Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Samankaltaiset tiedostot
VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011

Sisävesi LIFE IP -diat

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2013

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Laadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue

ELYt ja merialueiden suunnittelu

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Avoimet luontohavainnot

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Suomen mereisen NATURA verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/ Tekninen raportti 2012

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34

Vedenalaisten Natura-luontotyyppien mallinnus Suomen merialueella

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Ryhmä 7. Tietotuoteseminaari

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU 2. Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU

NATURA VERKOSTO

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Sulfidisavien tutkiminen

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Tietotuoteseminaari. Helsingin Messukeskus klo 13-16

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

FINMARINET-Koulutukset Sonja Salovius-Laurén, tutkijatohtori Ympäristö- ja meribiologian laitos/biotieteet

Örön putkilokasvikartoitukset 2015

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Seinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen

Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous

VEDENALAISEN MERILUONNON INVENTOINNIT (VALKO) Suomenlahdella 2009

Transkriptio:

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus

Karttatuotanto VELMUssa

2004 asetetut tavoitteet Taustatietojen tuottaminen kenttäkartoitusten suunnitteluun Laajamittakaavaisten (1:1 000 000-1:500 000) vedenalaista luontoa kuvaavien paikkatietoaineistojen tuottaminen Alueellisen (1:200 000-1:100 000) ja paikallisen (1:25 000-1:5 000) tason vedenalaista luontoa kuvaavien paikkatietoaineistojen tuottaminen Ohjeistukset sekä helppokäyttöisiä työkaluja karttojen tuottamiseen omasta aineistosta

Miten tavoitteita on saavutettu? Laajamittakaavaisten (1:1 000 000-1:500 000) vedenalaista luontoa kuvaavien aineistojen tuottaminen Vedenalaiset maisemakartat OK Koko Suomen merialueet kattavat lajien levinneisyyskartat EI VIELÄ

Miten tavoitteita on saavutettu Alueellisen (1:200 000-1:100 000) ja paikallisen (1:25 000-1:5 000) tason vedenalaista luontoa kuvaavien aineistojen tuottaminen Merialueen eri elinympäristöjen kuvaavat teemakartat (EUNIS) OSITTAIN Merialueella esiintyvien kalalajien lisääntymisalueet JOILLEKIN LAJEILLE, ETELÄRANNIKKO Merialueella esiintyvien pohjan lajien esiintymistä kuvaavia karttoja mittakaavaan nähden sopivalla tarkkuustasolla ALUSTAVIA PIENILLÄ ALUILLA Uhanalaisten/muuten tärkeiden lajien esiintyminen sopivalla esitystarkkuudella EI Tiedon tarkkuutta ja oikeellisuutta kuvaavia karttatasoja EI VIELÄ

Karttatuotannon tuloksia Karttoja on tuotettu BALANCE hankkeessa Metsähallituksen alueellisissa kartoitushankkeissa RKTLn VELMU kartoituksissa SYKEn VESTRA hankkeessa GTKn ja Alleco Oyn VALKO hankkeessa EU LIFE+ FINMARINET hankkeessa BONUS+ PREHAB hankkeessa Muut pienemmät tutkimushankkeet

KARTAT PERUSTUVAT SAATAVISSA OLLEESEEN TIETOON, NIITÄ PITÄÄ TULKITA SEN VALOSSA!

Habitaattiluokittelun mukaiset kartat VALKO -08, Alleco

Habitaattiluokittelun mukaiset kartat VESTRA -08, SYKE

Hauen lisääntymisalueet Kalatutkimus, RKTL

Merenpohjan lajien esiintymistodennäköisyydet FINMARINET, SYKE

Tarkan pisteverkoston havainnot Tiheällä pisteverkolla tehdyt havainnot on mahdollista muuttaa suoraan kartaksi Metsähallitus

Hyvä pohjatieto mahdollistaa paremmat kartat Valko -09, ULTRA, FINMARINET, PREHAB Valko -09, Alleco ja GTK FINMARINET -09, GTK

Mikä ei ole mennyt tavoitteiden mukaan ja miksi? Karttatuotannon viivästyminen aikataulusta Ohjeistuksia ja työkaluja ei ole saatu tehtyä Taustapakettien tuottaminen alueellisiin kartoituksiin ei ole ollut mahdollista Syyt: 1) Havaintotiedon puute 2) Henkilöstön puute 3) Hankepainotteisuus 4) Syvyys ja pohjanlaatutietojen arkaluontoisuus

Tulevaisuuden tavoitteet Yhteistyö fysikaalisen mallinnuksen asiantuntijoiden kanssa virtausmallit, ekosysteemimallinnus Karttatuotannossa tarvittavien ympäristömuuttujien kehitys kaukokartoitus, LIDAR yms. Yhteistyö yliopistomaailmassa toimivien asiantuntijoiden kanssa Lisää osaavia tekijöitä VELMU -karttatuotteiden kehitys Luotettavuuden kommunikointi Karttatuotteet tehtäväksi vakinaisin voimin Uusi menetelmäkehitys hankkeissa

KIITOS! Kiitokset materiaalista seuraaville: Anu Kaskela, GTK Meri Kallasvuo, RKTL Hanna Piepponen, SYKE Jouni Leinikki, Alleco Timo Pitkänen, MH