ALKOHOLI JA KOTIHOITO - Ikäihmisten alkoholinkäyttö haastaa omaiset ja työntekijät



Samankaltaiset tiedostot
A Vilkko 1. Palvelujärjestelmä ja omaiset Rai-seminaari, Helsinki Anni Vilkko

Laskeeko aurinko pulloon? Seudullinen päihdefoorumi, Mikkeli Anni Vilkko erikoistutkija, VTT, Dos.

Miten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon?

Hoivaajien huoli: alkoholinkäyttö omaishoitotilanteissa

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Mittaamatonta välittämistä?

Pohjois-Karjalan alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Keski-Suomen alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa

Koko kunta ikääntyneen asialla

Ikääntyvä Suomi mistä tulossa, minne menossa?

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Kanta-Hämeen maakuntaprofiili

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Kainuun alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Lapin alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Keski-Pohjanmaan alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa

Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen

Kotihoidon kriteerit alkaen

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

Etelä-Pohjanmaan maakuntaprofiili

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Etelä-Savon alueprofiili

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Omaishoito ja päihteet -seminaari

Päijät-Hämeen maakuntaprofiili

Pohjanmaan maakuntaprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Matti Mäkelä, ylilääkäri THL

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Satakunnan maakuntaprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kanta-Hämeen maakuntaprofiili

Pirkanmaan maakuntaprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Pohjois-Savon alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Virittäytymistä. NDCBoqA

MUUTOSINFO PALTAMO

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Lakiesityksen taustaa

Mittaamatonta välittämistä?

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Tampereen PEKKA-hanke

Etelä-Karjalan alueprofiili

Virallisesti omaishoitaja -

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

Transkriptio:

ALKOHOLI JA KOTIHOITO - Ikäihmisten alkoholinkäyttö haastaa omaiset ja työntekijät Anni Vilkko, THL / Ikäihmisten palvelut yksikkö Kotona kokonainen elämä hanke (KASTE) Kotka 30.10.2013 7.11.2013 A Vilkko 1

Vanhuspalvelulaki ja ikääntyneille kohdennetut päihdepalvelut 7.11.2013 A Vilkko 2

Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimus 2013-2014 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980) astui voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain seuranta toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön n toimeksiannosta - ensimmäinen kerta, kun lain voimaantulon vaikutuksia seurataan Suomessa Tavoitteena on selvittää ikäihmisten palveluiden nykytila ennen vanhuspalvelulain toimeenpanoa ja toimeenpanon jälkeen Tiedonkeruut 05/2013 ja 10/2014 (sähköisenä kyselynä) THL ja Valvira Tietojen raportointia ja yhteenvetoa, ks. http://www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta 16.10.2013 Vanhuspalvelulain seuranta - 2013, Anja Noro 3

Kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue kyselyn 2013 toteutus ja vastanneet Vuosi 2013: 320 kuntaa, joista 81 yksittäinen kunta 61 kuntayhtymää/yhteistoimintaaluetta Yhteensä 165 Lyhyt kysely ikäihmisten palveluiden järjestämisestä ja vastaajatahosta 05/2013 ikäihmisten palvelut järjesti 184 yksittäistä kuntaa 40 kuntayhtymä/yhteistoiminta-alue Kyselyitä lähetettiin kaikkiaan 224 Tiedonkeruuaika 22.5.-31.5.2013 ja lisäaika 5.-12.6.2013 Kyselyn vastaanottaja vanhuspalvelujohtaja/perusturvajohtaja/sosiaalijohtaja tai vastaava Vastaukset saatiin Yksittäinen kunta 157 / 184 85.3 % Kuntayhtymä/yhteistoimintaalue 37 / 40 92.5 % Vastausten väestöpeittävyys Koko väestö 94 % 65+ väestö 93 % 75+ väestö 92 % 16.10.2013 Vanhuspalvelulain seuranta - 2013, Anja Noro 4

Onko kunnassanne riittävästi erityisesti ikääntyneille suunnattua palvelua? (13 ) Riittävästi Melko riittävästi Kohtuullisesti Riittämättömästi Liikaa Ei tarvetta Terveyskeskuksen vuodeosastohoito lyhytaikaisena hoitona 56 29 10 2 1 2 Terveyskeskuksen vuodeosastohoito pitkäaikaisena hoitona 44 13 9 2 10 22 Vanhainkotihoitona 36 13 5 3 5 38 Ikäihmisten tehostettuna palveluasumisena 26 37 15 17 2 2 Ikäihmisten tavallisena palveluasumisena 28 20 19 14 4 14 Erityisesti ikäihmisille kohdennettuina päihdepalveluina 3 7 27 60 3 Erityisesti ikäihmisille kohdennettuina mielenterveyspalveluina 3 10 31 55 2 Kotihoitona (kotipalveluna ja/tai kotisairaanhoitona) 38 38 20 4 1 16.10.2013 Vanhuspalvelulain seuranta - 2013, Anja Noro 5

Alkoholinkäytön yleisyys 7.11.2013 A Vilkko 6

Alkoholinkäytön yleisyys eläkeikäisen väestön (yli 65-vuotiaat) joukossa alkoholin käyttö on yleistynyt tasaisesti raittius on harvinaistunut eläkeikäiset ovat lisänneet alkoholin säännöllistä käyttöä alkoholi on osa arkea! 7.11.2013 A Vilkko 7

Alkoholinkäytön yleisyys Vähintään kerran viikossa alkoholia juovat yli 65-vuotiaat (EVTK 65 84 -vuotiaat) Muutos 1993 2011 Miehet: 24 % 39 % Naiset: 8 % 22 % osuus suurempi korkeammin koulutetuilla ja nuoremmilla eläkeläisillä Anna-Leena Holstila, Satu Helakorpi, Antti Uutela: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2011 ja niiden muutokset 1993 2011, THL Raportti 56/2012 7.11.2013 A Vilkko 8

Alkoholinkäytön yleisyys: juomisen useus ikäryhmittäin Alkoholia vähintään kerran viikossa juovien ikäryhmittäiset osuudet (%) yli 65- vuotiailla vuodesta 1985-2007 (Laitalainen ym. 2008 EVTK) % 50 Miehet % 50 Naiset 40 40 30 30 20 20 10 10 0 85-89 93-95 97-99 01-03 05-07 vuosi 65-69 70-74 75-79 80-84 0 85-89 93-95 97-99 01-03 05-07 vuosi 65-69 70-74 75-79 80-84 7.11.2013 A Vilkko 9

Alkoholinkäytön yleisyys: juomismäärät ja tavat, ikä, kulttuuri iän karttuessa keskimääräiset alkoholin viikkokulutusmäärät yleensä vähenevät ja raittius lisääntyy, vaikka käytön säännöllisyys ei muutukaan juomatavoissa on isoja eroja, mm. iän mukaan kohtuukäyttö ja ongelmat lisääntyvät rinta rinnan märkä sukupolvi vai/ja kostea yhteiskunta? Nykyisin arvioidaan, että 5-10 % yli 65-vuotiaista on alkoholin suurkuluttajia 7.11.2013 A Vilkko 10

7.11.2013 A Vilkko 11

Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 (miehet) ja 5 (naiset) annosta juoneiden ikäryhmittäiset osuudet vv. 1985-2011 (Holstila ym. 2012 /EVTK) 7.11.2013 A Vilkko 12

Alkoholin riskikäytön yleisyys: 1985-2011 trendi (EVTK / Holstila ym. 2012 ) Vähintään 8 alkoholiannoksen viikkokulutus on edelleen yleistynyt 65 79 -vuotiailla miehillä Eniten se on lisääntynyt 65 69 -vuotiailla, joista useampi kuin joka neljäs käyttää viikossa vähintään 8 annosta alkoholia 80 84 -vuotiailla miehillä se on jokseenkin yhtä matalalla tasolla kuin vuosina 1993 1999 (n. 6 %) Yli 65-vuotiaiden naisten vähintään 5 alkoholiannosta viikossa juovien osuus on kasvanut jatkuvasti 65 74 - vuotiailla (10-12 %) 75 84 -vuotiailla naisilla vähintään viiden alkoholiannoksen viikkokulutus on pysynyt harvinaisena (n. 2,5 %) 7.11.2013 A Vilkko 13

Aihepiirin monimuotoisuus 7.11.2013 A Vilkko 14

Immonen, Sirpa: Perspectives on Alcohol Consumption in Older Adults. University of Helsinki, Faculty of Medicine, diss. Helsinki 2012, p. 14.

Haittoja aiheuttava alkoholinkäyttö ja ikääntyneet: ongelmakohtia Käyttö yleistä, mutta puutteellisesti tunnistettua! Asenteet vaikuttavat Iäkkäät: vähättely ja kieltäminen (häpeä, stigma), tiedon puute Työntekijät: häveliäisyys ja riittämätön koulutus puheeksiottoon, yleisten alkoholihaittojen seulontavälineiden välttävä soveltuvuus, vaikeus erottaa toisistaan alkoholiehtoisia ja muita terveysongelmia (esim. muistisairauksien ja suurkulutuksen yhteys) Hoitomenetelmien ja työtapojen kehittäminen vaatimatonta Palveluita niukasti saatavilla Vähänlaisesti tutkittu ja raportoitu ilmiö Suomessa 2000-luvulla tutkimus lisääntynyt kv-tutkimus alkoi 1970-luvulla monia aukkokohtia edelleen (esim. palvelujärjestelmän osalta, riskiryhmien tunnistamisessa, palveluiden suuntaamisessa) 7.11.2013 A Vilkko 16

Tutkimustietoa, keskeisiä löydöksiä, riskikäytön indikaattoreita Ikäännyttäessä vähäiselläkin kulutustasolla saattaa syntyä haittoja Fysiologinen fakta: elimistön nestepitoisuus pienenee ja aineenvaihdunta hidastuu Masentuneisuus, ahdistuneisuus, unettomuus saattavat lisääntyä Kaatumisten riski kasvaa Yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa 7.11.2013 A Vilkko 17

7.11.2013 A Vilkko 18

Tutkimuksen keskeisiä löydöksiä, riskikäytön indikaattoreita Ennen eläkeikää syntynyt vs. myöhäisellä iällä kehittynyt alkoholiriippuvuus (menetykset; emotionaaliset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat; terveysongelmat, kivut yms.) Puheeksioton on havaittu auttavan (etenkin myöhemmällä iällä kehittynyt runsas käyttö!) ja hoitomenetelmät tepsivät siinä missä nuorempiinkin (löydettävä oikeat työtavat) Nostettu esiin erilaisten käyttäjäryhmien identifioimisen tarve (hoidon ja palveluiden suuntaamisen ja muotojen kannalta) esim. (Dar 2006): riskiryhmiin kuuluvat ongelmallisesti juovat alkoholiriippuvaiset 7.11.2013 A Vilkko 19

7.11.2013 A Vilkko 20

Erillistutkimus kotihoidosta: Ikäihmisen kohtuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisen hoivavastuu 2013 7.11.2013 A Vilkko 21

alkoholi ja ikäihmiset Vilkko A & Finne-Soveri H & Sohlman B & Noro A & Jokinen S: Kotona asuvan ikäihmisen kohtuutta runsaampi alkoholin käyttö ja omaisen hoivavastuu teoksessa Warpenius et al. (toim.): Alkoholin ja muiden päihteiden haitat läheisille, muille ja yhteiskunnalle. 2013, THL / myös verkkoversio: http://www.julkari.fi/handle/10024/104454 7.11.2013 A Vilkko 22

kuka vastaa avun tarpeisiin elämän ehtoopuolella? palvelut kotiin nykyiset yhteiskunta- ja vanhuuspoliittiset linjaukset ohjaavat omaisia ja muita läheisiä ottamaan vastuuta iäkkään ihmisen hoivasta 7.11.2013 A Vilkko 23

omaisten ja läheisten rooli hoivaajina? läheisten antaman hoivan korostaminen suomalaisen hyvinvointivaltion kontekstissa muuttaa totuttua virallisen ja epävirallisen hoivan vastuunjakoa perheen vastuu ja moraalisten hoivavelvoitteiden sitovuus painottuvat 7.11.2013 A Vilkko 24

omais- ja läheishoivan rajat? läheinen, henkilökohtainen suhde ei olemassa hoivan tarpeen vuoksi vaan siitä riippumatta millaisia rajoja omaiset noudattavat avun antamisessa ja sitoutumisessa? entä kun lähihoivasuhteessa moraalinen ja normatiivinen rakkauden ideologia ei enää kannattele? (Ungerson 1995) 7.11.2013 A Vilkko 25

tutkimuksen lähtökohta alkoholin kohtuutta runsaampi käyttö on hoivasuhteen kompastuskivi kenen/keiden vastuulla on iäkkään runsaasti alkoholia käyttävän hoiva ja huolenpito siinä vaiheessa, kun arkitoimista ei selvitä ilman apua? 7.11.2013 A Vilkko 26

tutkimuskysymys mitä tekijöitä liittyy hoivaa tarvitsevan iäkkään ihmisen kohtuutta runsaampaan alkoholin käyttöön? onko näillä tekijöillä yhteyttä epävirallisen hoivan saantiin? esim. hoivaajan voimavaroihin ja/tai mahdollisuuksiin vastata osaltaan läheisensä hoivasta kotioloissa 7.11.2013 A Vilkko 27

asetelma vertasimme toisiinsa säännöllistä kotihoitoa saaneita henkilöitä, jotka käyttivät alkoholia kohtuutta runsaammin, ja samalta ajanjaksolta henkilöitä, joista tällaista havaintoa ei tehty menetelmät: ristiintaulukointi Khiin neliön testi logistinen regressioanalyysi 7.11.2013 A Vilkko 28

aineisto: RAI KOTIHOITO tietokanta, otos säännöllisessä kotihoidossa heillä myös hoitoon osallistuva omainen kirjaus kohtuutta runsaammasta alkoholin käytöstä 1.10.2011-31.3.2012 tehdyistä asiakasarvioinneista (yht. n. 12 000) suuret kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere, Jyväskylä) N = 6 126 säännöllisessä kotihoidossa olevaa, joilla myös hoivaava omainen; 5 % käytti alkoholia kohtuutta runsaammin (n=313) 7.11.2013 A Vilkko 29

Alkoholin kohtuutta runsaampi käyttö iän ja sukupuolen mukaan, % (KH-RAI) Kaikki, % Miehet, % Naiset, % 7.11.2013 A Vilkko 30

määritelmä kohtuutta runsaampi alkoholin käyttö alkoholin käyttöä ei sinänsä kysytä RAIasiakasarvioinnissa, mutta jos käyttö ylittää kohtuuden ja tuottaa muodossa tai toisessa ongelmia ja haittoja henkilölle itselleen tai hoivaajille, se kirjataan arviointiin osana elämäntapoja ja tilannetekijöitä ts. kun noin 5 prosentilla (313 henkilöllä) kotihoidossa olevista ikäihmisistä oli alkoholin käyttöön liittyvä merkintä, luku ei viittaa siihen, että loput 95 prosenttia eivät käyttäisi lainkaan alkoholia 7.11.2013 A Vilkko 31

kohtuutta runsaammin vs. kohtuuden rajoissa tai ei lainkaan alkoholia käyttävät sukupuolen mukaiset erot: 56 % miehiä ja 44 % naisia alle 65-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista naisista kotihoidonpirissä joka kymmenes juo haittoja aiheuttavasti iän mukaiset erot: alkoholia kohtuutta runsaammin käyttävät ovat huomattavasti useammin alle 75-v (50 % vs. 16 %) alkoholin käyttäjien ryhmässä alle 65-vuotiaiden osuus on suurempi kuin vertailuryhmässä (18 % vs. 5 %) iän karttuessa ongelmallisesti juovien määrä laskee 7.11.2013 A Vilkko 32

Erittäin vähäinen Vähäinen Kohtalainen Runsas Erittäin runsas Kotihoitoa saavien jakautuminen palvelutarve-luokkiin (MAPle 1-5) alkoholinkäytön mukaan, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ongelmallinen päihteiden käyttö, kaikki, % Ongelmallinen päihteiden käyttö, miehet, % Ongelmallinen päihteiden käyttö, naiset, % Vähäinen tai ei alkoholin käyttöä, kaikki% Maple Maple Maple Maple Maple Palvelutarve MAPle 1-5 7.11.2013 A Vilkko 33

hoivaajia kuormittavat tekijät 1 diagnooseiltaan hyvin samankaltainen kuin vertailuryhmä: 32 %:lla muistisairaus 25 %:lla diabetes 14 %:lla aivohalvaus 28 %:lla jokin psykiatrinen sairaus, masennus useimmiten ainoastaan psykiatrisen sairauden (=masennus) osuus oli merkitsevästi vertailuryhmää suurempi Vrt. alkoholin käyttöön yhteydessä olevaa dementiaa on arvioitu olevan noin 10 % kaikista dementioista (Gupta & Warner 2008; Weyerer ym. 2011) 7.11.2013 A Vilkko 34

hoivaajia kuormittavat tekijät 2 käytösoireita enemmän (26 % vs. 15 %) verbaalista aggressiivisuutta (9 % vs. 4 %) sosiaalisesti poikkeavaa käytöstä (5 % vs. 2 %) hoivan ja avun vastustelua merkittävässä määrin enemmän (19% vs. 9%) viittaavat hoivaajien tukalaan asemaan 7.11.2013 A Vilkko 35

kerroinsuhde / vetosuhde (OR) Riskitekijät Odds ratio OR 95 %:n luottamusväli, alaraja yläraja mies 3.196 2.503 4.082 alle 75-vuotias 3.708 2.878 4.777 laiminlyödyksi joutumisen epäily 3.159 2.221 4.494 tinkii välttämättömistä tarpeistaan varojen niukkuuden vuoksi omaisen mielestä hänen olisi parempi olla muualla kuin kotona 2.122 1.282 3.510 1.494 1.055 2.118 eronnut 1.767 1.320 2.365 kaatuilu 1.640 1.265 2.127 hoidon vastustaminen käytösoireena 1.585 1.117 2.250 puutteelliset pesutilat 2.018 1.381 2.950 7.11.2013 A Vilkko 36

profiili: kohtuutta runsaampaan alkoholinkäyttöön liittyvät tekijät kerroinsuhteen (OR) mukaan tarkasteltuna mies, eronnut, alle 75-vuotias tinkii välttämättömistä tarpeista asunnossa puutteita pesutiloissa toimintakykyä kuvaa suuri vaara kaatuilla suhtautuu kielteisesti ja vastustellen apuun on poikkeavan epäsiisti ja huolenpidon osalta laiminlyödyn oloinen hoivaajana toimiva omainen/läheinen katsoo, että hoidettavan olisi parempi asua jossain muualla kuin kotona 7.11.2013 A Vilkko 37

omainen kohtuutta runsaammin juovilla: aviopuoliso - useammin (21 %) kuin muilla (16 %) lapsi - harvemmin (55 %) kuin muilla (66 %) muu sukulainen kuin lapsi/puoliso - molemmissa ryhmissä yhtä usein (12 %) muu kuin sukulainen - useammin (12 %) kuin muilla (6 %) virallinen omaishoitosopimus - harvemmin (13 %) kuin muilla (18 %) 7.11.2013 A Vilkko 38

siviilisääty kohtuutta runsaammin juovilla naimisissa oleminen ei erota ryhmiä toisistaan leskeytyminen harvinaisempaa (28 % vs. 54 %) avioerojen yleisyys ja avoliittoisuus erottavat: useampi eronnut (26 % vs.12 %) useampi avoliitossa (7 % vs.1 %) perhesuhteissa on rikkonaisuutta läheisten sitoutuminen hoivavastuuseen saattaa noudattaa toisenlaista mallia kuin silloin, kun alkoholin käyttö ei rasita suhteita 7.11.2013 A Vilkko 39

johtopäätöksiä: hoitoon osallistuva omainen tai läheinen on ristiriitatilanteessa virallinen palvelujärjestelmä on jo huomioinut palveluiden tarpeen kotihoidon työntekijöiden panoksella autettava suhtautuu kielteisesti tarjottuun apuun (1.6 OR) toimintakyky on laskenut ja esim. kaatumiset ovat seurauksiltaan arvaamattomia (OR yli 1.6) autettava tavataan usein poikkeavan epäsiistissä kunnossa, siis ikään kuin olisi hoivan osalta laiminlyöty/kaltoinkohdeltu (OR 3.2) tinkii välttämättömistä tarpeistaan (OR yli 2.1) 7.11.2013 A Vilkko 40

johtopäätöksiä: koko hoivaverkostolla isot haasteet alkoholin kohtuutta runsaammalla käytöllä on yhteys muilta saatavan avun tarpeeseen elämänkulun näkökulmasta katsoen kyseessä nimenomaan varhain syntynyt avuntarve merkitsee: sekä perheen ja muiden läheisten piiri että virallinen palvelujärjestelmä joutuvat käsittelemään vastuunottoon liittyviä kysymyksiä omais- tai läheisauttaja saattaa joutua toteamaan voimattomuutensa ja luovuttavat: on ymmärrettävää, että hoivaajan mielestä jokin muu asuinpaikka kuin yksityiskoti vastaisi paremmin hoivan ja huolenpidon tarpeiden toteutumista (OR 1.5) 7.11.2013 A Vilkko 41

Iso kysymys: asuinpaikan valinta vs. hoivavastuun jako onko ratkaisu valvotun asuinpaikan valinnassa vai millä keinoin voi jatkaa asumista kotioloissa? kuuluuko iäkäs alkoholiongelmainen keskeiseltä tarveproblematiikaltaan kotihoidon, omaishoidon vai päihdehuollon vastuulle? onko kyse pikemminkin yhteistyöstä? että pystymme tarjoamaan riittävästi tukea ja apua ikäihmisten alkoholiongelmiin riippuu siitä, miten nämä tahot parhaiten puhaltavat yhteen hiileen! 7.11.2013 A Vilkko 42

Työmalleja, -välineitä 7.11.2013 A Vilkko 43

Alkoholiohjelma: alkoholimittarit, iäkkäille soveltuvat Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari Alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin, neuvontaan ja palveluohjaukseen kehitetty työväline http://www.thl.fi/thl- client/pdfs/8c20d06e-9e1c- 43dc-baf9-d4ab8aade0b5 Yli 65-vuotias - arvioi alkoholin käyttöäsi Mittari alkoholin käytön itsearviointiin http://www.thl.fi/thl- client/pdfs/c4e06649-64aa- 4bc2-9899-304bfc02f98a 7.11.2013 A Vilkko 44

Yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin käytössä suositeltavat oheisaineistot Kyselylomake työntekijän kirjaamisen apuväline http://www.thl.fi/thl- client/pdfs/8def9f98-146d- 4c37-99ca-77713b1bf2c3 Voimavaramittari http://www.thl.fi/thl- client/pdfs/10907c5b-c6a1-42fe-ae4b-877bab351b7f Käsikirja Työvälineitä yli 65- vuotiaiden alkoholin käytön arviointiin ja varhaiseen tukeen http://www.thl.fi/thl- client/pdfs/22ff06b5-3b66-43be-9082-e52103be4046 7.11.2013 A Vilkko 45

Alkoholiohjelman vuositeemat 2013 Alkoholi ja väkivalta 2014 Alkoholi, tapaturmat ja arjen turvallisuus Alkoholinkäyttö heijastuu monin tavoin tapaturmiin ja arjen turvallisuuteen. 2015 Uudet lait eläviksi Alkoholilakia ja raittiustyölakia ollaan uusimassa, lait tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Mitä vaikutuksia uudistuksilla tulee olemaan? 7.11.2013 A Vilkko 46

7.11.2013 A Vilkko 47

7.11.2013 A Vilkko 48

Päihdelinkki, jatk. www.paihdelinkki.fi 7.11.2013 A Vilkko 49

Esimerkkejä kuntien ja järjestöjen kehittämishankkeista Pilke-toiminta (Diakonissalaitos ja Sininauhaliitto) ryhmämuotoinen, jalkautuva työmuoto; motivointi ja arjen hallinta Otetaan selvää toimintamalli (Sininauhaliitto) Parityöskentely kotihoidossa Päihdetiimit kotihoidossa Kotikuntoutuksen malli Ym. 7.11.2013 A Vilkko 50

Kiitos!