Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta / erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos / erityispedagogiikka Matti Kuorelahti: Käyttäytymisen ja tunteiden arviointi (KTA) opettajan ohjeet Suomalainen kokeiluversio tutkimuskäyttöön amerikkalaisesta Behavioral and Emotional Rating Scale (BERS-2) mittarista I TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Vahvuuksien ja osaamisen arviointi lähtökohtana Lasten käyttäytymistä arvioidaan koulunkäynnin ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen käyttäytyminen voi avautua erilaisena eri tahoilla. Vanhemman mielestä asiat voivat olla hyvin, ja toisaalta koulussa voikin olla huomattavia ongelmia, joista vanhemmat eivät ole tietoisia. Toisaalta lapsen käyttäytyminen kotona ja lähiympäristössään jää opettajalta yleensä tietämättä, vaikka sillä saattaisi suurikin merkitys lapsen koulunkäynnin kannalta. Arvioinnin tarve herää yleensä silloin, kun käyttäytymisen ja tunne-elämän hallinnassa on ilmiselviä ongelmia. Esimerkiksi lapsen härnääminen, riiteleminen, ärsyttäminen, raivokohtaisten saaminen ovat piirteitä, jotka eivät jää huomaamatta. Yleensä lasten käyttäytymistä mittaavissa välineissä kuvaillaankin juuri näitä negatiivisia piirteitä. Tämän tyyppisistä mittareista voi mainita esimerkiksi seuraavat: Revised Behavior Problem Checklist (Quay & Peterson), Child Behavior Checklist (Achenbach), Behavior Rating Profile Second edition (Brown & Hammill), Behavior Assessment System for Children (Reynolds & Kamphaus). Näistä ainakin Achenbach on suomennettu HY / Lastenpsykiatrian klinikan toimesta (Almqvist). Arviointitarpeen herääminen on jo merkki siitä, että jotain erityisiä toimia lapsen kohdalla tarvittaisiin, kun poikkeavat käyttäytymisen piirteet herättävät huomiota. Poikkeavien piirteiden seuraaminen ja ylöskirjaaminen saattavat olla tarpeellisia toimia, jotta lapsen kasvua ja koulunkäyntiä ohjaavia toimia voitaisiin suunnitella järkevällä tavalla. Huomion kiinnittäminen poikkeavuuksiin jättää vähemmälle huomiolle sen, että lapsi on muutakin kuin vain tiettyjä poikkeavia käyttäytymisen tai tunneilmaisun piirteitä. Toiminnallisuuden jatkumon toinen pää positiivinen, kykypää jää tällaisessa lähestymisessä kokonaan huomiotta. Ja jos arvioidaan vain epäonnistumisia, niin se sävyttää tilannetta kokonaisuudessaan. Viimeisen parin vuosikymmenen kuluessa varsinkin erityiskasvatuksen piirissä on herätty tunnustamaan lasten vahvuuksien arvioinnin merkitys. Erityispedagogisena ohjenuorana käytännön opetustyössä onkin pidetty lapsen vahvuuksien etsimistä ja opetuksen ja kasvatuksen rakentamista niiden ympärille. Lapsi ei niinkään kaipaa vahvistuakseen ja kasvaakseen sen alleviivaamista, mitä hän ei osaa tai missä hän ei onnistu, vaan hän tarvitsisi tietoa omasta osaamisestaan ja onnistumisistaan.
2 Varsinkin oppimisvaikeudet johtavat herkästi itsetunnon alentumiseen ja huonommuuden tunteiden vahvistumiseen. Käyttäytymisen puolesta lapsi saattaa olla tietämätön, mitä häneltä oikeastaan odotetaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Vahvuuksiin perustuva arviointi (Strength-Based Assessment) kohdistuu lapsen tai nuoren positiivisiin puoliin, emootioihin ja käyttäytymiseen. Vahvuuksiin perustuvassa arvioinnissa mitataan lapsen positiivisia tunne- ja käyttäytymistaitoja, kykyjä ja ominaispiirteitä jotka luovat tunteen henkilökohtaisesta osaamisesta, edistävät tyydyttäviä suhteita perheenjäseniin ja muihin ihmisiin, vahvistavat kykyä kestää stressiä ja selviytymistä epäonnistumisista ja edistävät lapsen persoonallisuuden sekä sosiaalista ja akateemista kehitystä Vahvuuksiin perustuva näköala Vahvuuksien arviointi on nuori arvioinnin lähestymistapa verrattuna puutteiden ja heikkouksien tunnistamiseen perustuvaan arviointiin. Lähestymistapa on saanut tunnustusta ja tukea kuitenkin viime aikoina yhä enemmän. Vaikka menettelyssä onkin vielä käsitteellisiä aukkoja ja käytännöllisiä epävarmuustekijöitä, se perustuu kuitenkin selvästi määriteltyihin uskomuksiin. 1. Kaikilla lapsilla on vahvuuksia. Nämä vahvuudet, kyvyt ja resurssit ovat yksilöllisiä. Jokaisella ihmisellä löytyy omat vahvuutensa riippumatta tämän henkilökohtaisesta vammaisuudesta tai muista puutteista. Jos kasvatuksessa nojattaisiin enemmän vahvuuksiin, niin se auttaisi lasta selviytymään myös vaikeista tilanteista. 2. Lasta motivoi toisten ihmisten suhtautuminen. Jos opettaja, vanhempi tai muu aikuinen kiinnittää aina huomion lapsen puutteisiin ja osaamattomuuden, se latistaa ja vie motivaation. Vahvuuksien osoittaminen kannustaa ja motivoi lasta. 3. Jos lapsi epäonnistuu, se ei tarkoita vielä vajavaisuutta lapsessa, vaan kyse voi olla oppimismahdollisuuksien puutteesta. Jos lapselle tarjoutuu mahdollisuus hankkia osaamisen kokemuksia ja oppia, hän myös omaksuu positiivisia tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan ja ilmaisun keinoja. 4. Koulun ja kasvatuksen pitää perustua lapsen vahvuuksiin ja osaamiseen. Vahvuuksiin perustuva näköala luo uskoa siihen, että niiden tunnistaminen ja edelleen kehittäminen auttaa lasta itseään näkemään ne omana vahvuutenaan ja resurssinaan. Vahvuuksiin perustuvan arvioinnin edut Käytännön työntekijät ovat panneet merkille useita etuja vahvuuksiin perustuvassa arvioinnissa. Seuraavassa esitetään muutamia näkökohtia: 1. Se johtaa positiiviseen sitoutumiseen tukipalveluihin, varsinkin jos taustalla on jo pitkään jatkunut epäonnistumisten kierre. 2. Sen avulla voidaan osoittaa lapselle, vanhemmille, muille perheenjäsenille ja ammattilaisille, missä asioissa lapsi on hyvä ja mitkä sujuvat hyvin häneltä.
3 3. Osoittaa ammattilaisille, mihin lapsen kehitys ja kasvu voivat perustua ja joiden varaan voidaan luoda positiivisia odotuksia. 4. Se voi johtaa positiiviseen vanhempi ammattilainen suhteeseen, jota luonnehtii keskinäinen luottamus, avoimuus, tuki, ja yhteiset tavoitteet. Tämä voi olla vahva valtti, kun asetetaan tavoitteita kuntoutumiselle ja kasvulle. 5. Se voi auttaa tunnistamaan niitä resursseja, joiden varaan HOJKS rakennetaan. 6. Se voi auttaa rakentamaan tulevaisuuden suunnitelmia, jotta lapsesta kasvaisi yhteiskunnan tuottava jäsen. 7. Se voi auttaa lasta itseään ottamaan vastuuta päätöksistään ja tukee myös perhettä tässä. 8. Sen avulla dokumentoidaan, mitä lapsi jo osaa ja missä hän on vahva kun suunnitellaan erityistä tukea. Riskit, vastustuskyky ja suojaavat tekijät Riskitekijät lisäävät ongelmakäyttäytymisen tai tunne-elämän tasapainon horjumisen todennäköisyyttä. Tunnetut riskitekijät liittyvät biologiseen kehitykseen (esimerkiksi perimä, kehityshäiriöt, sairaudet jne.) ja ympäristöllisiin seikkoihin (esimerkiksi köyhyys, äidin masentuneisuus, perheen kasvatusmenettelyt jne). Kaikki lapset eivät kuitenkaan reagoi negatiivisesti, vaikka he altistuvat riskitekijöille. Vastustuskyky tarkoittaa haavoittavien elinolosuhteiden sietämistä ja mukautumista eivätkä ne voi silloin estää lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän hallinnan kehittymistä. Suojaavat tekijät nimensä mukaisesti suojaavat lasta, vaikka olosuhteet ympärillä olisivatkin hyvin epäedullisia. Suojaavat tekijät liittyvät lapseen ja hänen persoonaan itseensä (älykkyys, koulumenestys, joku tietty vahvuustekijä), perheeseen (vanhempien tuki, perheen koheesio ja hyvät kasvatusmenetelmät ml. positiivinen kuri) sekä yhteisöön (laajennettu perheyhteisö, tukeva naapurusto tai muut aikuiset). Suomalainen lapsen ja ihmisen kehityksen tunnetuin pitkittäistutkimus on professori Lea Pulkkisen johtama hanke Human Development and Its Risk Factors (ks. http://www.jyu.fi/humander/yleiskatsaus.shtml). Myös siinä hankkeessa keskeinen käsite on suojaavat tekijät. Teoreettiset lähtökohdat ovat samantyyppiset myös BERS:ssä ja peruskäsitteet, joista on lähdetty liikkeelle, perustuvat Masten & Coatsworthin ja Rutterin ensimmäisinä esittämiin ajatuksiin. Kokon (1999) mukaan heikko tunteiden hallinta lapsena on riskitekijä myöhemmän kehityksen kannalta. Erityisesti lapsuudessa osoitettu aggressiiviisuus ja sen hallitsemattomuus oli yhteydessä esimerkiksi myöhemmin aikuisuudessa pitkäaikaistyöttömyyteen. Tutkijoiden tulkinta tästä yhteydestä perustui ns. epäonnistumisten kehään. Aggressiivisuus (toisten satuttaminen, kiusaaminen jne) ennakoi koulusopeutumattomuutta, joka puolestaan ilmeni huonona koulumenestyksenä, motivoitumattomuutena ja pinnaamisena 14-vuotiaana, mikä puolestaan ennakoi mm. alkoholi- ja työllistymisongelmia. Kehämäisyys on mitä ilmeisintä, jossa epäonnistumista seuraa epäonnistuminen.
4 Viisi vahvuusaluetta Mittarin kehittelyssä on lähdetty alun perin liikkeelle vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten käsityksistä, mitkä heidän mukaansa ovat käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan vahvuuksia. Alun perin sellaisia mainintoja tuli 1200. Näistä tiivistettiin 190 väitettä, joista päädyttiin ensin 68-kohtaiseen koeversioon, ja mittaria testattiin yli 3000 lapsella, ja lopulliseen mittariin on jäänyt jäljelle 52 väitettä. (Epstein, Hertzog & Reid 2001, 315-316.) Vahvuus ihmissuhteissa (Interpersonal Strengths, IS) kuvaa lapsen kykyä kontrolloida tunteitaan ja käyttäytymistään sosiaalisissa tilanteissa. Väitteet kuten Pystyy hallitsemaan suuttumustaan, Reagoi pettymyksiin rauhallisesti, Hyväksyy arvostelua, Myöntää virheensä kuvaavat hyvin, minkälaisesta vahvuusalueesta on kyse. Lapsi tunnistaa, mitä häneltä odotetaan ja osaa kontrolloida itseään myös stressaavissa tilanteissa. Tähän vahvuusalueeseen kuuluvia väitteitä on yhteensä 15. Vahvuus perheenjäsenenä (Family Involvement, FI) kuvaa osallistumista perheen asioihin ja hänen suhteitaan muihin perheenjäseniin. Noudattaa sääntöjä kotona, Tekee asioita yhdessä perheen kanssa jne. Opettajan näkökulmasta tästä on yleensä ehkä vähiten hänellä tietoa, joskin hänelle voi olla muodostunut käsitys lapsen puheiden ja kommenttien perusteella kotitilanteesta. Tähän alueeseen kuuluvia väitteitä on 10. Vahvuus itsensä kanssa (Intrapersonal strength, IaS) on aika laaja ja väljä alue, jolla tarkoitetaan millainen perusnäkemys lapsella on itsestään. Esimerkiksi sellaiset väitteet kuin Uskoo itseensä, Osoittaa huumorintajua, Tunnistaa omat tunteensa kuvaavat tätä vahvuusaluetta, jolla on yhteensä 11 väitettä. Vahvuus koulussa (School Functioning, SF) kuvaa lapsen kykyä suoriutua koulussa ja luokassa oppilaana. Väitteet On tarkkaavainen luokassa, Selviytyy matematiikassa luokkatasonsa mukaisesti jne kuvaavat aluetta. Väitteitä on yhteensä 9. Tunne-elämän hallinta (Affective Strength, AS) kuvaa lapsen taitoa hyväksyä toisten ihmisten osoittamia kiintymyksen ja välittämisen tunteita sekä kykyä osoittaa niitä myös itse toisia kohtaan. Osoittaa huolta toisten tunteista, Osoittaa kiintymyksen tunteita, Hyväksyy halaamisen kuvastavat vahvuusalueen ydintä, ja vastaavia väitteitä on yhteensä 7. Kun e.m. kaltaisia laajoja käsitteellisiä ihmisen käyttäytymistä keskeisesti kuvaavia alueita arvioidaan muutamien muuttujien kautta, on tulkinnassa oltava terveellä tavalla kriittinen. Ihmistä ei yksinkertaisesti voida arvioida täydellisesti, ja monta tärkeää seikkaa jää tämänkin tarkastelun ulkopuolelle. Päähuomio kannattanee kiinnittää siihen, että kyseessä on hyvin praktinen lähestymistapa, jolla voisi parhaimmillaan olla konkreettista annettavaa koulun arkityöhön
5 suhteessa vanhempiin. Tavoitteena on lisätä tuntemusta lapsen käyttäytymisestä eri konteksteissa. II MITTARIN RAKENNE JA KÄYTTÖ Mistä KTA koostuu? Tässä vaiheessa KTA arviointiväline on aivan taipaleensa alussa. Varsinaiseen pakettiin kuuluu ohjekirja sekä opettajan, vanhemman ja nuoren arviointilomakkeet. Itse arviointilomakkeet ovat identtisiä, ts. sekä opettaja että vanhempi arvioivat samoja kohteita. Siinä missä vanhemman lomakkeessa arvioidaan käsityksiä lapsestani, arvioi opettaja oppilasta. Lapsi puolestaan arvioi omaa tilannettaan minämuodossa. Suomalaista käyttäjäkuntaa varten ei ole olemassa vielä normeerattua pisteytystä. Se vaihe on vasta käynnistymässä (mikäli väline osoittautuu mielestänne sen arvoiseksi!). Lomake voidaan lähettää ohjeella täydennettynä vanhemmalle kotiin täytettäväksi, ja hän tuo sen sitten mukanaan opettajalle yhteiseen tapaamiseen lapsen asioiden tiimoilta. KTA:sta on käännetty myös lapsi/nuoriso-versio, jossa oppilas itse täyttää lomakkeen itsearviointina. Tätä suositellaan käytettäväksi 12-vuotiaista ylöspäin eli viidesluokkalaiset olisivat kykeneviä täyttämään lomakkeen. KTA:n käyttö KTA soveltunee parhaiten pohja-aineistoksi vanhempien tapaamista ajatellen. Jos vanhemmat ja opettaja kukin ovat arvioineet välineellä lapsen vahvuuksia etukäteen, niin tapaamisessa havaintoja voidaan vertailla. KTA saattaisi tarjota hyvän lähtökohdan opettajan ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen, jossa arvioidaan lapsen osaamisia. Tässä vaiheessa, kun normipisteytystä ei ole vielä olemassa, välineen käyttöarvoa pitäisi arvioida sen perusteella tuoko se yleensä jotain lisäarvoa oppilaan tuntemukseen ja vanhempien kohtaamiseen. Jos sen avulla voidaan edistää lapsen kasvua ja kehitystä, niin mittarilla voisi olla silloin merkitystä myös meillä. Hypoteettisesti ajatellaan, että tulevaisuudessa mittari voisi antaa vertailevaa tietoa lapsen viidestä eri vahvuusalueesta tarkastelemassa kunkin vahvuusalueen summapistemääriä suomalaisiin normiarvoihin. Silloinkin tulosten tulkinnassa pitää noudattaa äärimmäistä pidättyvyyttä, ne eivät ole objektiivisia totuuksia vaikka ihmisillä on taipumus helposti olettaa niin.
6 OHJEET KTA:n TUTKIMUSKÄYTTÖÄ VARTEN KTA:n kokeilukäyttö Ihanteellisinta olisi, että lomake lähetettäisiin lapsen mukana kotiin vanhempien täytettäväksi, ja opettaja täyttäisi oman lomakkeensa, ja lomakkeiden pohjalta käytäisiin keskustelua vanhempien tapaamisessa. Lomakkeet palautetaan sen jälkeen Jyväskylän yliopistoon. Tarvittaessa opettaja voi ottaa itselleen kopiot lomakkeista ainakin yhteenvetosivusta (takasivu). Täytä lomake oppilaittesi osalta, ja lähetä kunkin lapsen mukana lomake vanhempien täytettäväksi. Lähetä myös KTA-lomaketta koskeva palautelomake Miltä lomakkeen täyttäminen vaikutti vanhemman näkökulmasta? Kun vanhempien lomakkeet ovat palautuneet kouluun, palauta ne Jyväskylän yliopistoon. Liitä mukaan vanhempien allekirjoittama suostumus osallistua tutkimukseen. Samoin liitä mukaan luokkasi oppilasmäärää koskeva informaatio. Myöhemmin keväällä toteutetaan verkkokysely KTAn toteuttamiseen liittyvistä seikoista. On hyvin tärkeää vastata tähän kyselyyn, sillä teidän kokemuksenne pilottilaisina ovat korvaamattoman tärkeitä! Lähetä vanhemmille lomake ja sen mukana vastaamisohje sekä tutkimukseen suostumisen dokumentoiva lupalappu. Anna palauttamiselle aikaa muutama päivä, ja tarvittaessa muistuta kotia tästä tutkimuksesta. Voit itse harkita, miten liität tämän arvioinnin omaan opetustyöhösi. Otatko lomakkeen yhteiseen tarkasteluun vanhempien kanssa vai ei, on täysin omassa harkinnassasi. Lähteet: Epstein, M.H., Hertzog, M.A. & rreid, R. 2001. The Behavioral and Emotional Rating Scale: Long Term Test-Retest Reliability. Behavioral Disorders 26 (4). 314 320. Epstein, M.H. 2004. BERS-2 Behavioral and Emotional Rating Scale. Second edtion. Examiner s Manual. Austin (TX): ProEd. Kokko, K. 1999. Lapsuuden aggressiivisuus ja aikuisiän pitkäaikaistyöttömyys riskitekijät ja suojaavat vaikutukset. Teoksessa M.Kuorelahti & R.Viitanen (toim.) Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja. www.minedu.fi/opm/nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/?lang=fi
7 Käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan arviointi KTA / Syksy 2009 Vastaajia koskeva lisäinformaatio Liitä tämä kysely luokkasi oppilaiden KTA-lomakkeiden palautuskuoreen! Tällä lomakkeella koottua tietoa (lukumääriä, erityisopetuksen tarpeet) tarvitaan KTA:n normeeraamiseen. Paikkakunta: Koulun nimi: Opettajan nimi: 1. Kuinka monta oppilasta luokassasi on? 2. Kuinka moni vanhempi kieltäytyi osallistumasta KTA-kokeiluun? 3. Kuinka moni vanhempi kielsi osallistumisen lapsensa osalta? Lisäksi tarvitsemme tiedon niistä oppilaista, jotka osallistuvat erityisopetukseen. Täydennä tarvittavat tiedot alla olevaan taulukkoon. Merkitse rastilla, mihin erityisopetuksen tarpeet liittyvät. Nimi Erit.op. järj.muoto erit.lk. yleisopetus hojks osa-aik. Erit.op. osall. peruste/et kielell.on opp. sos.emot. vaik. vaik. g.