Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Samankaltaiset tiedostot
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan käyttö nurmelle

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Lannan typpi

Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Lietelannan separointinäytös Juvalla

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ruis ja vehnä luomussa

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Karjanlannan käyttö, ravinteiden hyväksikäyttö ja ympäristö. Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Kerääjäkasveista biokaasua

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Separointilaitteistot. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

Nitraattiasetus (1250/2014)

Envor Group Hämeenlinna

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Karjanlannan hyödyntäminen

REKITEC OY/Tero Savela

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS. REISKONE OY/Tero Savela

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Lanta ja hyvät käytänteet

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Transkriptio:

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän

Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin Jakeiden erot Kuivajakeen mahdollisuudet Tilojen välinen yhteistyö

ProAgria Länsi-Suomi Satakunta ja Farma yhdistyivät 1.1.2013 alkaen Oma osaamisalue: luomu- ja kasvinviljelyneuvonta

Separoinnin idea Mekaanisesti tai kemiallisesti erotetaan liete neste- ja kuivajakeeseen Nykyään lietelantaratkaisut vallalla kotieläinsuojissa Kasvien lannoituksen kannalta lannassa fosforia ja kaliumia paljon typpeen verrattuna: Typpi, liuk. Fosfori Kalium Naudan kuivalanta 13 13 36 Y1 270 30 30 Ravinteita kg/tn

Separointia Maskussa Uuden navetan rakentamisen myötä separaattori osaksi lannankäsittelyä v. 2002. Separaattori (Bauer S 665) uusittu v. 2009 Syitä separoinnin aloitukseen: - Korkea eläinmäärä pellon suhteen - Ahdas tontti, ei tilaa lietesäiliöille - Peltojen P-luku korkealla Vuonna 2007 kiristyneet lannoitussäädökset yhteistyö luomutilan kanssa

Naudanlietteen pitoisuuksia (kg/m3) RAE-hanke: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturikirjasto/artturikoulutus/ Valion_navettaseminaari_2009/6227EB8C3C7666DBE040A8C0033C3C10 Liukoinen typpi Naudanliete 1,3 0,25 1,7 3,4 NESTEjae 1,4 0,224 1,5 2,7 KUIVAjae 1,3 0,477 1,6 27,0 Yhteistyötila v. 2008 lanta-analyysit Liukoinen typpi (Kok.) Kokonaisfosfori Kokonaiskalium Kokonaisfosfori Kokonaiskalium Naudanliete 2,2 (3,7) 0,53 3,5 7,2 NESTEjae 1,6 (2,5) 0,35 2,8 2,8 KUIVAjae 0,17 (1,7) 0,49 2,4 24,8 Kuiva-aine% Kuiva-aine%

Kuivajakeen käyttö Levitys samalla kalustolla kuin tavallinen kuivalanta: yleisperävaunulla, tarkkuuslevittimillä Separoidun kuivajae voi levittyä tasaisemmin, jos on lähtenyt hyvin palamaan kasassa. Levitysmäärät kasvin tarpeen, maan, lantalajin ja levitysalan mukaan. Esimerkiksi viljoille. - naudan kuivalantaa 15-40 tn/ha - sian kuivalantaa 10-20 tn/ha Fosfori todennäköisesti rajoittaa ensimmäisenä

Kuivajakeen käyttö Maan rakenteen kannalta olisi parasta levittää kun pelto kantaa: - Tarkkuuslevittimellä oraalle, nurmen sängelle - Syysviljalle, varmimmin ehtii kun kylvetään kesantoon tai nurmirikkoon.

Kuivajakeen käyttö Karjan lantapoikkeusta noudattaen saa käyttää muissa kuin arveluttavan korkean fosforipitoisuuden luokissa vuosittain - viljoille 15 P kg/ha - nurmilla 40 20 P kg/ha Fosforintasaus enintään viiden vuoden jaksolla

Kuivajakeen käyttö Viljaesimerkki 1.Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Karjanlannnan fosfori kg/ha 45 (-15) (-15) (-15) Fosforitase +30 +15 0 Viljalle lannan fosforin enimmäismäärä 15 kg/vuosi Lannanlevityksessä annettu fosfori tasataan kolmessa vuodessa Lannoitefosforia ei voi käyttää, jos käyttää karjanlantapoikkeusta

Mitä lannasta kannattaa maksaa? Kotieläintalouden keskittymisen vuoksi paikoin lantaa saa kun ottaa vastaa, mutta toisaalla kuljetusmatkat voivat olla pitkiäkin Tulevaisuudessa lannoitefosforin hinta nousee Tilakohtaiset mahdollisuudet ja kustannukset/säästöt lannankäytöstä kannattaa selvittää

Laskuri olemassa www.ymparisto.fi/teho

Kuivajakeen mahdollisuudet Jos separointi onnistuu hyvin, kuivajae alkaa kompostoitua: Lannoitusvaikutus pienenee, mutta maanparannusvaikutus kasvaa Kompostoituessa vettä poistuu edelleen, vähemmän kuljetettavaa (?) parempi hygienia, vähemmän rikkasiemeniä, hajuhaitat vähenevät Kompostointia voi edistää lisäämällä seosaineita (olkea, turvetta, ruoko?)

Kuivajakeen kompostointi Vaatii paljon tilaa lantalassa tai patteroinnin peitettynä Seosaineen lisäyksestä yksi työvaihe lisää. Naudan lannassa ei tosin välttämätöntä, jos saa separoitua kuivaksi Patterointi pelloille voi jatkossa olla tiukemmin säädeltyä

Tilojen välinen yhteistyö Otsikko tähän

Tilojen välinen yhteistyö Mahdollisuus saada lisää lannanlevitys- tai rehuntuotantoalaa Lannankäsittelyn laite-, kone- ja varastointi-investointeja voi jakaa Ympäristöhyödyt, kun lanta leviää laajemmalle alalle Lannan kuljetus ja levitys työllistää (viljelijät, urakoitsijat)

Yhteistyö luomutilan ja karjatilan välillä Yhteistyö aloitettu vuonna 2008. Karjatilalle SR-paaleja, luomutilalle lantaa. Separoitu kuivajae nurmen suojaviljalle toukokuun lopulla = kevätrypsi 30-40 tn/ha Lietettä/separoitua nestejaetta 20-30 tn/ha mullattuna kevätvehnälle valkuainen ylös

Yhteistyö luomutilan ja karjatilan välillä Lisäksi lietettä ajettu loppukesästä ennen ruismaiden kyntöä Separoitu kuivajae toisinaan hyvin palanutta, tummaa ja tuoksutonta hyvää maanparannusainetta saville

Yhteistyö luomutilan ja karjatilan välillä Karjatilan huomioita separoinnista: Nurmien sadot nousivat aloitettaessa Separointi kuluttaa sähköä ( 5,5 kw separaattori + 7,5 kw nostopumppu) Vaatii tarkkailua (tukokset) ja käyttöiän myötä huoltoa/remonttia Tehokas separointi lisää laitteiston kulumista ja lopulta häiriöitä