1 KESKI-SUOMEN JÄRJESTÖAREENA MUISTIO Järjestöjen yhteistapaaminen 13.9.2013 Keski-Suomen liito, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä, klo 8.30 12.00, Puheenjohtajana Tiina Sivonen Muistion kirjasi Matti Tervaniemi Läsnä: Antero Mikonranta Tiina Sivonen Ilkka Kuukka Anne Astikainen Sirpa Pekkarinen Matti Tervaniemi Hannu Korhonen Eeva-Liisa Tilkanen Päivi Kaski Eero Pirttijärvi Esa Ylikoski SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Keski-Suomen Kylät ry Keski-Suomen liitto Nuorten Keski-Suomi ry Suomen Nuorisoseurat/Palvelutuuli-hanke Sovatek Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Verkostot Keski-Suomessa: verkostokartoituksen esittely ja keskustelu Tiina Sivonen ja Ilkka Kuukka Tiina ja Ilkka esittelivät järjestöareenan työryhmän kokoaman verkostokartoituksen (Koonti verkostoista_130913.pdf ja Keskisuomalaisia verkostoja_130913.pdf) Verkostoja on hyvin monenlaisia, ja niiden luokittelu on varsin haastavaa. Koottua tietoa verkostoista ei ole ollut olemassa, ja tässäkin koosteessa on mukana sekä verkostoja että toimintamalleja. Tiedot on koottu työryhmän jäsenten yhteyksien ja julkisesti satavilla olevan tiedon pohjalta. Verkostoilla on monenlaisia tehtäviä, tiedon kokoaminen, välittäminen ja vaihtaminen sekä päätöksentekoon vaikuttaminen on aineiston pohjalta yksi merkittävimmistä syistä, miksi verkostoja kootaan. Kooste painottuu Jyväskylän alueelle, ja joillakin toimialoilla on selviä katvealueita. Selvitettäväksi jää, millaisia vastaavia verkostomaisia toimintoja on muualla Keski-Suomessa. Keskustelussa tuli esiin seuraavia asioita:
2 Leader-toimintaryhmiltä voisi ehkä saada tietoa alueellisista verkostoista Hankkeisiin liittyvät verkostot, ja jo yhdistyksiksi organisoituneet verkostot eivät ole mukana tässä selvityksessä Ammatillisesti työmuotojen ympärille rakentuvat verkostot eivät välttämättä ole tässä mukana, osa tässä näkyy, osa ei Yksittäisten toimijoiden kannattelemat verkostot eivät ehkä tähän kuulu Miksi selvitystä tarvitaan: uudet järjestötoimijat pääsevät kartalle olemassa olevista verkostoista ja julkisella puolella on tarve päästä yhteyteen toimijoiden kanssa Pohdittiin tietojen luokittelua: verkostokartoituksesta voisi olla enemmän hyötyä, jos se pohjautuisi jonkinlaiseen luokitukseen. Verkostokartoitus löytyy jatkossa Yhdistystorin tiedostoista. Tarvittaessa verkostoille voidaan tehdä oma kategoria yhdistystorin järjestötietokantaan. Taulukon täydentäminen: koordinointivastuu, kokoonpanot, tapaamiskertojen määrä, saavutetut tulokset. syventävät haastattelut ydintoimijoiden kanssa. Ilkka Kuukka tekee jatko-opintoihinsa liittyen jatkotyötä tämän kanssa, eritoten kulttuuri- ja taidepuolelta Pitäisikö työskentelyä jatkaa ja terävöittää? päivitetään aika ajoin, ehkä noin kerran vuodessa harjoittelijaresurssien käyttö tähän tehtävään? Järjestöjen rooli Keski-Suomen strategian 2040 valmistelussa, Hannu Korhonen, Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Keski-Suomen strategian valmistelu_130913.pdf Tähän mennessä taustoittavaa työtä ja tiedon keruuta, ei vielä kirjoitettua selvitykset osoitteessa www.keskisuomi.info K-S rakennemalli valmistelua tehty uudella tavalla: vuorovaikutuksen foorumit ja sähköinen keskustelu, asiantuntijapaneelit, suunnitelma ja ohjelma yhdessä. Tehtävissä valinnoissa tulee huomioida aluetalous, yhtenäisyys, kärkiyritykset ja osaaminen, ympäristö, kansalaislähtöisyys, saavutettavuus ja liikenneyhteydet. Strategian tarkoitus on koota kaikki maakunnan toimijat mukaan.
3 Neljä skenaariota, keskisuomi.info -sivuilla selitetty tarkemmin (http://www.keskisuomi.info/strategia/keski-suomen-tulevaisuuden-skenaariot-2040/ ) Kaikille skenaarioille yhteiset muutostekijät: epävarmuus lisääntyy, yritteliäisyys ja paikallisuus yksilöillä ja alueilla, niukkenevat resurssit, kansainvälisyys, digitalous, energiaomavaraisuus, Venäjä, Logistiikka ja nuorten arvostukset skenaarioiden yhteiset toimenpiteet: ennakointitiedon hyödyntäminen, kehittämisen fokusointi, palvelutuotannon uudet mahdollisuudet, tukipalvelut, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen lisääminen, dynaamisten vaikutusten ymmärtäminen, liikkumisen uudet järjestelyt, maakunnan logistinen asema ja yhteydet, kansainvälinen yhteistyö risteilyllä työskentelyä jatketaan Ajatuksia syksyn Maakuntafoorumin aiheeksi: verkostot ja järjestörajat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet Todettiin, että vapaamuotoista maakuntafoorumia ei tänä vuonna järjestetä lähinnä taloudellisista resursseista johtuen. Järjestöjen yhteistyötä ja vaikuttamista edistetään muilla tavoin: lähidemokratia iltoja: Keski-Suomen Kylät ry järjestänyt> laajakaista ja palvelut nousseet tärkeiksi strategiatyössä esillä paljon kansalaistoiminta, mutta järjestöt näkyvät suunnitelmissa vähän Järjestöareenan työryhmä järjestää joulukuulle yhdistyksille suunnatun tilaisuuden startegiatyöhön liittyen. Asiasta tiedotetaan mm. Yhdistystorilla. Sote-uudistus: missä mennään ja mitä uudistus tarkoittaa järjestöjen kannalta? Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja (Tämän osion muistiinpanot: Anne Astikainen) Marja Heikkilä kertoi Sote-uudistuksen periaatteista, Keski-Suomen näkökulmista asiaan ja järjestöjen roolista tässä muutoksessa. Sote-uudistus - järjestöt 13.9.13.pdf Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti 27.6.2013 (Varhila STM) Uudistamisen keskeiset tavoitteet: sote-integraatio + pth (perusterveydenhuolto)/ esh (erikoissairaanhoito)-integraatio sekä yhdenvertaisuus, peruspalveluiden vahvistaminen, terveys, hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus jne. Lain tavoitteena tulla voimaan 1.1.2015. Kuntien palautteet väliraporttiin 11.10.2013. Palvelut järjestetään sote-alueilla, joita tulee 20-30. Alue vastaa kaikesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä, erotetaan toisistaan tuottaminen ja järjestäminen.
4 Sote-alueen sisällä voi olla myös perustason palveluita järjestäviä kuntia ja alueita. Rahoituksesta vastaavat kaikki perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat. Keski-Suomen tilanne ja suunnitelmat Maakunnassa suhteellisen laaja yksimielisyys siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maakunnan laajuisella sote-alueella. Keski-Suomessa vastuukunta on Jyväskylä; ratkaisevaa kantokyky, kunnan kaikki muutkin palvelut saadaan hyödyttämään sote-palveluiden järjestämistä (sivistys, tekninen, kaavoitus jne). Eli erillisiä perustason alueita ei olisi tulossa. Jämsä päättänyt siirtyä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle, mutta sosiaalihuollon palveluiden kehittämiseen liittyen ovat suuntautumassa Keski- Suomeen. Rautalankamalli (Räsänen&Palola) selventää, mitä malli yksinkertaistetusti tarkoittaisi Kannattaa huomioida, mitä järjestämisvastuun siirto pois kunnalta tarkoittaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan huolehtia väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. esim. Saarikka > vahva järjestäjä jolle kunta on kokonaan siirtänyt järjestämisvastuun. Olipa järjestämisvastuussa oleva toimija maakunnassa mikä tahansa, tämä on hyvä huomioida. Muilla kunnilla ei ole sananvaltaa tai tilaajavaltaa asiassa. KASTE-haku: Keski-Suomen SOTE 2020: tavoitteena on rakentaa tulevalle sote-alueelle asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan maakunnan asukkaiden sote-palvelut. Tavoitteena mm. päästä yhteisymmärrykseen siitä mitä lähipalvelut ovat, miten niitä tuotetaan ja millainen palveluverkko on; sote-alueen laajuisten ydinprosessien mallintaminen, johtamisen parantaminen, kehittämisrakenne. Järjestöt uudessa tilanteessa: Järjestäjä mahdollisesti muuttuu, tulee vain yksi taho. Jos toimija on yksi suuri taho, se voi olla byrokraattinen, liian suuri pienelle toimijalle jne. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen säilyy kunnan tehtävänä Sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole vain palveluita, vaikka tällainen ajattelutrendi näyttää tässä uudistuksessa voimistuvan. Se on myös edellytysten luomista, kansalaisten voimaannuttamista, osallistamista, yhteisöjen tukemista jne. Uudessa mallissa on paljon isoja kysymyksiä: lähidemokratia ja osallisuus, yhteisöjen saaminen mukaan uuteen malliin, byrokratian riskit, palveluaukot, keskittäminen, tuotantomallien moninaisuus, vertaistuki, miten yhteisöt saadaan mukaan palveluprosesseihin jne. Sairaanhoitopiirit lakkaavat. Mitä jää kunnille?
5 Sanaa on vapaa Sana on vapaa keskittyi miettimään seuraavan järjestöareenatapaamisen aihe-ehdotuksia: Sirpa Pekkarinen: sisäinen turvallisuusselvitys, järjestöt mukaan, Sirpa edustajana >Suomen kylätoiminta> Sirpa voisi seuraavassa Areenatapaamisessa kertoa tästä Järjestöbarometri tutuksi> Anne Astikainen kertoi tästä: sosiaali- ja terveysjärjestöjen ajankohtainen tilanne, ei koko järjestökentän kuva. seuraava järjestöbarometri ilmestyy marraskuussa 2013. Miten järjestöissä tehtävä työ saadaan näkyväksi ja sitä kautta sen arvostusta pystytään lisäämään? Maakunnallinen järjestöstrategia: valtakunnallisesti 2% kunnista olemassa tällainen. Sirpa Pekkarinen lupasi selvittää tätä. Seuraavan Järjestöareenan tapaamisen ajankohdasta sopiminen ja tilaisuuden päättäminen Keski-Suomen Järjestöareenan seuraava tapaaminen 24.1.2014 klo 8.30-12.00 Keski-Suomen liiton tiloissa Dioriitissa, Sepänkatu 4, Jyväskylä.