mc" 0 pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m 9 pihasaunio kpl/m 9 9 peltovillakko kpl/m 0 peltoemäkki kpl/m 9 tattaret kpl/m 9 piharatamo kpl/m 8 0 muut -sirkk. kpl/m -sirkk. yht. kpl/m 8 9 sl. 0 g/m tuorepaino 9 8 sl. 80 jatkuu

D Koeruutu:,0 m (9.0 m )9 ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Taimiväli: 0 cm. Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä.. Tehoaine Käyttömäärä Käsittelyaika Prometryyni Propak ProPak+loriFernedi-Metatsoli iori Klorpror faami. kg/ha.. faajn.. 0.. III b I...+. III b III b Terbutryyni.0 III a ocao,.e må Valmiste est. 000000moo eitå,adi o ; ozia Pikkuistukassipuli tuoresato paino rehevyys 0- Rikkakasvit rehevyys 0- kg/a sl. g/kpl sl. / / / / 9/9 lukumäärä / lutukka / kpl/m taskuruoho kpl/m pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m pihasaunio kpl/m peltovillakko kpl/m peltoemäkki kpl/m tattaret kpl/m piharatamo kpl/m muut -sirkk. kpl/m -sirkk, yht. tuorepaino kpl/m sl. / g/m sl. 0 98 0 0 9 9 0 9 8 9 9 88 8 88 9 88 99 8 9 9 9 8 80 0 98 9 9 9 8 9 8 0 9 o o 8 o o o o o 8 8 o o o o 0 o o o 8 8 9 80 80 0 98 8 8 0 Tarkastetuista hävitteistä oli glyfosaatti tehottomin. Propåklorin ja fenmedifaamin teho oli jonkin verran heikompi kuin muiden aineiden9 joiden väliset. erot olivat melko pieniä. Propaklorin + klorprofaamin teho pihasaunioon ja peltoemäkkiin oli heikompi kuin muihin rikkåkasveihin. Terbutryynin teho. tattareihin ei ollut riittävä. Linuronin ja prometryynin jaettujen - sekä kertakäsittelyjen väliset erot olivat pieniä. Metatsoli tehosi rikkakasveihin'hyvin. Sipulisato: F-arvo. xxx9 merk. ero 8 kg/a9 m-%.

D kylvö-,ja. taimisipuli,jikkåk,asvihävitteiden_tarkasiu. 98 Köepaikkå:: Hämeen koeasema, Pälkäne. Maalaji: Viljavuusluvut: () ph,, Ca 0, K, P 0, Mg 9, 0.8, Cu 0, Mn,, N0_, 0, Jl Lannoitus s 000 dolomiittikalkkia syksyllä 99. 00 YPUS:kevääln,. Esikasvi: porkkana. Istutus la kylvö :/. Sadetukeet::. /, 0/. Korjuu: 0/9. Lajike::- Rijnsbr-irger AH. 0 Tehoaine KäsitteleMätön Glyfokerran perattu saatti Käyttömäärä kg/ha. Käsittelyaika I b Klorprofwmi.. I a Klorpofaami -- propåklori. +. a Propaklori. I a emmi. =0. weill cam.0 «MM L.M.0 Wer.å =. Met,... Valmiste a b Kylvösipuli tuore sato kg/a 8 8 paino g/kpl 0 0... rehevyys 0 - / 9 / 0 8 0 0 Taimisipuli tuoresato kg/a sl. 0 80 00 paino g/kpl 0 si. 0 00 rehevyys 0 - / / 0 9 80 8 0 8 Rikkåkasvit rehevyys 0 - /, / 9/9 lukumäärä -/ lutukka / kpl/m taskuruoho kpl/m pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m 8 saunio kpl/m peltovillakko kpl/m 8 peltoemäkki kpl/m 0 piharatamo kpl/m pihanurmikka kpl/m 0 valvatti kpl/m rautanokkonen kpl/m 8 pelto-orvokki kpl/m pelto-ohdake kpl/m muut -sirkk. kpi/m' -sirkk. kpl/m 9 sl korte kpl/m,.., 0 tuorepaino dm '9 sl. 9 9 9 0 8 0 80 9 8 8 8 0 0 0 0 9 9 0 9 0 8 8 0 0 0 0 8 8 8 9 0 0 8 0

D Koeruutuz. m ( m ),ruudussa riviä. R±viväli:Kylvösipuli crn aimisipuli 0 cm. Kerranteet: kpl. LPhkomPnet.elma. KäsjA:te-J,Ya.iat: I a = välittömästi kylvn ja istutuksen jälkeen / ( C, I b = vrk kylvöstä ja istutuksesta / ( -09 %) III = kylvösipulin taimettumisen jälkeen 0/ ( C 80 %) Tehoaine Fenmedi- Metat- Promet- Terbut- Pryna-- Klorprofaami sali ryyni ryyni klori faami Käyttömäärö-kg/ha 0...0.88.8. Kä,sittelyaika. II III a la la la.8,-.o;;wcomido...m. M«, Valmista Kylvösipuli tuoresato paino M00..,. a g/kpl rehevyys 0 - / / 8. 80 8. - 0 Taimisipuli tuoresato kg/a 8 sl. 0 80 80 80 0 Paino g/kpl 8 8 0 sl. 9 8 80 8 8 rehevyys 0 - / 0 0 0 / 8 8 8 0 8 8 0 0 Rikkakasvit rehevyys 0 - / 9 9 / 8 8 9 8 lo 0 8 0 9/9 9 lukumäärä -/: lutukka kpl/m o 9 o taskuruoho kpl/m o --. o o pillike kpl/m 8 jauhosavikka kpl/m o o saunio kpl/m 0 0 peltovillakko kpl/m o 0 peltoemäkki kpl/m o o o piharatamo kpl/m 0 o o pihanurmikka kpl/m o valvatti kpl/m 8 o rautanokkonen kpl/m o pelto-orvokki kpl/m o 8 8 o pelto-ohdake kpl/m o o o muut -sirkk, kpl/m -sirkk. yht. kpl/m 9 0 90 si., korte kpl/m- tuorepaino o g/m 0 8 9 si. 8 0. 80.9 0 8 9.9 0 8.8 8

D 8 Metatsoli tehosi parhaiten rikkakasveihin, mutta vioitti kylvö ja taimisipulia. Fenmedifaami, terbutryyni ja prynaklori tehosivat rikkakasveihin jonkin verran muita hävitteitä paremmin. Glyfosaatin torjuntatulos oli heikoin ja vioitus si puleissa erittäin voimakasta. Suurin sato saatiin fenmedifaamiruuduilta. Kylvösipuli, sato, F arvo.+, merk. ero 98 kg/a, m %. Taimisipuli, sato: F arvo.0+, merk. ero kg/a, m.0

D 9 porkkana. rikkakasvihävitteiden tarkastus99 - Koepaikka: Hämeen koeasema, Pälkäne. Maalaji: HHt, rm. Vil'avuusluvut: () ph.9 Ca 09 K 9 P 09 Mg 99 Bo 0.89 Cu 0, Mn. 9-0. 0, Jl..'Jjannoitus: 000 dolomiittikalkkia syksyllä 9, 00 Ypus kevallä 9 00 Uks. Esikasvi: kesantona. Kylvö: /. Sadetukset: /9 0/. Rikkakasvien laskenta: lf/t. Perkaus: kaikki ruudut 0-/.. Korjuu: /0. Lajike: Nantes N:o 0 Notabene OE SFL. Teho aine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika - Valmista Käsittelemätön, kerran perattu Glyfo- Linuroni Linuroid. Monalidi Monalidi saatti linuroni -Y..0 +.0..0 :0 +.0 Ib Ia+ III III - Ib Ib+ III 8 8 Porkkana kokonaissato kg/a sl. I -laatuluokka kg/a 8 naatit kg/ a rehevyys 0 - / /0 Rikka:kasvit rehevyys 0 - / /0 lukumäärä /: lutukka kpl/mo taskuruoho kpl/m pillike kpl/m jauhosavikka kpl/m saunio kpl/m peltovillakko kpl/m pihatähtimö kpl/m pihanurmikka kpl/m rautanokkonen kpl/m / pelto-orvokki kpl/m muut -sirkk. kpl/m 99 98 99 0 8 -sirkk. yht. kpl/m 88 sl. tuorepaino 0 sl. 98 9 8 8 9 0 8 88 9 88 0 9 8 8 8 0 9 8 9 8 8 8 8 88 9 89 89 8 88 9 8 88 8 88 0 8 9 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 0 0 0 0 0 0 0 0 9 9 8 0 0 0 0 99 jatkuu

Koeruutu: m ( L-)hkomenetelmä: Käsittelyajat: I a I b III = D 0 \ m ) ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Kerranteet: kpl. = ennen viljelykasvin. taimettumistå / (8 C9 0 %). ennen viljelykasvin taimettumistå9 osa rikkåkasveista sirkkalehtiasteella, /'((å' %), viljelykasvin taimettumj:sen jälkeen, / (0 09 0 %) Teho aine Metoksuroni Metoksuroni Prometryyni Monalidi/ Prometlinuroni ryyni Käyttömäärä kg/ha.8. +...0/0. +.0 Käsittelyaika III I a + III III I b I III Porkkana kokonaissato I-laatuluoldca naatit rehevyys 0 Rikkåkasvit rehevyys 0 lukumäärä lutukka taskuruoho pillike jauhosavikka Saunio peltovillakko pihatähtimö pihanurmikka rautanokkonen pelto-orvokki muut -sirkk. -sirkk. yht. tuoråpaino kg/a sl, kg/a p-% kg/a / /0, - / /0 / / kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m sl, g/m sl. 0 09 9 88 9 0 8 8. 8 80 8 8 8 88 8 90 8 9 8 9 8 8 8 88 90 88 8 88 8 8 8 8 o o o o o o 9 o o o o o o o o o 9 8 9 0 80 0 Tarkastuskokeessa olleiden hävitteiden torjuntateho oli yleensä hyvä, Vain glyfosaatin tehovaikutus jäi liian lyhyeksi. Näillä ruuduilla kasvoi rikkåkasveja runsaasti jo kesäkuun lopulla. Kokeen muiden hävitteiden väliset tehoerot olivat pieniä. Sadon määrässä neljä koejäsentä, linuroni + linuroni, linuroni9 monalidi + linuroni ja metoksuroni saavuttivat muita paremman tason. +++ Sato: F-arvo. merk. ero kg/a m-%.9

D. Punajuurikas rikkåkasvihävitteiden tarkastus 9 - Maalaji: skht. Villp,vuusluvut: (/-) ph., Ca 00, K 00, P, NC-) 9 Mg, Jl.. Lannoitus: 0 Ypus, 00 Psf, 0 B, 0 Mns. Kylvö: /, taimettuminen. Korjuu: /9. Lajike: Rubia Hg SF. Sadetukset: 0/. Rikkakåsvien askent-w-. Perkaus: käsittelemättömät ruudut /. Tehoaine Käyttömäärä kg/a Käsittelyaika - Käsittelemätön, kerran perattu Glyfosaatti, Lenasiili. (I) Lenasiili + LEA-. + 0. o III a Valmista 8 8 Punajuurikas sato naatit kg/a sio kpl/a sio kg/a sl., rehevyys 0 / /8 8 0 99 0 09 80 0 9 08 9 9 8 9 9 8 9 9 0 go 89 go 90 Rikkåkasvit rehevyys 0 - / /8 lukumäärä / pillike kpl/m peltoemäkki kpl/m -pihatähtimö kpl/m orvokki kpl/m saunakukka kpl/m peltomatara kpl/m _punapeippi kpl/m jauhosavikka kpl/m virna kpl/m muut -sirkk.kpl/m -sirkk. yht.kpl/m si. tuorepaino g/m si. (perattu) 0 9 9 - _ o 88 8 8 9 8 9 o lo 9 lo 8. 0 0 9 jatkuu

Koeruutu:. m ( m.)9 Lohkomenetelmä. Käsittelyajat: (I) ruudussa riviä. Riviväli: = ennen-viljelykasvin kylvöä, äkeellä9 / (9 c, %) =.nnen viljelykasvin kylvöä, = viljelykasvin taimettumisen viljelykasvin taimettumisen D. - 0 cm. Kerr.åp: kpl. muokkaus maahan joustopiikki- / ( C, %).' jälkeen, / (. 09 %) jälkeen, / (. C, %) Tehoaine - Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika 'Fyratsoni 'Penmedi- Pyratsoni Fenmedifaami faamj Fenmedifaami.. + 0. 0. 0. + 0. () () + III b III a III a + III b Valmiste 9 Punajuurikas sato kg/a 9 0 si. 8 kpl/a 8 sl. - naatit kg/a 0 0. sl.? 8 98 0 reheyyys 0 - Rikkakasvit reheyyys 0 - / 98 89 80 9 9 8 9 9 9 8 /8 / /8 0 8 9 lukumäärä / pillike. / kplimo 9 8 o peltoemäkki kpl/m o o pihatähtimö kpl/m 9 orvokki kpl/m 8 9 - saunakukka kpl/m peltomatara kpl/m 8 0 9 punapeippi kpl/m o o jauhosavikka kpl/m o virna kpl/m - muut -sirkk. kpl/m` 8 9 -sirkk. yht. kpl/m sl. 88 9 0 tuorepaino /m 8 / sl. 9 Tarkastuskokeen hävitteistä glyfosaatin rikkakasviteho oli heikoin. Muiden aineiden tehokkuus oli hyvä, pyratsonin + fenmedifaamin erittäin hyvä. Satotulosten väliset erot olivat pieniä lukuunottamatta glyfpsaatin heikkoa tulosta. Parhaan sadon antoi fenmedifaamin jaettu käsittely. Sato: F-arvo., merk. ero ke.;',/a, m--%.

D - HerneJikkakasvihävlttesiden_tarkastus.. 9 %P,: skht. Viliavuusluvutz (/-) ph. Ca 0C. K 00 P, N.O. 9 Mg 9 Jl.. Lannoitus 8 0_Ypus.00 tsf, 0 I- 0 Mns.,,K,lvö: /, taimettuminen 0/. La:Tikes'.0åus: perfection. SadetuKset: 0/. Sadonkorjuu: /9. Perkausg käsittelemättömät ruudut /8. mos or, Offio. Sea 0,. o-ro saa osa ars wra ors rvor. oro r-s sora es osa s. Tehoaine nsitte.terbut., _Terbutryyni+ Syanat lemätn. ryyni- MCPA siini Käyttömäärä kg/ha kerran. 0. 0..0 Käsittelyaika perattu SYanat siini.0 ±II r-sam W,9 Valmiste Herne palkosato g/0 versoa 80 0 0 0 0 sl. 9 0 versosato g/0 kpl 0 0 0 0 0 sl. 0 9 rehevyys 0 9/ 9 8 89 9 /8 0 8 8 8 Rikkakasvit rehevyys 0 9/ 9, 9 0 /8 0 ((perattu)8 ' 8 8 9 9 lukumäärä /8 pillike i kpl/m, 8 punapeippi kpl/m 0 0 peltomatara kpl/m pihatähtimö kpl/m 9 9 0 orvokki kpl/m jauhosavikka kpl/m o peltoemäkki kpl/m 9 kiertotatar kpl/m o o saunakukka kpl/m o 8 o o muut sirkk. kpl/m o sirkk. yht. kpl/m 8 9 0 8 sl. 8 9 tuorepaino g/m 8 9 89 98 sl. 9 jatkuu

D Koeruutu: netelmä. m 9 ruudussa riviä. Riviväli: 0 cm. Kerranteita: kpl. Lohkome-. käsiåtelyajat: I. heti viljelykasvin kylvön jälkeen / (+9 C, ; %) III - viljelykasvin taimettumisen jälkeen / ( (+. CP 88 %) Tehoaine Käyttömäärä kg/ha Käsittelyaika Dinosebiamiini. III --= Linuroni,0 Bentatsoni Bentatsoni + MCPA.. + 0. III III Valmiste Herne palkosato g/0 versoa' verso sato g/0 kpl sl. rehevyys 0 9/ /8 0 0 0 0 8 0 0 8 0 0 0 00 8 9 89 88 8 8 8 80 8 90 8 8 Rikkakasvit rehevyys 0 - lukumäärä /8 pillike punapeippi. peltomatara pihatähtimö orvokki. jauhosavikka peltoemäkki kiertotatax saunakukka muut -sirkk. -sirkk. yht. tuorepaino 9/ /8 / kplim, kpl/m'" kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m kpl/m sl. g/m. sl. 9 0 8 0 8 8 0 0 0 0 9 8 9 0, 9.. Dinosebiamiini antoi parhaan torjuntatuldksen. Linuronin tehottomuus johtui käsittelyajankohdasta. Välittömästi.viljälykasvin 'kyqvön.jälkeen ruiskutettaessa ruuduille ei ollut vielä taimettunut rikka:kasveja. Tärbutryyni + MCPA ja bentatsoni + MCPA tehosivat rikkakasveihin hyvin. MCPA vioitti hernettä ohimenevästi. Terbut ryyni yksin käytettynä a antanut riittävää torjuntatulosta. Syanatsiinin aikaisempi käsittely tehosi rikkakasveihin heikommin kuin myöhäisempi.

D PensaSpapu, -rikkakasvihävitteiden.tarkastus, 9 - Maalaji: skht. ViljavuuSluvut:.. (/-) ph., Ca 00, K 00, P, N(:), 9 - kg -, J - 0. Lannoitus: 0 Ypus, 00 Psf, 0 Blb, 0 Mns. Kylvö: /, taimettuminen =- e: Prelude'RS SF-. Sadetukset: 0/. Sadon korjuu: 8/8 ja 9/9. PerkauS: käsfrb-elemättömät ruudut /8. Tehoaine Käsittelemätön, TC Glyfokerran perattu, saatti Käyttömäärä kg/ha. Käsittelyaika (I) (I) Triflura- Näpropamidi 'uni 0.9.0 (I) (I) Valmiste 0 Pensaspapu palkosato versosato kg/a sl, kg/a sl. rehevyys 0 - / /8. Rikkakasvit rehevyys 0 - / /8 (perattu) lukumäärä /8 pillike kpl/m jauhosavikka / kpl /m saunaktkka kpl/m orvokki kpl/m punapeippi kpl/m peltomatara kpl/m pihatähtimö kpl/m virna - kpl/m kiertotatar kpl/m peltoemäkki kpl/m muut -sirkk. kpl/m -sirkk. yht. kpl/m slo tuorepaino dm sio 0 8 0 8 08 8 9 90 9 8 8 9 9 0 09 0 9 0 8 0 0 La= ae.ni a.. so maa 8 0 0 0 9 j atkuu

D koeruutu:.8 m (8.0 m ) ruudussa rivia. Rivivali: 0 cm. Taimiväli: 0 cm. --------, ----- Kerranteet: kpl. Lohkomenetelmä... Usittelin,ia±, ( - muokkaus maahanoustöpiikkiäkeellä ennen viljelykasvin kylvöä -/ (9 C %) I = ruiskutus ennen Viljelykasvin taimettumista / ( ö C,ä %) III = ruiskutus viljelykasvin taimettumisen jälkeen / (.9 09 88 %) Tehoaine Käyttömäärä Käsittelyaika kg/ha Napropa- midi..0 Dinosebi- T.,inuroni EflLiii.8.0 Tcṟbutryyni..0 Terbutryyni+MCPA 0. + 0, III Valmiste ea Pensaspapu palko sato kg/a sl. verso sato kg/a sl. rehevyys 0 - / /8 Rikkakasvit rehevyys 0 - / /8 lukumäärä /8 pillike kpl/m jauhosavikka / kpl im saunakukka kpl/im orvokki kpl/m, punapeippi kpl/m- / peltomatara kpl/mo pihatähtimö kpl/rri / virna kpl/m kiertotatar kpl/m / peltoemäkki kpl/m, muut -sirkk. kpl/m- -sirkk, yht. kpl m tubrepaino sl. 9 9 0 0 9 8 9 lo 80 9 0 9 89 8 8 8 8 0 g 0 9 80 8 8 8 8 8 9 8 9 0 8 8 8 0 9 lo 8 0 8 99 9 8 8 0 0 0 Rikkakasveihin tehosivat hyvin EFTC, trifluraliini, napropamidi (Muokattuna) ja terbutryyni + MCPA. Voimakasta vioitusta pavulle aiheuttivat napropamidi (muokattuna) ja terbutryyni + MCPA. Dinosebiamiini ja terbutryyni olivat merkittävästi tehokkaampia kuin glyfosaatti, napropamidi ja linuroni. Suurin sato korjattiin EPTC-ruuduilta. Palkosato: F -arvo., xxx merk. ero kg/a, m-%.

D.Puutarhantutkimuslaitös Uusien rikkakasvien_alutava tarkast, 9 ' Maalaji: skht. Viljavuupluvuts (/-) DH., Ca.00, K 0, P 9 NO, Mg, Jl.. La:nṉoi-ti-:-H00 Ypue, 00 Psf, 0 Blb, 0 Mns.. Kylvö.ja.istutuss -/. KoeruutW-- m-. RiviväliS om, kutakin kasvilajia riviä. tuksets = kylvön jälkeen ennen viljälykasvin taimettumista, aikainen 9/- TWrC, %)- ja myöhäinen / (. C, 8 %). III = viijelykasvin taimettumisen jälkeen, aikainen 0/ (. C, '%) ja myöhäinen (.8 C, :%). Jälkikylvöt muokattuun maahan 9 ja 8 viikon kuluttua ruiskutuksesta hävitteiden pysyvyyden testaamiseksi, testikasveina rypsi, apila ja raiheinä. Rehevyyshavainnots -8/89 0-/8 ja /9. Taulukoissa on kasvien rehevyys ilmoitettu proåentteina käsittelemättömästä. Viljelxkasvien rehevzys aikainen ruiskutus Valmiste Käsit- Valmis- Rehevy-ystely- mis - aika tett a kg/h-: /.Q' -P Käsittelemätön 'Bayer _?, _ vf _. Merpelan AZ _?? _ Afalon III III I III Potablan S I _,i _ Roundup _ " " _ -?? - III Roudup III _. _ iii WL 9 III _ 9, _ III Barnon III _ III Faneron III Compi III Metrex III III Bayer 0 III _ 9 _ III Avenge 00 III _ " _ iii Avenge/ Citowett III Avenge/ III Berol III Avenge. III SP III ':(--.,,..., --.,-P.0 m - -P,--- d -?.ri 0 :--- d 0 0 90 8 8 90 0 9 lo 80 0 0 80 0 0 9 0 o 0 0 80 o 0 0 0 80 0 0 lo 0 o o o 0 0 0 8 8 8 lo go 8 0 8 o o 0 0 0 8 0 9 9 9 90 0-80 0 0 0 o 0 o 0 0... 0 lo 0 0 8 80 0 0 0 80 0 0 0 0 0 0 0 0 80 0 0. 90 ' 90 9 80 90 90 9 go ioo 8-90. o o 0 0 0 o o 0 0 0 o o o o 0 0 o 0 o o 0 0 -- 0. 9 9 90 90 8.- 90 90 go 90 0 90 80.- 90 90 go 90 9 0 lo 90 0 8 0 8 0 90 0 90 0 9 9 o 0 0 0 () O 0 o 0 o 0 0 8. 0 0 o o o o o 0. o o o o 0 o 0 0 0 o o o 0 o o 0-90 o o o o o o 0 0-90 _. 0 d0 - -Joo _ 8 09 _.

D 8 Kokeessa oli mukana rikkakasvihävitettä, joilla ruiskutettiin viljelykasvilajia. Ennen viljelykasvin taimettumi'sta ruiskutetuista hävitteistä tehosivat rikkakasveihin hyvin Bayer 9 MerpelapAZ ja Potablan S. Nämä hävitteet vioittivat viljelykasveja muita voimakkaammin.:peruna, sokerijuurikas, punajuurikas ja vehnä kestivät hyvin Bayer-.:-käsittelyjä. Merpelan.A.-käsittelyjä ei mikään viljelykasvi kestänyt vioittumatta. Porkkana ja peruna kestivät hyvin Potablan S-käsittelYjä.. Hävitteiden pysyvyyttä maassä tutkittiin kylvämällä käsitellyille ruuduille eri aikana rypsiä, apilaa ja raiheinää. Merpelan A, 8 kg/ha, pysyi maassa pisimmän ajan. Viljelykasvien taimettumisen jälkeen tehdyistä ruiskutuksista tehosivat rikkakasveihin hyvin Bayer, Afalon, Roundup, Faneron Compi, Metrex, ja Bayer 0. Roundup-käsittelyt vioittivat kaikkia viljelykasveja voimakkaasti. Muita voimakkaasti vioittaneita olivat Faneron Compi, Metrex ja Bauer 0 Peruna ja i.stukassipuli kestivät näitä hävitteitä muita viljelykasveja paremmin. Käyttömäärä ja käsittelyaika vaikuttivat huomattavasti viljelykasvien kestävyyteen.

D 9 Puut ary.i. ant ut k imu sl ail o s Vil j elykasvi en rehevvys myöhäinen ruiskutus - - Valmist e Käsit.j- Valtely- misaika tetta kdha /ha., d Rehevyy, P- Kylvösipuli - KLisitt elemä'tön. Bayer u u _ Merpel an u _ Af al on u _ III Potablan S _ u _ Roundu.p u-- - u - III _ III u _ III WL 9 III _ Barnon III _ u III Faneron C ombi III _ u III Metrex III _ u _ III Bayer 0 III - Avenge 00 III - " - III Avenge/ III Citowett III Avenge/Berol III _ u III Avenge SP III _ u _ III lo 8 0 0... 0.. lo 8. 0 9 0 0 0 0 9u 9 0 o 0 80 8 9 0 0 0 0 9 0 80 0 0 0 0 8 0 80 80 0 0 0 0 8 80 80 0 o o 0 80 90 9 0 8 9 90 o o o o 0 0 8 0 90 80 0 80 0 0 90 80 0 90 8 0 0 80 0 9 8 0 90 9 9 9 9 9 90 9 0-9 9 90 0 o o 0 o o o o o o o o 0 0 0 o 0 0 0 90 80 0 0 8 90 8 go 80 80 8 80 9 8 0 8 8 0 90 90 0 90 80 90 go 0 0 90 8 0 0 0 9 0 o o o 9 0 o o o o o 0 o 0 o o o o o 0 o o o o o o o 0 o o o 9 o o o 0 o o o

D 0 Puutarhantutkimusla-itos Uusien rikkakasvihävitteiden alustava tarkastus 9 Rikkakasvien_rehevyys ja kestäneet lajit Valmiste Käsit Vai-- Rikka tely mis kasvien aika tet rehevyys ta kg/ha 0 /ha,-- x.--i L H E, 0 w -p,-[ 0 Käsittelemätön x x Bayer.j x. x I 0. x _,, _ III 0 x III 8 Merpelan AZ I 8 x 8 - Afalon 0....,.. Potablan S I 0._ u._,. I 0 0 Roundup I.,..,'9... I 0. I 0 III. III 8 WL 9 III. 88 III 88 Barnon III 9... 9,. III 0 90 Faneron CompiIII... 9 _.. III x Metrex III. x III. x. Bayer 0 III x _ -'- " - III x.avenge 00 III 90 x x _VV III 90 x x -Avenge/ III Citowett III 0 Avenge/Berol III x x - " ' -- : III 8 Avenge SP III. x x III x x Jauhosav ikka Kestäneet lajit..) d H > H r--i ffi 0 C- _,-, '-d P. C_ H J._-, - d,.., '0 Fi 0 -P b r:, p n,-, i. -P d - " -; i -P --P - 0 --, r-'.0 0 i.- C) 0.--i!_-_, d m d f---i fl,.-,,- -. -, x x x x x x x x x x x, x x x x x x x xxxx x x III x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x _ III 0 x x X - - - - x xxxx x xx x xxxxx x x x x x x x x x x x x x x --+ x x x x x x xxxx xxxx x x xxxx x x

D Uusien rikkakasvihävitteiden alustava tarkastus 9 Hävitteiden pysyvyys maassa jälk%ylvöt rypsillä raiheinällä ja apilalla MR«. c..c-v Ara ONO. e c ca. Valmista Rehevyys- % aika tetta kg/ha /ha rypsi viikkoa rai- apiheinä la viikkoa ryp- rai- apisi heinä la 8 viikkoa ryp- rai- apisi heinä la e,m. mar. ce, erv, Mm', LIEN, Neena Käsittelemätön Bayer 9 III 9 III Merpelan AZ I _ u Afalon III Potablan S _ u _ Roundup _ III _ u III _ u _ III W 9 III? III Barnon III 9? III Faneron Compi III III Metrex III _ u Bayer 0 III _ u _ III Avenge 00 III - " - IIT Avenge/ III Citowett III Avenge/Berol III - " - III Avenge/ III SP III lo 8 0 0,.. lo.. 8. 9 0 8 8 90 9 98 9 90 8 90 0 0 0 ldo 80 80 90 9 90 90 90 90 9 90 90 0 0 9 9 0 9 9 90 9 9 9 9 8 9 8 90 80 80 0 0 80 0 80 80 80 9 90 9 90 8 98 80 9 9 o 90 9 90 go 90 9 9 ioo 9 9 90 9 90 90 98 98 9 98 98 9 98 go 98 8 0 9 8 9 0 0 98 9 9 98 0 9 80 90 98 9 9 9 9 98 9 98 98. ac. re --a -

TAIMITARHAVILJELY Puu-ja pensastaimisto rikkakasvihävitteiden tarkastus 9- Maalaji: htljs m. Viljavuusluvut:(/-): ph., Ca 000, K 0, P.0, Jl 0., NO Lannoitus: 00 Nks, -00ksu,' 00 Psf. Istutus: 8, -/-. Koeruutu: 0 m Riviväli: 0 cm. Taimiväliz 0 cm, Kerranteet: käsittelyt kpl, kasvilajit kpl, rcasvilajit' kpl., Lohkomenetelmä: Käsittelyt: 9: viikko istutuksesta / (9 C, %), diuronitrakvatti-seos / (cc, %); : uusintakäsittely osalla koejäseniä /. perkaukset: 9/8- kaikki ruudut, 0/- kaikki ruudut. Havainnot : 0/..Havainnot rikkakasveista - aa aan anka Ui aa Ua aa aa La aa La ma L. u. ta aan Ma La UM La UM ta La MM aan ai aa La La aa aa aa aa m. Imna UM La La ai man Tehoaine Valmiste Rikkakasvien rehevyys Runsaimmin esiintyneet Käyttömäärä/ no 0-- rikkåkasvilajit kertaruiskutus käsittely käsittelyä um am aan ea. am, am mem ma nua La La a. UM affl aa Käsittelemätön aa ma aa La MM La U. La, MM saunakukka, peltoukonnauris, matara, tattaret, peltoemäkki, rantanenätti Klorit-'idi.0 kg/ha 0 Diklobeniili.0 kg/ha 0 Lunuroni.0 kg/ha Lenasiili.0 kg/ha 8 Atratsiini.0 kg/ha peltonauris, rantane - nätti peltoemäkki, peltoukon-- nauris, saunakukka ohdake, peltoemäkki, matara, saunakukka rantanenätti, saunakukka, peltoukonnauris, matara ohdake, rantanenätti Atratsiini/ diklobeniiii.0/.0 kg/ha ohdake Atratsiini + propytsamidi 0.0 +.0 kg/ha Propytsamidi.0 kg/ha Diuroni/parakvatti.0/.0 kg/ha rantanenätti, saunakukka, peltorkonnauris, matara saunakukka, ohdake, peltoukonnauris, rantanenätti saunakukka, orvokki

D Viljelykasvien kunto 0- Tehoaine Valmiste K.äyttömäärä, kg/ha - Käsitte lemätön - Klor tiamidi. () +. Diklo Linuroni beniili () () +. + Lenasiili (8) + kle. e.,-} :-.0 No... sx waria Berberis thunbergii 9 9 9 9 Carägana arborescens 90 0 Cornus alba!sibiricat 90 80 :Cötoneaster lucidus 8 80 9 Crataegus intricata 9 9 Lonicera tatarica 90 9 Parthenocissus vitacea Philadelphus pubdååens 90 9 go Populus balsamifera 90 90 8 'Påtentilla frutidosa 8 90 go 9 Rosa rugosa 8 80 8 80 Ribes alpinum,80 9 9 Salix fragilis 'Bullatai,0.90 8 Spiraea bum. Froebelii/, 80 Spiraea cin.'grefshew 90 Synphoricarpos albus 80 8 9 9 Syringa josikaea 9 8. go. Keskimäärin 8 8 9 go.= Tehoaine/tehoaineseos Atrat Atratsiini/ siini diklobeniili Valmiste () () Käyttömäärä, kg/ha + / / +L 9 9 8 8 9 9 9 90 90 9 9 90 90 9 9 9 8 90 9 9 9 90 90 9 8 0o 9 90 9 9 80 8 8 8 90 9 9 9 9 0 80 9 9 9 9 90 80 8 80 9 9 9 8 90 8 90 8 90 9 9 9 90 90.9 9 8 9 Atratsiini+ Pröpytä Diuroni/ propytsamidi amidi parakvätti (+) () () + / Berberis thunbergii 90 9 80 90.arboresce.r ou 8 8 80 8 8 Camus alba'sibiricat 9 90 9 9 9 Cotoneaster lucidus 9 9 90 90 Grataegus intricata 9 Lonicera tatarica 9 Parthenocissus vitacea 0 8 0 90 Philadelphus pubescens 90 Populus balsamifera 90 9 9 9 Potentilla fruticosa 9 9 9 9 Rosa rugosa 90 0 8 9 9 90 Ribes alpinum 9 8 90 9 Sali/ fragilisulla-bat 80 80 9 90 9 Spiraea bum.tfroebeliu 9 9 9 8 8 Spiraea cin.?grefsheimf 90 9 8 9 8 80 9 Symphoricarpos albus 9 9 9 9 Syringa josikaea 90 90 9 90 Keskimäärin 9 9 9 9 9 9 9

D PuutarhantutkmUslaitos Puu- ja pensastäimistossa suoritettiin uusintakäsittelyt osalle edellisenä vuonna käsiteltyjä ruutuja. Kaikki ruudut oli kuitenkin porattu vuoden 9 elokuun lopussa. Tämän vuoksi oli heinäkuussa suoritetun havainnoinnin aikoihin rikka:kasveja vähän sekä käsittelemättömillä että uueintakäsittelyn saaneilla ruuduilla. Tarkoitus olikin seurata lähinnä viljelykasvien menestymistä perättäisten käsittelyjen jälkeen, Viljelykasvit voivat rikkakasvien vähyyden vuoksi kasvaa esteettä. Runsaan sateen ansiosta kasvu muodostuikin rehevksi, Ktään suoranaisia näkyviä vioituksia, lehtien kellastumista tai ruskettumista, ei havaittu. Sen sijaan edellisenä vuonna heikkokuntoisista lajeista oli talven aikana kuollut monia yksilöitä. Nämä kasvit olivat jo alkujaan, istu:busvaiheessa heikkoja ja kättolyt vaikuttivat edelleen heikentävästi. Erityisen rehevää ou monien lajien kasvu atratsiini/diklobeniili-seoskäsittelyn jälkeen ja yleens::;, niillä ruuduilla, missä ei ollut edellisenä vuonna paljon rikkakaeveja. Yksittäisistä tapauksista voitaneen mainita, että -------- Caragana karsi klortiamidista ja Rosa diklobeniilista. Tämä johtuu näiden kasvien muutenkin huonosta kunnosta, Pienikokoinen Spiraea oinerea 'Grefsheiml taas kasvoi heikosti lenasiili- ja propytsamidi-ruuduilla, koska nämä aineet olivat tehonneet huonosti rikkakasveihin.

D LASINALAISVILJLLY RuUkkuruusu klormekvatin tehotarkastus 0 Istutus: 9/,, muovr-aukkuihin. Leikkaus: ennen istutusta - silmun yläpuo lelta, leikkauskorkeus n. em. Latvoli:LW8/ neljännen lehtiparin yläpuolelta, tarkistuslatvonta /. LäMPötilats ja päivälämpötila kohotettiin 8/ 0seen, / 8 Cseen ja alennettiin / CSeen. Viljavuusluvuts (/) ph.9, Ca, K 80, P 0, NO_ N 9 J 9.:LannpituSs kaikki kastelut 0.-0. % lannoiteliuoksella, / druukk Psf. KasVunSäädekäSitej:yt: / ja /, dl/ruukku kasteluna. Lajike: Morsdag. Koejäsens -8 ri:jukkua-,: Analysointi: -8/. Valmiste n:o. Tehoainemäärä Kukkien lu kumäärä kpl Nuppujen lu kumäärä kpl Lehdistön Lehtien väri ja versojen korkeus tasaisuus cm Käsittelemätön 0. 0 8 0. 0.98. 0. + 0. 8 0. + 0. 0.98 + 0.98. + 0. 0. + 0, 0 0,98 + 0. 0 8.0 9 Väri normaavers9issa epätasaisuutta Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset 8 Väri normaali, versoissa epätasaisuutta 9 Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset Väri normaalia tummempi, versot suhteellisen tasaise 8 Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset Väri normaalia vaaleampi, versoiåda,epätasaisuutta Väri normaalia vaaleampi Väri normaali, versot suh teellisen tasaiset 0 -\ä,l,i nörinaali, versot suh teellisen tasaiset Väri normaalia tummempi, versot suhteellisen tasaise Koetulosten perusteella klormekvatti vaikutti merkittävästi versojen tasaisuuteen. Voimakkaimmat käsittelyväkevyydet aiheuttivat lievää kloraattisuutta alalehdissä. Kaksi kertaa tehdyt käsittelyt nopeuttivat jonkinverran kukkien avautumista. Kas vien korkeuteen ei klormekvatilla ollut selvästi havaittavaa vaikutusta.

D Neilikka klärmpkvatin tehotarkastuel j9 I$.-t.S /-, " muoviruukkuihin. Scania0 c Lm.pötilat juurrutusaikana +8 C9 / - / +-8 C, /' - -9 +-- C9 ti.mietusvar C. /- +- 09 tuuletusvara Co viljåvuusluvut.g. (/-') PH., Ca 09 K 9, F 9 NO 009 Jl 8.. (/-) ph.y, ca itö, K, P0, NO 0, Jl 8...Lannoitus: kastelu 0. % lannoiteliuoksella. Valotus: /-8/9 klo d.00-08.009 - - määrin 00 luksia.:valolähde, HCRG-00 W-lamput. Valmiste n:o Tehoainemäärä -% Käsittelyaika 00 _.0 ee GY Käsittelemätön -. 0. å x0. y0. I+ II I+: - Versot: pituus cm 9.8.9.9... 8. leikkåuspituus cm 0. 0.0.. 8.9.. Kukat: halkaisija cm 8. 8. 8. 8. 8. 8.0 8.o laatuluokka I-k. kpl/kasvi (%) 0.8,() 0,8() 0.(9) 0.(9)0. (8) 0.()0.9 () " - ". (9),(o).(),().(),8().(9) VI 0. (8) 0. (8) 0.(0) 0.() 0.() 0,(8)0.() c.u Ov cet 0, 0.0 +IV- ewa ;ca c,z eva se x0.0 + Kukkia yht. - - " Haljenneita- " Sadon korjuupäivien.().().().().().().() 0. () 0.(0) 0.() 0.( ) 0.() 0.() 0.() / 8/ / 8/ 9/ / / Koejäsen: = ruukkua. Käsittelyajat: I) /9 II /9 III) /, IV) /9 V) /9 VI) /. KäsittelytaPa: lehdet ruiskutettiin märiksi, kiihneaineena Citc»,rett. Jokaisella käsitteyvahuuiiu koejäsentä, ruiåkutuskertoja vaihdeltiin -.- Tehoainemäärä-% x 0.0 x 0.0 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 xo.0 Käsittelyaika I+ II+III I+II+III+IV I I+II I+II+III Versot: pituus cm.8. 9.0.8 8... leikkauspituus cm 0.. :.0. 0..9 Kukat: halkaisija cm 8.0.9 8. 8.0.8 8.0.9 laatuluokka I-lk kpl/kasvi (0,) 0. () 0. (0) 0. () 0. (). () 0, () II-lk - " -.8 ().8 (9). (0).0 ().8 () 0. (0). () VI III-lk- " - 0. () 0. () 0. ( ) 0. () 0.9 (). (8o). (). (. (). ().8 (0o).8 ().().() Kukkia yht.- " xhaljenneita 0. (8) 0. () 0. () 0. () 0. (9) 0. ( ) 0. () Sadon korjuupäivin / 8/ 9/ 8/ 9/ 9/ 8/ 'haljenneiden luku siåältyy eri laatuluokiåsa olnviin lukuihin +IV V+VI

D Klormekvattia käytettiin kokeessa ruiskutteena vaihdellen käsittelyväkevyyttä ja ruiskutuskertoja. Käsittelyväkevyyden kasvaessa ja käsittelykertojen lisääntyessä versojen pituus lyheni merkittävästi ja laatu heikkeni. Kukkien kokoon ja haljenneiden määrään kasvunsäädekäsittelyillä ei todettu olleen vaikutusta. Käsittelemättömiin verrattuna kasvunsäädekäsittelyt nopeuttivat.jonkinverran kukkien avautumista. ' clikukka9 klo 'ilekvatin ja klorfoniumin tehotarkastus, Tstutusg /9 /" muoviruukkuihing L.,,j),L.ce.s Dark Red Irene. Lämpötilat: / yö- ja päivälämpötila 09 /-/ -g 09: / C, tuuletusvara9 helmikuussa C, maaliskuussa C ja huhtikuussa (:) å yiljavuusluvutg (/) ph., Ca 9 K 9 P 809 N0, 0, Jl 8.. Lannoitus: kaetelu:(-.-0. % lannoiteliuoksella. Kasvunsäädekäsittelyt: Klormekvatti, kasteluna dl/ruukku, ruiskutteena lehdet _- mariksi. Kasittelypaivat9 ja osalle ruukuista toinen käsittely 8/. Klorfonium /9 sekoitus istutusmaahan. Koseng Klormekvatti9 ruukkua, klorfonium ja käsittelemätön, ruukkua. AnalysoiAig /. Valmisteet: 9. mm mm» elm cm maw com omå Nue.mte.m eus w, mme cam ' bmm wok mem Tehoainemäärä Kukinto Kukkien vai- Lehdistön Lehdistön väri ja sien keski- korkeus koko Kukkivat NUpuisLeh- pituus cm cm kpl sa våri distöstä Tkpl erossa kpl - Kloimekvatti, Käsittelemätön ' ' 8.0 Kastelug 0.9 crj. 0.9 % + 0.9 %.0 9 0.8 %.0 0.8 % + 0.8 % 8. 9 Ruiskutusg 0-.FV,,-- 8.0 0. % + 0. % 9.0 0. % 0.0 0. % + 0. %. Väri ja koko normaali väri ja koko normaali pienempiä ja tummempia kuin normaalit väri ja koko normaali pienempiä ja tummempia kuin normaalit väri ja koko normaali väri ja koko normaali väri ja koko normaali väri ja koko normaali. Klorforium 8 mg/.0 -"-,0.0 väri ja koko normaali väri ja koko normaali väri ja koko normaali Klormekvatti lyhensi kukkavarsien pituutta tuntuvasti kaksi kertaa 0.8 % kasteluna. Suurimmat käytetyt kastelu- ja ruiskutusväkevyydet aiheuttivat vioitusta lehdissä. Kaksi kertaa kastelluissa kasveissa lehdet olivat pieniä ja tummia, näiden koejäsenten lehdistön korkeus oli hieman madaltunut. Klorfoniumin ei todettu vaikuttaneen pielikukan kukintojen ja lehdistön kehitykseen tässä kokeessa.

D 8 Vinolehti, klormekvatin tehotarkastus, -----e- Istutus: /, /" muoviruukkuihin. Lajike: Schwabenland, LUmpötilat: /-/ -8 C, tuuletusvara, o C. Viljavuusluvut: (8/) ph., Ca, K. -g, P, NO 0 Jl.. Lannoitus: kastelu 0. lannoiteliuoksella. Lyhytoäiväkäsittelv: 0-8/, r pimeä aika vuorokaudessa / tuntia (.0-08.00). Koejäsen: ' r)tkkua käsittelemätön ruukkua. KasvunSäädekäsittelytz kastelu, 9/ ja 9/, dl/ ruukku9 ruisk.tus9 9/ ja 9/, lehdet märiksi. ----------. Analysointi: /. Valmiste n:o. Teho ainemäärä - lem m Käsittelyaika pv Lehdistön korkeus cm Kukat avautuneet näkyvät kpl nuput kpl Lehtien väri ja koko beaa isme Käsittelemätön Ruiskutus: arw elles,.0 0 0 0.0 9/.0 0.08 r,.0 9 0. 9.0 0.0 + 0.0 "9 9/.0 0 0.08-0.08 9.0 0.0 9/.0 0.08,, I.0 0.,.0 Kastelu: 0.9-9/.0 9 0.0,.0 9 8 0.08 + 0.08 "9 9/.0 0.08 9/ 8.0 0,9 8.0 0.0,,.0 9 GI koko ja väri normaalit koko ja väri normaalit koko ja väri normaalit koko normaalia pienempi, väri normaalia vaaleampi koko ja väri normaalit koko normaalia pienempi, väri normaali koko normaalia pienem. pi, väri normaalia vaaleampi koko normaalia pienempi, väri normaalia vaaleampi väri ja koko normaalit väri ja koko normaali väri normaalia vaaleampi,koko normaali väri normaalia tummempi, koko normaalia pienempi väri ja koko normaali väri normaalia vaaleampi, koko normaalia pienempi väri.normaalia vaaleampi, koko normaali ffia mica eem. ce Klormekvatti rajöitti lievästi kasvien korkeutta. Kokeen tuloksen mukaan ruiskutuskäsittelyt tehosivat kastelua paremmin. Lehtien kokoon ja väriin ei kasvunsääteellä todettu olleen selvää vaikutusta. Pienilehtiset kasvit Olivat useimmin myöskin väriltään vaaleita.

D 9 Puut arhantutkimuslaitos Vinolehti 9 klormekvatin tehotarkastus9 IStUtUS /8, /,, muoviruukkuihin. Lajike: Schwabenland& Lämpötilat: /8-.- --T -8 C, tuuletusvara - C, k..uvuts (8/9) ph -., Ca 00, K 0, P, 0 9, Jl.. Lannoitus: kastelu 0. % lannoiteliuoksella, 8J druukku kaksoissuperfosfaattia."valotus: -/0, klo.00-0.00. 0 W m hehkulampuilla. Koejäsen: ruukkua. -Cunsäädekäsittelyt: Ruiskutuksena, lehdet märiksi, kasteluna dl/ruukku, käsittelyaj-a, /9, III 0/0. Valmista n:o. Tehoain.emäärä - Käsittelyaika _ - - - Lehdistön Kukat korkeus Avautuneet Näkyvät CM kpl" nuflut.. kpl Lehtien väri ja koko Käsittelemätön.0 8 8 Ruiskutus: 0.0 '.0 0 0. I.0 0 0. + 0. I + III.0 0 0.0.0 9 0. II,0 8 0.0 + 0.0 + III.0 8 8 0. + 0. II + III.0 Kastelu 0.9 + 0.9 I + II.0 0.08 II ' >.0 :9 0 0.9 II.0 0.9 + 0.9 II + III.0 9 Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri normaalia tummempi, koko normaali Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit, 'Tri normaalia tummempi, koko normaali Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri ja koko normaalit Väri normaalia tummempi, koko normaali smellee Kokeen tuloksen mukaan klormekvatilla oli lievä vaikutus kasvien korkeuteen. Ainoastaan 0. %-ruiskute kaksi kertaa annettuna hieman madalsi kasveja. Lehtien kokoon ja väriin klormekvatilla ei ollut selvää vaikutusta. Kasvunsäädekäsittely lisäsi kukkien määrää kastelluissa koejäsenissä käsittelemättömiin verrattuna.

.. D 0 Vinolehti 9 klorm ekvatin tehotarkastus. 9 IStUtUSg /89 /u muoviruukkuihin. Lajike: Princess Astrid. Lämpöt_ at: /t- / /0 o C, tuuletusvara o C, /0-/0 0 C, tuuletusvara C, i8/io- 9/ 8 C. Lannoitus: kastelu 0. % lannoitelioksella, 8/9 druukku kaksoissuperfosfaattia, 8/9 g/ruukku kaksoissuperjosfaattia. Koeläscms 8 ruukkua, Kasvunsäädekäsittelyt: /0 ja /09 kasteluna dl/ruukku,ruiskutuksona lehdot märiksi Valmista: Tehoainemäärä Kontrolli.. 9 Ruiskutuss 0.0..0 0..0. 0.0 + 0.0.0 0.0 0. + 0.. 8.0 0. + 0.0 0.0 9. Kastelu: 0.08.0. 9 9 0.9 9.0 9.0 0.08 + 0.08 0.0 0. 9 0.9 + 0.9 0.0 9.0 0 0.9 + 0.08 9.0 900 9. Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri normaalia tummempi Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Väri ja koko normaali Lehtien väriin ja kokoon ei kasvunsääteellä ollut vaikutusta. Kaksi kertaa tehdyt ruiskutukset madalsivat hieman kasvien kokonaiskorkeutta ja kåksikertaa tehdyt kastelut lehdistön korkeutta. Kukkien määrässä ei ollut eroja koejäsenten välillä.

D KesäkUkat klormekvatin ja klorfoniumin tehotarkastus9 Kylvö: 9/, turpeella täytettyihin laatikoihin. Lämpötilat: idätysaikana 8 C, tuuletusvara C, taimikasvatusaikana -9 C, tuuletusvara C. Lannoitus: /- / kastelu 0. o lannbiteliuoksella. Kasvunsäädekäsittelyt: klormekvatti, kas teluna, / dl/potti ( X cm.), / dla-tr--(=--c-gt-- / jp-aṯir9. x. cm), ruiskutus, lehdet märiksi. Klorfonium, sekoitus maahan 0/. Koejäsen: tainta. Analysointi: 8=0/., Tjlmisteet n:o 9 Tehoainemäärät Klormekvatilla käsitellyt Korkeus cm Kukat kpl Nuput kpl Lehtien väri Ainevioitukset Ageratum käsittelemätön ruiskutus / ja 8 0 /, x 0.08 kastelu /9 0, 8 0.98 0. 90 Antirrhinum käsittelemätön ruiskutus / ja /, x 0.08 kastelu / 0, Ob98 ChrYsanthemum käsittelemätön 0 0 ruiskutus /9 /9 x 0.9 8 kastelu / 0. 8 0 9 0.98 8 99 9 / 0.98 + 0. 0 Dahlia käsittelemätön 9 ruiskutus 0/, /, x 0.08 9 0 kastelu 0/ 0. 8 " 0. " 0,98 9 Phlox käsittelemätön 0 ruiskutus 0/9 /, x 0:08 kastelu 0/ 0. 8 " 0. V? 0.98 9 norm.?i 9 vaälea tumma 9 norm. 9 / 9 norm. norm. tumma 9 vioitusta _ u _ voimakasta vioitusta lievää vioitusta vioitusta " u lievää vioitusta vioitusta Salvia käsittelemätön 8 ruiskutus / /9 x 0.08 8 _ kastelu / 0. " 0. norm. ; vioitusta _ jatkuu

D Puutarhantutkiffitslaitos Tehoainemäärät -% Korkeus Kukat Yuput Lehtien Ainevioitukset Klormekvatilla väri käsitellyt cm kpl kpl Tagetes käsittelemätön ruiskutus 0/9 / x 0.08 0 kastelu 0/ 0, lo 0. 0.98 8 Viola käsittelemätön 0 9 8 ruiskutus 0/ 0.08 kastelu / 0.,0 9 9 norm, 9 / 9? norm.?/ 0 lievää vioitusta vioitusta voimakasta vioi, tusta Koekasvit (): Ageratum (Blue Blazer) Antirrhinum (Royal Cerise), Chrysanthemum (multioaule), Dahlia (Early Bird), Phlox (Ideal), Salvia (Flamenoo), Tagetes. (flaughty Marietta), Viola (Admiratio), Petunia (.alibu), Petunia (Ambassadör), Petunia (helakanpunainen) - -- Tehoainemäärät, mg/ maata Koko Kukat Nuput Lehtien Aineklorfonitmilla käsitellyt korkeus väri vioitukset cm kpl kpl Petunia (Ambassadör) Käsittelemätön 9 o norm. 0/,..8 8 w,.,i.0 0,:), 8.0 9 Petunia (Malibu) Käsittelemätön 8 8 norm. 0/.8 n. 9.0 8 8.0 Petunia (helakan pun ) Käsittelemätön 0/.8 8 V?. 9 9.0 8 9 / 8.0 8 au a. mar au aa umm aa m aa aa ara aa aa aa a. aa aa aar aa aa mra a. aa aa mar ar. am ea am aa aa rue aa aa ura mm. aa mme am Klormekvatti vaikutti madaltavasti Ageratumin, Antirrhinumin, Phfoxin, Salvian ja Violan pituuskasvuun, Ainevioittksia esiintyi Ageratumissa, Antirrhinumissa, Chrysanthemumissa, Salviassa ja Violassa. Kukkien lukumäärä väheni voimakkaasti vioittuneissa koejäsenissä heikentyneen kasvun seurauksena. Klorfonium ei vaikuttanut kokeessa olleiden petunialajikkeiden pituuskasvuun ja ktkintaan.

,,,, ---. - u _,, -0- r_-= - -.0-- r. --..;_,...':,,,,...-. --.:!' - : -,*-:.Å`: : - r;.-'..k., ''. -- :- -!... -.., :!!!,...,.._ ssi r.,nn.,-,. -,.....,9... _.., -.-,, --,.W. -,.,...--_,--, -- -- r - : _r.-?' t-`..-. : t -.:., ir -f...- : ' :a Å, - rop z, -,- ;:i.-.- -..._.,...::.:, -,....,-_,-J; :~,,-,t:--....t--;- :.-, - '''...l. --,..-. - '''''-` '.-,... '.,;_, - -:*..- I