OPINTO-OHJAUS HAAMU- METSÄSTYS
ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä esitetään, mitä on haamumetsästys, miksi sitä tehdään, miten se tehdään ja mitä hyötyä siitä on. 1.Mistä on kysymys? 2.Miksi tehdään? 3.Miten tehdään? 4.Mitä hyötyä saadaan? 5.Mitä pitää vielä kehittää?
1. MISTÄ ON KYSYMYS? Syksyisin opintojen alkuvaiheessa ei järjestelmästä ole saatavilla tietoa todellisten opiskelijoiden määrästä, koska rekisterissä ei ole vielä arvosanoja. Haamumetsästyksen avulla selvitetään todellisuudessa opiskelevien opiskelijoiden määrät opiskeluryhmittäin.
2. MIKSI TEHDÄÄN? on tärkeää saada selville opiskelijaryhmän todellinen koko poissaolo ennakoi vahvasti keskeyttämisaikeita -> varhaisella puuttumisella voidaan asialle mahdollisesti tehdä jotakin todellisen koon perusteella voidaan ennakoida opiskelijamääriä ja mahdollisten valmistuvien määriä (läpäisy) suurin keskeyttämisen syy on ilmoittautumisen laiminlyönti ja haamumetsästyksellä voidaan arvioida ryhmittäin mahdollisia potentiaalisia keskeyttäjiä (1. ja 2. vuosikurssi) on mahdollista arvioida ylioton ja siirto-opiskelijoiden tarve on mahdollista suunnitella paremmin ryhmäjakoja, ryhmien yhdistämisiä, laboraatioita jne.
3. MITEN TEHDÄÄN? 1.Koordinoiva opinto-ohjaaja lähettää jokaiselle 1. ja 2. vuoden opettajatuutorille taulukon, johon on merkitty winhan mukaan opiskelevien opiskelijoiden määrä (ns. normivahvuus) 2.Opettajatuutori selvittää, ketkä hänen ryhmänsä opiskelijat todellisuudessa opiskelevat ;(jos hän ei itse opeta luokkaa tai tunne sitä riittävästi, hän saa hyvän tiedon paljon luokkaa opettavilta esim. matematiikan tai fysiikan opettajilta ) 3. Jos opiskelijasta ei ole mitään tietoa, opettajatuutori yrittää ottaa häneen yhteyttä sähköpostitse ja useimmiten myös puhelimitse saadakseen opiskelijan tilanteen selville; taustalla usein sairaslomia, henkilökohtaisia ongelmia, työssäkäyntiä, opiskeluvaikeuksia -> voidaan ohjata opinto-ohjaajalle
3. MITEN TEHDÄÄN? jatkoa 4. Opettajatuutori toimittaa todellisuudessa opiskelevien opiskelijoiden määrätiedon koordinoivalle opinto-ohjaajalle, viimeistään lokakuun loppuun mennessä 5. Koordinoiva opinto-ohjaaja kerää kaikki tiedot yhteen, vertaa lukuja edellisiin vuosiin (ennuste-osuma) ja toimittaa koosteen koulutusohjelmaa johtavien koulutuspäälliköiden muodostamaan johtoryhmään 6. Kooste sisältää myös tiedon, kuinka suuri opiskelijamäärä koulutusohjelmasta on mahdollista valmistua näiden tietojen perusteella.
3. MITEN TEHDÄÄN? Käytettävät tilastoluvut ovat: 1. koulutusohjelma ja ryhmä 2. koulutusohjelman aloituspaikkaluku 3. opiskelijamäärä syyskuun alussa (sisältää yliottoa) 4. opiskelijamäärä lokakuussa eli ns. normiluku winhassa 5. haamumetsästystulos eli ryhmän todellinen koko 6. opettajatuutorin ilmoittama keskeyttämisarvio 7.ennusteosuvuus eli vertailu edellisen vuoden opettajatuutorin antamaan arvioon nähden.
3. MITEN TEHDÄÄN? Esimerkkejä (TAMK 1. ja 2. vuosikurssi, tekniikka) 2009 2008 2007 2006 Aloituspaikkoja (2 vuotta) tekniikka ja metsätalous 1 195 1 170 1 170 1 170 Haamuja 96 94 108 83 Opiskelijamäärä winhassa (lokak.) eli normiluku 1 391 1 323 1 252 1 219 Todella opiskelevien määrä (haamumetsästystulos) 1 295 1 229 1 144 1 136
3. MITEN TEHDÄÄN? Esimerkki tietotekniikka (<- eniten keskeyttäjiä) Ryhmä Alpa Opisk.1.9. Opisk.lokak. Tod.opisk. Haamut Kesk.arvio 09I220A 45 45 41 4 0 09I220B 26 25 24 1 0 09I220C 26 26 23 3 3 Yht. 1. vuosi 80 97 96 88 8 3 08I220A 45 45 40 5 3 08I220B 22 22 20 2 2 08I220C 25 25 24 1 0 Yht. 2. vuosi 80 92 92 84 8 5 Yht. 2 vuotta 160 189 188 172 16 8
4. MITÄ HYÖTYÄ? Haamumetsästys on systemaattinen ja vakiintunut tilastotapa, siitä saadaan mm. seuraavia hyötyjä (muiden lähteiden ohella) koulutusohjelmassa: 1.Opiskelijat saattavat herätä huomaamaan opiskelun kokoaikaisuus 2.Opettajatuutori tai opinto-ohjaaja saavat sellaista tietoa opiskelijoiden ongelmista, joita ei osattu etukäteen aavistaa, esim. opetusta pidetään liian vaikeana (on pudonnut kelkasta, eikä viitsi sitten enää mennä ollenkaan tunnille) tai liian helppona, ala on todettu vääräksi, paikkakunnalle on vaikeaa sopeutua, ei ole saanut kavereita ryhmästä jne. -> löydetään erityisen ohjauksen tarpeessa olevia 3.Kun opettajatuutori informoi muita opettajia ryhmän todellisesta koosta, muutkin opettajat tietävät, paljonko todellisuudessa opiskelee -> poistaa epävarmuutta antaako arvosanan, onko lähtenyt armeijaan tms.
4. MITÄ HYÖTYÄ? Jatkoa 4. Auttaa koulutuspäällikköä arvioimaan tulevia valmistumismääriä (joskaan läpäisyä ei voida sillä suoraan ennustaa) 5. Koulutuspäällikkö voi käynnistää ops-muutoksia, muuttaa opintojaksojen järjestyksiä, kuormituksen jakaantumista vuosi-, lukukausi- ja perioditasolla 6. Koulutuspäällikkö voi helpommin suunnitella mahdollisen ylioton tarvetta tai siirto-opiskelijoiden ottotarvetta 7. Jos ryhmät pienenevät, niitä voi yhdistää 8. Tilojen käyttöä voidaan tehostaa (esim. mahtuvatko laboratorioihin) 9. Ryhmäjakoja voidaan mahdollisesti purkaa esim. kielissä ja atk:ssa (tilan koko ja tietokoneiden määrä ratkaisee usein ryhmäkoon).
5. MITÄ PITÄÄ VIELÄ KEHITTÄÄ? 1.Tilastoinnin nopeuttamista, jotta luvut saadaan mahdollisimman aikaisin syksyllä 2.Tietojen systemaattista välittymistä opinto-ohjaajalle 3.Tietojen luotettavuutta, so. opettajatuutorin tunnollisen tekemisen varmistamista ja yhteisymmärrystä siitä, keitä katsotaan haamuiksi 4.Harkittavaksi, tehdäänkö myös kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoille (jotka eivät yleensä enää keskeytä) 5.Haamumetsästustulosten käsittelyä opettajatuutoritunnilla -> mahdollistaa keskustelun koulusta tai opintojaksoilta poissaolon syistä -> sitoutuminen ja ryhmäytyminen paranevat; tuntikeskustelussa voidaan myös korostaa opiskelukavereille ryhmän ja kaverin auttamisen merkitystä.